Siilinjärven kunta. Tilinpäätös 2010

0 Siilinjärven kunta Tilinpäätös 2010

1 Sisältö 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa... 3 1.1 Kunnanjohtajan katsaus... 3 1.2 Kunnan hallinto... 5 1.2.1 Kunnanvaltuusto... 5 1.2.2 Kunnanhallitus... 6 1.2.3 Kunnanjohtaja... 6 1.2.4 Kunnan henkilöstö... 6 1.3 Oman alueen kehitys... 9 1.3.1 Alue ja väestö... 9 1.3.2 Elinkeinorakenne ja työllisyys... 10 1.3.3 Rakennustoiminta... 13 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys... 14 1.5 Kunnallistalouden kehitys... 14 1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1. 31.12.2010... 15 2 Tuloslaskelma... 18 3 Rahoituslaskelma... 21 4 Kunnan tase... 25 5 Kokonaistulot ja -menot... 30 6 Konsernitarkastelu... 31 6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 31 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 31 6.3 Konsernin talous... 31 6.4 Tytäryhteisöjen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2010 2011... 32 7 Tilikauden 2010 tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet... 38 8 Talousarvion toteutumisvertailu... 40 8.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 40 HALLINTOPALVELUT... 40 Vaalit..... 40 Tilintarkastus... 41 Johto- ym. palvelut... 42 Elinkeinotoimi... 43 Taloushallinto... 45 Muut hallintopalvelut... 46 Tietotekniikkapalvelut... 47 Henkilöstöhallinto... 49 Työllisyydenhoito... 50 Pelastustoimi... 52 Maaseutuhallinto... 52 SIILISET PERUSTURVATOIMIALA... 54 OPETUS- JA VAPAA-AIKAPALVELUT... 58 Koulutoimen hallinto... 58 Opetuspalvelut... 59 Ruokapalvelut... 61

2 V A P A A A I K A L A U T A K U N T A... 64 Kansalaisopisto... 64 Kirjasto... 66 Kulttuuripalvelut... 67 Liikuntapalvelut... 68 Nuorisotoiminta... 70 MAANKÄYTTÖPALVELUT... 72 Maankäyttö... 72 Joukkoliikenne... 73 Rakennusvalvonta... 74 Ympäristö... 76 TEKNISET PALVELUT... 78 Tukipalvelut... 78 Yhdyskuntatekniikka/rakentaminen ja kunnossapito... 79 Yhdyskuntatekniikka/suunnittelu ja rakennuttaminen... 81 Toimitilojen ylläpito... 82 Vesihuoltolaitos... 85 8.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 87 8.3 Investointiosan toteutumisvertailu... 92 8.4 Rahoitusosan toteutumisvertailu... 95 9 Tilinpäätöslaskelmat... 102 9.1 Tuloslaskelma 2009 ja 2010... 102 9.2 Rahoituslaskelma 2009 ja 2010... 103 9.3 Siilinjärven kunnan tase 31.12.2010... 104 9.4 Konsernin tilinpäätöslaskelmat 31.12.2010,... 106 10 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 110 10.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 110 10.1.1 Kunnan tilinpäätöksen laatimisperiaatteet... 110 10.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 111 10.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot... 113 10.3 Tasetta koskevat liitetiedot... 115 10.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot... 115 10.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot... 119 10.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 121 10.5 Ympäristovastuut... 123 10.6 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 124 Liikelaitos Siiliset-Peruspalvelukeskuksen tilinpäätös Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset Tilinpäätöksen allekirjoitus Tilinpäätösmerkintä

3 1 Olennaiset tapahtumat kunnan taloudessa 1.1 Kunnanjohtajan katsaus Kunnan toimintaympäristön muutos Vuodesta 2010 ennustettiin kaikilla mittareilla tulevan haasteellisen huono vuosi. Siilinjärvi selvisi globaalista taloustaantumasta varsin hyvin. Työttömyys lähti laskuun lopputalvesta ja oli koko vuoden ennustettua parempi koko vuoden. Kunnan verotulot kehittyivät huomattavasti paremmiksi tuoden mukanaan kunnan talouteen miellyttävän positiivisen tulokasvun. Yritysten näkymät paranivat loppuvuodesta ja työtekijöiden palkkaaminen lisääntyi. Yritysten investoinnit eivät kuitenkaan vielä käynnistyneet odotetussa mittakaavassa. Kunnan väkiluku kasvoi viime vuonna 42 hengellä, ollen kokonaisuudessaan 21 006 henkilöä. Kasvu oli absoluuttisesti pieni, mutta lisäystä kuitenkin. Maakunnassa vain Kuopio ja Siilinjärvi pitävät huolen maakunnan kasvusta. Vaikka valmistuneiden asuntojen määrä vuonna 2010 oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi (129 valmistunutta asuntoa vuonna 2010), oli nettomuutto 50 henkilöä edellisvuotta pienempi. Kunnassa on perinteisesti rakennettu paljon omakotitaloja. Viime vuonna myös kerrostalorakentaminen kasvoi niin kirkonkylän keskustassa kuin Vuorelassa. Työllisyystilanteen ennustettiin huononevan myös Siilinjärvellä. Kuitenkin työttömyys oli heikoin tammikuun lopussa, 9,9 %. Koko vuoden työllisyys oli huomattavasti parempi kuin ennakoitiin. Vuoden lopussa työttömyys oli 8 %. Elokuun lopussa kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kuntastrategian ja maakäyttöpolitiikan. Kuntastrategia linjaa kunnan toimintaa ja kehitystä pitkälle tulevaisuuteen. Kuntastrategiaan sitoutuminen koko kunnassa on tulevaisuuden kannalta välttämätöntä. Vuoden 2010 aikana käynnistyi myös keskustelu Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän kuntaliitoksesta. Lopputuloksena syntyi ajatus Siilinjärven ja Maaningan kuntaliitoksesta, jonka valmistelutyö tehdään vuonna 2011 ja kuntaliitos astunee voimaan vuoden 2013 alusta. Kunnan toiminta Valtuuston asettamat toiminnalliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena melko hyvin. Strategian mukaisesti Siilinjärvi jatkaa kasvuja yrityskuntana. Kasvun mahdollistaminen on teettänyt paljon työtä raakamaan ostossa ja kaavoituksissa. Elinkeinopolitiikassa oli varsin onnistunut ja vilkas vuosi, työpaikat lisääntyivät Siilinjärvellä 444:llä. Luonteva yhteistyö käynnistyi Nilsiän ja Maaningan kunnan kanssa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vuosi 2010 oli Siiliset:n käynnistymisvuosi. Neljän eri organisaation yhdistäminen ja yhtenäisen toiminnan kehittäminen oli ja on aina haastava työ. Ympäristöterveydenhuollon kahdeksan kunnan yhteistoimintaalueen valmistelu valmistui vuoden 2010 loppuun. Osaavaan, hyvinvoivaan ja motivoituneeseen henkilöstöön on panostettu. Uusi työhyvinvointipäällikkö aloitti työt syksyllä. Esimiesiltapäiviä järjestetään pari kertaa vuodessa koko kunnan esimiehille, aiheina esimiestyön haasteet. Koko henkilöstölle järjestettiin yhteisiä ja omaehtoisia koulutuksia. Kunnan palveluiden tuottaminen muuttuu koko ajan ja kunnan vastuut muista kunnista kasvaa. Yhteistoiminta-alueet ja kuntaliitos tuovat uusia haasteita myös johtamiselle ja organisaatiolle. Tämän haasteen taklaamiseksi käynnistyi johtamisjärjestelmän ja organisaation kehittämishanke yhteistyössä Audiator:n kanssa. Hankkeen tulokset valmistuvat keväällä 2011. Kunnan talouden tulee olla strategian mukaisesti kestävällä pohjalla. Vuoden 2010 tilinpäätös toteutuma oli oikean suuntainen. Kunnan talouden kulmakivi on lainamäärä, jonka määrän kasvu pysähtyi ja itse asiassa lainamäärä putosi vuonna 2010. Tarvitsemme seuraavinakin vuosina merkittävän määrän investointeja, joten vuosikatteen tulee olla riittävä joka vuosi.

4 Kunnan bruttoinvestointien määrä oli vuonna 2010 6,99 milj. euroa. Investointeja kohdistui Vuorelan ja Toivalan koulujen saneerauksiin ja laajennukseen, uutta infraa tehtiin Panninniemeen ja Tammirantaan ja infraa saneerattiin neljällä eri alueella sekä oltiin mukana VT5 Päiväranta-Vuorela hankkeessa. Kunnan talous Kuntien talouskehitykseen heijastui globaali taloustaantuma. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi 3,1 prosenttia. Viennin volyymi kasvoi vain 5,0 prosenttia ja investoinnit pysyivät lähes ennallaan. Kuntien taloustilanne parani vähän ennakoidusta tilanteesta. Siilinjärven kunnan vuoden 2010 tilikauden tulokseksi tuli ylijäämää 3,2 milj. euroa. Vuoden 2010 alkuperäinen talousarvio näytti -2,4 milj. euroa tulosta. Kokonaisuutena tulos muodostui hyväksi. Tuloksen selvä plusmerkki tarkoittaa taseeseen kertyvän ylijäämän olevan n. 10 milj. euroa. Vuosikate ylittyi 5,077 milj. euroa, ollen 8,751 milj. euroa. Vuosikate muodostui tasolle, jolle sen pitää olla. Tämän tasoinen vuosikate mahdollistaa Siilinjärven investoinnit ilman lainamäärän nousua. Tulevina vuosina vuosikatteen tavoitteena tulee olla 8-9 milj. euroa. Tulopuolella verotulojen kehitys oli työllisyyden hyvästä kehityksestä johtuen 3,6 milj. euroa parempi kuin budjetoitu. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, missä kasvua edelliseen vuoteen oli 12,3 %. Myös yhteisöverot kasvoivat 125,3 %, ollen 3,998 milj. euroa. Kiinteistöverotuotto oli ennakoitu eli 3,044 milj. euroa. Valtionosuudet jäivät 115 000 budjetista. Valtionosuudet olivat noin 26,800 milj. euroa. Toimintatuotot kasvoivat budjetoituun verrattuna 5,8 % eli 3,610 milj. euroa. Toimintakulujen osalta tapahtui ylitystä 2,017 milj. euroa. Toimintakulut olivat kokonaisuudessa n. 151,533 milj. euroa, jossa kasvua alkuperäiseen talousarvioon 4,4 %. Koko kuntasektorilla toimintamenot kasvoivat 3,5 %. Tähän kehitykseen ei voi olla täysin tyytyväinen. Suurimmat ylitykset tulivat perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista. Juuri tämän sektorin kulujen nousuun on pyritty vaikuttamaan lainsäädännöllä ja sitä kautta myös Siilinjärvellä Siiliset-ratkaisulla. Seuraavat vuodet näyttävät onnistummeko vähentämään sosiaali- ja terveydenhuollon kulujen nousua. Kunnan investoinnit jatkuivat varsin korkealla tasolla vuonna 2010. Bruttoinvestointien määrä oli 6,99 milj. euroa ja nettoinvestoinnit olivat 6,36 milj. euroa. Bruttoinvestoinnit olivat 78.000 alle talousarvion ja nettoinvestoinnit olivat melko tarkkaan talousarviossa. Kunnan lainamäärä oli vuoden 2010 lopussa 1 690 euroa asukasta kohti. Edellisen vuoden lopussa lainamäärä oli 1 920 euroa asukasta kohti. Lainakanta vuoden lopussa oli n. 35,5 milj. euroa. Lainamäärä väheni vuonna 2010 n. 4,8 milj. euroa, kiitos hyvän vuosikatteen. Lainamäärä on koettu Siilinjärven kunnan talouden kulmakiveksi. Lainamäärän pitäminen oikealla tasolla on selvä tavoite myös kunnan strategiassa. Mielestäni lainamäärän pudotus vuonna 2010 oli todella merkittävä asia tulevaisuuden kannalta, unohtamatta 10 milj. euroa ylijäämää taseessa, joka antaa hyvän selkänojan seuraavien vuosien talouden suunnittelulle. Kuntataloudessa ei ole näköpiirissä mitään merkittävää muutosta. Palveluiden kysyntä kasvaa joka tapauksessa tulevaisuudessa ja tulot kasvavat parhaiten väestön ja työpaikkojen kasvun myötä. Kehitetään yhdessä kuntaamme strategiamme mukaan! Vesa Lötjönen kunnanjohtaja

5 1.2 Kunnan hallinto 1.2.1 Kunnanvaltuusto Kunnanvaltuusto kokoontui kertomusvuonna 7 kertaa ja kokouksissa käsiteltiin 75 asiaa. Kunnanvaltuuston paikkajakauma: Keskustan valtuustoryhmä 16 Kokoomuksen valtuustoryhmä 9 Sosialidemokraattien valtuustoryhmä 8 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä 4 Vihreiden valtuustoryhmä 3 Perussuomalaisten valtuustoryhmä 2 Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä 1 Yhteensä 43 Kunnanvaltuuston puheenjohtajat: Puheenjohtaja Hartikainen Ilmari (kesk.) I varapuheenjohtaja Kotimäki Jukka (ps.) II varapuheenjohtaja Hämäläinen Saara (sd.) Kunnanvaltuustoon kuuluivat lisäksi seuraavat valtuutetut Airola Iiro-Pekka(vihr.) Alanko Petteri (kok.) Berg Pauli (vas.) Happonen Juhani (kd.) Hassinen Raija (vas.) Heinonen Hanna-Mari (kok.) Hiltunen Päivi (sd.) Janhonen Päivi (kesk.) Jauhiainen Ritva (sd.), 21.6.2010 asti Jetsu Jouni (sd.) Jäppinen Eeva (kesk.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Karvonen Anne (kesk.) Kasurinen Janne (kok.) Katainen Jyrki (kok.), 13.12.2010 asti Katainen Lauri (sd.) Kerkola Riitta (kok.) Kolehmainen Jari (kesk.) Kokkonen Tiina (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Konttinen Heikki (kesk.) Lappalainen Kari (kesk.) Louejoki Satu (kok.) Markkanen Sallamaarit (kesk.) Niemitz Pirjo (sd.) Nykänen Erkko (kesk.) Ojala Kari (kok.) Oksman Merja (kok.) Pitkänen Marjaana (kesk.) Rautiainen Merja (kesk.) Rekola Jukka (ps.) Rojo Petri (kesk.) Ruuskanen Tapani (kesk.) Rytivaara Marja (kok.) Suhonen Raija (vas.) Toivanen Tomi (kok.), 13.12.2010 alkaen Venejärvi Irene (sd.), 21.6.2010 alkaen Väistö Juhani (vas.) Väänänen Pekka (kesk.) Väätäinen Liisa (kesk.) Väätäinen Tuula (sd.) Ylikärppä Kauko (kesk.)

6 1.2.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus kokoontui vuoden 2010 aikana 22 kertaa ja käsitteli yhteensä 253 asiaa. Kunnanhallituksen esittelijänä toimi kunnanjohtaja. Kunnanhallituksen paikkajakauma: Keskusta 2 SDP 2 Kokoomus 1 Vasemmistoliitto 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Väänänen Pekka (kesk.) I varapuheenjohtaja Rytivaara Marja (kok.) II varapuheenjohtaja Jetsu Jouni (sd.) Kunnanhallitukseen kuuluivat lisäksi seuraavat jäsenet: Ihalainen Terho (vas.) Jääskeläinen Heikki (vihr.) Korhonen Tarja (sd.) Strömberg Leila (kesk.) 1.2.3 Kunnanjohtaja Kunnanjohtajan tehtävänä on vastata kunnan hallinnon, taloudenhoidon sekä muun toiminnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä sekä omistajapolitiikasta. Kunnanjohtajan tehtäväalueita ovat lisäksi kunnan edunvalvonta sekä maakunnallinen ja seudullinen yhteistyö. Kunnanjohtaja vastaa myös kunnan hallinnon, taloudenhoidon ja palvelutuotannon operatiivisesta johtamisesta ja niihin liittyvien asioiden valmistelusta. Kunnanjohtajana toimi Vesa Lötjönen. Kunnan henkilöstön määrä ja sen muutokset toimintayksiköittäin esitetään erillisessä tilasto-osassa. Kunnan henkilöstöä koskevia tietoja ja tunnuslukuja esitetään erillisessä ns. henkilöstökertomuksessa 1.2.4 Kunnan henkilöstö Siilinjärven kunnan henkilöstömäärä 31.12.2010 oli 1 852 henkilöä, joista vakinaisia 1401 henkilöä. Mikä on 75,7 % koko henkilöstöstä. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus aloitti toimintansa 1.1.2010. Peruskunnassa oli vuoden lopussa 502 vakinaista henkilöä ja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksessa 899 henkilöä. Koko vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 46,8 vuotta, peruskunnan henkilöstön keski-ikä oli 46,9 vuotta ja Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstön keski-ikä 46,7 vuotta. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63-68 vuoden välillä. Koko kunnan henkilökunnasta voi eläkkeelle siirtyä vuoteen 2015 mennessä 201 henkilöä, mikä on 10,9 % koko kunnan henkilöstöstä ja vuoteen 2025 mennessä 38,6 %.

Kunnan palkatun henkilöstön määrä 31.12.2010 Vakinaiset 7 Määräaikaiset Määräaikaisista työllistettyjä Yhteensä Yhteensä, ilman työllistettyjä Hallintopalvelut 34 5 1 39 38 Perusturvapalvelut 2 2 0 4 4 Opetus- ja vapaa-aikapalv. 338 137 7 475 468 Maankäyttöpalvelut 27 8 1 35 34 Tekniset palvelut 101 7 0 108 108 Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus 899 292 3 1 191 1 188 Yhteensä 1 401 451 12 1 852 1 840 Vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan henkilöstökulut peruskunnan puolella olivat noin 26 miljoonaan euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 20,1 miljoonaa euroa. Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen henkilöstökulut olivat noin 40,8 miljoonaa euroa, josta palkkojen ja palkkioiden osuus on noin 32,3 miljoonaa euroa. Henkilöstöpalvelut on laatinut erillisen henkilöstökertomuksen, joka tuodaan omana asiakirjana kunnanhallituksen ja valtuuston käsittelyyn. Kuntalain 75 :n tarkoittamat tilivelvolliset viranhaltijat Hallintopalvelut Kunnanjohtaja Talousjohtaja Yritysasiamies Henkilöstöpäällikkö Tietojärjestelmäpäällikkö Maaseutusihteeri Opetus- ja vapaa-aikapalvelut Sivistystoimenjohtaja Koulutoimen talouspäällikkö Palvelualuejohtaja Kansalaisopiston rehtori Kirjastotoimenjohtaja Nuoriso- ja kulttuurisihteeri Liikuntatoimenjohtaja Maankäyttöpalvelut Kaavoitusarkkitehti Maankäyttöinsinööri Kiinteistöteknikko, joukkoliikenne Rakennustarkastaja Ympäristöpäällikkö Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Tekniset palvelut Tekninen johtaja Toimitilapäällikkö Suunnittelu- ja rakennuttamispäällikkö Työpäällikkö Perusturvatoimiala Perusturvajohtaja Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus Liikelaitoksen johtaja Hallinto- ja talousjohtaja Tulosaluejohtajat (4): Varhaiskasvatuspalvelut Perhe- ja aikuispalvelut Vanhuspalvelut Hoitopalvelut

8 Siilinjärven kuntaorganisaatio Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Kunnanjohtaja Johtoryhmä Hallintopalvelut Maaseutulautakunta Talousjohtaja TUOTTAJA Liikelaitos Siilisetperuspalvelukeskuksen johtokunta Peruspalvelukeskuksen johtaja TILAAJA Perusturvalautakunta Perusturvajohtaja Opetus- ja vapaaaikapalvelut Vapaa-aikalautakunta Koululautakunta Sivistystoimenjohtaja Tekniset palvelut Tekninen lautakunta Tekninen johtaja Maankäyttöpalvelut Kunnanhallitus Ympäristölautakunta Rakennuslautakunta Kaavoitusarkkitehti

9 1.3 Oman alueen kehitys Vuonna 2010 Kuopion seudun väestön kokonaismuutos oli +650 henkilöä, kun se vuonna 2009 oli +837 henkilöä. Kasvun pieneneminen johtui Siilinjärven edellisvuotta selvästi pienemmästä väestön kasvusta. Koko Pohjois-Savon väestötappio pysyi lähes entisellään ollen -272 henkilöä. Vuonna 2010 Pohjois-Savon kunnista asukasluvun kasvua tapahtui edellisen vuoden tapaan lähes yksinomaan Kuopiossa. Kuopion kasvu oli ennätyksellisen suuri eli 652 henkilöä koostuen lähes yhtä suuresta luonnollisesta kasvusta ja kuntien välisestä nettomuutosta sekä tuntuvasta nettomaahanmuutosta. Pientä kasvua saivat Siilinjärvi, Nilsiä ja Vesanto. Pohjois-Savon kunnista vain Kuopiossa, Siilinjärvellä ja Vieremällä oli luonnollista väkiluvun kasvua. Kuntien välistä muuttovoittoa oli Kuopion lisäksi viidessä Pohjois-Savon kunnassa. Väestön ikäryhmien osuudet kokonaisväestöstä 2000 2010 2000 2006 2007 2008 2009 2010* 0 14-vuotiaat 22,6 21,5 21,2 21,0 20,8 20,6 15 64-vuotiaat 67,6 65,9 65,9 65,7 65,4 65,1 Yli 64-vuotiaat 9,8 12,6 12,9 13,4 13,8 14,3 Väestö yhteensä 19 742 20 609 20 750 20 769 20 964 21 019 * Kunnan paikkatietojärjestelmästä 1.3.1 Alue ja väestö Kunnan pinta-ala on noin 508 km 2, josta vesialuetta on 107 km 2. Vuonna 2009 väestöstä 47 prosenttia asui kirkonkylässä, 24 % Toivala-Vuorelassa ja 29 % haja-asutusalueella. Kunnan taajama-aste on 78,5 %. Vuoden 2010 lopussa Siilinjärven väkiluku oli ennakkotiedon mukaan 20 006 henkeä, jossa kasvua oli vain 42 henkilöä (edellisvuonna 195 henkilöä). Vuoden 2010 talousarvion kasvuennuste 117 asukasta alittui 75:llä. Ennakkotiedon mukaan vuonna 2010 syntyvyys oli Siilinjärvellä 227 lasta ja kuolleisuus 149 henkilöä. Luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui siten 78 henkilöä, mikä on puolet viime vuosien tasoa pienempi. Vuoden 2009 kuntien välinen 53:n henkilön muuttovoitto kääntyi 50:n henkilön muuttotappioksi. Näiden yhteisvaikutuksesta vuoden 2010 väestökehitys jäi heikoksi. Tulomuutto oli vuonna 2010 edellisvuoden tasoa, vaikka valmistuneiden asuntojen määrä oli 16 asuntoa edellisvuotta suurempi. Osa valmistuneiden asuntojen asukkaista ei ehtinyt kirjautua vuoden 2010 puolelle. Myös vanhojen asuntojen kauppa vaikutti osaltaan tulomuuttoon. Muuttotappion syy oli edellisvuotta selvästi suurempi lähtömuutto. Laman hieman hellittäessä alkoi lähtömuuttoon patoutuneet paineet, työmahdollisuudet suurissa kaupungeissa ja asuntokaupan suma purkautua. Myös nuorten muutto opiskelupaikkakunnille oli runsasta. Nettomaahanmuutto oli 14 henkilöä. Siilinjärven väestörakenne on maakunnan nuorin. Keski-ikä on 38,9 vuotta, kun koko maan keski-ikä on 41,3 vuotta. Vuoden 2009 lopussa 0 14-vuotiaiden osuus oli kunnassa 20,8 %, kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 15,1 %. Vastaavasti yli 64-vuotiaiden osuus oli 13,8 % kun se Pohjois-Savossa oli keskimäärin 19,1 prosenttia.

ikäryhmä 10 1.3.2 Elinkeinorakenne ja työllisyys Kunnan elinkeinorakenne on palveluvaltainen. Alkutuotannossa työpaikoista on 6 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 30 % sekä palvelualoilla 64 %. Vuoden 2010 lopussa kunnassa arvioidaan Tilastokeskuksen kriteereillä olleen 6 976 työpaikkaa. Vuonna 2010 ei koettu elinkeinoelämässä merkittäviä takaiskuja, vaan työpaikkojen kasvuksi arvioidaan jopa 444 työpaikkaa. Uusia työpaikkoja toivat Siiliset, rahoitus- ja vakuutusalan yritykset ja Rissalan yrityspuistossa Savon Voima Oy. Teollisia työpaikkoja sen sijaan vähensivät Kuuskone Oy:n ja Sincomp Oy:n konkurssit. Vuonna 2010 työttömiä työnhakijoita oli keskimäärin 802 henkilöä, jossa taantuman hellittämisen johdosta oli vähenemistä 52 henkilöä edelliseen vuoteen nähden. Vuonna 2010 keskityöttömyysaste oli maakunnan pienin ollen 7,9 %, kun se Pohjois- Savossa oli keskimäärin 11,4 % ja koko maassa 10,0 %. Edellisvuoteen verrattuna pitkäaikaistyöttömien määrä vuonna 2010 kasvoi 34 henkilöllä ollen yhteensä 121. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä pieneni ollen 106 henkilöä. Eri ryhmien osuudet (%) Siilinjärvellä ja koko maassa 31.12.2009 75-70 - 74 65-69 60-64 55-59 50-54 45-49 40-44 MIEHET NAISET 35-39 30-34 25-29 20-24 15-19 10-14 5-9 -4-15 -10-5 0 5 10 15 prosenttia Siilinjärvi naiset Siililnjärvi miehet Koko maa naiset Koko maa miehet

11 Siilinjärven väkiluku 1995 2010 21 500 21 000 20 500 20 000 19 500 19 000 18 500 18 000 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Asukasluku 19 304 19 371 19 445 19 595 19 584 19 742 19 760 19 885 20 119 20 234 20 271 20 609 20 750 20 769 20 964 21 006 Väestönmuutokset 1997 2010 350 341 300 250 236 200 150 100 82 151 173 131 116 143 188 50 0 23 34 19 42-50 -34-100 -150 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Synt.enemm. 126 119 119 110 163 110 106 135 125 136 138 123 137 78 Muuttoliike -44 32-153 63-140 21 130-19 -91 205 5-104 51-36 Väestönlis. yht. 82 151-34 173 23 131 236 116 34 341 143 19 188 42

12 Työttömyysaste 1995 2010 25 20 15 10 5 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Siilinjärvi 18,4 17,9 15,7 14,5 13,6 12,7 12,1 10,7 9,6 10,3 9,8 8,5 7,1 6,5 8,6 7,9 Pohjois-Savo 21,5 20,8 19,4 18,0 17,1 16 15,1 14,1 13,4 13,2 12,6 11,6 10,1 9,7 12,6 11,4 Koko maa 18,8 17,9 16,4 14,7 13,9 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,8 9,5 8,2 7,6 11,3 10 Työttömät ryhmittäin 1996 2010 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Yhteensä 1624 1418 1322 1251 1198 1148 1024 921 981 955 830 686 641 854 802 Miehet 896 762 658 636 596 590 539 482 514 493 419 347 328 511 476 Naiset 727 656 664 658 602 558 486 439 467 462 411 339 313 343 326 Alle 25 v 303 235 207 193 186 170 153 127 147 135 99 76 76 132 106 Yli vuoden 414 341 263 237 219 220 180 147 157 161 148 101 76 87 121

13 Työvoima ja työpaikat 2004 2010 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 9 292 8 726 8 984 9 273 9 111 x) 9 285x) 8 719 6 976x) 6 237 6 144 6 280 6 412 6 583 6 532x) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Alueella asuva työll. työvoima Työpaikat x) arvio Valmistuneet asunnot 1998 2010 160 140 120 100 124 101 150 149 97 99 106 136 155 129 145 113 129 80 60 40 20 0 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kerrostalot 30 16 52 0 22 20 16 39 39 0 64 23 32 Rivitalot 41 20 47 62 10 24 28 20 25 29 22 26 18 Omakotitalot 53 65 51 87 65 55 62 77 91 100 59 64 79 1.3.3 Rakennustoiminta Vuonna 2010 valmistui 129 uutta asuntoa, mikä on 16 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Valmistuneista asunnoista 79 oli omakotiasuntoa, 18 rivitaloasuntoa ja 32 kerrostaloasuntoa

14 1.4 Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipunut vuoden 2009 finanssikriisistä nopeasti ja laajapohjaisesti. Maailman talous ja sen myötä myös Suomen vientikysyntä kääntyi nousuun vuoden 2010 puolivälissä. Vuonna 2010 bruttokansantuote kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 3,1 prosenttia. Tuotanto oli vuonna 2010 lähes samalla tasolla kuin vuonna 2006. Vuonna 2010 viennin volyymi kasvoi 5,0 prosenttia, tuonnin volyymi 2,6 prosenttia, yksityinen kulutus 2,6 prosenttia ja yksityiset investoinnit 1,0 prosenttia. Työllisyys parani vuonna 2010 odotettua nopeammin. Keskimääräinen työttömyysaste laski vuonna 2010 10,0 prosenttiin edellisvuoden 11,3 prosentista. Kuluttajahintaindeksin muutos vuonna 2010 oli 1,2 prosenttia. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvoivat keskimäärin 2,5 prosenttia. Yleinen ansiotaso kasvoi 2,6 prosenttia. 1.5 Kunnallistalouden kehitys Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010 ja taloustilanne muodostui ennakoitua paremmaksi. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka talousarvioissa arvio oli alle miljardi euroa. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Vuonna 2010 kuntien toimintamenot kasvoivat 4 %. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, pysyivät edellisvuoden tasolla. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 9 %, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot olivat 2 prosenttia edellisvuotta suuremmat ja maksetut avustukset laskivat 9 prosenttia. Palkkasummaan ja osittain myös palvelujen ostoon on vaikuttanut kuntien palvelurakenteen muutos. Kuntien toimintatulot kasvoivat 4 %, myyntitulot 7 % ja maksutulot 8 %. Kuntien toimintakatteet vuonna 2010 heikkenivät 3,8 %. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu yhteensä ylitti kuitenkin selvästi toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyi vuosikatteiden kasvuna. Vuosikate asukasta kohti vuonna 2010 oli 400 euroa, kun se edellisenä vuonna oli 337 euroa. Vain muutama kunta ja kuntayhtymä arvioi vuosikatteensa jäävän negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 127 % kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 % investoinneista. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner- Suomen kunnissa oli 2 005 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 1 838 euroa. Kuntien verotulot vuonna 2010 kasvoivat 4 %. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys varsinkin vuoden 2010 loppupuoliskolla on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. On kuitenkin huomattava, että kuntien tulot paranivat paljolti siksi, että yli puolet kunnista korotti tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2010. Osa kunnista sai myös hidastettua toimintamenojensa kasvua. Myös valtion vuonna 2009 tekemät ratkaisut yhteisövero-osuudesta, Kela-maksun poistosta ja kiinteistöverorajojen korotuksista lisäsivät kuntien tuloja. Valtionosuudet olivat vuonna 2010 noin 7,4 miljardia euroa, jossa kasvua oli 7,3 prosenttia.

1.6 Sisäisen valvonnan selonteko tilikaudelta 1.1. 31.12.2010 15 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Palvelualueiden sisäisen valvonnan vuosiraportteihin perustuen toimintaa on toteutettu ohjaavien säädösten ja määräysten mukaisesti. Kuntaan ei ole kohdistunut tai kohdistumassa vaateita, jotka johtuisivat esimerkiksi lakisääteisten tehtävien laiminlyönnistä. Päätöksistä ei ole myöskään muotovirheiden perusteella valitettu. Viranhaltijapäätöksistä asiaperusteilla tehdyt päätöksen sisältöön tyytymättömyyttä osoittavat valitukset ovat olleet vähäisiä. Niissä päätöksentekijän kanta on pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta ollut pitävä. Yksi kunnanhallituksen päätökseen perustuva vahingonkorvausvaade on käsitelty hovioikeudessa, jonka päätös oli kunnan kannan mukainen. Vahingonkorvausvaade tulee mahdollisesti vielä kantajan toimeksiannosta käsiteltäväksi riita-asiana käräjä- tai välimiesoikeudessa. Useita rakennuslautakunnan käsittelemiä suunnittelutarveratkaisuja on kumoutunut hallinto-oikeudessa vuoden 2010 aikana. Riskien hallinta Kunnassa on tehty kattava riskien kartoitus vuonna 2002. Riskejä ei ole sen jälkeen kattavasti omaisuusriskejä lukuun ottamatta johdonmukaisesti ja keskitetysti tarkasteltu. Toimintokohtaisia riskikartoitusten päivityksiä ja arviointeja on tehty muun muassa sosiaalihuollon eräissä palvelutoiminnoissa. Riskienhallinta on vastuutettu ohjetasolla, mutta käytännön valvontakäytäntöihin kaivataan opastusta. Riskejä ja niiden arviointia koskeva toimintaympäristö on kaiken kaikkiaan muuttunut monimuotoisemmaksi, kun kunnan palvelutoimintaa toteutetaan entistä enemmän yhteistoimintasopimuksin, yhtiöittämällä, liikelaitostamisin ja ulkoistamalla. Henkilöriskeissä painopiste kohdistuu edelleen avainhenkilöiden työpanoksen saatavuuteen ja korvattavuuteen mahdollisten työpaikan vaihdosten tai pitkien sairauspoissaolojen yhteydessä. Kaikille työntekijöille ei korvaavaa henkilöä ole saatavissa; eräissä tapauksissa esiintyy vaarallisen työyhdistelmän riski. Kuhilas Oy on aloittanut työvoiman vuokraustoiminnan Kuopion kaupungin eräissä sosiaalipalveluiden toiminnoissa. Laajetessaan toimintamalli ainakin jossain määrin parantaa tilannetta sijaishenkilöstön saatavuudessa. Kunnan henkilöstöhallintoa on myös vahvistettu ja edellytykset kehittämistoimille ovat parantuneet. Omaisuusriskit ja toiminnan vastuuriskit ovat hallinnassa. Vakuutukset ovat ajantasaiset sekä kattavat ja omavastuiden tasot on määritelty. Vakuutukset on käyty läpi ja tarvittavat tarkistukset ja täsmennykset tehty kunnan ja vakuutusyhtiön yhteisessä vuosittaisessa vakuutuspalaverissa. Kunta on palvelutoiminnassa tapahtuneista vahingoista suorittanut joitakin korvauksia. Korvausten määrä on kasvanut edellisestä vuodesta mutta on vielä palvelutoiminnan laajuus ja luonne huomioon ottaen ollut kohtuullinen. Kunnan vahinkorahastosta maksettujen korvausten yhteismäärä on ollut noin 170 000. Näistä merkittävin yksittäinen korvaus on ollut 26 650. Kesällä 2010 tapahtuneesta kunnan jätevesipumppaamon vuodosta aiheutuneesta vahingosta on esitetty huomattava vahingonkorvauslain mukainen korvausvaade vuoden 2011 puolella. Vahingot eivät ole johtuneet tehtävien hoidon huonosta järjestämisestä tai laiminlyönneistä. Vaikka toiminnallisesti tai talouden näkökulmasta tarkasteltuna merkitykseltään vakavia riskejä ei ole realisoitunut, on edellä esitettyyn perustuen tarpeen saattaa riskikartoitus ajan tasalle etenkin toiminnallisten, taloudellisten ja henkilöriskien osalta. Päivittämistyön yhteydessä on tarpeen arvioida myös sitä, miten riskien kehittymistä seurataan ja tarkkaillaan eli huolehtia siitä, että kartoitus palvelee sisäisen tarkastuksen ja valvonnan näkökulmaa ja tarkoitusperiä. Lisäksi on tarpeen tarkastella riskien hallinnan linkittymistä arkityöhön. Tarkastelu on aloitettu koulutuksella kuluneen vuoden syyskaudella ja etenee riskikartoituksin kuluvalla tilikaudella. Sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan resurssia on lisätty kuluneella kaudella sisäisin tehtäväjärjestelyin ja edellytykset kehittämistyölle ovat aikaisempaa paremmat.

16 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kunnassa on vahvistettu noudatettavaksi seudullinen hankintaohje ja sitä yksilöivä kuntakohtainen liite. Hankintavaltuudet on määritelty hankintaohjein ja palvelualueiden lautakunta- ja viranhaltijatasoisin delegointipäätöksin. Hankintatoimi on kehittynyt laajaksi maakunnalliseksi kokonaisuudeksi ja organisoitu yhtiömuotoiseksi (IS-Hankinta Oy) perustajaosakkaina Kuopion kaupunki ja sairaanhoitopiiri. Kunnan omat hankinnat on hoidettu hankintaa koskevien säädösten mukaisesti eivätkä kunnan hankintapäätökset ole olleet kilpailuviraston käsiteltävänä. Yhteishankinnassa kilpailutettujen tuotteiden ostotoiminta on kehittynyt myönteiseen suuntaan, mutta yhteiskilpailutuksen tuotteiden osto ja ostoon kehitetyn sähköisen hankintamenettelyn käyttö ei ole vielä riittävää, jotta hyödyt saataisiin täysimääräisesti kondennetuiksi. Hankintatoimeen liittyvää ohjeistusta, seurantaa, ja tiedotusta käytännöistä tulee lisätä nykyisestään. Hankinta-asioiden hoito on keskitetty kunnan keskushallintoon ja organisoitu uudelleen. Irtaimen käyttöomaisuuden luettelointi ja merkintäohjeet ovat olemassa. Luetteloinnin ja merkinnän käytäntöjen toteuttamisen ohjeistukseen ja seurantaan on tarpeen kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Asiaa on yksityiskohtaisemmin käsitelty tilinpäätöksen toimintakertomuksen palvelualueita koskevassa osiossa ja talousarvion toteutumisvertailuissa. Perusturvan palvelukustannukset ovat edelleen kasvaneet keskimääräistä kulujen kasvua enemmän taloussuunnitelman tasosta ja palvelutarpeiden kasvupaineet ovat näiden palvelujen kohdalla edelleen merkittävät. Edellisissä toiminnoissa ovat tarpeen erillistarkastelut tilanteen ennakoimiseksi ja hallintaan saamiseksi. Erikoissairaanhoidon menoissa kunnan vaikuttamismahdollisuudet ovat vähäiset. Talousarviossa varauduttiin mm. vanhustenhuollon palveluissa terveyskeskuksen vuodeosaston kuormituksen ja samalla KYS:n ylimääräisten hoitopäivien vähentämiseen. Lisäksi panostettiin esimerkiksi alakouluikäisten ennaltaehkäisevään toimintaan etuluokan toimintaa jatkamalla. Etuluokan perustamisen vaikutuksen on arvioitu olleen myönteinen. Vanhustenhuollossa toimenpiteet ovat olleet riittämättömät tarpeen kasvun vuoksi. Taloussuunnitelman tavoitteet on asetettu valtuustotasolla, eikä lautakuntatasoista tavoiteasetantaa pääsääntöisesti investointihankkeita lukuun ottamatta tehdä. Myös toiminnan tuloksellisuuden arviointi on vähäistä. Toimintolaskenta on otettu käyttöön Siilisetperuspalvelukeskuksessa. Kunnan hallinto- ja ruokapalveluissa toiminto- ja kustannuslaskennan kehittämistyö on alkanut kuluneella syyskaudella. Toimintolaskennan rinnalla on tuloksellisuuden arvioimiseksi kehitettävä myös vaikuttavuuden arviointimenetelmiä. Sopimusten hallinta Kunnan sopimusten toteutumisessa ei ole esiintynyt ongelmia. Sopimusten hallintaa tulee kuitenkin ainakin osin täsmentää siten, että seuranta systematisoidaan ja valvonta vastuutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Kunnan toimintaympäristön monimutkaistuessa sopimusoikeudellisen juridisen osaamisen vahvistaminen on yksi lähivuosien kehittämiskohde organisaatiossa. Yhteistoiminnassa tapahtuvien toimien jatkuvuuden varmistamiseksi on tarpeen, että järjestelystä tai yhteistoiminnasta tehdään aina sopimus toimielimen tekemään päätökseen perustuen. Näin varmistetaan riittävä aika tehtävien järjestämiseksi siinä tapauksessa, että yhteistoiminta jostain syystä yllättäen päättyy. Sisäisen tarkastuksen järjestäminen Vastuu sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Siilinjärven kunnassa on kunnan johdolla. Sisäisen valvonnan ohjeiden (kh 25.8.2008 215) mukaisesti sisäinen tarkastus suoritetaan kunnan toimivan johdon johdolla ja alaisuudessa. Sisäistä tarkastusta toteutetaan sekä palvelualueiden sisäisenä työnä että organisaation ulkopuolelta ostettavana palveluna. Siiliset-peruspalvelukeskuksen sisäisen valvonnan järjestämisvastuu on liikelaitoksen johtosäännön mukaan liikelaitoksen johtokunnalla.

17 Oman organisaationsa sisäisen tarkastuksen toimivuudesta vastaa kunkin palvelualueen johtaja, jolla on erityisvastuu toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seurantaa palvelevasta tiedonkulusta ja raportoinnista. Tulosyksiköiden johto on velvollinen toimittamaan seurantatiedot palvelualueen johdolle. Erityistehtävänä tulosyksiköiden johdolla on järjestää valvonta henkilö- ja omaisuusriskien varalta. Tarkastuksista tulee antaa kirjallinen raportti vähintään kerran vuodessa. Palvelualueiden johtajat ovat tehneet sisäisen tarkastuksen omilla palvelualueillaan kunnassa käytössä olevaan sisäisen tarkastuksen muistilistan mukaisesti ja antaneet siitä kirjallisen (muistilistan muotoisen) raportin. Raporttien pohjalta on kukin palvelualue tehnyt arvion omista valvontakäytännöistään ja arviot on käyty läpi palvelualuejohtajien yhteisessä palaverissa. Organisaation ulkopuolisen sisäisen tarkastuksen palvelut on ostettu Suomen Kuntatarkastus Oy:ltä. Em. tarkastuksia ovat mm. tietohallintoa ja muita erityisalueita koskevat ja erityisosaamista vaativat tarkastukset. Vuonna 2010 ulkopuolinen tarkastus tarkasti kunnan tietohallinnon toiminnot mukaan lukien niiden liittymisen Kuhilaan järjestelmiin. Tarkastaja on antanut tarkastuksesta kirjallisen kehittämisehdotukset sisältävän raportin. Lähimmän vuoden kuluessa toteutettavia sisäisen tarkastuksen kehittämistarpeita ovat mm.: - sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman vahvistaminen vuosittain ja tarkastustoimen kehittäminen prosessimaiseksi (vuosisuunnitelma käsitelty johtoryhmässä) - riskikartoituksen päivittäminen ajantasaiseksi, sisäistä valvontaa ja tarkastustoimintaa palvelevaksi asiakirjaksi (aloitettu vuonna 2010. - Sisäinen valvonta (johdon tarkkailu- ja varsinainen tarkastustoiminta) on kehittämistarpeistaan huolimatta toiminut, koska merkittävä osa valtuuston asettamista niin taloudellisista kuin toiminnallisistakin tavoitteista on saavutettu tilikaudella, väärinkäytöksiä ei ole ilmennyt eikä kunta ole joutunut oikeudelliseen tai suuriin taloudellisiin korvausvastuisiin harjoittamansa toiminnan johdosta. Konsernivalvonta Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Siilinjärven kunnan konserniohjeet. Ohjeen mukaan vastuu konsernin johtamisesta kuuluu kunnanjohtajalle, joka voi tarvittaessa päätöksellään siirtää jonkin tytäryhtiön seurannan jollekin toiselle henkilölle. Kunnan keskushallinnon tehtäväjärjestelyjen yhteydessä konsernivalvonta on kunnanjohtajan päätöksellä siirretty sisäisestä valvonnasta vastaavan viranhaltijan tehtäväksi seuraavien tytäryhteisöjen osalta: - Siilinjärven Uimala Oy - Kiinteistö Oy Siilinjärven Vapaa-aikakeskus - Siilinjärven Kotipolku Oy - Kiinteistö Oy Asematie 11 - Kiinteistö Oy Teollisuustie. Vesa Lötjönen kunnanjohtaja Pekka Takkinen talousjohtaja

18 2 Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tuloslaskelmassa esitetään ne tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. Tuloslaskelman tilikausien 2010 ja 2009 vertailussa on huomioitava kuntaorganisaatiossa tapahtunut merkittävä muutos. Vuonna 2010 käynnistyi uutena organisaationa Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveystoimen tilaaja-tuottaja -mallilla järjestetty yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Siilinjärvi. Tuottajaorganisaationa on Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskus, jonka tilinpäätös on yhdistetty peruskunnan tilinpäätökseen. Vuoden 2010 tilinpäätös sisältää Liikelaitos Siiliset-peruspalvelukeskuksen ja tilaajan Perusturvapalvelut. Vuoden 2009 luvuista puuttuu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedot. Tuotot Kunnan toimintatuotot olivat tilikaudella yhteensä 56,316 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 42,803 milj. euroa, muutos aiheutui yhteistoiminta-alueen uuden tilaaja-tuottaja -organisaation yhdistämisestä kuntaan. Peruskunnan toimintatuotot olivat 45,124 milj. euroa, joka sisältää uutena eränä tilaajan eli Perusturvapalvelujen 36,543 milj. euron maksutuotot Maaningalta ja Nilsiältä. Liikelaitos Siilisetin toimintatuotot ovat 11,192 milj. euroa, joka sisältää Siilinjärven, Maaningan ja Nilsiän sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatuotot. Verotuloja kertyi 68,246 milj. euroa, ja ne kasvoivat 7,475 milj. euroa (12,3 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Valtion osuuksien määrä väheni 0,115 milj. euroa. Rahoitustuotot vähenivät 0,113 milj. euroa osinkotuottojen pienenemisestä johtuen. Satunnaisiin tuottoihin on kirjattu Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän purusta johtuva varauksen tuloutus. Kulut Toimintakulujen kokonaismäärä oli tilikaudella noin 142,448 milj. euroa. Kulujen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 46,375 milj. euroa, muutos aiheutui pääosin uuden yhteistoiminta-alueen myötä tulleista palvelujen määrän kasvusta. Liikelaitos Siilisetin toimintakulut olivat 71,828 milj. euroa ja peruskunnan 70,620 milj. euroa. Toimintakulujen merkittävimmät erät ovat henkilöstökulut 24,831 milj. euroa, ja palvelujen ostot 18,565 milj. euroa. Rahoituskulut olivat lähellä edellisen vuoden kuluja. Valmistus omaan käyttöön liittyvät kulut sisältyvät tuloslaskelman toimintakuluihin, ja niiden vaikutus on eliminoitu Valmistus omaan käyttöön rivillä. Toimintakate Toimintakulujen ja toimintatuottojen erotuksena syntyvä toimintakate ilmoittaa paljonko toimintamenoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen, sillä verotulot ja valtionosuudet muodostavat merkittävän osan kunnan tuloista. Vuonna 2010 kunnan toimintakatteen määrä oli noin -85,999 milj. euroa. Toimintakate heikkeni edelliseen tilikauteen verrattuna 3,6 milj. euroa (4,3 %). Toimintakatteen heikkeneminen on kuitenkin hidastunut aikaisemmasta. Vuosikate Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa, onko kunnan tulorahoitus riittävä kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Lähtökohtana on, että vuosikatteen tulisi muutaman vuoden tarkastelujaksolla vastata poistojen määrää eli korvausinvestointien tarvetta. Tilikauden vuosikate oli 8,751 milj. euroa, vuonna 2009 noin 4,09 milj. euroa ja 4,5 milj. euroa vuonna 2008. Tilinpäätösvuonna vuosikate oli lähes kaksinkertainen poistojen määrän nähden. Edellisenä vuonna vuosikate jäi hieman alle poistojen määrän. Tilinpäätösvuonna vuosikate riitti nettoinvestointien rahoitukseen, mistä johtuen kunnan velkamäärä ei kasvanut.

19 Kunnan vuosikate asukasta kohden soveltuu käytettäväksi kuntien välisessä vertailussa. Vertailussa on kuitenkin otettava huomioon kunnan koko, taajama-aste, toimintojen organisointi, tekniset verkostot jne. Vertailussa on myös otettava huomioon kuntien väliset erot veroprosenteissa. Vuosikatteiden vertailtavuus eri kuntien kesken edellyttäisi, että ne laskettaisiin samansuuruisilla tuloperusteilla, esim. kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Riittävä tulorahoitus on voitu vertailtavissa kunnissa saavuttaa erilaisella verorasitteella kuntalaisiin nähden. Vuonna 2010 Siilinjärven vuosikate oli 417 euroa asukasta kohti kun se vuonna 2009 oli 197 euroa ja vuonna 2008 218 euroa asukasta kohden. Koko maassa vuosikate asukasta kohden oli vuoden 2010 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan 400 euroa asukasta kohden. Vuonna 2009 vuosikate asukasta kohden oli koko maassa keskimäärin 337 euroa ja 362 euroa vuonna 2008 euroa asukasta kohden. Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisen tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään suunnitelman mukaiset poistot. Tilikauden tulos oli 4,176 milj. euroa. Vuonna 2009 tilikauden tulos oli -0,171 milj. euroa ja 0,61 milj. euroa vuonna 2008. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Ylijäämää lisääviä tai vähentäviä eriä ovat varausten ja rahastojen vähentäminen tai lisääminen. Tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen vuoden 2010 tulos muodostui 3,215 milj. euroa ylijäämäiseksi. Vuonna 2009 tulos oli tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen noin 0,16 milj. euroa ylijäämäinen ja 0,82 milj. euroa vuonna 2008 ylijäämäinen. Tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista (100 x toimintatuotot/toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi palvelusuoritteiden myynti- ja maksutuloilla sekä muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Vuonna 2008 tunnusluku oli 13,8 %, vuonna 2009 14,1 % ja 39,5 % vuonna 2010. Tunnusluvun arvoon ja kuntien väliseen vertailuun vaikuttavat mm. kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen ja oppilaitosten ylläpitäminen. Vuosikate prosenttia poistoista (100 x vuosikate/poistot) tunnusluku vuonna 2007 oli 151,8 %, 117 % vuonna 2008 ja 96,0 % vuonna 2009. Vuonna 2010 tunnusluku on 188,8 % eli vuosikate riittää poistojen rahoittamiseen. Ennakkotietojen mukaan tunnusluvun arvo koko kuntataloudessa oli 128 % vuonna 2010. Perusoletuksena kuntataloudessa on pidetty sitä, että kunnan tulorahoitus on riittävä silloin kun vuosikate on vähintään tuloslaskelmassa vähennettävien poistojen suuruinen. Eli kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävän. Oletus on kuitenkin pätevä vain silloin, kun poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tässä yhteydessä poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jolloin siitä on vähennetty valtionosuudet, liittymismaksut ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä väittämät pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investointien taso määritetään voimassa olevasta investointisuunnitelmasta ja mikäli poikkeuksellisen suuri poistonalainen investointihanke ajoittuu suunnitelmakaudelle tai investointeja on leikattu tai siirretty suunnitelmakauden ulkopuolelle, on investointitasoa arvioitava taloussuunnittelukautta pitemmällä aikajänteellä. Vuonna 2010 nettoinvestointien määrä oli noin 4,891 milj. euroa. Vuonna 2009 määrä oli 7,91 milj. euroa ja vuosina 2008 2010 määrä oli keskimäärin 4,59 milj. euroa vuodessa. Keskiarvo on laskenut edellisestä vuodesta noin 2,8 milj. euroa. Kolmivuotisjaksolla poistojen keskiarvo oli huomattavasti pienempi eli ainoastaan 4,25 milj. euroa vuodessa.