1 Päijät-Hämeen maakuntahallitus Muistutus nähtävillä olevaan maakuntakaavaehdotukseen 2014 Muistutus koskee valtatie 12:n linjausta Lahden Uudenkylän kohdalla 1. Lähtökohtatilanne Vt 12:n historia on surullista kyseisellä kohdealueella. Yleiskaavallista ratkaisua ei ole aikanaan pystytty tekemään. Todellisuus on, että hyvää ratkaisua ei ole enää toteutettavissa; huonoista on valittava vähiten huono. Eri syistä poukkoilevan päätöksenteon myötä tiejaksoja on rakenneltu pätkittäin aiheuttamalla erilaisia haitallisia vaikutuksia sekä yhdyskuntarakenteen kehittymiseen että suoraan paikalliselle asutukselle elinkeinoineen. Lopputuloksena voidaan mainita esimerkiksi 2.8.2016 julkaistu tilastotieto, jonka mukaan Lahden alhaisimmat asuntojen neliöhinnat ovat Uudessakylässä. Merkittävänä seikkana alueelle on ollut, että lopullista, liikennemäärät huomioon ottavaa linjausta ei ole vuosikymmenten saatossa pystytty päättämään. Juuri, kun ratkaisu on ollut syntymässä, paketti avataan uudelleen, vrt. maakuntakaava 2006. Taas väki on löyhässä hirressä toistaiseksi. Viimeisimmän, jo hyväksynnän kynnyksellä olleen yleissuunnitelman jälkeen on käynnistetty pitkällä tähtäimellä kyseenalainen pilottihanke, joka korostaa hyvin yksipuolisesti investointikustannusnäkökulmaa. Kun on jouduttu tilanteeseen, että valitaan huonoista vähiten huono, tarvitaan seikkaperäinen vaikutusten arviointi oikeaan ratkaisuun päätymisen varmistamiseksi. Edellinen, YVAn 2005 jälkeen tehty vaihtoehtovalinta on eri osapuolten vahvistamana pohjautunut kokonaisuuden kannalta optimaaliseen ratkaisuun. Huono ratkaisu on nykytilan jatkuminenkin sekä liikenneturvallisuuden että pohjaveden kannalta. Alueella on todettu huolestuttavan korkea kloridipitoisuus pohjavedessä.
2 2. Kommentit maakuntakaavaehdotuksen vaihtoehtoon YVA-näkökulma yleisesti Käytettävissä olevan materiaalin perusteella on edetty melko suoraan haluttuun vaihtoehtoon ilman nykyaikaista julkista vaikutusten arviointia. Kohteeseen nyt sovellettavan vanhan YVAn tekoajankohdan jälkeen YVAlainsäädäntöön on tullut muutos vuonna 2006, 458/2006. Lain 4 :ään on lisätty muutokset, ja asetuksen 713/2006 hankelistaukseen, 6, tuli lisämaininta 12) 1-11 kohdassa tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaavat hankkeiden muutokset. YVA-asetuksessa 713/2006 on korostettu vaihtoehtojen esittämistä, 9, ja vaihtoehtojen vertailua, 10. Syntynyttä tilannetta on syytä pitää em. muutoksena, koska linjaus on valittu yleissuunnitelman pohjaksi ja on ollut vahvistetussa maakuntakaavassa 2006. Ympäristövaikutusten arviointikäytännöissä on tapahtunut merkittävää muutosta myös tietosisällön osalta em. noin kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi vireillä olevan Nastolan kierrätyspuistohankkeen kahden kohteen yhteinen selostuksen sivumäärä on viisinkertainen verrattuna vt 12:n YVA-materiaaliin, joka koskee yli 15 km valtatiejaksoa. Jo tämän kehityksen perusteella on ollut kyseenalaista jatkaa suunnittelua päivittämättä ensin YVA-materiaalia tälle ajankohdalle. Vaikutusten arviointiin on tullut uusia menetelmiä mm. vaikutuksen herkkyyden ja vaikutuksen suuruuden huomioon ottamisessa. Vanhassa YVAssa on pelkistettyjä toteamuksia ja jopa suoria mainintoja puuttuvista tiedoista. Kokonaisuutena menettelyä ei voida pitää hyvän hallintotavan eikä laissa tarkoitetun mukaisena. YVAn 2005 tiedot YVAn sisällöstä voidaan todeta mm: Uusia linjoja ajatellen pohjavesiputkia on vähän ja vanhat putket sijaitsevat osittain väärissä paikoissa. Eli tältä osin on myönnetty, että tietomäärä on vähäinen. Luontovaikutuksista: Arolan asuinympäristön merkittävin viihtyvyystekijä on luonnonläheisyys. Maisemallisista vaikutuksista: Arolassa vaikutus on merkittävämpi, koska kyse on aivan uudesta maastokäytävästä. Vaikutusten kokonaisarvioinnissa VE 2 pilottilinjaus on huonoin lukuunottamatta 0+ -vaihtoehtoa Arolan peltoaukean merkittävästä linnustosta ja erityisesti muuttolintujen massiivisesta muuttolevähdysalueesta ei ole minkäänlaista mainintaa.
3 Tielinjaus risteää merkittävän eri riistaeläinten kulkureitin kanssa Arolan peltoaukealla olevan metsäsaarekkeen kohdalla; tästä ei ole mainintaa. Kustannusnäkökulma Nyt maakuntakaavaan viedyn pilottilinjauksen vaihtoehtovalinta on ilmeisesti perustunut hyvin yleispiirteisten suunnitelmien mukaisiin arvioihin kustannuksista. Nyt valittu ratkaisu on linjaukseltaan likimäärin 2005 YVAn VE 2:n mukainen. Tuolloin VE 2 oli kustannusarvioltaan 2 M kalliimpi (45 M /47 M ) kuin yleissuunnitelmaan edennyt vaihtoehto. Vuonna 2013 esitetyt arviot kustannuksista ovat päinvastaisia niin, että pilottiversio on 21 M halvempi (50 M /29 M ) kuin yleissuunnitelmavaihtoehto. Näin merkittävä poikkeama edellyttää selitystä. Herää epäilys, että investointikustannusperusteinen, kokonaisvaikutusten arvioinnista piittaamaton ratkaisu on edennyt jatkoon epäselvin perustein. Hankevastaavan verkkosivuilla on suunnittelun nykytilanteesta niukasti tietoa (Elykeskuksen sivuilla ilmoitetaan yhteystieto, josta hankkeen etenemistä voi seurata, mutta linkki ei toimi tällä hetkellä). Ilmeisesti suunnittelua jatkettaessa ratkaisuksi on tullut aivan eri kuin valintatilanteen hyvin karsitut oletukset, mm. jatkuva rinnakkaistie ja vieläkin todennäköisesti puutteellinen pohjavesisuojaus sekä mahdollisesti pehmeiden maakerrosten ja paineellisen pohjaveden riittämätön huomioon ottaminen. Lopputuloksen osalta jää epäselväksi, onko enää kyseessä edes edullisin vaihtoehto. Hyvin ilmeisesti pilotin ainoaksi hyödyksi on jäämässä vaiheittain toteuttamisen mahdollisuus. Uudet pohjavesitiedot Alueella on tehty viime vuosien aikana paljon tutkimuksia vaikean Salpausselkämuodostuman pohjavesiolosuhteisiin liittyen ja merkittävänä läpimurtona myös analyysejä valuma-alueista ja virtaamista. Uudet tiedot ovat viranomaisten käytettävissä. Seurauksena on todennäköisesti pohjavesialuerajausten muutoksia. Viralliset päätökset puuttuvat vielä. Uusia tietoja ei ole kohteen materiaalin perusteella käytetty hyväksi esim. seuraavien seikkojen osalta: rakennettaisiin kahden merkittävän pohjavesivirtaaman päälle muodostumisalueen ja Alimmaisten vedenottamon väliselle alueelle pohjavesisuojausjakso lienee vanhan pohjavesialueen mukainen; puuttunee jaksoja => kustannusten oikeellisuus? jokin nyt käsittelemätön vaihtoehto voisi tulla vielä tarkasteluun uusien valuma-aluetietojen perusteella (radan vierellä olevat linjaukset) Elinkeinopoliittiset seikat
4 Maanviljelyä ajatellen yhtenäistä peltoaluetta pilkotaan maanomistusolojen vastaisesti. Hyvää etelärinnepeltoa tehdään käyttökelvottomaksi tai vaikeasti käytettäväksi sekä tien alle jäävän alueen että estevaikutuksen takia. Maisema, estevaikutus, melu Nykyisen linjauksen myötä ollaan pilaamassa ainutlaatuinen maisema, yksi merkittävimmistä Salpausselän eteläliepeen peltoalueista. Maisema pilataan tällaisella ratkaisulla lopullisesti. Nykyinen Salpausselän laki kyseisellä kohdalla on jo rakennettua tai käsiteltyä (Pietarinrata, maa-ainesten ottoalueet, voimalinja). Maisemanäkökulmasta valtakunnalliset väylät pitäisi kytkeä samaan maastokäytävään mahdollisuuksien mukaan. Nyt ollaan muodostamassa maiseman tuhoamisen lisäksi uutta estevaikutusaluetta, jonka syvyys on enimmillään noin 0,5 km. Tällainen estevaikutusalue pääradan ja valtatien välissä ei voi edustaa hyvää suunnittelutulosta. Peltojakson pituus on maksimoitu. Melu leviää peltoaukealla esteettä hyvin laajalle alueelle. Melusuojausrakenteiden hyöty on rajallinen, ja ne lisäävät kustannuksia. Väylän suunnittelu jatkaa saman tyyppistä periaatetta, jota on muutama vuosikymmen sitten käytetty Nastolan Villähteellä ja samaa yhdyskuntarakenteen pirstomista, jota on tehty vuosikymmenet Uudenkylän väyläratkaisuissa. 3. Muistutuksen vaatimus ja perustelut Vaatimus Jos maakuntakaavan pitää edetä valtatien prosessia nopeammin, vt 12:n linjaus Uudenkylän kohdalla pitää jättää siinä selvitystarpeiseksi. Perustelut Edellä esitetyn lisäksi ja yhteenvetona: Valtatie 12:n uusi linjaus Uudenkylän kohdalla on otettu maakuntakaavaehdotukseen kyseenalaisin perustein. Valtakunnalliset pääväylät ovat luonteeltaan niin pitkäjänteiseen tarkasteluun perustuvia, että niiden vaihtoehtovalinta ei voi perustua pelkistettyyn investointihetkinäkökulmaan. Jos kustannusperustetta käytetään merkittävänä osana valinnassa, kaikki realistiset vaihtoehdot on vietävä julkisesti sellaiselle tasolle suunnitelmien osalta, että vertailu on tältä osin luotettava. Linjauksen valmistelu ei ole voimassa olevan lainsäädännön mukainen. Jotta prosessi olisi oikeudenmukainen ja nykyaikainen, ennen valtatien linjausvalintaa pitää tehdä luotettava ja seikkaperäinen, nykyiseen YVAlainsäädäntöön perustuva vaikutusten arviointi eri vaihtoehdoista, joita ovat vähintään nykyisen maakuntakaavan mukainen, maakuntakaavaehdotuksen mukainen ja Pietarinradan viereen kytketyt ratkaisut, sen etelä- ja pohjoispuolelle.
5 Pohjatietomateriaalia on pääosin riittävästi, neutraali ja yksityiskohtainen vaikutusten arviointi valitettavasti puuttuu. Pitää pystyä vertailemaan sellaisia seikkoja, joihin on tekniikka olemassa, esim. pohjavesisuojaus, ja sellaisia, joilla olosuhteet tai maisema pilataan lopullisesti. Tilanteessa pitää olla valmiutta myös puntaroida esimerkiksi lievää väylän palvelutasosta tinkimistä verrattuna korvaamattomiin ympäristöseikkoihin. Pitää myös tehdä arvio vaikutuksista sellaiseen paikallisesti merkittävään eläimistöön, joka ei vielä ole direktiivilaji, mutta on luonnon monimuotoisuuden ja alueen viihtyisyyden kannalta tärkeä. Radan vierustan ratkaisuissa on syytä ottaa huomioon, että rata on vielä ilman pohjavesisuojausta. On oletettavaa, että tuo suojaus aikanaan tarvitaan, jolloin aivan vierelle tehdyn valtatien järjestelmä voi ottaa vastaan myös radan suojauksen vedet. Tämä on merkittävä tulevaisuuden synergiaetu. Valtion investointirahatilanne ei ole tällä hetkellä sellainen, että aiheuttaisi erityisen kiireen ja olisi esteenä hyvälle hallintotavalle. Lahdessa 2. päivänä syyskuuta 2016