PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY

Transkriptio

1 PÄIJÄT-HÄMEEN JÄTEHUOLTO OY LAHDEN SEUDUN KIERRÄTYSPUISTON YVA Ohjelmavaiheen yleisötilaisuus Lahden Ammattikorkeakoulu LAMK NiemiCampus, Mukkulankatu 19, Lahti

2 Ohjelma Tilaisuuden avaus ja Lahden seudun kierrätyspuistohanke Kehityspäällikkö Antti Leiskallio, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy YVA-menettely Ylitarkastaja Kari Leinonen, Hämeen ELY-keskus Maakuntakaavoituksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen, Päijät-Hämeen liitto YVA-ohjelma Projektipäällikkö Mika Manninen, Sweco Ympäristö Oy Keskustelu Tilaisuuden päätös 2

3 Hanke-esittely Vastaanotetaan ja käsitellään kierrätettäviä ja hyötykäyttöön toimitettavia materiaaleja Kotitalouksien yhdyskuntajäte käsitellään myös tulevaisuudessa Kujalassa Alueelle loppusijoitusalue hyödyntämiskelvottomille maa-aineksille, tuhkille ja mineraalisille epäorgaanisille jätejakeille 3

4 Hankevaihtoehdot Kierrätyspuiston sijaintipaikaksi on ehdolla neljä aluetta, joista kolme sijaitsee Orimattilassa ja yksi Hollolassa. YVA-menettelyssä arvioitavat vaihtoehdot ovat: VE0: Hanketta ei toteuteta VE1: Hanke toteutetaan Hollolan Kehätien alueella VE2: Hanke toteutetaan Orimattilan Marjasuon alueella VE3: Hanke toteutetaan Orimattilan Matomäen alueella VE4: Hanke toteutetaan Orimattilan Loukkaanmäen alueella 4

5 4. YVAohjelmaluonnos Toimitettu ohjausryhmälle

6 Jätteet Vuodessa maksimissaan noin tonnia jätteitä, joista noin tonnia on pilaantumattomia maa- ja kiviaineksia, tonnia pysyviä ja tavanomaisia jätteitä ja tonnia vaarallisia jätteitä. Em. kokonaismäärästä loppusijoitetaan maksimissaan noin tonnia vuodessa, Varastoidaan kerrallaan maksimissaan noin tonnia. Lisäksi vastaanotetaan ja käsitellään vuodessa maksimissaan noin tonnia metsätähteitä ja vastaavia energiajakeita kertavarastoinnin ollessa enintään tonnia. Lisäksi huoltovarmuuspolttoainetta (esim. kivihiili) varastoidaan enintään tonnia kerrallaan. 6

7 Pysyvät ja tavanomaiset jätteet Pysyvällä jätteellä tarkoitetaan jätettä joka ei liukene, pala tai reagoi muutoin fysikaalisesti tai kemiallisesti eikä hajoa biologisesti tai reagoi muiden aineiden kanssa aiheuttaen vaaraa terveydelle tai ympäristölle; jossa ei pitkänkään ajan kuluessa tapahdu olennaisia muita fysikaalisia, kemiallisia tai biologisia muutoksia; jonka sisältämien haitallisten aineiden kokonaishuuhtoutuminen ja -pitoisuus sekä jätteestä muodostuvan kaatopaikkaveden myrkyllisyys ympäristölle on merkityksetön; ja josta ei aiheudu vaaraa pinta- tai pohjaveden laadulle. Tavanomaisella jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka ei ole vaarallista jätettä. 7

8 VE1 Kehätie 8

9 VE2 Marjasuo 9

10 VE3 Matomäki 10

11 VE4 Loukkaanmäki 11

12 Asutus 12

13 Liikenne VE1 Kehätie Liikennöinti hankealueelle eteläiseltä kehätieltä Nostavan eritasoliittymästä Pukkomäentielle. Kehätieltä on matkaa noin 1,5 km hankealueelle. 13

14 Liikenne VE2 Marjasuo Liikennöinti hankealueelle tapahtuisi seututien 140 (Vanha Helsingintie) kautta. Hankealue sijaitsee Vanhan Helsingintien varrella. Orimattila suunnittelee uutta tielinjausta, jolloin Vanhalta Helsingintieltä pääsisi hankealueen läheisyydestä vt 4:lle. Tällöin liikennöinti Marjasuon alueelle voisi tapahtua vt 4:n kautta. 14

15 Liikenne VE3 Matomäki Liikennöinti hankealueelle tapahtuisi valtatieltä 12 yhdystien 1711 kautta (Kuivannontie) kautta. Valtatieltä 12 on matkaa lyhimmillään (uusi tieyhteys Uudenkylän asevarikon kohdalta) noin 4 km hankealueelle ja nykyisiä teitä (Kuivannontie Lappustentie) pitkin noin 6 km. 15

16 Liikenne VE4 Loukkaanmäki Liikennöinti hankealueelle tapahtuisi valtatieltä 4 yhdystien 1631 kautta (Luhtikyläntie) kautta. Hankealue sijaitsee Luhtikyläntien ja valtatien 4 varrella. 16

17 Maankäyttö VE1 Kehätie Maakuntakaavassa alue sijoittuu valtaosin ns. valkoiselle alueelle. Suunnittelualueen pohjoisreuna sijoittuu osittain Aikkalan uudelle luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueelle (llk2). 17

18 Maankäyttö VE2 Marjasuo Alue on maakuntakaavassa osoitettu Hennan uudeksi teollisuus- ja varastoalueeksi (T). 18

19 Maankäyttö VE3 Matomäki Alue sijoittuu maakuntakaavassa ns. valkoiselle alueelle. Hankealueen välittömässä läheisyydessä, sen itäpuolella, sijaitsee tuulivoimatuotannon vyöhyke (tvy1). 19

20 Maankäyttö VE4 Loukkaanmäki Alue sijoittuu maakuntakaavassa Viljaniemen liittymän alueen uudelle luonnonvaralogistiikan kehittämisen kohdealueelle (llk6). 20

21 Maisema- ja kulttuuriympäristö 21

22 Pohjavedet 22

23 Pintavedet 23

24 Luonnonsuojelualueet 24

25 Ympäristövaikutusten arviointi 25

26 Ympäristövaikutusten arviointi Vaikutuksen merkittävyys muodostuu vaikutuskohteen herkkyydestä ja muutoksen suuruudesta. Vaikutustenarviointi kohdennetaan erityisesti niihin vaikutuksiin, jotka ennalta arvioiden ovat merkittäviä. 26

27 Ympäristövaikutukset Todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Liikennevaikutukset Meluvaikutukset Pölyvaikutukset Maisemavaikutukset Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen (positiivinen) Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Muita tunnistettuja ja havaittuja ympäristövaikutuksia: Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen Hajuvaikutukset Terveysvaikutukset Pintavesivaikutukset Pohjavesivaikutukset Maa- ja kallioperävaikutukset Vaikutukset kasvillisuuteen sekä eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen Ilmastovaikutukset (suorat) Vaikutukset aineelliseen omaisuuteen, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön 27

28 Lähivaikutusalueet (3 km säde) 28

29 Vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen Asukaskysely 3 km säteellä Vuorovaikutustilaisuudet 1 kpl YVA-ohjelman valmistuttua (Lahti) 2 kpl YVA:n selostusvaiheessa ennen selostuksen valmistumista (Orimattila & Hollola) 1 kpl YVA-selostuksen valmistuttua (Lahti) Sidosryhmätyöpajat 2 kpl YVA:n ohjelma- ja 2 kpl YVA:n selostusvaiheessa Yhdistykset, seurat Maanomistajat 1 kpl YVA:n selostusvaiheessa Tilaisuudet päättäjille Hollolassa ja Orimattilassa Kirjalliset mielipiteet YVA-ohjelmasta Muiden selvitysten (esim. melu) hyödyntäminen 29

30 Ilmanlaatuvaikutukset Pöly- ja hajupäästöjen matemaattinen mallintaminen. Pölymallinnuksen tuloksia verrataan ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Hajuhaittaa tarkastellaan käyttäen VTT:n ohjearvosuositusta. 30

31 Melu- ja tärinävaikutukset Melupäästöjen matemaattinen mallintaminen. Melua verrataan Valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista. Mikäli melutason ohjearvot ylittyvät, esitetään keinoja melupäästöjen vähentämiseksi tai melupäästöjen leviämisen estämiseksi. Tärinävaikutuksia arvioidaan lähimpien asutusten rakenteisiin kohdistuvia vaikutuksia sekä asukkaille mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä ja häiritsevyyttä. 31

32 Maisema- ja kulttuuriympäristövaikutukset Maisema-analyysi. Havainnekuvia tehdään lähi- (2 kpl/alue) ja kaukomaisemakuvasta (2 kpl/alue). Vaikutuksia maisemaan arvioidaan näkymäalueanalyysien, maastokäyntien ja havainnekuvien perusteella. 32

33 Vaikutukset liikenteeseen Selvitetään nykyiset ja hankkeen liikennöintimäärät. Keskitytään toiminnan aikaan tapahtuvaan liikennöintiin, liikenteen säännöllisyyteen ja kausivaihteluun (kuljetushuiput). Liikennemääräarvion perusteella arvioidaan hankkeen muutokset nykyliikenteen kokonaismääriin ja raskaaseen liikenteeseen. Liikennevaikutuksia arvioidaan myös liikenneturvallisuuden ja liikenteen aiheuttamien päästöjen kannalta. Liikenteelliset vaikutusarviot tehdään lähimpien teiden osalta, joilta liityntä hankealueelle tapahtuu. 33

34 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen Tarkastellaan luonnonvarojen ja sivutuotteiden hyödyntämistä ja sen vaikutuksia alueen rakentamisen ja toiminnan aikana sekä toiminnan lopettamisen jälkeen. Arvioinnissa tarkastellaan hanketta ja hankevaihtoehtoja suhteessa kiertotalouteen, jätteiden määrän vähentämiseen, jätteiden hyötykäyttötavoitteisiin ja loppusijoitettavien jätteiden määrän rajoittamiseen. 34

35 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Hankkeen vaikutuksia lähialueen maankäytön suunnitelmiin arvioidaan sanallisesti yleispiirteisesti. Hankkeen vaikutukset elinkeinojen harjoittamiseen (erityisesti metsätalous), vakituiseen ja vapaa-ajan asumiseen arvioidaan ja kuvataan sanallisesti. 35

36 Muut vaikutukset Virkistyskäyttövaikutukset Työllisyysvaikutukset Vaikutukset aineelliseen omaisuuteen Vaikutukset siihen miten kiinteää ja irtainta omaisuutta käytetään Maa- ja kallioperävaikutukset Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset pintavesiin Vaikutukset luontotyyppeihin ja kasvillisuuteen Luontoselvitys (liito-oravat, pesimälinnusto, kasvillisuus ja luontotyypit kaikilla alueilla keväällä ja kesällä 2019) Suunnitteilla lisäksi metsäkanalintuselvitys alueella toimivien metsästysseurojen antaman tiedon perusteella (sidosryhmätyöpaja ) Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Vaikutukset ilmastoon 36

37 Osallistuminen YVA-menettelyssä yleisön osallistuminen on olennaisen tärkeää, jotta saadaan selville hankkeen vaikutusalueen ihmisten mielipiteet. Mielipiteet huomioidaan yhteysviranomaisen YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa ja niillä on merkitystä hankesuunnittelun kannalta. Kuulutus YVA-ohjelmasta 22./ seuraavissa lehdissä: Etelä-Suomen Sanomat, Itä-Häme, Orimattilan Sanomat, Uusi Lahti, Seutuneloset (Hollolan Sanomat, Päijät-Häme, Orimattilan Aluelehti ja Nastola-Lehti) Arviointiohjelma on nähtävänä seuraavasti: Hollolan, Orimattilan ja Lahden kuntien ilmoitustaulut Lahden pääkirjasto, Hollolan ja Orimattilan kirjastot Ympäristöhallinnon internetsivuilla osoitteessa Hankkeen internetsivuilla osoitteessa 37

38 Osallistuminen YVA-ohjelmasta voi sen nähtävillä oloaikana ( ) esittää kirjallisen mielipiteensä yhteysviranomaisena toimivalle Hämeen ELYkeskukselle joko sähköpostitse: kirjaamo.hame@ely-keskus.fi tai postin välityksellä osoitteeseen: Hämeen ELY-keskus PL Lahti Käyntisoite: Hämeen ELY-keskus Kirkkokatu 12, Lahti 38

39 Aikataulu YVA-ohjelma nähtävillä tammi-helmikuussa YVA-selostus nähtävillä arviolta joulukuu helmikuu YVA-menettely päättyy arviolta huhtikuussa 2020, jolloin Hämeen ELY-keskus antaa yhteysviranomaisen perustellun päätelmän YVA-selostuksesta. Vaihemaakuntakaavan hyväksymismenettely tapahtuu vuoden 2020 loppupuolella. Alueelle tulee laatia todennäköisesti osayleiskaava ja asemakaava, Lisäksi tarvitaan rakennuslupa sekä ympäristölupa. Lupien jälkeen alkaa rakentamisvaihe, joka kestää noin kolme vuotta. Rakentaminen tapahtuu vaiheittain. Kierrätyspuisto voisi olla toiminnassa 2020-luvun loppupuolella. 39

40 Aikataulu 40

41 Kierrätyspuiston vaiheet ja karkea aikataulu 41

42