Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Lajikekokeiden taustaa MTT on testannut vadelmalajikkeita Pohjois-Suomessa Sotkamossa ja Rovaniemellä vuodesta 2008 alkaen sekä Ruukissa vuodesta 2009 alkaen. Mukana on ollut yhteensä 24 lajiketta, joista osa on ollut varsinaisina koeruutuina ja osa yksittäisinä havaintoruutuina. Rovaniemellä talvivaurioita esiintyi vadelmilla niin paljon, että lajikekokeet lopetettiin jo vuonna 2010. Vadelman lajikekokeet olivat osa Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen ja Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2- hankkeita, joita rahoitettiin Euroopan maaseuturahastosta Kainuun, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskusten kautta. Vadelman taimia lajikekokeisiin lahjoittivat Puutarha Tahvoset, Johannes Öydvin (Norja) ja Marja-Suomen Taimituotanto. Koepaikoista Sotkamo on pohjoista Järvi-Suomea, runsasluminen, sekä talvehtimisen kannalta helppo. Ruukki on vähälumista pohjoista rannikkoseutua, missä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin Sotkamossa. Rovaniemellä Apukka on etelälappilaisittainkin karu kasvupaikka ja siellä talvehtiminen on yleensä heikompaa kuin muilla samalla korkeudella olevilla alueilla. Taimet istutettiin mustaan muoviin 50 cm taimivälillä ja 2 m rivivälillä. MTT:n lajikekokeissa käytetty istutustiheys oli tavallista käytäntöä noin puolet tiheämpi. Kokeissa käytettiin tihkukastelua ja kastelulannoitusta suositusten mukaisilla lannoitustasoilla. Hometta ja tuhoeläimiä torjuttiin kemiallisesti. Vadelmien tuentana käytettiin päällekkäistä parilankatuentaa. Satoversot leikattiin n. 160 180 cm:n poimintakorkeuteen keväällä ja samalla satoversot harvennettiin jättäen parhaista satoversoista 6-8 kappaletta yhtä istutusaukkoa kohden. Tulokset on laskettu istutustiheydellä 2 istutettua tainta/rivimetri ja 5000 rivimetriä/ha.
Kuva 1. Vadelman lajikekoe, Ruukki 2011 (Kati Hoppula) Talvehtiminen ratkaisee menestymisen Puutarhavadelma on haastava viljelykasvi pohjoisessa. Vaihtelevat talvet aiheuttavat aina riskin vadelmien talvehtimiselle. Täysin talvenkestävää lajiketta Pohjois-Suomeen ei ole vielä löytynyt. Jonkin verran talvivaurioita ja satovaihtelua ilmenee aina myös kestävimmillä lajikkeilla. Kestävät lajikkeet kuitenkin uusiutuvat paremmin kuin heikot. Vuodet 2010-2011 olivat vadelmien kannalta suotuisia ja useat lajikkeet tuottivat huippusatoja Sotkamossa ja Ruukissa. Vuosi 2012 oli Ruukissa kuitenkin vaikeampi ja vadelmalajikkeiden satotasot laskivat alle puoleen edellisvuodesta. Poikkeuksen tekivät vain uudet, vuonna 2010 istutetut, norjalaiset lajikkeet, jotka paransivat satotulostaan. Sotkamossa satotaso laski selvästi vain Glen Ample-lajikkeella. Vanhat lajikkeet varmimpia Vanhoista lajikkeista Ottawa, Jenkka, Maurin makea ja Muskoka tuottivat varmimmin satoa Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2010-2012. Muskoka oli satoisampi Ruukissa ja Ottawa Sotkamossa. Jenkka oli hieman satoisampi kuin Maurin makea, mutta maultaan huomattavasti happamampi. Maurin makea oli nimensä veroisesti makea ja suurimarjainen lajike.
Kuva 2. Maurin makean satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula) Skotlantilainen Glen Ample ja unkarilainen Vertödi venusz olivat mukana kokeissa molemmilla paikkakunnilla ja venäläinen Kolokolsik vain Sotkamossa. Lajikkeet talvehtivat ensimmäiset kolme vuotta hyvin ja tuottivat myös runsaasti satoa. Glen Ample oli alusta pitäen satoisin lajike. Vuonna 2012 Glen Ample- ja Vertödi venusz-lajikkeiden satotasot kuitenkin romahtivat Ruukissa. Sotkamossa Glen Ample, Kolokolsik ja Vertödi venusz kykenivät talvivauriosta huolimatta vielä hyvään satoon. Kuva 3. Lajikekokeen satoa, Sotkamo 2011 (Kati Hoppula)
Norjalaiset lupaavia Lupaavimmat uutuudet ovat tällä hetkellä norjalaiset Stiora, Borgunn ja Orion, jotka tuottivat Sotkamossa erittäin hyvän sadon vuonna 2012 ja lupaavan sadon Ruukissa. Uusien lajikkeiden satokehitys on ollut Ruukissa kuitenkin hitaampaa kuin Sotkamossa. Norjalaisten lajikkeiden todellinen kestävyys ja satoisuus näkyvät vasta muutaman vuoden seurannan jälkeen. Norjalaiset lajikkeet Stiora, Borgunn, Orion, Balder ja keltainen Varnes ovat vielä tuntemattomia lajikkeita Suomessa. Suurimarjaisia ja satoisimpia olivat Stiora ja Borgunn. Orion tuotti myös hyvän sadon, mutta oli maultaan edellisiä miedompi. Balder oli sadoltaan keskinkertainen, väritykseltään hyvin tumma ja maultaan melko hapan. Varnes oli oranssinkeltainen, makea ja marjakooltaan keskinkertainen, mutta tuotti melko vaatimattoman sadon. Varnes oli talvenkestävyydeltään kuitenkin parempi kuin keltainen vadelma Fallgold. Kuva 4. Lajikekokeen satoa, Sotkamo 2012 (Kati Hoppula) Äkämäpunkki kiusana Äkämäpunkki aiheutti eniten oireita lajikkeille Glen Ample, Vertödi venusz, Heisa ja Ville. Jonkin verran oireita oli myös Stiora- ja Balder-lajikkeilla. Melko vähän oireita oli lajikkeilla Borgunn ja Orion. Muissa lajikkeissa ei ollut äkämäpunkin oireita nähtävissä.
Rovaniemellä tiivistyminen ongelmana Rovaniemellä satoisin vadelmalajike vuonna 2010 oli pienimarjainen Ville, joka tuotti noin 1700 kg/ha. Muiden lajikkeiden satotulokset jäivät tätä heikommiksi. Uusimmista lajikkeista ei Rovaniemellä ehditty saada tarpeeksi kokemusta, jotta niiden kestävyyttä voitaisiin varmasti arvioida. Rovaniemellä kasvupaikan tiivistyminen lajikekokeiden alueella ja veden seisominen juuristossa keväällä, heikensi kuitenkin todennäköisesti lajikkeiden talvehtimista ja johti siten niiden heikkoon menestymiseen. Vadelman viljelymenetelmäkokeissa, lajikekokeiden välittömässä läheisyydessä, Jatsi, Ottawa, Jenkka, Ville, Heisa ja Muskoka tuottivat huomattavasti paremman sadon kuin lajikekokeissa. Tämä antaa viitteitä, että huonot satotulokset lajikekokeissa eivät johtuneet ainoastaan lajikkeiden heikosta kestävyydestä. Myyräkannan raju runsastuminen Rovaniemellä vuosina 2010-2011 aiheutti myös ongelmia vadelmakokeilla. Sotkamo 25000 20000 kg/ha 15000 10000 5000 2010 2011 2012 0 Kuvio 1. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Sotkamossa vuosina 2010-2012.
Taulukko 1. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Sotkamossa vuosina 2010-2012. Sotkamo 2010 2011 2012 Lajike g/marja g/m kg/ha g/marja g/m Kg/ha g/marja g/m kg/ha Stiora 4,0 2,0 10 4,7 593 2965 4,6 3958 19792 Glen Ample 3,7 805 4026 4,8 3767 18837 4,6 2793 13966 Borgunn 2,9 16,7 83 3,7 312 1562 3,7 2761 13807 Orion 2,1 49,2 246 3,2 850 4252 3,2 2678 13388 Kolokolsik 2,5 780 3901 3,2 2563 12817 3,4 2571 12856 Fertödi Venusz 3,4 492 2461 4,7 2468 12342 4,8 2516 12580 Ottawa 2,2 823 4116 2,4 1683 8415 2,2 2094 10471 Jenkka 1,7 953 4765 2,0 1390 6952 1,9 2023 10115 Balder 1,4 1,9 9 2,6 345 1723 3,2 1963 9817 Maurin Makea 2,3 464 2321 2,8 1620 8102 2,3 1765 8824 Ville 1,0 731 3657 1,3 1121 5605 1,2 1731 8653 Heisa 1,1 670 3351 1,3 1078 5388 1,3 1671 8355 Jatsi 1,8 368 1839 2,2 981 4903 1,9 1361 6806 Varnes 0 0 0 3,1 338 1690 3,6 1216 6082 Muskoka 1,7 772 3862 1,9 1232 6158 1,6 1193 5965 Fallgold 1,8 475 2375 1,9 1036 5180 1,9 1164 5820 Taulukko 2. Havaintoruutulajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Sotkamossa vuosina 2010-2012. 2010 2011 2012 Lajike g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Polka 3,2 620 3101 4,4 1657 8285 4,7 2563 12817 Meteor 2,3 630 3151 3,0 2423 12113 2,8 2525 12625 Kredo 2,3 569 2846 2,7 3098 15491 3,0 2217 11083 Illuzia 2,6 805 4023 3,3 3378 16891 3,5 1954 9772 K93-11 3,5 1064 5322 3,3 2329 11647 2,6 1303 6514 Trojana 2,4 566 2830 3,1 2782 13908 2,6 1252 6261 Max 0 0 0 0 0 0 5,8 435 2176 Karl 0 0 0 0 0 0 4,9 185 927
25000 Ruukki 20000 kg/ha 15000 10000 5000 2010 2011 2012 0 Kuvio 2. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Ruukissa vuosina 2010-2012. Taulukko 3. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Ruukissa vuosina 2010-2012. Ruukki 2010 2011 2012 Lajike g/marja g/m Kg/ha g/marja g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Muskoka 1,5 574 2871 2,3 3118 15588 2,6 1492 7459 Jenkka 1,9 751 3757 2,5 2924 14619 2,9 1446 7229 Maurin Makea 2,5 590 2949 3,2 2344 11719 3,2 1387 6933 Ottawa 2,5 334 1671 2,6 2200 11002 2,9 1083 5416 Jatsi 1,6 515 2573 2,1 2155 10773 2,5 1069 5347 Glen Ample 3,6 662 3309 4,7 3155 15777 4,0 1043 5215 Heisa 1,1 481 2406 1,4 1945 9724 1,7 998 4992 Borgunn 1,3 2 11 2,7 10 49 3,4 816 4080 Stiora 0 0 0 2,7 12 62 3,7 657 3286 Fallgold 1,3 259 1293 2,2 1411 7054 1,8 580 2901 Orion 3,4 10 50 2,7 531 2655 Balder 3,1 5 26 1,9 7 37 2,9 497 2485 Fertödi Venusz 2,9 243 1216 4,5 1903 9514 3,7 412 2061 Varnes 0 0 0 2,9 6 29 2,7 268 1342
5000 Rovaniemi 4000 kg/ha 3000 2000 1000 2009 2010 0 Kuvio 3. Vadelmalajikkeiden keskimääräinen satotaso (kg/ha) Rovaniemellä vuosina 2009-2010. Taulukko 4. Vadelmalajikkeiden marjakoko (g/marja) ja keskimääräinen satotaso (g/m ja kg/ha) Rovaniemellä vuosina 2009-2010. Rovaniemi 2009 2010 Lajike g/m kg/ha g/marja g/m kg/ha Ville 202 1010 1,1 342 1709 Jatsi 180 900 1,5 189 944 Ottawa 112 560 2,0 154 772 Jenkka 88 440 1,5 140 699 Heisa 60 300 1,0 85 426 Fallgold 54 270 2,0 69 343 Muskoka 50 250 1,5 55 276 Maurin Makea 26 130 1,9 19 94