Tulvasuojelu pellot ja kalat Kaisa Tolonen ProAgria Maaseutukeskusten Liitto kaisa.tolonen@proagria.fi
ProAgria lyhyesti keskeisten maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta- ja palveluorganisaatioiden muodostama yhtymä toimialana maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämisen neuvonta ja kehitystoiminta mm. maaseutuneuvonta, uusyritystoiminnan neuvonta, kotieläinten jalostus, keinosiemennys ja atk-palvelut asiakkaina yli 85 % Suomen maatiloista ja monialaisista maatiloista liikevaihtoa 92,8 miljoonaa euroa henkilöstöä 1 437 organisaatiot jäsenten omistamia laaja jäsenkunta maaseutusektorilla
ProAgria yhtymä 2005 Yhtymäkokous Hallitus Kotieläinjalostuskeskus-FABA Maaseutukeskusten Liitto Svenska lantbrukssällskapens förbund VALIO Alkutuotanto Vantaan Urheilutie 6 Arac Consulting Oy Maatalouden Laskentakeskus Oy Suomen Kotieläinjalostusosuuskunta Keinosiemennysosuuskunnat Maaseutukeskukset Lantbruks- ja hushållningssällskap ProAgria Osuuskunta Palvelukeskus
ProAgrian sopimuskumppanit Agropolistiedepuisto Suomen Jobs and Society ry Luomuliitto Tanskan maaseutuneuvonnan keskusorganisaatio - Dansk Landbrugsrådgivning Landscentret ProAgria Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Ruotsin maaseutuneuvonnan keskusorganisaatio - Hushållningssällskapens Förbund Suomen Hippos ry Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT), taloustutkimus Työtehoseura ry
Katkeamaton ja läpinäkyvä laatuketju maatilalta kuluttajalle ProAgria tarjoaa laatuketjuun - palveluja yrittäjien tulosten parantamiseen - liiketoiminta- ja johtamisosaamista - laatujärjestelmien konsultointia - analyysejä ja vertailutietoa laajoista tietokannoista - tiedonkeruujärjestelmien rakentamisen ja yhteensovittamisen Turvallisuuteen, luotettavuuteen ja valvontaan perustuva laatutuotanto
Laadun kehitysnäkymät Euroopan laatuvisio -projekti Tietoon perustuva johtaminen Jatkuva parantaminen Euroopan laatuvisio Ympäristön huomioiminen Erilaisuuden ja monimuotoisuuden arvostaminen Lähde: Euroopan laatuvisio Mielikuvan luonti Made in Europe=Excellence Yhteistyö win together Henkilöstön sitouttaminen Asiakaskeskeisyys
Maatilojen ja yritysten kilpailukyvyn kehittämisen kokonaisuus 20 000 yrittäjää osallistunut Uusia 1 050/vuosi 1 600/vuosi Tuotosseuranta, 12 000 tilaa/vuosi Lohkotietopankki, 60 000 ha/vuosi Taloustietopankki, 1 000 tilaa/vuosi 13 000 viljelysuunnitelmaa/vuosi 3 500 investointi ja talouss./vuosi Johtamiskoulutukset Johtamisjärjestelmien rakentaminen Johtamisen auditoinnit Tietopankit Suunnitelmat Tuotantoprosessit Kilpailukyvyn kehittäminen Toiminnan tehokkuus Johtamisen paraneminen 500 keskustelua/vuosi ProViljelys-tiloja, 550/vuosi Laatuklubeja Kehityskeskustelut Vertaisryhmätoiminta Tuoteturvallisuus Tuotelaatu Tehty 100 yritykselle Kilpailukykyarviointi
Peltojen ja kalojen yhteiseloa Mikä on toiminnan tarkoitus rannalla ja veden päällä Näkökulmia sekä kalastajan, että viljelijän kannalta: toimeentulo tuo tavoitteet lainsäädäntö asettaa raamit tarpeet muokkaavat toteutustapaa
Toimeentulo maasta tai vedestä edellyttää että ASIAKKAAN TARPEET TÄYTETÄÄN TUOTEVAATIMUSTEN JA TOIMINTATAVAN NÄKÖ- KULMISTA
Toiminnan vaikutukset Lainsäädäntö luo toiminnan raamit Ympäristöön veteen maahan ilmaan Hyvinvointiin ihmisten eläinten
Toiminnan arvotausta ARVOT OHJAAVAT YRITYKSEN TOIMINTAA ARKIPÄIVÄSSÄ YRITYS EI VOI TOIMIA ARVOJENSA ULKOPUOLELLA
Maaseutuyrityksen arvot 1. Asiakkaan tyytyväisyys (teollisuus, kauppa, kuluttaja) Tuotteen laatu Toiminnan laatu 2. Kannattavuus Yrityksen jatkuvuuden turvaaminen Yrittäjän toimeentulo 3. Kestävän kehityksen mukainen toiminta Ympäristön huomioonottaminen Luonnon kunnioittaminen Maiseman hoito 4. Toiminnan eettisyys Oikeudenmukaisuus Rehellisyys Eläinten hyvä kohtelu
Toiminnan kehittäminen II Lakitaso Lainsäädännön vaatimusten täyttyminen, esim. - pientareet -suojakaistat I Tavoitteet yrityksen kilpailukyvyn kannalta -tehokkuus -talous -osaaminen -asiakkuuksien hoito -ympäristö Toiminnan päämääränä on kilpailukyvyn kehittyminen Paranna Suunnittele Mittaa Toteuta
Arvot, Visio, Päämäärät Yrityksen prosessikartta Vuositason tavoitteet Talous Asiakas Tehokkuus Osaaminen Ympäristö TULOKSET Asiakas- Suunnittelu Tuotanto Toimitus Asiakas- vaatimukset tyytyväisyys Oletetut Sovitut Prosessien ja niiden toisiinsa liittymisen kuvaaminen auttaa yrittäjää kehittämään järjestelmällisesti toimintaansa.
Kehittäminen edellyttää tavoitteiden asettamista Asia (mitä halutaan mitata) Tunnusluku (1-5) Mittayksikkö (%, kpl, ) Aika (mihin mennessä, milloin) Jos nämä asiat eivät tule esille tavoitteen asettamisessa puhutaan toivomuksesta Tavoite on pystyttävä muuttamaan numeroiksi
Kasvinviljelyn toimenpiteiden taso - Karjatilan ympäristömittari Kasvinviljelyn suunnittelu, 137 tilaa 100 % 50 % 0 % Viljely- ja lann. suun. Pientareet ja suojakaistat Kasvipeit. ja muokkaus Erinomainen 18 % 17 % 7 % Hyvä 64 % 30 % 61 % Tyydyttävä 18 % 30 % 30 % Heikko 0 % 23 % 2 %
Ravinteiden käytön taso ympäristön kannalta Karjatilan ympäristömittari Ravinteiden käyttö ja Ravinnetaseet, 137 tilaa 100 % 50 % 0 % NPK käyttömäärät Porttitase Karja- ja lantatase Peltotase Erinomainen 11 % 17 % 8 % 32 % Hyvä 26 % 45 % 39 % 42 % Tyydyttävä 61 % 31 % 45 % 20 % Heikko 2 % 5 % 7 % 3 %
Lannoitteiden käyttö 1999-2004 - Valtakunnallisten tilastojen mukaan Vaikutuskanavat: 20 000 viljelijää käynyt johtamiskoulutuksen 13 000 viljelysuunnitelmaa vuodessa Vaikutukset: Typen käyttö tarkentunut käyttötarkoituksen mukaan Fosforin käyttö noudattaa ympäristötuen rajoja 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpeä kg/ha Fosforia kg/ha 1999/00 2000/01 2001/02 2002/03 2003/04
Kasvinsuojeluaineiden käyttö 2000-2005 Lohkotietopankin tiedot - Kasvinsuojelussa näkyy tarpeenmukaisuus käytetty % lohkoista Ohran kasvinsuojelu 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 Rikat Lako Tuholaiset Kasvitaudit vuodet käytetty % lohkoista 100 80 60 40 20 0 Mallasohran kasvinsuojelu 2000 2001 2002 2003 2004 vuodet Rikat Lako Tuholaiset Kasvitaudit käytetty % lohkoista 100 80 60 40 20 0 Kevätvehnän kasvinsuojelu Rikat Lako Tuholaiset Kasvitaudit 2000 2001 2002 2003 2004 vuodet käytetty % lohkoista 100 80 60 40 20 0 Kauran kasvinsuojelu Rikat Lako 2000 2001 2002 2003 2004 vuodet Tuholaiset Kasvitaudit
Tuotantokustannustuloksia 2003-2004 - tuotantokustannukset nettovoiton (heikoin-paras) mukaan OHRA Tuotantokustannus eur/kg KEVÄTVEHNÄ Tuotantokustannus eur/kg Tuotantokustannus eur/kg 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2003 2004 heikoin paras Tuotantokustannus eur/kg 0,4 0,3 0,2 0,1 0 2003 2004 heikoin paras viljasta saatava hinta parhaimmillakin tiloilla, joilla kustannukset on optimoitu tuotannon tasoon nähden, vastaa vain noin puolet tuotantokustannuksista