Liikenne kestävän kehityksen tiellä Pekka Rytilä Lahti 15.11.2010
TTA 1993:1 Suomen liikenne kestävän kehityksen tielle Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimi professori Sulevi Lyly ja jäseninä tekn. lis. Gunnar Bärlund, tekn. tri Veli Himanen, prof. Valter Kostilainen, toim. joht. Kari Litja, toim. joht. Pentti Murole, prof. Tauno Olkkonen, merikapt. KTM Jouko Santala, prof. Björn Wahlström ja prof. Pekka V. Virtanen. Raportin kirjoittivat tekn. lis. Pekka Rytilä, apul. prof. Jorma Mäntynen ja tekn. tri Harri Kallberg.
TTA Toimintamahdollisuuksia 1 Autotekniikan edistysaskeleet tulisi ottaa nopeasti yleiseen käyttöön ja liikenteen ajoneuvokanta pitää nuorena sekä vähäpäästöisenä. Tämä edellyttää uusien autojen hankinnan helpottamista, mutta myös vanhojen poistuman nopeuttamista sekä tehokasta materiaalien kierrätystä näitä romutettaessa. Henkilöautokannan lisäksi myös linja- ja tavaraautokantaa olisi uudistettava.
TTA Toimintamahdollisuuksia 2 Liikennejärjestelmän operatiivista tehokkuutta tulisi parantaa luomalla paremmat edellytykset tie- ja rautatieliikenteen yhdistetyille kuljetuksille, suosimalla henkilöautojen yhteiskäyttöä, kehittämällä liikenteen ohjausta sekä luomalla edellytykset henkilöraideliikenteen eri muotojen kehittämiselle siellä, missä kysynnän määrä sitä edellyttää.
TTA Toimintamahdollisuuksia 3, 4 Työelämän uudistamisessa tulisi ottaa tavoitteeksi edellytysten luominen asuntojen lähistöllä tapahtuvan joustotyön merkittävälle yleistymiselle. Tiiviitä yhdyskuntarakenteita hajottavia sijainti- ja liikenneratkaisuja tulisi välttää. Taajamien lisääntyvä rakennusalan tarve tulisi tyydyttää niiden alueita laajentamatta. Valtakunnallista aluerakennetta tulisi kehittää maakuntatason keskuksia vahvistamalla.
TTA Mitä se on Missä on pelkkiä asuntoja, sinne pitää lisätä palveluja ja toimipaikkoja. Jokaiseen lähiöön kuuluu luoda joustavasti toimiva oma keskus. Väkiluvun ja asumisväljyyden lisääntymisen vuoksi tarvittava rakennusalan kasvu olisi pyrittävä toteuttamaan jo rakennetun alueen tehokkuutta lisäämällä. Vain tiiviissä yhdyskunnassa syntyy todellinen mahdollisuus toteuttaa ja valita ympäristöystävällisiä liikennemuotoja, kuten kävely, pyöräily ja sähkökäyttöinen joukkoliikenne. Yhdyskunnan osista on erikoista huomiota kohdistettava keskustaan ja sen liepeisiin eli sisäkaupunkiin, jonka uudistaminen saattaa vaatia raskaitakin investointeja kehäteihin, kävelyalueisiin ja joukkoliikenteeseen.
Uudet liikennesysteemit?
Co-modality 1
Co-modality 2
Koneen hissitekniikkaa
Liikkuva kävelytie
Pyöräputki
Logistiikan vallankumoukset a. Ensimmäinen purjelaivakausi 1400-1600 Venetsia, Hansa, Espanja, Portugal. Löytöretket. Santa Maria. Kolumbus, Vasco da Gama, Marco Polo. b. Toinen purjelaivakausi 1600-1800 Hollanti, Englanti. Cutty Sark. Merten vapaus. Pietari Suuri. c. Teollinen vallankumous 1800-1945 Iso-Britannia, Saksa, USA. Suurkaupungit. Brunel. Sankarillinen materialismi. Konelaiva, juna, auto. d. Jälkiteollinen aikakausi 1945-1992 USA, Japani, Pacific Rim. Eisenhower System (100 000 km moottoriteitä). Auto, lento, tele. e. Kestävän kehityksen aikakausi 1992- Pohjoinen valo. Brundtland. Globalisaatio, maailmankylä. Lento, tele, biodiesel (ensimmäinen kävi pähkinäöljyllä). Paluu luonnonmukaiseen hitauteen, ohjattuna. Yleissuuntaus: nopeammin = heti. Nykyisin erityisen kiinnostuksen kohteena lentoyhteydet, tietoliikenne ja heti valmiit putkijohdot ja puskurivarastot. Ajantasainen tieto seitsemäs liikennemuoto- paimentaa kaikkia aikaisempia.
Yleiskuva liikkumisesta 2005 2,9 matk/he/vrk Aika 1h 11 min Henkilöliikennetutkimus 2004-2005. LVM ja WSP LT-Konsultit.
Päiväannos tunti aikaa, kolme matkaa Päivittäinen liikkuminen on jo vuosikymmeniä pysytellyt runsaan tunnin aikabudjetissa ja erillisten matkojen luku kolmessa. Miten paljon ehtii, riippuu systeemin nopeudesta. Tätä nykyä noin 42 kilometriä, lähes 15 kilometriä matkaa kohti. Keskituntinopeus on lähes 40 eli mopomenoa. Autolla leijonanosa matkanteosta, kolme neljännestä. Jos autoja ei käytetä, liikenne hilliintyy ratkaisevasti. Autoriippuvaisuuden vähentämisen askeleet: kustannustietoisuus (22 /vrk), vaihtoehtoiset elämykset (muuta kivaa), liikunnan terveellisyys, yhdyskuntarakenteiden tiivistäminen (DigiEcoCity, KONE)
Rakennemuutos määräpaikoissa Ennen hallitsi sahaaminen edes takaisin asunnon ja työpaikan väliä. Nyt ne matkat ovat jääneet viidenneksen tasolle. Pääosa on vaeltelua vapaa-ajalla, ostoksilla, vieraisilla ja asioilla muiden määräpaikkojen välillä. Asunto pitää pintansa lähtö- tai määräpaikkana, jopa kasvattaakin merkitystään. Kotini on linnani ja päin vastoin.