Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 35 09.03.2016 66 11.05.2016 100 13.12.2017 Lausunto korkeimmalle hallinto-oikeudelle kiinteistön uimarantakäytön lopettamista koskevassa asiassa, Virkistyspaikka 734-750-1-112 2128/10.02.04/2014 Rakennus- ja ympäristölautakunta 09.03.2016 35 Valmistelija: rakennus-ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Smartab Finland Oy on 24.9.2014 päivätyllä kirjeellä vaatinut, että Salon kaupunki lopettaa kaupungin kiinteistön Virkistyspakka 734-750-1-112 käytön yleisenä uimarantana ja että ranta-asemakaavan vastaiset rakennukset ja rakennelmat määrätään purettavaksi tai siirrettäväksi muualle. Uimaranta sijaitsee Iso-Kiskojärven rannalla. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 21.4.2015 käsitellyt vaatimukset ja hylännyt ne. Kaupunkisuunnittelulautakunnan kannanotto asiassa on tulkittava kaupungin kannanotoksi maanomistajana. Edellä mainitusta päätöksestä on tehty neljä oikaisuvaatimusta, joita ei vielä ole käsitelty. Yhtiön vaatimus sisältää paitsi kaavan tulkintaa koskevan väitteen myös vaatimuksen rakennusten ja rakennelmien poissiirtämisestä tai purkamista. Toimivaltainen viranomainen asiassa on rakennusvalvontaviranomainen. Asia käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain 24 luvun mukaisena pakkokeinoasiana, jonka ovat vireillesaattaneet kaupungin omistaman kiinteistön naapurit. Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittely Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.04.2015 89 Valmistelija: kaupungingeodeetti, Ari Vainio, ari.vainio@salo.fi, 02-778 5400 Smartab Finland Oy on lähestynyt Salon kaupunkia 24.9.2014 kirjeellä ja sen jälkeisillä tiedusteluilla. Smartab Finland Oy katsoo, että kaupunki käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä 734-750-1-112 ranta-asemakaavan vastaisesti. Tätä Iso-Kisko järven rannalla sijaitsevaa kiinteistöä käytetään kaupungin virallisena uimarantana ja kiinteistölle on yhtiön lähettämän kirjeen mukaan rakennettu uimarantakäyttöä varten

ranta-asemakaavan vastaisia rakennuksia, kuten mm. laituri, grillikatos ja pukukoppi. Yhtiö vaatii uimarantakäytön lopettamista, rakenteiden poistamista ja rannan entisöimistä sekä mm. opastuksen muuttamista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkikehityspalvelujen johtoryhmän käsittelyn jälkeen yhdessä lupa- ja valvontaviranomaisten, kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistö- ja mittauspalvelujen edustajan kanssa. Valmistelun tueksi on saatu lausunnot ympäristöterveydenhuollosta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun lausunto perustuu paljolti rakennusvalvonnan lupa-arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun maankäyttöinsinöörin maastokäynnin perusteella laatimaan muistioon sekä sen jälkeen tehtyihin selvityksiin. Lausunnossa todetaan, että alueella on voimassa maakuntakaava, jonka perusteella kyseistä aluetta ja kiinteistöä voidaan käyttää mm. jokamiehen oikeudella ulkoiluun ja retkeilyyn. Aluetta koskevaa (V) merkintää on tyypillisesti käytetty myös kuvaamaan kunnallisia yleisiä uimarantoja. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa on kiinteistön koskeva kaavamerkintä LVk eli kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saa rakentaa laiturin ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Rakentamista täsmennetään ja ohjeistetaan vielä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksellä. Kaupunkisuunnittelu katsoo lausunnossaan, että kiinteistö 734-750-1-112 on kaavoissa osoitettu selkeästi virkistyskäyttöön. Liitteenä olevassa lausunnossa käsitellään kaavamääräysten tarkoitusta ja tulkintaa yksityiskohtaisemmin. Kaupunki katsoo, että ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä kunnan omistukseen hankittu ja kaavoitettu Virkistyspaikka -niminen kiinteistö on tarkoitettu turvaamaan kuntalaisten moninaisia virkistystarpeita, joita ovat mm. uiminen, retkeily, ulkoilu ja veneily. Kiskon kunnanvaltuuston päätöksessä 1.4.1981 on mainittu ostettavaksi noin hehtaarin suuruinen maa-alue Iso-Kiskon rannalta uimarantakäyttöön. Kiinteistölle on myönnetty lainhuuto vuonna 1986 ja omistusoikeus on kirjattu nykyään Salon kaupungille. Ranta-alueen vakiintuneesta maankäytöstä ja alueen edelleen kehittämisestä kertoo myös Kiskon kunnanhallituksen päätös vuodelta 2000, jonka perusteella rannan kehityskumppaniksi on hyväksytty Kiskon Kirkonkylän kylätoimikunta. Kunta on osallistunut hankkeeseen materiaalien osalta kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa. Loppupäätelmänään kaupunkisuunnittelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistön Virkistyspaikka, 734-750-1-112 nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset mahdollistavat kuntalaisille alueen käyttämisen laaja-alaisesti vesistöön tukeutuvana virkistysalueena, jonka merkittävimpiä käyttömuotoja ovat uimaranta- ja venesatamakäyttö. Ranta-asemakaava mahdollistaa myös alueen käyttötarkoitusta palvelevien huoltorakennusten ja laitureiden rakentamisen sekä muun alueen käyttöä palvelevan varustelun. Ranta-alueen nykymuotoisen käytön voi myös katsoa vakiintuneeksi jo vuosikymmeniä jatkuneen käytön seurauksena. Lopuksi lausunnossa todetaan, ettei

alueella mahdollisesti esiintynyttä epäasianmukaista käyttäytymistä tai vastaavaa ratkaista kaavoituksella. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei kiinteistön 734-750-1-112 käyttö ole voimassa olevan ranta-asemakaavan vastaista sekä toteaa esitetyn vaatimuksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Todettiin ja merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnalle on 20.4.2015 toimitettu Smartab Finland Oy.n täydennys vaatimukseensa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Valmistelu rakennus- ja ympäristölautakunnalle Smartab Finland Oy:n edustajat ovat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyn jälkeen kahdesti käyneet rakennusvalvonnassa. He ovat myös toimittaneet 11.5.2015 päivätyn Nosto Consulting Oy:n asiantuntijalausunnon, jossa päädytään toteamaan, että ranta-asemakaavamerkintä LVk ei oikeuta käyttämään ranta-aluetta uimarantana. Yhtiön puolesta on vielä 22.1.2016 toimitettu lisäaineistoa, jossa yhtiö yksilöi vaatimuksensa seuraavasti: 1 Opastuksen muuttaminen Salon kaupungin internet-sivuilla olevat uimarantaa koskevat tiedot ja tieopastus on korjattava ranta-asemakaavan mukaisiksi venesatama-opasteiksi. 2 Laiturin poistaminen tai muuttaminen Ranta-asemakaavassa on luokiteltu ranta-asemamakaava-alueen laiturit kylpylaitureiksi ja laitureiksi Laiturit on kaavan mukaan sallittu venesatama-alueille ja ne ovat siten vain veneilykäyttöön tarkoitettuja. Salon kaupungin kiinteistön nykyinen, uimakäyttöön tarkoitettu kylpylaituri on poistettava tai muutettava vain veneilykäyttöön soveltuvaksi. Nykytilanteessa veneilijät eivät voi käyttää laituria laisinkaan. 3 Grillikatoksen purkaminen Grillikatos ei kuulu ranta-asemakaavan liikennealueella, koska se on virkistyskäyttöön tarkoitettu ja on keskeinen syy alueen melu- ja järjestyshäiriöihin. 4 Pukukopin purkaminen

Pukukoppi ei kuulu ranta-asemakaavan liikennealueelle vaan on kaavan vastaisena purettava. 5 Rannan entisöiminen Rannalle on tuotu hiekkaa ja asennettu suodatinkangas uimarantakäyttöä varten. Nämä uimarantakäyttötarkoitukseen tehdyt muutostyöt on poistettava, koska ne on tehty kiinteistön ranta-asemakaavan vastaista käyttöä varten. 6 Uimarantakäytön kieltäminen Kiinteistölle on laitettava uimarantakäytön kieltävät merkinnät ja järjestettävä riittävä valvonta. Lisäksi kaupungin on yhtiön vaatimuksen mukaan tehtävä mahdolliset muut toimenpiteet jotka tukevat alueen ranta-asemakaavan mukaista käyttöä. Yhtiö perustelee vaatimuksiaan muun ohella viittaamalla maankäyttö- ja rakennuslain sisältöön. Maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa kaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriötä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. Smartab Finland Oy:n toimittamassa asiantuntijalausunnossa Nosto Consulting Oy:n toimitusjohtaja diplomi-insinööri Pasi Lappalainen toteaa kohdassa Kaavallinen arviointi muun ohella seuraavaa: Kunnan käyttöön varattu venesatama-alue on ko. selvitysalue (eli alue, josta lausunto on pyydetty). Vakiintuneen kaavamerkintäkäytännön mukaisesti käsite kunnan käyttöön voinee tarkoittaa laajemminkin myös kunnallista palvelua, joka on tarkoitettu kuntalaisten ja kunnassa vierailevien matkailijoiden käyttöön. Esimerkiksi käytetyn kaavamerkinnän mukaista on, että kunta vuokraa venepaikan alueelta sitä tarvitseville, rakentaa laiturin veneiden kiinnittämistä varten ja rakentaa huoltorakennuksia, jotka palvelevat kaavan mukaista pääkäyttötarkoitusta (venesatama). Käsite ei kuitenkaan laajenna kunnan käyttöoikeutta kaavamerkintää laajempaan käyttöön. Yli 20 neliömetrin suuruinen grillikatos ei ole Lappalaisen mukaan venesatamaa palveleva huoltorakennus. Pasi Lappalainen suosittelee, että mikäli kaupungin tarkoituksena on käyttää jatkossakin aluetta uimarantana, tulisi alueen käyttö ratkaista ranta-asemakaavan muutoksella. Tällöin kaavaprosessi toteutettaisiin lain mukaisesti osallistuvana ja vuorovaikutteisena. Selvitykset Kaupunkisuunnittelusta saadun tiedon mukaan niin sanotun

Honkala-Annala ranta-asemakaavan laatijat hyväksyttiin lääninhallituksessa 14.2.1980. Kaava hyväksyttiin Kiskon kunnanvaltuustossa 24.9.1981. Lääninhallitus vahvisti kaavan 14.7.1982. Ranta-asemakaavaan kuuluvan kunnan kiinteistön ostopäätös oli tehty Kiskon valtuustossa 1.4.1981. Kunnanhallituksen esityksessä todettiin muun ohella, että Iso-Kiskojärven lounaisosan ranta-alueelle on vireillä rantasuunnitelma, jossa on ehdotettu muodostettavaksi yleinen uimaranta Iso-Kisko-järven rannalle. Alueen omistaja tarjosi Kiskon kunnalle lunastettavaksi rantakaavasuunnitelmaan merkittyä uimarannaksi tarkoitettua 1 hehtaarin aluetta 10 000 markan kauppahinnasta (hinnasta puuttui puuston arvo). Kunnanhallituksen esitys oli, että valtuusto myöntäisi kyseisen maa-alueen ostamiseen puustoineen 31 000 markan määrärahan. Tämän ehdotuksen valtuusto hyväksyi. Varsinainen kauppakirja hyväksyttiin kunnanhallituksessa 21.7.1981. Ranta-asemakaavassa merkintä kyseisellä Virkistyspaikka-nimisellä kaupungin omistamalla tilalla on siis LVk. Kaavamääräyksissä kohdassa "Eri alueita koskevia merkintöjä ja määräyksiä" merkintä LV on yksilöity tekstillä Kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saadaan rakentaa laituri ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Lisäksi kaavamääräyksissä kirjain "k" on yksilöity tekstillä "Alue varattu kunnan tarpeisiin". Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksestä ovat tehneet oikaisuvaatimuksen Smartab Finland Oy:n ohella Marja Widenius tilan 734-750-1-231 omistajana, Kajalan yksityistiekunta ja Kajalan rantatien yksityistien tiekunta. Oikaisuvaatimukset ovat keskenään saman sisältöiset. Niissä vaaditaan kaupunkia palauttamaan kiinteistönsä ranta-asemakaavan kaavamerkinnän mukaiseen käyttöön eli venesatamaksi. Samalla vaaditaan kaavan vastaiset rakennukset ja rakennelmat poistettaviksi. Perusteluissa valittajat toteavat uimarantakäytön lisäävän alueen liikennettä, ympäristökuormitusta ja häiriöitä. Smartab Finland Oy:n oikaisuvaatimuksessa todetaan lisäksi, että asiaa ei olisi tullut ratkaista kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Koska kysymys oli kaupungin oman alueen kaavan vastaisesta käytöstä, olisi asia tullut ratkaista rakennusvalvontaviranomainen käsittelyssä. Yhtiön vaatimukset ja perustelut on selostettu edellä valmistelutekstissä. Edellä on todettu, ettei oikaisuvaatimuksia ole kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitelty. Koska lautakunnan päätös on kannanotto eikä sisällä lopullista täytäntöönpanoa mahdollistavaa ratkaisua, ei päätöksestä voine tehdä oikaisuvaatimusta tai valitusta. Tämäkin puoltaa sitä, että oikaisuvaatimukset käsitellään rakennusvalvontaan kohdistettuna vaatimuksena toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Kaupungin kuuleminen

Koska kysymys on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta hallintopakkomenettelystä, lähetettiin Salon kaupungille kuulemiskirje, jossa pyydettiin kannanottoa asiassa esitettyihin vaatimuksiin. Kaupunkikehityspalveluiden allekirjoittamassa vastineessa viitattiin kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelystä ilmeneviin perusteisiin. Kaupunki pitää uimarantakäyttöä ranta-asemakaavan mukaisena, josta johtuen vaadittuja toimenpiteitä ei tulisi määrätä toteutettaviksi. Aineistot Sähköisen kokouksen oheisaineistona ovat Smartab Finland Oy:n vaatimus, Nosto Consulting Oy:n lausunto, kaupungin puolesta annetut kaksi lausuntoa sekä asemakaavamääräykset. Muuhun aineistoon voi tutustua kokouksessa tai etukäteen rakennusvalvonnassa. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, ettei Salon kaupungin omistaman Virkistyspaikka-nimisen tilan 734-750-1-112 nykyinen käyttö uimarantana ole 14.7.1982 vahvistetun ranta-asemakaavan vastaista. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää Smartab Finland Oy:n vaatimukset alueen käytön muuttamisesta, rakennusten ja rakennelmien purkamisesta tai muualle siirtämisestä sekä muutkin valmistelutekstissä yksilöidyt vaateet. Samalla hylätään Marja Wideniuksen, Kajalan rantatien tiekunnan ja Kajalan rantatien yksityistien tiekunnan vaatimukset asiassa. Perustelunaan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että kaavamerkinnän "Venesatama" voidaan katsoa sallivan monenlaista toimintaa, esimerkiksi vierasvenesataman siihen liittyvine rakennelmineen ja palveluineen. Alueella olevat rakennukset ovat näin ollen kaavamerkinnän mukaista rakentamista. Koska valituksenalainen alue on varattu yleisen alueen tavoin kunnan käyttöön, toimintojen erottelua kaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä, koska kunta alueen toimijana voi sen tehdä tarkoituksenmukaisesti toteutusvaiheessa. Kun lisäksi huomioidaan aluetta koskevassa valtuuston ostopäätöksessä ilmaistu kunnan selkeä tarkoitus, alueen tähän astinen tosiasiallinen käyttö ja se, että ranta-asemakaavan määräystekstissä viitataan kunnan tarpeisiin, voidaan alueen nykyisen uimarantakäytön ja toisaalta venesatamakäytön katsoa kokonaisuus huomioon ottaen olevan ranta-asemakaavan mukaista. Sovelletut lainkohdat: maankäyttö- ja rakennuslaki 58, 182, maankäyttö- ja rakennusasetus 4. Päätös:

Rakennus- ja ympäristölautakunta 11.05.2016 66 Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen. Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Rakennus-ja ympäristölautakunnan 9.3.2016 tekemästä päätöksestä ovat valittaneet Kajalan yksityistien tiekunta, Kajalanrantatien yksityistien tiekunta, Marja Widenius ja Smartab Finland Oy. Turun hallinto-oikeus pyytää valitusten johdosta rakennus- ja ympäristölautakunnan lausuntoa. Valitus ja perusteet Valituksissa vaaditaan, että lautakunnan päätös kumotaan ja että Virkistyspaikka-tilan käytön kaavan vastaisuus todetaan ja kaavan vastainen käyttö kielletään. Alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut noin 2000 asukkaan venevalkama, nyt tilanne on se, että aluetta käytetään noin 50000 asukkaan kaupungin venesatamana, virkistysalueena ja uimarantana. Valittajat ovat pyytäneet kaupungilta vuoden 1981 kaupan yhteydessä esillä ollutta asiakirjaa, jonka mukaan ranta-alueella olisi vireillä yleistä uimarantaa koskeva rantasuunnitelma. Tätä ei kuitenkaan ole toimitettu. Valituksen liitteenä on toimitettu useita kaavan laadinnan aikaisia asiakirjoja, joissa ei ole mainintaa uimarantakäytöstä. Tästä syystä valittajat pitävät lautakunnan päätösperusteita virheellisinä ja viittaavat maankäyttö- ja rakennuslain 58 :n sisältöön. Yleinen uimarantatoiminta varsin suppealla alueella ei ole sovitettavissa luontevasti ja turvallisesti yhteen liikennealue-venesatamakäyttöön sisältyvien toimintojen kanssa. Alueen rajallisuudesta johtuen satama- ja uimapaikkatoiminnan yhteensovittamisella ei ole alueellisia edellytyksiä mm. veneiden käytön ja käsittelyn aluetarpeiden ja toisaalta uimareiden turvallisuustarpeiden johdosta. Yleinen uimarantatoiminta lisää alueelle suuntautuvaa liikennettä erittäin merkittävästi ja aiheuttaa merkittäviä liikenteellisiä, luontoympäristöön ja ympäröivien kiinteistöjen käyttöön kohdistuvia häiritseviä vaikutuksia. Valittajat esittävät, että hallinto-oikeus suorittaisi katselmuksen paikan päällä. Vastine Vastineena valitusperusteisiin voidaan todeta, että alue on ranta-asemakaavan hyväksymisen jälkeen ollut yleisessä uimarantakäytössä. Virkistyspaikka-tila on tullut Kiskon kunnan omistukseen 1981 ja se on hankittu yleiseen uimarantakäyttöön. Sinänsä on totta, että paikallinen kyläyhdistys on vuoden 2000 alkupuolella

kohentanut olennaisesti paikkaa ja rakentanut virkistyskatoksen ja kuivakäymälän. Kunnanhallituksen tekemässä esityksessä Kiskon valtuustolle todetaan, että kysymys on uimarannaksi suunnitellusta alueesta. Kyseistä luonnossuunnitelmaa maan käyttötarkoitukseksi ei ole kunnan asiakirjoista löytynyt. Koska suunniteltu maankäytön tarkoitus on valtuustolle laaditussa esittelytekstissä todettu, on valtuusto päättäessään maanhankinnasta samalla hyväksynyt käyttötarkoituksen uimarantana. Suunnitelma-asiakirjaa ei ole säilytetty ilmeisesti siksi, että arkistoon ei yleensä oteta luonnosvaiheen suunnitelmia. Karttasuunnitelmien kopiointikustannuksia pyrittiin myös välttämään. Valituksissa annetaan virheellinen kuva paikan massiivisesta käytöstä uimarantana. Tässä suhteessa hallinto-oikeuden katselmus saattaa olla perusteltu. Tällöin voidaan havainnoida paikan vaikeahko saavutettavuus, opastuksen vaatimattomuus ja itse paikan pienimuotoisuus. Valituksissa väitetyt haitat lähikiinteistöille ovat niiden sijainti ja etäisyys huomioiden ylimitoitettuja. Valituskirjelmä on oheisaineistona. Rakennus- ja ympäristövalvonnan päällikkö: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa Turun hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen lausunnon. Valituksissa ei todeta perusteita, joiden nojalla esitettyihin rakennelmien purkamis- ja toiminnan lopettamisvaatimuksiin tulisi suostua. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta 13.12.2017 100 Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen. Valmistelija: rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja Esa Nieminen, esa.nieminen@salo.fi, puh. (02) 778 2302. Smartab Oy ja sen myötäpuolet ovat vuonna 2014 vaatineet, että Salon kaupunki lopettaa omistamansa Iso-Kiskojärven rannalla sijaitsevan Virkistyspaikka-nimisen kiinteistön käytön uimarantana ja että ranta-asemakaavan vastaiset rakennukset ja rakennelmat määrätään purettaviksi tai siirrettäviksi muualle. Rakennus- ja ympäristölautakunta on 9.3.2016 antamassaan päätöksessä katsonut, ettei Virkistyspaikka-kiinteistön nykyinen käyttö uimarantana ole 14.7.1982 vahvistetun ranta-asemakaavan vastaista. Rakennus- ja

ympäristölautakunta hylkäsi toimenpidevaatimukset. Smartab Oy, Kajalan yksityistien tiekunta, Kajalanrantatien yksityistien tiekunta ja Marja Widenius valittivat lautakunnan päätöksestä Turun hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus antoi päätöksensä 13.6.2017. Tiekuntien valitukset jätettiin tutkimatta. Yhtiön ja Wideniuksen valitukset hylättiin. Tiekuntien valitusoikeuden osalta hallinto-oikeus perusteli päätöstään sillä, ettei päätös kohdistunut tiekuntiin hallintolainkäyttölain 6 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Virkistyspaikka-kiinteistölle suuntautuva liikenne oli hallinto-oikeuden mukaan kiinteistön eri käyttötavoista riippumatta joka tapauksessa siinä määrin vähäistä, ettei päätös välittömästi vaikuta tiekuntien oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Smartab Oy:n ja Wideniuksen valitusten osalta hallinto-oikeus perusteli hylkäävää päätöstään muun ohella sillä, etteivät Virkistyspaikka-tilan maankäytölliset vaikutukset olennaisesti poikkea kaavassa todetusta venesatamakäytöstä. Uimarannan melko syrjäinen sijainti ja virkistysaluekäyttöön varatun alueen pieni koko rajoittavat kiinteistön käyttäjien määrän suhteellisen vähäiseksi. Kajalanrantatien yksityinen tiekunta, Marja Widenius kiinteistön 734-750-1-231 omistajana ja Smartab Oy kiinteistöjen 734-750-1-205 ja viiden muun kiinteistön omistajana ovat hakeneet korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Turun hallinto-oikeuden päätökseen. Korkein hallinto-oikeus pyytää rakennus- ja ympäristölautakunnan selitystä 12.1.2018 mennessä. Valituskirjelmä on 25 sivuinen, jonka lisäksi valittajat ovat toimittaneet täydennyksen. Liitteineen valitusasiakirjoja on yhteensä 129 sivua. Valituslupahakemuksessa ja valituksessa muutoksenhakijat pääosin toistavat asian yhteydessä aiemmin lausumansa perusteet. Valituksessa korostetaan sitä, että Virkistyspaikka-kiinteistön alkuperäinen käyttötarkoitus on ollut toimia Kiskon 2 000 asukkaan venesatamana. Nykyisin sitä käytetään Salon yli 50 000 asukkaan kaupungin virkistysalueena ja uimarantana. Kaavan vastaisesta käytöstä aiheutuu valittajien mukaan merkittäviä liikenteellisiä, luonnonympäristöön ja ympäröivien kiinteistöjen käyttöön kohdistuvia häiritseviä vaikutuksia. Haitat kasvavat edelleen toiminnan laajentuessa. Valituksessa käsitellään alueen ranta-asemakaavan käyttötarkoitusmerkinnän LVk tulkintaa ja taustoja. Tältäkin osin toistetaan niitä seikkoja, jotka ovat olleet esillä asian aiemmissa vaiheissa. Valitusluvan myöntämisen perusteiksi valittajat toteavat muun ohella, että hallinto-oikeuden päätöksessä poikettaisiin kaavan rakentamisrajoitukseen ja ohjausvaikutukseen liittyvistä oikeusvaikutuksista tavalla, jolla on huomattavaa merkitystä oikeuskäytännön yhtenäisyyden ja soveltamiskäytännön johdonmukaisuuden kannalta. Valituksessa todetaan myös, että valitusluvan myöntämiseen on painava syy, koska hallinto-oikeuden päätös sallisi lainvoimaistuessaan toiminnan, jonka vaikutukset kiinteistöjen ja tiekunnan tehtäviin ja velvollisuuksiin olisivat

merkittävät. Selitys Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, ettei valituksessa esitetä mitään sellaista uutta, jonka perusteella Turun hallinto-oikeuden päätös olisi syytä kumota. Lautakunnan näkemyksen mukaan toiminta Virkistyspaikka- tilalla on niin pienimuotoista ja maankäytölliset vaikutukset niin vähäisiä, ettei valitusluvankaan myöntämisedellytyksiä ainakaan ranta-asemakaavan käyttötarkoituksen tulkinnan perusteella ole. Valittajat toistavat väitteen siitä, että Kiskon kunnan liittyminen vuoden 2009 alussa perustettuun uuteen Salon kaupunkiin olisi muuttanut ranta-alueen maankäytöllisiä vaikutuksia. Väite on virheellinen: alueen vaikea saavutettavuus on ennallaan, pysäköintiin on varattu pieni pysäköintipaikka, ranta-alue on suppea ja osin varattu soutuveneiden säilyttämiseen. Mitään laajennuksia tai lisärakentamista ei 2000-vuoden alun jälkeen ole tehty eikä suunnitteilla ole muutoksia nykykäyttöön. Alueen opastus on vaatimatonta. Hallinto-oikeuden johtopäätös, jonka mukaan kiinteistön käyttö uimapaikkana ei aiheuta haittaa kaavassa osoitetulle käytölle venesatamana eikä alueen muulle kaavassa osoitetulle käytölle, on perusteltu ja oikeaan osunut. Valituskirjelmä on oheisaineistona. Rakennus- ja ympäristövalvonnan johtaja: Rakennus- ja ympäristölautakunta antaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle valmistelun mukaisen selityksen ja toteaa, että Smartab Oy:n ja sen myötäpuolten valitukset tulisi hylätä. Päätös: Rakennus- ja ympäristölautakunta hyväksyi esittelijän päätösehdotuksen.