Vaatimus kiinteistön ranta-asemakaavan vastaisen käytön lopettamisesta

Transkriptio

1 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Vaatimus kiinteistön ranta-asemakaavan vastaisen käytön lopettamisesta 2128/ /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Valmistelija: kaupungingeodeetti, Ari Vainio, Smartab Finland Oy on lähestynyt Salon kaupunkia kirjeellä ja sen jälkeisillä tiedusteluilla. Smartab Finland Oy katsoo, että kaupunki käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä ranta-asemakaavan vastaisesti. Tätä Iso-Kisko järven rannalla sijaitsevaa kiinteistöä käytetään kaupungin virallisena uimarantana ja kiinteistölle on yhtiön lähettämän kirjeen mukaan rakennettu uimarantakäyttöä varten ranta-asemakaavan vastaisia rakennuksia, kuten mm. laituri, grillikatos ja pukukoppi. Yhtiö vaatii uimarantakäytön lopettamista, rakenteiden poistamista ja rannan entisöimistä sekä mm. opastuksen muuttamista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkikehityspalvelujen johtoryhmän käsittelyn jälkeen yhdessä lupa- ja valvontaviranomaisten, kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistö- ja mittauspalvelujen edustajan kanssa. Valmistelun tueksi on saatu lausunnot ympäristöterveydenhuollosta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun lausunto perustuu paljolti rakennusvalvonnan lupa-arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun maankäyttöinsinöörin maastokäynnin perusteella laatimaan muistioon sekä sen jälkeen tehtyihin selvityksiin. Lausunnossa todetaan, että alueella on voimassa maakuntakaava, jonka perusteella kyseistä aluetta ja kiinteistöä voidaan käyttää mm. jokamiehen oikeudella ulkoiluun ja retkeilyyn. Aluetta koskevaa (V) merkintää on tyypillisesti käytetty myös kuvaamaan kunnallisia yleisiä uimarantoja. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa on kiinteistön koskeva kaavamerkintä LV k eli kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saa rakentaa laiturin ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Rakentamista täsmennetään ja ohjeistetaan vielä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksellä. Kaupunkisuunnittelu katsoo lausunnossaan, että kiinteistö on kaavoissa osoitettu selkeästi virkistyskäyttöön. Liitteenä olevassa lausunnossa käsitellään kaavamääräysten tarkoitusta ja tulkintaa yksityiskohtaisemmin. Kaupunki katsoo, että ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä kunnan omistukseen hankittu ja kaavoitettu Virkistyspaikka -niminen kiinteistö on tarkoitettu turvaamaan kuntalaisten moninaisia virkistystarpeita, joita ovat mm. uiminen, retkeily, ulkoilu ja veneily. Kiskon kunnanvaltuuston päätöksessä on mainittu ostettavaksi noin hehtaarin suuruinen

2 maa-alue Iso-Kiskon rannalta uimarantakäyttöön. Kiinteistölle on myönnetty lainhuuto vuonna 1986 ja omistusoikeus on kirjattu nykyään Salon kaupungille. Ranta-alueen vakiintuneesta maankäytöstä ja alueen edelleen kehittämisestä kertoo myös Kiskon kunnanhallituksen päätös vuodelta 2000, jonka perusteella rannan kehityskumppaniksi on hyväksytty Kiskon Kirkonkylän kylätoimikunta. Kunta on osallistunut hankkeeseen materiaalien osalta kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa. Loppupäätelmänään kaupunkisuunnittelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistön Virkistyspaikka, nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset mahdollistavat kuntalaisille alueen käyttämisen laaja-alaisesti vesistöön tukeutuvana virkistysalueena, jonka merkittävimpiä käyttömuotoja ovat uimaranta- ja venesatamakäyttö. Ranta-asemakaava mahdollistaa myös alueen käyttötarkoitusta palvelevien huoltorakennusten ja laitureiden rakentamisen sekä muun alueen käyttöä palvelevan varustelun. Ranta-alueen nykymuotoisen käytön voi myös katsoa vakiintuneeksi jo vuosikymmeniä jatkuneen käytön seurauksena. Lopuksi lausunnossa todetaan, ettei alueella mahdollisesti esiintynyttä epäasianmukaista käyttäytymistä tai vastaavaa ratkaista kaavoituksella. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei kiinteistön käyttö ole voimassa olevan ranta-asemakaavan vastaista sekä toteaa esitetyn vaatimuksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Todettin ja merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnalle on toimitettu Smartab Finland Oy.n täydennys vaatimukseensa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Valmistelija: kaupungingeodeetti, Ari Vainio, Smartab Finland Oy on lähestynyt Salon kaupunkia kirjeellä ja sen jälkeisillä tiedusteluilla. Smartab Finland Oy katsoo, että kaupunki käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä ranta-asemakaavan vastaisesti. Tätä Iso-Kisko järven rannalla sijaitsevaa kiinteistöä käytetään kaupungin virallisena uimarantana ja kiinteistölle on

3 yhtiön lähettämän kirjeen mukaan rakennettu uimarantakäyttöä varten ranta-asemakaavan vastaisia rakennuksia, kuten mm. laituri, grillikatos ja pukukoppi. Yhtiö vaatii uimarantakäytön lopettamista, rakenteiden poistamista ja rannan entisöimistä sekä mm. opastuksen muuttamista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkikehityspalvelujen johtoryhmän käsittelyn jälkeen yhdessä lupa- ja valvontaviranomaisten, kaupunkisuunnittelun sekä kiinteistö- ja mittauspalvelujen edustajan kanssa. Valmistelun tueksi on saatu lausunnot ympäristöterveydenhuollosta ja kaupunkisuunnittelusta. Kaupunkisuunnittelun lausunto perustuu paljolti rakennusvalvonnan lupa-arkkitehdin ja kaupunkisuunnittelun maankäyttöinsinöörin maastokäynnin perusteella laatimaan muistioon sekä sen jälkeen tehtyihin selvityksiin. Lausunnossa todetaan, että alueella on voimassa maakuntakaava, jonka perusteella kyseistä aluetta ja kiinteistöä voidaan käyttää mm. jokamiehen oikeudella ulkoiluun ja retkeilyyn. Aluetta koskevaa (V) merkintää on tyypillisesti käytetty myös kuvaamaan kunnallisia yleisiä uimarantoja. Voimassaolevassa ranta-asemakaavassa on kiinteistön koskeva kaavamerkintä LV k eli kunnan käyttöön varattu venesatama. Alueelle saa rakentaa laiturin ja alueen käyttöä palvelevia huoltorakennuksia kunnan tarpeita varten. Rakentamista täsmennetään ja ohjeistetaan vielä tarvittaessa kunnan rakennusjärjestyksellä. Kaupunkisuunnittelu katsoo lausunnossaan, että kiinteistö on kaavoissa osoitettu selkeästi virkistyskäyttöön. Liitteenä olevassa lausunnossa käsitellään kaavamääräysten tarkoitusta ja tulkintaa yksityiskohtaisemmin. Kaupunki katsoo, että ranta-asemakaavan laadinnan yhteydessä kunnan omistukseen hankittu ja kaavoitettu Virkistyspaikka -niminen kiinteistö on tarkoitettu turvaamaan kuntalaisten moninaisia virkistystarpeita, joita ovat mm. uiminen, retkeily, ulkoilu ja veneily. Kiskon kunnanvaltuuston päätöksessä on mainittu ostettavaksi noin hehtaarin suuruinen maa-alue Iso-Kiskon rannalta uimarantakäyttöön. Kiinteistölle on myönnetty lainhuuto vuonna 1986 ja omistusoikeus on kirjattu nykyään Salon kaupungille. Ranta-alueen vakiintuneesta maankäytöstä ja alueen edelleen kehittämisestä kertoo myös Kiskon kunnanhallituksen päätös vuodelta 2000, jonka perusteella rannan kehityskumppaniksi on hyväksytty Kiskon Kirkonkylän kylätoimikunta. Kunta on osallistunut hankkeeseen materiaalien osalta kulloistenkin talousarviomäärärahojen puitteissa. Loppupäätelmänään kaupunkisuunnittelu toteaa lausunnossaan, että kiinteistön Virkistyspaikka, nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Ranta-asemakaavan merkinnät ja määräykset mahdollistavat kuntalaisille alueen käyttämisen laaja-alaisesti vesistöön tukeutuvana virkistysalueena, jonka merkittävimpiä käyttömuotoja ovat uimaranta- ja venesatamakäyttö. Ranta-asemakaava mahdollistaa myös alueen käyttötarkoitusta palvelevien huoltorakennusten ja laitureiden rakentamisen sekä muun alueen käyttöä palvelevan varustelun. Ranta-alueen nykymuotoisen käytön voi myös katsoa vakiintuneeksi jo vuosikymmeniä

4 jatkuneen käytön seurauksena. Lopuksi lausunnossa todetaan, ettei alueella mahdollisesti esiintynyttä epäasianmukaista käyttäytymistä tai vastaavaa ratkaista kaavoituksella. Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, ettei kiinteistön käyttö ole voimassa olevan ranta-asemakaavan vastaista sekä toteaa esitetyn vaatimuksen loppuun käsitellyksi. Päätös: Todettin ja merkitään pöytäkirjaan, että lautakunnalle on toimitettu Smartab Finland Oy.n täydennys vaatimukseensa. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Kaupunkisuunnittelulautakunta Valmistelija:Kaavoitusinsinööri Timo Alhoke, Turun hallinto-oikeus on varannut Salon kaupungille mahdollisuuden antaa selitys kiinteistön Virkistyspaikka ( ) omistajana kiinteistön käyttöä koskevan valituksen ja sen vuoksi syntyneiden asiakirjojen johdosta. Alueen sijainti on osoitettu esityslistan liitekartalla. Salon kaupunki antaa asiassa seuraavan selityksen: Alueen käyttöä ja kaavan tulkintaa koskevana ns. hallintopakkoasiana on uimaranta-asiaa käsitelty rakennus- ja ympäristölautakunnassa Lautakunnan päätös oli seuraava: Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, ettei Salon kaupungin omistaman Virkistyspaikka-nimisen tilan nykyinen käyttö uimarantana ole vahvistetun ranta-asemakaavan vastaista. Rakennus- ja ympäristölautakunta hylkää Smartab Finland Oy:n vaatimukset alueen käytön muuttamisesta, rakennusten ja rakennelmien purkamisesta tai muualle siirtämisestä sekä muutkin valmistelutekstissä yksilöidyt vaateet. Samalla hylätään Marja Wideniuksen, Kajalan rantatien tiekunnan ja Kajalan rantatien yksityistien tiekunnan vaatimukset asiassa. Perustelunaan rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että kaavamerkinnän "Venesatama" voidaan katsoa sallivan monenlaista toimintaa, esimerkiksi vierasvenesataman siihen liittyvine

5 rakennelmineen ja palveluineen. Alueella olevat rakennukset ovat näin ollen kaavamerkinnän mukaista rakentamista. Koska valituksenalainen alue on varattu yleisen alueen tavoin kunnan käyttöön, toimintojen erottelua kaavassa ei ole katsottu tarpeelliseksi tehdä, koska kunta alueen toimijana voi sen tehdä tarkoituksenmukaisesti toteutusvaiheessa. Kun lisäksi huomioidaan aluetta koskevassa valtuuston ostopäätöksessä ilmaistu kunnan selkeä tarkoitus, alueen tähänastinen tosiasiallinen käyttö ja se, että ranta-asemakaavan määräystekstissä viitataan kunnan tarpeisiin, voidaan alueen nykyisen uimarantakäytön ja toisaalta venesatamakäytön katsoa kokonaisuus huomioon ottaen olevan ranta-asemakaavan mukaista. Sovelletut lainkohdat: maankäyttö- ja rakennuslaki 58, 182, maankäyttö- ja rakennusasetus 4. Pääsisältö oli siis, ettei kiinteistön käyttö uimarantana ole asemakaavan vastaista. Rakennus-ja ympäristölautakunnan tekemästä päätöksestä ovat valittaneet Kajalan yksityistien tiekunta, Kajalanrantatien yksityistien tiekunta, Marja Widenius ja Smartab Finland Oy. Valitusasiakirjoihin voi tutustua kokouksen yhteydessä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on kokouksessaan valitusten johdosta antamassaan vastineessa todennut seuraavaa: Vastineena valitusperusteisiin voidaan todeta, että alue on ranta-asemakaavan hyväksymisen jälkeen ollut yleisessä uimarantakäytössä. Virkistyspaikka-tila on tullut Kiskon kunnan omistukseen 1981 ja se on hankittu yleiseen uimarantakäyttöön. Sinänsä on totta, että paikallinen kyläyhdistys on vuoden 2000 alkupuolella kohentanut olennaisesti paikkaa ja rakentanut virkistyskatoksen ja kuivakäymälän. Kunnanhallituksen tekemässä esityksessä Kiskon valtuustolle todetaan, että kysymys on uimarannaksi suunnitellusta alueesta. Kyseistä luonnossuunnitelmaa maan käyttötarkoitukseksi ei ole kunnan asiakirjoista löytynyt. Koska suunniteltu maankäytön tarkoitus on valtuustolle laaditussa esittelytekstissä todettu, on valtuusto päättäessään maanhankinnasta samalla hyväksynyt käyttötarkoituksen uimarantana. Suunnitelma-asiakirjaa ei ole säilytetty ilmeisesti siksi, että arkistoon ei yleensä oteta luonnosvaiheen suunnitelmia. Karttasuunnitelmien kopiointikustannuksia pyrittiin myös välttämään. Valituksissa annetaan virheellinen kuva paikan massiivisesta käytöstä uimarantana. Tässä suhteessa hallinto-oikeuden katselmus saattaa olla perusteltu. Tällöin voidaan havainnoida paikan vaikeahko saavutettavuus, opastuksen vaatimattomuus ja itse paikan pienimuotoisuus. Valituksissa väitetyt haitat lähikiinteistöille ovat

6 niiden sijainti ja etäisyys huomioiden ylimitoitettuja. Rakennus-ja ympäristölautakunnan päätöksessä todettiin lisäksi, että valituksissa ei todeta perusteita, joiden nojalla esitettyihin rakennelmien purkamis- ja toiminnan lopettamisvaatimuksiin tulisi suostua. Myös kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt asiaa aiemmin nimenomaan maanomistajan näkökulmasta kokouksessaan , mikä päätös sisältyy tähän käsillä olevaan jatkolistaan. Päätöksen liitteenä oli Salon kaupunkisuunnittelun lausunto (liite) asiaan liittyen. Lisäksi Salon kaupunkikehityspalvelut on antanut rakennus- ja ympäristölautakunnalle hallintopakkoasian kuulemisen yhteydessä maanomistajan kannanoton ( ), joka on seuraava: Salon kaupunki omistaa Iso-Kisko -järven rannalla uimaranta-, venevalkama- ja muussa kuntalaisten virkistyskäytössä olevan kiinteistön Kiskon kunta on ostanut kiinteistön uimarantakäyttöön ja se on ollut tässä käytössä 1980 luvulta saakka. Alueen kunnossapidossa on tehty yhteistyötä paikallisen kyläyhdistyksen kanssa. Kiskon kunta on vuoden 2009 kuntien yhdistymisen myötä osa nykyistä Salon kaupunkia. Kiinteistö kuuluu Salon kaupungin liikuntapalvelujen ylläpitämiin virallisiin uimarantoihin. Liikuntapalvelut on asiaa kysyttäessä pitänyt rantaa tärkeänä kuntalaisten palvelujen kannalta, koska vastaavaa rantaa ei ole lähialueilla. Smartab Finland Oy on esittänyt kaupungille vuonna 2014, ettei kaupunki saisi käyttää omistamaansa Virkistyspaikka -nimistä kiinteistöä nykyisellä tavalla ja katsoo käytön olevan ranta-asemakaavan vastaista. Asiaa on käsitelty Salon kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Lausuntona viitataan tähän päätökseen ja sen perusteluihin. Kiinteistön nykyinen käyttö ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien oikeusvaikutteisten kaavojen suhteen. Lisäksi todetaan, että laituri ja muut poistettaviksi vaaditut rakenteet tukevat alueen käyttötarkoitusta eikä niiden poistamisvaatimukselle ole perusteita. Kiinteistön ranta-alueen nykymuotoinen käyttö on vakiintunut jo vuosikymmeniä jatkuneen käytön seurauksena eikä sen muuttamiseen ole aihetta. Kaikki edellä mainitut asiakirjat sisältyvät myös valitusasiassa kertyneisiin asiakirjoihin. Viitaten aiempaan kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen ja sen liitteisiin sekä rakennus-ja ympäristölautaukunnan käsittelyn yhteydessä annettuun kaupunkikehityspalvelujen kannanottoon, ei asiassa kaupungin kannalta maanomistajana ole lisättävää. Hakemukset uimarannan käytön kieltämisestä ja siihen liittyvistä muista vaateista tulee hylätä, kuten rakennus- ja ympäristölautakunta on perusteluissaan ja vastineissaan esittänyt.

7 Kaupunkikehityspäällikkö: Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se antaa Turun Hallinto-oikeudelle kiinteistön Virkistyspaikka ( ) omistajana edellä olevan selityksen. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi päätösehdotuksen. Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti kokouksessa.