Korpien luontainen uudistaminen

Samankaltaiset tiedostot
Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Suometsien uudistaminen. Mikko Moilanen, Hannu Hökkä & Markku Saarinen

Pienaukkojen uudistuminen

Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Erirakenteinen metsänkasvatus. Tiina Ojansivu

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa?

METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänuudistaminen. Suolahti Metsäneuvoja Tarja Salonen

Missä erirakenteiskasvatus onnistuu hyvin ja missä huonosti. Sauli Valkonen, Timo Saksa, Ville Hallikainen ja Riikka Piispanen Metsäntutkimuslaitos

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Poiminta- ja pienaukkohakkuut

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

TUOTTOA JA METSÄNOMISTAMISTA. -Ilman avohakkuita

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la

onnistuminen Lapissa

Kasvu-, tuotos- ja uudistamistutkimukset

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä

Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Metsänhoidon suositukset

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Uudet suositukset jatkuvaan kasvatukseen kuinka tulisi toimia

Kuviokirja Kasvu tua. Hakkuu. Kui- tua 7, Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kui- Kasvu. tua.

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Suomen metsien inventointi

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Myytti 1: Alikasvos ei elvy

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

METSÄN JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Riihimäen kaupungin puistometsäsuunnitelma

Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Metsäohjelman seuranta

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.

SOMERON KOKKAPÄÄN LUONNONHOITOSUUNNITELMA

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa

Kuinka jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen kannattavuutta voidaan vertailla?

Paljonko koivussa on lehtiä? Koivun kasvattaminen lyhyellä kierrolla suonpohjilla

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Ensiharvennus vai uudistaminen aggressiivinen tervasroso mäntytaimikoiden ja nuorten metsien kimpussa

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsäohjelman seuranta

Transkriptio:

Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017

Sisältö Korpien luontaisen uudistamisen menetelmät A. Kuusikko kuusikoksi: 1. Pienaukkohakkuu 2. Suojuspuuhakkuu > Verhopuuhakkuu 3. Alikasvosten hyödyntäminen <<>> Ylispuuhakkuu/Avohakkuu B. Kuusikko koivikon kautta: Kaksivaiheinen uudistaminen Yhteenveto 2 3.2.2017

Korpien metsänviljelyn ongelmia Korkeat uudistamiskustannukset (muokkaus ja viljely) heti kiertoajan alussa rasittaa kasvatuksen taloutta Voimakas pintakasvillisuuden kilpailu toisesta vuodesta eteenpäin Korvissa maatunut turve, jossa runsaasti typpeä > kasvillisuus räjähtää valon lisääntyessä -> edellyttää heinimistä Voimakas hieskoivun luontainen taimettuminen muokattuun turpeeseen > edellyttää varhaisperkausta JA 1 2 taimikonhoitoa =>Korkeat jälkihoidon kustannukset Voimakkaan maanmuokkauksen aiheuttama vesistökuormitus 1 10 vuoden ajan > edellyttää tehokkaita vesiensuojelutoimia uudistamiskohteen alapuolella -> lisää kustannuksia! Avoaloilla hallariski Etelä-Lapin eteläpuolella 3 3.2.2017

Metsänviljelyn ongelmia 4 3.2.2017

Pienaukkohakkuu Pienaukkouudistamisella vältetään viljavissa korvissa pintakasvillisuuden rehevöityminen Luontainen alikasvos täydentyy hakkuun jälkeen Tervolan (33 aukkoa) ja Oulun (18 aukkoa) kenttäkokeet 2005-2015: Aukkojen läpimitat 10, 15, 20 ja 25 m 2 3 vuodessa syntyy paljon uusia taimia Yli 20 cm pitkien kasvatuskelpoisten kuusen taimien määrä: Tervola 10 v kuluttua: 1900-2100 kpl/ha, 10% aukoista ei ollut uudistunut riittävästi, keskipituus 54 80 cm Oulu 10 v kuluttua: 1800-2500 kpl/ha, minimi 600 kpl/ha, keskipituus 72-102cm Kuusten pituuskasvu elpyy 5 vuodessa 5 3.2.2017

10 vuotta ja (liian) hyvä uudistuminen 6 3.2.2017

tai ei niin hyvä 7 3.2.2017

Suojuspuuhakkuu Yleinen kuusen luontaisen uudistamisen hakkuutapa Edeltävä väljennyshakkuu saattaa taimettumisen alkuun Jätetään n. 200 suojuspuuta hehtaarille, mieluiten mäntyjä ja koivuja Siementää, suojaa hallalta ja hidastaa pintakasvillisuuden rehevöitymistä Turvemaat taimettuvat yleensä hyvin Tuulituhoriski melko suuri ja suojuspuiden korjuun talous heikko 8 3.2.2017

Suojuspuuhakkuu 9 3.2.2017

Suojuspuu verhopuu avohakkuu? Onko suojuspuusto tarpeen kuusen uudistamisessa Etelä-Lapissa, ja jos on, niin minkä kokoinen? Koe, jossa: Kontrolli Avohakkuu Suojuspuuhakkuu 200 kpl/ha Verhopuuhakkuu n. 1200 kpl/ha Mikä se semmoinen verhopuuhakkuu? Kaikki 1 kuitupölkyn kokoinen ja pienempi jää pystyyn Miksi? Suojaa hallalta, rajoittaa pintakasvillisuutta, voi jopa elpyä ja tuottaa siementä Ei sidota pääomaa pystypuustoon & saadaan parempi kertymä 10 3.2.2017

Verhopuuhakkuu 11 3.2.2017

Taimet hakkuun jälkeen ja 3v kuluttua 16000 14000 Kuuset <10cm 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 5000 4500 4000 3500 3000 2500 6000 Kontrolli Suojuspuu 2000 Verhopuu Avohakkuu 1500 5000 Sarja1 Sarja2 Kuuset>10cm Sarja1 Sarja2 Koivut>10cm 1000 500 0 4000 3000 Kontrolli Suojuspuu Verhopuu Avohakkuu 2000 Sarja1 Sarja2 1000 0 Kontrolli Suojuspuu Verhopuu Avohakkuu 12 3.2.2017

Alikasvosten hyödyntäminen uudistamisessa Kuusialikasvoksia löytyy: korpikuusikoissa mäntyä ja koivua kasvavilla II-tyypin puolukka- ja mustikkaturvekankailla. Usein elpymiskykyisiä, vapautettuna hyvä kasvureaktio (Niemistö) Voidaan limittää kaksi kiertoaikaa, voidaan välttää metsänviljely Alikasvoksen vapauttaminen voi myös kärjistää ravinneepätasapainoa ja kaliumin puutosta 13 3.2.2017

Nettonykyarvo, 18000 14000 440 m 3 /ha 260 m 3 /ha Alikasvosten hyödyntämisen kannattavuus Viljely 1056 dd Paljaan maan nettonykyarvo (viljelykierrot tästä ikuisuuteen ) Ensimmäisen viljelykiertoajan nettonykyarvo Kokonaistuotos 440 m 3 /ha Uudistamisalan raivaus (204 ), mätästys (374 ), kuusen istutus (1800 /ha, 560 ), taimikonhoito (451 ), mh-suositusten mukainen kasvatus kahdella harvennuksella, päätehakkuu 26 cm läpimitassa (79 vuoden kiertoaika) 10000 6000 170 m 3 /ha Alikasvos läpimitta 7 cm, 700 kpl/ha, 1056 dd Kokonaistuotos 260 m 3 /ha Paljaan maan nettonykyarvo (viljelykierrot alikasvosjakson jälkeen) Alikasvoksen kasvatusjakson nettonykyarvo Olemassa olevan kuusialikasvoksen vapauttaminen. Alikasvoksella viiden vuoden kasvuun lähdön viive. Kasvatushakkuun lakirajan juuri täyttävä puusto: 700 alikasvoskuusta hehtaarilla, keskiläpimitta 7 cm. Raivaus (204 ). Kasvatus 5+54 vuotta läpimittaan 26 cm Alikasvos pituus 2-3 m, 500 kpl/ha, 1056 dd Alikasvoksen kasvatusjakson nettonykyarvo Kokonaistuotos 170 m 3 /ha 2000-2000 14 0 1 2 3 4 5 6 7 Korko %

Avohakkuulla uudistaminen Tällä hetkellä 0,3 ha pienaukko hyväksytään metsälaissa, muistuttaa avohakkuun oloja Jos runsaasti alikasvosta, voidaan avohakkuulla = ylispuiden poistolla (+pienpuuston raivaus) siirtyä suoraan seuraavan kuusisukupolven kasvatukseen Tuottaa tyydyttävän uudistumistuloksen, jos sallitaan jäävän puuston aukkoisuus ja kokovaihtelu Esim. Tervolassa: 1200 kuusta/ha, epätasaisesti 10vuodessa Hallariski kasvaa kohden etelää, mutta Etelä-Lapissa ei ongelma 15 3.2.2017

Kaksivaiheinen uudistaminen Avohakkuu luontainen hieskoivikko kuusen alikasvos kaksijaksoisena kasvatus koivuylispuiden poisto kuusikko 16 3.2.2017

Kaksivaiheinen uudistaminen: 2-jaksoinen metsikkö Koivun ensiharvennus mahdollisimman varhain ja voimakkaana (600-700 r/ha). Koivu poistetaan kuusen ensiharvennuksessa Riskit: Pitkä uudistumisaika kuuselle 17 3.2.2017

Yhteenveto Korvissa on paljon vaihtoehtoja luontaiselle uudistamiselle Tämän mahdollistaa taimettumisherkkä maapohja Luontainen kuusialikasvos käytetään hyväksi, täydentyy uudistamiseen tähtäävän hakkuun jälkeen Luontaisen uudistamisen edut vs. metsänviljely: Pienet kustannukset: ei perustamiskuluja, vähän hoitotöitä Mahdollinen kahden kiertoajan limittäminen alikasvostilanteissa Vähäinen vesistökuorma Aina saadaan aikaan vähintään hieskoivikko Luontaisen uudistamisen haitat: Uudistumisaika voi venyä (2-vaiheinen uudistaminen) Riski kuivatuksen riittävyydelle, jos ojia ei perata Suojuspuiden tuulituhot ja arvo Tutkimustarpeet Kannattavuus suhteessa metsänviljelyyn,!? 18 3.2.2017

Kiitos! 19 3.2.2017