Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten?

Transkriptio

1 Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten? Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus

2 Sisältö Tulokset ja päätelmiä 4 tutkimuksesta MONTA MT-kuusikot E-S DistDyn kuusikot ja männiköt E-S KainuuPA tuoreen kankaan kuusikot P-S TurvemaaPA ojitetut korpijuusikot P-S (Hökkä et al.) Vastauksia kysymykseen Piirros: Juha Varhi

3 Pienaukkohakkuu kuusikossa, Etelä-Suomi (MONTA) vain tuore kangas (MT) Taimettumistulos 10 v hakkuusta avohakattiin pienaukkoja vain yksi koko: 0,15 ha, läpimitta n. 50 m muokkauksella ja ilman luontainen taimettuminen tulokset 10 v. kuluttua Markus Strandström

4 Pienaukkojen taimilla hyvin hidas pituuskehitys istutukseen verrattuna (MONTA) Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana. Markus Strandström

5 Pienaukkojen reunametsällä voimakas vaikutus reunassa vähemmän heinää ja pusikkoa, enemmän kuusen taimia reunassa hyvin hidas kasvu koivu pärjää vain keskellä reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä Juhani Mäkinen

6 Päätelmät - MONTA vain yksi aukon koko (läpimitta 50 m) vain tuore kangas aukon keskellä pöheikköä, reunassa ei kuusi taimettuisi vähän pienemmissäkin aukoissa, mutta kasvu hidasta reunametsät kannattaa harventaa MONTAssa aivan liian tiheitä koivu ja muut valopuut taas vaativat vielä isommat aukot menestyäkseen

7 Pienaukkohakkuu männiköissä ja kuusikoissa, Etelä-Suomi (DistDyn) tuoreet ja lehtomaiset kankaat aukon koko 0,1 0,35 ha (läpimitta m) säästöpuustoa tulokset 5 v. kuluttua Matti Koivula

8 Tuloksia aukon koosta ja taimettumisesta (Margot Downey) kuusen taimia keskim kpl/ha, mä 700 taimet vielä pieniä (5 v) Fig. 5. Mean number of seedlings emerging after harvest per 1m 2 plot, from residual forest (negative values) towards gap interior (positive values). 8

9 Pintakasvillisuuden rehevöityminen heinät, ruohot ja pensaat 5 10 m päässä reunametsästä täysi rehevyys selvä yhteys taimettumiseen Percent cover of key species groups as a function of distance from gap edge 9 (negative values into remaining forest, and positive values into gap).

10 Pintakasvillisuuden rehevöityminen Margot Downey 10

11 Päätelmät - DistDyn hyvin voimakas pintakasvillisuuden rehevöityminen 5 v. reunametsät nuorempia ja harvempia kuin MONTAssa kasvupaikat rehevämpiä (MT+, OMT) reunametsävaikutus vähentänee rehevyyttä vähitellen kuten MONTAssakin kuusen taimia eniten reunametsän lähellä pintakasvillisuus! taimet pieniä eivät pärjää pöheikölle aukkojen keskiosissa rehevillä mailla aukkojen pitää olla läpimitaltaan <30-40 m jotta taimettuminen on mahdollista milloin laajennetaan kasvu vs. kasvillisuus?

12 Pienaukkohakkuu Kainuun tuoreen kankaan kuusikoissa Juha Siitonen

13 Koe perustaneet Juha Siitonen, Taisto Jaakola & co monimuotoisuus ja uudistamistulos vanhat kuusikot tuoreella kankaalla Suomussalmi 8 metsikköä joissa 4-16 pienaukkoa per metsikkö pienaukkojen koko vaihteli 0,10 0,37 ha (läpimitta = m) 5 kpl: ei muokkausta, luontainen taimettuminen 3 kpl: äestys, männyn istutus mittaus vuotta perustamisesta

14 Taimimäärä: kokonaismäärä Taimia kpl/ha muu koivu kuusi mänty luont mänty ist muokkaus+istututus ei muokkausta, ei istutusta

15 Pituus, cm Aukon koon vaikutus reunametsän etäisyydellä ja aukon koolla (0,10-0,37 ha) ei ollut vaikutusta taimimäärään reunametsä hidasti pituuskasvua, mutta vain männyllä merkittävästi heinittyminen minimaalista E-S verrattuna samoin vesakko porot ja hirvet? reunametsän pituus n. 8 m ja tilavuus % pienempi kuin E-S 0 mä ist mä luont kuusi koivu Etäisyys reunametsästä, m

16 Päätelmät kaiken kokoiset aukot taimettuivat Kainuussa hyvin (0,1-0,37 ha) kasvu vähän hitaampaa pienissä aukoissa pöheköityminen vähäistä aukot voivat olla suurempiakin

17 Turvemaa P-Suomessa (Hökkä et al.) Hökkä et al. (2012). Pienaukon läpimitta ja taimien määrä 5 v hakkuun jälkeen. Ojitetut korvet. Alikasvos = ennen hakkuuta syntyneet taimet

18 Yhteenveto: Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten kuusikoissa? Etelä-Suomen MT- ja OMT-kankailla kuusi m (läpimitta) rehevällä maalla pienemmät, karummalla isommat pintakasvillisuuden takia aukkoja pitää laajentaa pian jotta taimet kasvavat! koivu ym. >50 m Pohjois-Suomen tuoreilla kankailla isommat kuin E-S, koska pintakasvillisuusongelma pienempi Turv la? - tutkimukset vasta alussa Margot Downey

19 Minkä kokoiset pienaukot taimettuvat parhaiten männiköissä? Ei tiedetä. Tutkimukset alussa P-S Ville Hallikainen & co. Pienaukkomenetelmä sopii huonosti männylle, jonka kasvu on hyvin herkkä reunametsän vaikutukselle Ville Hallikainen Parempi menetelmä: kaksijaksoisen ja erirakenteisen hybridi, jossa uudistetaan koko metsikkö kerralla (ks. Riikan esityksessä) Satu Rantala

20 Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus (Luke) PL 18, FI Vantaa puh Juha Siitonen