Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Transkriptio

1 Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö Koivun osuus puustosta

2 Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus

3 19 harvennuskoetta: mitattu luvulta Perustettu kolmessa kehitysvaiheessa: Taimikonhoitovaihe, H=3-8m: 9 koetta Energiapuuharvennus, H=8-11m: 7 koetta Ainespuuharvennus, H=12-13m: 3 koetta N 244 koealaa ( puuta) tutkimusjakso v mittaukset 5 v välein m

4 Koejärjestely: kasvatettava puusto, runkoa/ha Harvennus: Taimikon Energiapuuharvennuharvennus Ainespuu- harvennus Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Ei harvennusta Osa koealoista harvennettu toisen kerran vuoden kuluttua

5 Elävien hieskoivujen runkoluku Elävä puusto/ha Taimikkonharvennuskokeet I TA l Energiapuuharvennuskokeet I EP l Ainespuuharvennuskokeet I AP l Harventamaton Lievä Voimakas i Valtapituus, m

6 Maanpäällisen lehdettömän biomassan tuotos hieskoivikoissa tutkimusjakson loppuun mennessä Toisen harvennuksen kertymä oli 20 t/ha sekä energiapuu- että ainespuuharvennuskokeissa. Kuolleisuus väheni vastaavasti 7 t/ha. Kokonaistuotos ei alentunut ainespuuharv. kokeissa. t/ha 140 Taim. harv. Energiap. harv. Ainespuuharv.* a ab b c a no op op op n x x x x y Pystypuusto Harvennuspoistuma Luonnonpoistuma Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton *Ei sisällä poistumaa taimikonharvennuksessa

7 Kuitupuun tuotos tutkimusjakson loppuun mennessä Toisen harvennuksen kertymä oli energiapuuharvennuskokeissa 22 m 3 /ha ja ainespuuharvennuskokeissa 34 m 3 /ha, kuolleisuus väheni vastaavasti 6 ja 12 m 3 /ha. Toinen harvennus ei vaikuttanut Kuitupuutuotokseen. m 3 /h Pystypuusto Harvennuspoistuma Luonnonpoistuma Energiap. harv. Ainespuuharv. 150 Taim. harv a ab bc bc c n no op p nop x x x x x 0-50 Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton

8 Harvennus nopeutti valtapuiden järeytymistä hieskoivikoissa vain vähän, äärikäsittelyjen ero % suurimman hieskoivurungon keskitilavuus (dm 3 ) hehtaarilla viimeisimmässä mittauksessa vuotta kokeiden perustamisesta Hdom= 13,2 m 17,7 m 18,8 m Voimakas Tavanomainen Lievähkö Lievä Harventamaton 0 a ab bc c c a a ab a b a a a a Taimikko En.puuharv. Kuitupuuharv.* Harvennuksen ajankohta 2. harvennus lisäsi järeyttä energiapuumetsiköissä 12 dm 3 (7%) ja kuitupuumetsikössä 40 dm 3 (19 %)

9 Hakkuutulojen ja kustannusten laskenta: Hakkuukertymät ja korjuukustannukset: - Ainespuun korjuulle (yksioteharvesteri) - Kokopuun korjuulle (joukkokäsittely) - Integroidulle korjuulle (kuitu- ja energiapuuta) Hakkuutulo = Kertymän tienvarsihinta (kuitu 28, e-puu 21 /m 3 ) korjuukustannus Kokeen perustamisvaiheen tulot tai kustannukset: - Taimikonharvennuksen kustannus 150 /miestyöpäivä - Energiapuuharvennus voi tuottaa tuloa tai aiheuttaa kustannuksen - Ainespuuharvennusvaiheessa valitaan tapauskohtaisesti edullisin kolmesta em. hakkuutavasta em. 75 %:n hintasuhteella Lisäksi: - tukkipuuta ei huonon laadun vuoksi saada - mitään tukia ei huomioda - tulot ja menot 3 % korolla kokeen perustamishetkeen = Nettotulojen nykyarvo

10 Esimerkki kannattavuuden kehityksestä eri harvennusvaihtoehdoissa Pyhäjärven kokeessa /ha Pyhäjärvi 854, 3400 kpl/ha, Pituus=9 m, D=7.1cm Kuitu- ja energiapuun integroitu hakkuu Puuston tiheys, kpl/ha > Ikä, v Jokaiselle tutkimuskoealalle etsitään tällä tavoin parhaiten kannattava hakkuutapa ja kiertoaika

11 Edullisimmat päätehakkuutavat ja kiertoajat energiapuuharvennusmetsiköissä (75 % hintasuhde) Energiapuuhakkuu Integroitu hakkuu Ainespuuhakkuu Voimakas 52 v 80 % 20 % Tavanomainen 45v 70% 30% Lievä 48v 90% 10 % Hyvin lievä 41v 10 % 90% Ei harvennusta 51v 40 % 60%

12 Energiapuuharvennus 8-11 keskipituudessa ei kannata ilman tukia, edullisinta on kasvattaa hieskoivikko harventamatta vuotiaaksi. Toinen harvennuskerta vähensi nettotuloja 325 /ha. /ha 1500 Hieskoivun energiapuuharvennuskokeet Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Energiapuuharvennus Nettotulojen nykyarvo Optimi päätehakkuu

13 Edullisimmat päätehakkuutavat ja kiertoajat ainespuuharvennusvaiheen metsiköissä (75 % hintasuhde) Energiapuuhakkuu Integroitu hakkuu Ainespuuhakkuu Voimakas 64v 40 % 60 % Tavanomainen 63v 30% 70% Lievä 61v 60% 40 % Ei harvennusta 61v 10 % 70% 20%

14 Ainespuuharvennusvaiheesta (12-13 m) hieskoivikko kannatti vielä kasvattaa noin 60-vuotiaaksi, harventaen tai harventamatta kannattavuus on sama. Toinen harvennuskerta alensi kannattavuutta 175 /ha. /ha 2500 Hieskoivun ainespuuharvennuskokeet Voimakas Tavanomainen Lievä Harventamaton Heti energiapuuksi Edullisin päätehakkuuikä

15 Taimikkovaiheen kokeissa edullisin kiertoaika on vielä saavuttamatta, mutta jäljellä olevana aikana harvennuksen hyödyt tuskin kattavat kallista taimikonharvennusta /ha 1500 Hieskoivun taimikonharvennuskokeet Voimakas Tavanomainen Lievä Hyvin lievä Harventamaton Taimikonharvennus Nettotulojen nykyarvo Päätehakkuu

16 Johtopäätöksiä: Hyvin lievä harvennus tiheässä hieskoivikossa ennen 12 m pituusvaihetta lisää hieman korjuukelpoista kuitu- ja energiapuumäärää. Hieskoivikoiden harvennuksille turv la tai muilla kosteilla paikoilla ei ole kuitenkaan taloudellisia perusteita, mikäli energiapuun tienvarsihinta on vähintään 70 % kuitupuun hinnasta Hintaeron vaikutusta pitää vielä tarkentaa. Edullisinta on kasvattaa turvemaan hieskoivikko harventamatta noin 50 v kiertoajalla, jolloin: - Keskimääräinen tuotos = 2,5 t/ha/v energiapuuta (ei sisällä kantoja) - tai 3,2 m 3 /ha/v kuitupuuta + 0,9 t/ha/v energiapuuta - Puiden kuoleminen ei vielä heikennä kannattavuutta, mutta - pienpuusto kuolee itsestään parantaen harventamattoman koivikon hakkuun kannattavuutta Harventamattomuus ei vähennä koivukuitupuun saantoa. Kuitupuu kannattaa korjata mikäli sen hinta kattaa integroidun puunkorjuun lisäkustannuksen verrattuna pelkkään energiapuukorjuuseen. Varttuneiden hieskoivikoiden harvennusreaktio viittaa siihen, että tukkilaatuisten hieskoivikoiden harventaminen on kannattavaa, vaikka tutkimusaineistossa harvennus ei lisännyt merkitsevästi tukkikokoisen puun tuotosta.

17 Lisää johtopäätöksiä Taimikonhoidolla tiheyteen 2500 kpl/ha on omat etunsa etenkin ainespuun kasvatuksessa, mutta ne eivät kata kallista raivaussahatyötä. Aikainen taimikonhoito tulisi halvemmaksi, mutta tuloksena voi olla entistäkin tiheämpi vesakko. Energiapuuharvennus ei ole hieskoivikossa kannattavaa, koska lievässä harvennuksessa kertymä ja runkokoko ovat pienet, ja voimakas harvennus alentaa liikaa tuotosta. Hoidetussa hieskoivikossa perinteiset kuitupuuta tuottavat harvennukset (1 tai 2) eivät heikennä kannattavuutta, mutta eivät myöskään paranna sitä. Tulos voi kannustaa alikasvosten hyödyntämiseen hieskoivikoissa. Pelkässä energiapuun kasvatuksessa hieskoivikon lähtötiheys kpl/ha on edullisempi kuin sitä tiheämpi puusto, kun päätehakkuu tehdään joukkokäsittelykouralla. Varsinainen lyhytkiertokasvatus ei kuitenkaan vaikuta lupaavalta turvemaiden hieskoivikoissa, vaan edullisin kiertoaika ylittää 35 vuotta.

18 Ikävä harvennusrästi vai ilahduttava energiareservi? Hieskoivikot eturivissä, kun harkitaan puuston hyödyntämistä pelkästään energiapuuna. Koivukuidun käyttö on laskenut, joten koivua riittää energiapuuksi. Hieskoivuvaltaisia taimikoita tai nuoria tiheiköitä kaikkiaan ja nuoria kasvatusmetsiä noin hehtaaria. Välitön harvennustarve arvioitu noin hieshehtaarille panokset kannattaa suunnata havupuuta sisältäviin kohteisiin! Hieskoivikoissa on hyödyntämätön energiapuupotentiaali lähinnä Pohjanmalla ja Länsi-Lapissa, pienialaisempina muuallakin.

19 Mitä tarvitaan? Tukipolitiikka: Meneekö harvennuksen tuki ja työpanos puhtaissa hieskoivikoissa hukkaan ja alentavatko ne peräti kannattavuutta ja energiapuun saatavuutta? Kiertoajan lyhentäminen ja energiapuun korjuu hieskoivikon päätehakkuussa huomioitava niin metsänhoidon suosituksissa kuin energiapuun tukisäädöksissäkin. Tutkimuksessa ja kehittämisessä syytä panostaa energiapuun korjuuseen myös tiheiden puustojen päätehakkuissa. (esim. puunkorjuun tuottavuusmallit puuttuvat) Tiheiden hieskoivikoiden pinta-alan ja puumäärien arviointi Lehtipuutiheikön tuotosta tutkitaan myös kivennäismailla vaikka päähuomio pysyy ainespuun tuottamisessa. Alikasvosten hyödyntämistä tutkitaan: toimenpiteet ja kannattavuus

20 Muita perusteita hieskoivikon harvennukselle: Maisema ja monikäyttö Kuusialikasvokset Tukkilaatuiset koivikot hyvillä kasvupaikoilla