Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

Transkriptio

1 Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

2 Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet vuosi Kertymän rakenne v lähes puolet päätehakkuualoilta yli kolmannes nuorten metsien harvennuksista

3 Metsäbiomassan suunniteltu käyttö 2020 Kansallisten päätösten (KMO) mukaan metsähakkeen käytön tulisi Suomessa olla vuonna 2020 noin 13,5 milj. m 3 vuodessa. Sen on arvioitu koostuvan seuraavasti: 37 % olevan latvusmassahaketta (5,0 milj. m 3 ), 33 % kantomursketta (4,5 milj. m 3 ) ja 30 % pienpuuhaketta (4 milj. m 3 ). Hakkuutähteen korjuuta tehtäisiin tällöin yli hehtaarilta (arvioitu saanto 60 m 3 /ha), kannonnostoa lähes hehtaarilta (60 m 3 /ha) ja pienpuun korjuuta energiaksi hehtaarilta (50 m 3 /ha) vuodessa. Vuonna 2020 hakkuutähdettä ja kantoja arvioida korjattavan %:lta metsänviljelyaloista.

4 ENERGIAPUUN TALTEEN OTTO PÄÄTEHAKKUUN YHTEYDESSÄ BIO-ohjelman loppuseminaari Jari Hynynen & Timo Saksa/Metla

5 Latvusmassan ja kantojen korjuutilanne 2010 (% yksityismetsien avohakkuualasta) Keskimäärin 30 % avohakkuualoista, arviolta ha. Keskimäärin 10 % avohakkuualoista, arviolta noin ha.

6 Latvusmassan korjuun vaikutukset Maanmuokkaus: Laikutuksen ja mätästyksen tuottavuus nousee % Parantaa jatkuvatoimisten mätästyslaitteiden muokkausjäljen laatua Istutus: Nostaa hieman manuaalisen istutustyön tuottavuutta Parantaa koneellisen istutuksen tuottavuutta (lähes 20 %) ja istutustyön laatua Tervo

7 Kantojen korjuun vaikutukset Maanmuokkaus: Nopeuttaa hieman maanmuokkausta Kannonnoston ja täydentävän muokkauksen yhdistäminen pienentää muokkauksen kuluvaa aikaa 40 %:lla verrattuna erilliseen muokkaukseen Kannonnostoon integroidussa maanmuokkauksessa % mättäistä tuhoutuu kantojen maastokuljetuksen aikana => kannonnosto ja muokkaus erillisinä operaatioina Istutus: Nostaa hieman manuaalisen istutustyön tuottavuutta Parantaa koneellisen istutuksen tuottavuutta (lähes 20 %) ja istutustyön laatua Saarinen

8 Metsäbiomassan korjuun vaikutus taimikon lehtipuuston määrään Kantojen nostoaloilla maata rikkoutuu %, kun tavanomaisessa muokkauksessa rikotun maanpinnan osuus jää % -tasolle. Yksin rikkoutuneen pinnan osuus ei selitä lehtipuumäärän vaihtelua. Lehtipuumäärän on arvioitu 1,3 1,8 kertaistuvan tavanomaiseen muokkaukseen nähden. -> korkeammat perkauskustannukset

9 Plussat ja miinukset metsänuudistamisen kannalta + parantaa maanmuokkaustyön ja istutustyön tuottavuutta + antaa mahdollisuuksia muokkausmenetelmien kehittämiselle + nopeuttaa istutuskoneiden yleistymistä ja kehittämistä + parantaa hieman uudistamistulosta - hidastaa keskimääräistä metsänuudistamisketjun toteutusta - lehtipuun määrä uudistusaloilla lisääntyy etenkin kannonnoston seurauksena; taimikonhoitokustannukset nousevat

10 Esimerkkilaskelma 1 Hakkuutähteen ja kannonnoston vaikutukset istutuskuusikon tuotokseen ja tuottoon lehtomainen kangas, Väli-SUomi Vertailtavat kasvatusohjelmat Uudistushakkuun yhteydessä hakkuutähteiden ja kantojen korjuu Ei energiapuun korjuuta uudistushakkuussa Taimikonhoito, harvennukset ja päätehakkuu mh-suositusten mukaisesti Oletukset energiapuun korjuun vaikutuksista Metsänhoito ja korjuutoimet Istutustyö nopeutuu 10 % Maanmuokkaus nopeutuu 15 % Taimikonperkaus kallistuu 50 % Herkkyystarkastelu: uudistaminen viivästyy yhdellä tai kahdella vuodella Puuston kehitys Herkkyystarkastelu: hakkuutähteiden ja kantojen talteenotto ei aiheuta viivettä puuston kasvuun/ aiheuttaa kahden vuoden viiveen puuston kasvussa kiertoajan aikana Laskelma tehty Metlan Motti-ohjelmistolla (TutkijaMotti, Hynynen, J. 2012) Käytetty keskimääräisiä kantohintoja ja ajanmenekkiin perustuvia mh-töiden kustannuksia

11 Kiertoajan keskituotos, m 3 vuosi energiapuu kuitu tukki 2 0 Ei energiapuun korjuuta Energiapuun korjuu, viive 1v. Energiapuun korjuu, viive 2 v. Energiapuun korjuu, viive 4v. Uudistaminen viivästyy energiapuun talteenotonvuoksi + kasvun hidastuminen

12 Kiertoajan nettotulojen nykyarvo korkokanta 3 %, ha Energiapuusta saadut tulot ennen uudistamista Ainespuu Ei energiapuun korjuuta Energiapuun korjuu, viive 1v. Energiapuun korjuu, viive 2 v. Energiapuun korjuu, viive 4v. Uudistaminen viivästyy energiapuun talteenotonvuoksi + kasvun hidastuminen

13 ENERGIAPUUN TALTEEN OTTO HARVENNUKSISSA BIO-ohjelman loppuseminaari Jari Hynynen & Timo Saksa/Metla

14 Energiapuuharvennukset hoitamattomissa taimikoissa Hoitamattomien taimikoiden ja nuorten metsien osuus on kasvussa VMI10: taimikonhoidon toteutuma suhteessa arvioituun tarpeeseen keskimäärin 54 % vuonna 2010 valtion tukea myönnetty ha:n energiapuun korjuupinta-alalle, jolta korjattu yli kaksi miljoonaa kuutiometriä energiapuuta Metsänhoidolliset (puuntuotannolliset) vaikutukset + jos nuoren metsän kunnostus jäisi muuten tekemättä - jos tuet hohtavat taimikonhoitotöiden viivästämiseen

15 Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Ainespuun kasvatusketju: Taimikonharvennuksessa jätetään männiköissä 2000, kuusikoissa 1800, ensiharvennuksessa männiköissä noin 1000, kuusikoissa 900 runkoa/ha Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatusketju: Taimikonhoito tehdään: kuusikoissa 3-5 m, männiköissä noin 5 m pituudessa Kasvamaan jätetään puuta/ha mahdollisimman paljon havupuita (erityisesti kuivahko kangas) täydennykseksi siemensyntyisiä lehtipuita havupuun taimille 1-1,5 metrin etumatka Ensiharvennus metrin valtapituudessa jätetään puuta/ha poistetaan valtaosa lehtipuista

16 Esimerkkilaskelma 2 Energiapuun kasvatusvaihtoehdot kylvömännikössä kuivahko kangas, Etelä-Suomi Vertailtavat kasvatusohjelmat A : ensiharvennuksessa vain ainespuuta: Taimikonharvennus tiheyteen 2000 kpl/ha A&E: ensiharvennuksessa ainespuuta ja energiapuuta (karsittu ranka) Taimikonharvennus tiheyteen 3000 kpl/ha E: ensiharvennuksessa vain energiapuuta (karsittu ranka) Taimikonharvennus tiheyteen 4000 kpl/ha Ei taimikonhoitoa: ensiharvennuksessa ainespuuta ja energiapuuta (karsittu ranka) Hoitamaton: ei taimikonhoitoa eikä harvennuksia väliharvennukset suositusten mukaan, päätehakkuu kun puuston läpimitta 29 cm Oletukset: Energiapuun harvennus ei aiheuta kasvutappioita korjataan karsittuna rankana, latvukset jäävät metsään Laskennassa sovellettu ajanmenekkiin perustuvia korjuukustannusmalleja ja tienvarsihintoja Laskelmat Metlan Motti-ohjelmistolla (TutkijaMotti, Kojola S.& Hynynen J., 2012)

17 Kiertoajan keskituotos, m 3 vuosi energiaranka kuitu tukki 1 0 A A&E E Ei taimikonhoitoa Hoitamaton

18 Kiertoajan nettotulojen nykyarvo korkokanta 3 %, ha A A&E E Ei taimikonhoitoa Hoitamaton

19 Päätelmiä Energiapuun lisääntyvä talteenotto edellyttää metsänhoidon tehostamista nykytasosta: enemmän huomiota taimikonhoidon toteutukseen Latvusmassojen keruu ja kantojen nosto uudistushakkuissa parantaa koneellisen uudistamisen ja maanmuokkauksen edellytyksiä ja voi siten tuntuvasti parantaa uudistamisen kustannustehokkuutta tulevaisuudessa Nykyhinnoin ja kustannuksin energiapuun tuottaminen on kannattavaa vain yhdistettynä ainespuun kasvattamiseen taimikoiden hoitamattomuus johtaa pitemmällä aikavälillä taloudelliseen tappioon huolimatta suuremmasta energiapuukertymästä

20 Kiitos