Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la
|
|
- Juuso Jaakkola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Pentti Niemistö Luke / Parkano Turvemaan hieskoivutiheikön kasvatuksen ja harventamisen kannattavuus Pohjanmaan ja Lapin turv la Hieskoivikot ovat syntyneet useimmiten hyvin tiheinä pian ojituksen jälkeen, ja nykyisin lähinnä metsänuudistamisen epäonnistumisen tai laiminlyöntien seurauksena. Tulokset hieskoivikoiden harventamisesta ja kasvatuksen kannattavuudesta perustuvat 19 koemetsikön tuloksiin, joita on mitattu vuoden ajan. Eri kehitysvaiheissa aloitetuissa kokeissa tehtiin joko taimikonharvennus 4-8 m pituudessa, energiapuuharvennus 8-12 m pituudessa tai perinteinen ainespuuharvennus m pituudessa. Voimakkaita, keskimääräisiä ja lieviä harvennuksia verrattiin harventamattoman koivutiheikön kasvatukseen. Harventamaton hieskoivikko tuotti eniten puubiomassaa ja - hieman yllättäen - myös eniten kuitupuuta (kuvat 1 ja 5). Laadultaan ja läpimitaltaan tukiksi kelpaavaa puuta nämä koivikot tuottivat niin vähän, ettei sillä ollut käytännön merkitystä. Vaikka harvennuksessa jätetyt hiekoivut lisäsivätkin kasvuaan verrattuna harventamattomaan puustoon, positiivinen kasvureaktio jäi kuitenkin pieneksi. Korjuumenetelmien vertailu osoitti, että nykyhinnoilla hyvin tiheät hieskoivutaimikot on edullisinta kasvattaa harventamatta ja korjata kokopuuna noin 40 vuoden iässä (kuva 2 e). Pelkkään energiapuun korjuuseen tarvitaan kuitenkin tehokas, pienten runkojen joukkokäsittelyyn erikoistunut kone (esim. keräävä kaatopää Bracke C16.b, Jylhä & Bergström 2016). Taimikonharvennus on kallista ja aiheuttaa kasvutappioita. Toisaalta pienimmät puut ehtivät kuolla luontaisesti ennen päätehakkuuta, jonka kustannukset eivät tästä syystä kohoa korkeiksi. Energiapuuharvennus hiekoivikossa ei ollut kannattava (kuva 3), koska lievissä harvennuksissa rungon koko ja kertymä jäivät pieniksi. Voimakas harvennus puolestaan aiheutti suuren kasvutappion. Paras kannattavuus saavutettiin ilman harvennusta joko energiapuun päätehakkuuna noin 40 vuoden iässä, kuten edellä, tai kuitupuun ja energiapuun integroituna hakkuuna vuoden iässä (kuva 3 b). Mikäli hiekoivikon tiheys luonnostaan tai taimikonhoidon seurauksena on kpl/ha, silloin oli yhtä kannattavaa tehdä perinteinen ensiharvennus m valtapituudessa noin tiheyteen 1100 kpl/ha tai kasvattaa koivikko harventamatta vuoden kiertoajalla (kuva 4). Tällöin pelkkä ainespuun korjuu oli edullisin vaihtoehto päätehakkuussa.
2 Kuva 1. Turvemaan hieskoivikon päätehakkuukertymän riippuvuus harvennuksen voimakkuudesta ja kiertoajasta, kun koivikko on harvennettu: SS = taimikkona 4-8 m pituudessa, EW = riukuvaiheessa 8-12 m pituudessa (energiapuuharvennus) tai PW = normaalina ensiharvennuksena m pituudessa. Korjuumenetelmät olivat: A=kuitupuuhakkuu, B=integroitu kuitupuu+ranka, C=integroitu kuitupuu + latvusmassa, D=kokopuuranka, E= kokopuu oksineen, F=kokopuu oksineen tehokkaalla energiapuukouralla. 2
3 3 ha -1 a) SS: CoV2 in pulpwood method 1500 Unthinned 1000 Very light Light a 500 Moderate Heavy ab b b Kuva 2. Hieskoivutaimikon kasvatuksen kannattavuuden riippuvuus taimikonharvennuksen voimakkuudesta, kiertoajasta ja korjuumenetelmästä (F = kokopuuna tehokkaalla Bracke-energiapuukouralla) ha Age, yrs c) SS: CoV2 in integrated method B a ab ab b Age, yrs Kannattavuus (CoV2) on laskettu yhdistämällä hieskoivikon nettotulojen nykyarvo 2 % korolla ja vastaava paljaan maan arvo (PMA), joka perustuu seuraaviin istutuskuusisukupolviin ja jonka arvoksi koivikon uudistamisajankohdassa saatiin 320 /ha. Taimikonharvennuksen tuntikustannuksena käytettiin 35 ja tienvarsihintana kuitupuulla 30 /m3, karsitulla rangalla 24 /m3 ja kokopuulla 21 /m3. Energiapuun tuotannossa harventamatta kasvattaminen noin 40 vuoden kiertoajalla oli kannattavinta (e), kun käytettävissä on tarkoitukseen sopiva tehokas kone. Kuitupuuta tuotettaessa lievä taimikonharvennus tiheyteen 2500 kpl/ha ja pitempi kiertoaika oli kilpailukykyinen verrattuna harventamattomaan koivikkoon (a ja c). Muissa tapauksissa harvennuksen mahdolliset hyödyt eivät kata taimikonharvennuksen kustannuksia. 1%:n tai 3 % korkokanta ei muuta päätelmiä. Tätä korkeampi korko oli täysin epärealistinen hieskoivikossa.
4 4 Kuva 3. Riukuvaiheen hieskoivikon kasvatuksen kannattavuuden riippuvuus energiapuuharvennuksen voimakkuudesta, kiertoajasta ja korjuumenetelmästä. (Kokopuukorjuumenetelmät eivät olleet kannattavia.) Kannattavuus (CoV2 on laskettu yhdistämällä hieskoivikon nettotulojen nykyarvo 2 % korolla ja ja vastaava paljaan maan arvo (PMA), joka perustuu seuraaviin istutuskuusisukupolviin ja jonka arvoksi koivikon uudistamisajankohdassa saatiin 320 /ha. Tienvarsihintana käytettiin kuitupuulla 30 /m3, karsitulla rangalla 24 /m3 ja latvusbiomassalla 21 /m3. Harventamatta kasvattaminen vuoden ikään ja kuitupuun korjuu ilman energiapuuta tai integroituna karsitun rangan kanssa oli kannattava vaihtoehto. Riukuvaiheen koivikon harventaminen on liian kallis toimenpide niin maahan kaadettuna kuin energiapuuharvennuksena, joka on lievänä kallis ja voimakkaana aiheuttaa suuren kasvutappion. 1%:n tai 3 % korkokanta ei muuta päätelmiä. Tätä korkeampi korko on täysin epärealistinen hieskoivikossa.
5 5 Kuva 4. Perinteinen ensiharvennuksen voimakkuuden ja kiertoajan vaikutus kannattavuuteen hieskoivikossa, jossa on tehty aikanaan taimikonhoito tiheyteen kpl/ha. Edullisin päätehakkuuikä oli vuotta eikä harvennuksella tai harventamatta jättämisellä ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kannattavuuteen. Kuvaan 5 on laskettu eri kehitysvaiheissa (valtapituus) olevien tiheiden hieskoivikoiden taloudelliset odotusarvot (CoV2 kuten edellä), kun niissä tehdään päätöstä siitä miten voimakkaasti puustoa harvennetaan vai jätetäänkö harventamatta. Odotusarvo sisältää 2 % korolla päätöshetkeen diskontattuna: a) harvennustulon ja -kustannukset, b) päätehakkuutulon edullisimmalla kiertoajalla ja korjuumenetelmällä ja c) paljaan maan arvon koivikon päätehakkuun jälkeen, kun seuraavat puusukupolvet ovat kuusivaltaisia viljelymetsiä. Kun otettiin huomioon kuusen viljelyn ja taimikonhoidon kustannukset sekä simuloitiin syntyneen kuusikoivu sekametsän kasvu ja kehitys Motti-ohjelmistolla kuusivaltaiseksi päätehakkuupuustoksi, paljaan maan arvoksi saatiin 320 /ha 2 % korolla. Koko aineistosta laadittu malli kuvassa 5 osoittaa, että harventamatta jättäminen on edullisin vaihtoehto kaikissa kehitysvaiheissa 4 metrin valtapituusvaiheen jälkeen. Jos koivikko kuitenkin päätetään harventaa, kasvatuksen kannattavuus on sitä huonompi mitä voimakkaampi on harvennus ja mitä myöhemmin se tehdään. Johtopäätös oli sama 1-3 % korkotasoilla. Tätä pienempi tai suurempi korko johtavat epärealistisiin kannattavuuslukuihin hieskoivikon kasvatuksessa. Hyvin lievä tai lievä taimikonharvennus on kilpailukykyinen vaihtoehto noin 4 metrin valtapituudessa, koska toimenpiteen kustannukset ovat vielä kohtuulliset. Lievällä taimikonharvennuksella tiheyteen 2500 kpl/ha tähdätään tällöin kuitupuun kasvatukseen, joko perinteisen ensiharvennuksen kautta tai
6 6 ilman sitä - molemmat vaihtoehdot olivat yhtä kannattavia. Viljavassa ja hyvälaatuisessa hieskoivikossa taimikonhoito, perinteinen ensiharvennus ja mahdollinen myöhempi harvennus voivat tähdätä poikkeuksellisesti myös tukkipuun kasvatukseen. Kuitupuun tuotannossa kahden kaupallisen harvennuksen ohjelma johti huonoimpaan taloudelliseen tulokseen. Kuva 5. Harvennuksen vaikutus turvemaan hieskoivikon kasvatuksen kannattavuuteen (korko 2%), kun harvennus päätetään tehdä tai jättää tekemättä tiheän hieskoivikon eri kehitysvaiheissa. Lievä taimikonharvennus avaa myös mahdollisuuden uudistaa hieskoivikko kuusikoksi alikasvoksen avulla, luontaisesti syntyvän tai myös kuusenviljelyn kautta (Utajärven koe). Tilanteesta riippuen koivuverhopuut poistetaan kerralla tai harvennetaan ja kasvatetaan ylempänä jaksona kuusen päällä. Tiheän hieskoivikon harventaminen 4 m pituusvaiheen jälkeen ei siis ole taloudellisesti perusteltua. Toisaalta ennen 4 m valtapituutta tehty taimikonharvennus voi osoittautua voimakkaan vesoittumisen vuoksi turhaksi tai jopa vahingolliseksi toimeksi (Linnanmaan koe!!). Tuloksena saattaa olla entistäkin tiheämpi hieskoivikko. Kuvassa 6 on malli siitä, miten hieskoivikon odotusarvon kehitystä voidaan käyttää myös päätöksenteossa siitä, milloin on kannattavamapaa kasvattaa nuorta koivikkoa eteenpäin kuin raivata se pois ja aloittaa alusta kuusen viljelyllä. Kuvassa harventamattoman hieskoivikon odotusarvot on laskettu kolmelle, aineistoon sisältyvälle viljavuustasolle (valtapituus 50 v iällä 14, 16 ja 18 m). Epävarmuutta kuvaan tuo se, että malli ulotettiin alle 4 m valtapituuteen, josta ei ollut aineistoa.
7 7 Hieskoivutiheikön odostusarvo, /ha H 50 (pituus boniteetti) Raivauskustannus H dom, m Paljaan maan arvo (PMA) PMA - raivaus (10 000/ha) PMA - raivaus (20 000/ha) Kuva 6. Malli kasvupaikan vaikutuksesta hieskoivikon kasvatuksen kannattavuuteen, eli metsikön odotusarvoon (tässä Cov2) eri kehitysvaiheissa (= valtapituus, H dom ). Koivikon kasvatus on kuuselle uudistamista kannattavampi vaihtoehto, kun sen odotusarvo ylittää kasvupaikan paljaan maan arvon (PMA = 320), jonka yhteydessä pitää kuitenkin huomioida myös koivikon raivauskustannus (nuolet). Periaatteessa uudistaminen kuuselle kannatta, kun koivikon odotusarvo alittaa tulevien kuusisukupolvien yli lasketun paljaan maan arvon, joka tässä tapauksessa on 2 % korolla 320 /ha. Kun kuuselle uudistaminen kuitenkin edellyttää koivikon raivaamisen, niin raivauskustannus pitää ottaa huomioon. Kuvassa raivaus on oletettu tehtävän raivaussahalla tiheyksissä ja kpl/ha (Fernandez-Lacruz, Di Fulvio & Bergström 2013). Tuloksen mukaan koivikon kasvatus olisi kuuselle uudistamista kannattavampi vaihtoehto parhailla kasvupaikoilla noin 2 m valtapituuden jälkeen ja huonommilla kasvupaikoilla 3 m valtapituudesta lähtien. Koivikon raivauksen tarve riippuu koivujen pituudesta ja maanmuokkaustavasta. Raivaussahaa halvemmallakin se voi onnistua, mikä siirtää em. rajaa myöhemmäksi. Toisaalta päinvastainen vaikutus voi tulla mallin ulottamisella tutkimusaineistoa varhaisempaan koivikon kehitysvaiheeseen, jossa malli voi johtaa liian pieniin (negatiivisiin) koivikon odotusarvoihin. Eri suuntiin vaikuttavista virheistä johtuen, kuvaan 6 perustuva päätelmä 2-3 m pituusvaiheesta saattaa siis olla lähellä oikeaa. Käytännön päätöksenteossa kuuselle uudistamiseen sisältyy suurempi riski epäonnistua, mutta hyvin onnistuessaan myös mahdollisuus hieskoivikkoa parempaan kannattavuuteen.
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi
Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi Pentti Niemistö 19.4.2012 Koivun osuus puustosta Taimikon harvennus Ainespuuharvennus Energiapuuharvennus 19 harvennuskoetta: mitattu 1970 80-luvulta
Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja
Pentti Niemistö, Metla PA 13.06.2013 Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön
Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon
Männikön harvennustapa ja aika puntarissa
Pentti Niemistö, Metla PA 5.9.2013 Männikön harvennustapa ja aika puntarissa 50 v viljelymännikkö: < Alaharvennus Laatuharvennus > Harvennustapakoe (Kajaani-Iisalmi) Ks. Pentti Niemistö, Metsätieteen
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012
Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa
Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla
Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla Metsähakkeen käytön kehitys Milj. m 3 8 7 6 5 4 3 2 Pientalojen käyttö Runkopuu Pienpuu Kannot Hakkuutähteet 1 0 2006 2007 2008
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen
Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Energiapuun korjuu ja kasvatus
Energiapuun korjuu ja kasvatus Jaakko Repola Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Metsähakkeen käyttö Suomen ilmasto- ja energiastrategia 2001:
Paljonko metsäsijoitus tuottaa?
Paljonko metsäsijoitus tuottaa? Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan
Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme
Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus
Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset
Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa
Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Suometsien kasvatuksen kannattavuus
Suometsien kasvatuksen kannattavuus Esitelmän sisältö: Lyhyt aikajänne Sijoitetun pääoman tuotto kunnostusojituksessa Pitkä aikajänne Yhden kiertoajan nettotulojen nykyarvo Optimointi Uudistaminen turvemailla
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala
TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla
Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla TutkijaMOTTI - metsikkötason analyysityökalu Käyttäjän antamat tiedot Puusto- ja kasvupaikkatieto Metsänkäsittelyn
Korpien luontainen uudistaminen
Korpien luontainen uudistaminen Hannu Hökkä, Jaakko Repola & Markku Saarinen Kiitokset: Luken Rovaniemen ja Oulun APAL-tiimit, Metsähallitus Lapin metsätalouspäivät Rovaniemi, 2.2.2017 Sisältö Korpien
Tehokkuutta taimikonhoitoon
Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin
Energiapuun kasvatus
Energiapuun kasvatus Energiapuun kasvatus Suositusten laadinnan yhteydessä selvitettiin Metlan kanssa eri vaihtoehtoja. Männyn energia- + ainespuu > suositukseen Ei tässä vaiheessa mukaan: Kuusen energia-
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä
Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä Kehittyvä metsäenergiaseminaari Anssi Ahtikoski, Metsäntutkimuslaitos Seinäjoki 18.11.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen
Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen harvennushakkuiden perusteet puunkorjuu kangas- ja turvemailla 5.3.2013 Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus
Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos 1 Kuva: Juha Laitila Metsissä riittää puuta 2 Puupolttoaineet 2007 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden muut sivu- ja jätetuotteet,
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009
METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.
Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa
Metsänhoito on omaisuuden hoitoa Metsäpäivä 13.4.2019 Petri Parviainen Mhy Keski-Savo Kohti kevättä, ajankohtaisia asioita Kevään askelmerkit Metsissä on hyvä näkyvyys, ennen kuin lehdet tulevat puuhun
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa
Kannattavuus tasaikäis- ja eriikäismetsätaloudessa Paula Horne ja Jyri Hietala Pellervon taloustutkimus PTT Metsäpäivät 2015 5.11.2015 Metsänomistajien tyytyväisyys hakkuu- ja hoitotapoihin Uudessa metsälaissa
Liite 5 Harvennusmallit
Liite 5 Harvennusmallit Liitteen harvennusmallit osoittavat puuston kehitysvaiheen (valtapituus, metriä) ja tiheyden (pohjapinta-ala, m²/ha) perusteella metsikön harvennustarpeen ja hakkuussa jätettävän,
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
/ha /ha Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi
Energiapuu ja metsänhoito
Energiapuu ja metsänhoito Energiapuun korjuu kasvatusmetsistä Ainespuu on metsänkasvatuksen päätuote ja energiapuu aina sivutuote. Metsänomistajan tuloista 80% tulee tukkipuun myynnistä. Energiapuu mahdollistaa
Miten metsittäisin turvepellon koivulle?
Miten metsittäisin turvepellon koivulle? MMT, Dos. Jyrki Hytönen, Luke Kokkola Ilmajoki 21.11.2017 Koivu hieskoivu (rauduskoivu) Hieskoivu - suokko Sietää hyvin kosteaa kasvualustaa (suot, märät maat)
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?
Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä
Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma
MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?
Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?
Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet
ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja
ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Myytti 1: Alikasvos ei elvy
Myyttejä Myytti 1: Alikasvos ei elvy Nykyiset varttuneet kuusikot ovat elpyneitä alikasvoksia Sarvas osoitti vuosikymmeniä sitten, että myös alikasvosmänty elpyy Puu kasvaa kokonsa mukaan Varjoneulasten
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä
Kannattavan metsätalouden lyhyt oppimäärä Kuinka tiheässä kasvatan? Jotta metsikköä kannattaa kasvattaa edelleen sellaisenaan, sen on tuotettava vähintään yhtä paljon kuin sama pääoma tuottaisi vaihtoehtoisessa
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito
Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito Matti Sirén, Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon teemapäivä, 26.8.21, Joensuu 26.8.21 1 Kuva: Juha Laitila Puupolttoaineet 27 Kokonaiskulutus 83 TWh metsäteollisuuden
HIESKOIVU METSÄNUUDISTAMISESSA
HIESKOIVU METSÄNUUDISTAMISESSA Mitä tilaa ja saako sitä Erkki Verkasalo Metla / Joensuu Metsänuudistamisen teemapäivä Joensuu 23.8.2007 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research
Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena
Tutkijoiden metsäpalaverin päätöskokous Kolilla, 16.-17.11. 200 Metsikkötason optimointimallit metsänkasvatuksen taloudellisessa tutkimuksessa ja metsänkäsittelypäätösten tukena Kari Hyytiäinen, Metsäntutkimuslaitos
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä
Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä Juha Laitila, Pentti Niemistö & Kari Väätäinen Metsäntutkimuslaitos 28.1.2014 Hieskoivuvarat* VMI:n mukaan Suomen metsissä
Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät
Metsätieteen päivät 17.11.215 Karri Uotila, LUKE - Taimikonharvennus 211 kevät 2 23.11.215 213 kevät 3 23.11.215 215 syksy 4 23.11.215 Kuusi, MT Ajanmenekki, pv/ha 6 4 2 4 8 12 16 2 Metsikön ikä, vuotta
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia
Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia Harri Mäkinen Lauri Valsta, Sami Pastila, Kirsi Makkonen, Henna Lyhykäinen, Annikki Mäkelä, Arto Usenius Sisältö 1. Harvennusten kannattavuus» sahan kannalta» metsänomistajan
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen
Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen METSÄNHOIDON TYÖLAJIT maanmuokkaus luontainen uudistaminen, kylvö tai istutus taimikon varhaishoito
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa
Metsätalouden kannattavuudesta Ylä-Lapissa Olli Tahvonen Prof. metsäekonomia ja -politiikka Helsingin yliopisto Sopu projekti (Koneen säätiö) Vesa-Pekka Parkatti Metsänhoitaja, tohtorikoulutettava Helsingin
Suomen metsien inventointi
Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta
Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä Memo-työryhmä 23.9.2010 Lauri Valsta 4.11.2010 1 Metsänomistaja ja liiketaloudellinen kannattavuus Metsänomistajan välineet
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos
Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taimikonhoito Varhaishoito
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 8.11.2011 Kuopio Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Tutkimustuloksia: Varhaisperkauksen
Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden,
Timo Penttilä, Soili Kojola ja Raija Laiho Suomänniköiden ensiharvennukset e e m t a Tausta Suometsien hoitoon kuuluvien toimenpiteiden, kuten ensiharvennusten ja kunnostusojitusten, pinta-alojen odotetaan
Uudistamistuloksen varmistaminen
Uudistamistuloksen varmistaminen Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki MMT Timo Saksa Metsäntutkimuslaitos Taimikonhoidon ABC Havupuutaimikot Pintakasvillisuuden torjunta - ensimmäiset
Mikä on taimikonhoidon laadun taso?
Mikä on taimikonhoidon laadun taso? MMT Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Pienten taimikoiden laatu VMI:n mukaan Tyydyttävässä taimikossa kasvatettavien taimien määrä on metsänhoito-suositusta
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö
METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti
5.11.2009. www.metsateho.fi. 5.11.2009 Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman? 5.11.2009 2
Integroituna vai ilman? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätieteen päivä 2009 Näkökulmia puunkorjuun kehitykseen ja kehittämiseen 4.11.2009, Tieteiden talo, Helsinki Tuotantoketjuja tehostettava pieniläpimittaisen,
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia
Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia Hannu Hökkä & Anssi Ahtikoski Luonnonvarakeskus Tapion metsäpolitiikkafoorumin tutkijapaneeli 17.4.2019 Taustaa Suometsien puuntuotantoon
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku 19.02.2013. Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon 19.2.2013
TAIMIKONHOITO 19.02.2013 Tero Ojarinta Metsän kiertokulku Kuva: Tavoiteneuvontakansiot Taimikonhoito Metsäkeskus Keski-Suomi 1 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 0,8 % Lähde: Metla, metsätilastollinen
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma
Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS. Timo Pukkala
METSÄSUUNNITTELU JA JATKUVA KASVATUS Timo Pukkala Sisältö Määritelmiä Historiaa Jatkuvan kasvatuksen tutkimus Mallitus ja optimointi Optimointituloksia Suunnittelu Metsikkötasolla Aluetasolla Tasaikäismetsätalous
Taimikonhoidon perusteet.
Taimikonhoidon perusteet Mikä on taimikko? Metsää, jossa ei vielä ole kuitupuun mitat täyttävää puuta. (uusi metsälaki alle 7 cm rinnankorkeudelta on taimi) Vasta istutettu metsä voi olla jo taimikko vakiintunut
Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä
Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita
Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva
Metsähaketta kannattavasti hieskoivun lyhytkiertoviljelmiltä Case Hirvineva Jyrki Hytönen Anssi Ahtikoski Luke Paula Jylhä Luke Dan Bergström SLU 6.10.2015 Paula Jylhä 1 Esityksen sisältö I Tausta II Kannattavuuslaskelmat
Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä
Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää
KANNATTAVA PUUNTUOTANTO. Tapio 1
1 Puuntuotannon laskuoppi Kertolasku: määrä x hinta (laatu) = myyntitulo Lisää määrää, panosta tukkipuuhun. Korkolasku: arvokasvu-% = puustoon sidotun rahan tuotto Vertaa arvokasvua vaihtoehtoisiin sijoituksiin
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta
Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito
Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon
Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos
Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos Taustaa Puulla ja biomassalla korvataan uusiutumattomia raaka-aineita Kilpailu maankäyttötavoista kovenee voidaanko
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS
NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää 198-luvulla onnistuneesti perustettujen havupuuvaltaisten taimikoiden metsänhoidollinen
Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013
Vierimetsän erikoishakkuusta johtuvat tulonmenetykset 26.6.2013 Vierimetsäprojekti Raportti 2(25) Sisällys Mitä sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuulla tarkoitetaan... 3 Vierimetsän hoidon ero tavalliseen
Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa
Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi 15.03.2012 Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen Mikä on väljennyshakkuu?
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky
Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE
ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA
LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta
Metsänhoitotyöt kuvioittain
Sivu 17 5.4.2019 Metsänhoitotyöt kuvioittain 794 Taimikonharvennus 2020 0,2 78 797 Nuoren metsän kunnostus 2020 0,2 185 Mahdollisesti liito-oravalle soveltuva alue.sekapuustoisuus säilytetään. 801 Nuoren
Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä
Päivän teemat Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä Metsätaloutta koskevia lakeja Metsälaki (muutos 1.1.2014) Laki puutavaran mittauksesta (muutos 1.7.2013) Laki
Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä
Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja
Energiapuun korjuun laatu 2014
Tiedote 1 (5) Energiapuun korjuun laatu 2014 Vuonna 2014 tehtiin 313 energiapuun korjuujäljen laatutarkastusta. Tarkastettua pinta-alaa kertyi 1 005 hehtaaria. Tarkastukset perustuvat Maa- ja metsätalousministeriön
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.
Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.2011 Koneellistamisen nykytila Koneellistaminen kohdistuu kahteen
Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi?
Miten hoidan metsiäni tulevan tukkisadon varmistamiseksi? Matti Kärkkäinen professori ja puuntuottaja Elinvoimaa metsistä (EME) -hanke Talousmetsien mahdollisuudet käyttöön Padasjoki, valtuustosali 19.3.2013
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta
Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta Antti Kilpeläinen Itä-Suomen yliopisto Metsätieteiden osasto Pielisen Karjalan TULEVAISUUSFOORUMI, 4.10.2018 Sisältö 1) Metsikön
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta
Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen
Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin
Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella
Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta
Metsänomistajan talouskoulu/martti Linna 1 Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta Ohjelma Viisi syytä osata korkolaskennan perusteet. Ajan merkitys metsätaloudessa. Esimerkkilaskelmia
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
21.10.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
21.10.2014, Joensuu 1 Luento 4 METSÄN UUDISTAMINEN TASAIKÄISRAKENTEISESSA METSÄN KASVATUKSESSA Uudistamiseen vaikuttavat tekijät Nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät (luontainen ja viljely) ja uudistamisketjun
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)
Hakkuutähteen paalaus ja kannonnosto kuusen väliharvennuksilta Juha Nurmi, Otto Läspä and Kati Sammallahti Metla/Kannus Energiapuun saatavuus, korjuu ja energiaosuuskunnat Keski-Pohjanmaalla Forest Power
Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011
Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän