Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa

Transkriptio

1 Metsänuudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa Loppuseminaari Rovaniemi Väljennyshakkuu männyn luontaisessa uudistamisessa Mikko Hyppönen Sameli Salokannel Ville Hallikainen

2 Mikä on väljennyshakkuu? Väljennyshakkuu kuuluu kasvatushakkuisiin Sillä valmistellaan kuitenkin jo metsikön uudistamista Soveltuu uudistuskypsyyttä lähestyviin tai jo uudistuskypsyyden saavuttaneisiin metsiköihin, jotka on tarkoitus uudistaa luontaisesti Väljennyshakkuun tavoitteet Kasvatus: Puuston kasvun lisääminen vielä ennen uudistamista Uudistaminen: Latvuston tuuheuttaminen Siementuotannon lisääminen Juuriston ja rungon kestävyyden parantaminen tuulta vastaan siemenpuuhakkuuta ajatellen Taimettumisen saattaminen alkuun Taimialikasvoksen hankkiminen ennen uudistushakkuuta Maanmuokkaustarpeen paljastaminen Metsätalouden järjestely Kiertoajan pidentäminen Metsien käsittely normaalia varovaisemmin (kasvatus uudistamisen sijaan), monimuotoisuus Lapissa, missä metsien kasvu on hidasta ja kiertoajat pitkiä, ennen hakkuuta syntyneen taimiaineksen merkitys metsää luontaisesti uudistaessa on erityisen korostunut (Lehto 1969, Hyppönen 2002)

3 Metsien uudistaminen pohjoisen erityisolosuhteissa hanke Hankkeen yleistavoitteena on tuottaa tietoa metsien luontaiseen uudistamiseen perustuvista menetelmistä, jotka * soveltuvat Lapin hidaskasvuisten ja vähätuottoisten metsien uudistamiseen * perustuvat pieniin uudistamiskustannuksiin ja ovat silti kannattavia * aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa metsien muille käyttömuodoille ja luonnon monimuotoisuudelle

4 Tutkimuksen tavoite Selvittää, miten harvennustiheys vaikuttaa luontaisesti syntyvien taimien määrään hakattaessa Lapin uudistuskypsyyttä lähestyviä tai uudistuskypsiä kuivahkon kankaan männiköitä väljennyshakkuin

5 Kokeiden perustaminen ja sijainti Lappi jaettiin neljään alueeseen Jokaisella alueella on kolme toistoa 1. toisto vuonna toisto vuonna toisto vuonna 2006 Toistojen avulla saatiin selvitettyä alueen sisäistä satunnaisvaihtelua

6 Kokeen perustaminen Varsinaiset mittaukset aloitettiin vuonna toistot toistot toistot Seurantajakson pituudeksi 1. ja 2. toistoilla 4 vuotta ja 3. toistoilla 3 vuotta

7 Koejärjestely 50 k Jokaisella kokeella 4 koeruutua, jotka edustivat kasvatustiheyksiä 50, 150 ja 250 runkoa ha 1, neljännen ruudun toimiessa kontrollina Koeruuduilta poistettiin kaikki kuusen ja koivun taimet sekä > 50 cm männyn taimet (ei kontrolliruuduilta) Jokaisella koeruudulla 5 taimikoealaa (r = 2,52 m) 5 taimiaineskoealaa (r = 0,56 m) 5 kasvipeitekoealaa (0,71 x 0,71 m) 4 siemenkeruusuppiloa (r = 0,56 m) Koeruutujen ympärillä on 20 m levyinen vaippa reunapuiden vaikutuksen pienentämiseksi

8 Koeruutu

9 Tilastolliset menetelmät ja mallinnus 1 Tutkimuksen päätavoite oli selittää eri kasvatustiheyksillä tapahtuneita taimimäärien muutoksia seurantajaksoilla Lisäksi oltiin kiinnostuneita väljennyshakkuun vaikutuksesta emopuuston siemenmääriin Tutkimusaineisto sisälsi sekä koetason että koeruututason muuttujia aineisto oli siten hierarkkinen Koetason muuttujia olivat lämpösumma, korkeus merenpinnasta ja seurantajakson pituus Muut mitatut muuttujat olivat koeruututasolta (esim. humuksen paksuus) Kaikki aineiston muuttujat olivat kiinteitä Koska mallinnettava taimiaineisto koostui määristä (count data), kappalemäärämalli sopi parhaiten sen kuvaamiseen

10 Tilastolliset menetelmät ja mallinnus Estimointimenetelmä: yleistettyihin lineaarisiin malleihin kuuluva GEE (Generalized Estimation Equations) Taimi- ja siemenmäärien muutosta ennustettiin kahden eri mallin avulla mallin, joka piti sisällään myös kontrolliruuduilla tapahtuneet taimimäärämuutokset malli, joka huomio ainoastaan harvennetuilla koeruuduilla tapahtuneet muutokset ja määrät

11 Taimia eri tiheyksillä Tiheys kpl ha 1 n Taimia ha Kontrolli Keskimäärin/yht

12 Lämpösumman ( Cvrk) ja humuksen paksuuden (mm) vaikutus taimien määrän muutokseen eri puustontiheyksillä 1

13 Lämpösumman ( Cvrk) ja humuksen paksuuden (mm) vaikutus uusien taimien määrän muutokseen eri kasvatustiheyksillä 2

14 Ehjien männyn siementen määrä (kpl/m 2 ) keskimäärin vuodessa alueittain eri puuston tiheyksillä

15 Yhdistelmä 1 Kasvatustiheydet 50 ja 250 runkoa/ha olivat taimettumisen kannalta parhaita tiheyksiä Humuksen paksuudella oli negatiivinen ja lämpösummalla positiivinen vaikutus taimimäärän muutokseen Taimia syntyi eniten eteläiseen ja vähiten itäiseen Lappiin

16 Yhdistelmä 2 Siementen määrä riippui emopuiden tiheydestä Siementuotanto oli runsainta tiheissä asennoissa Lämpösummalla oli positiivinen vaikutus siementen määrään Siementä syntyi eniten eteläiseen ja vähiten itäiseen Lappiin

17 Tarkastelua Miksi tiheys 150 runkoa ha -1 taimettui huonoiten? Oliko kyseessä pelkkä sattuma? Voisiko olla niin, että 150 runkoa ha -1 on jonkinlainen tähän asti tuntematon, erityisen epäedullisten kasvuolosuhteiden vuoksi huono taimettumistiheys. Puuttuvatko siitä sekä harvempien että tiheämpien puustojen edut?

18 Kiitos