Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la

Transkriptio

1 Metsän uudistamisen erityispiirteitä turv la Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI Mänty 10 Mänty 11 Kuusi 10 Kuusi 11 Lehtipuu 10 Lehtipuu 2000 Pinta-ala, km >31 Keskiläpimitta, cm

2 Hakkuuehdotuksen pinta-ala, ha x Metsämaan soiden lähimmän 10-vuotiskauden uudistamishakkuuehdotukset VMI Etelä-Suomi Pohjois-Suomi ha ha Ratkaisuna avohakkuu ja viljely 76 % E-Suomi 62 % P-Suomi Heti 0-5 vuotta 5-10 vuotta 171 Heti ha 0-5 vuotta ha 5-10 vuotta ha Yhteensä ha Väljennys Ylispuiden poisto Viljely Luontainen Turvemaiden metsänuudistamiseen vaikuttavia ympäristötekijöitä 1) Korkealla oleva "pohjavesi" ja sen vaihtelu 2) Muokatun turpeen kosteusvaihtelut 3) Turve- ja kivennäismaalajien vaihtelu 3) Ravinneolot 4) Lämpötilavaihtelut 5) Pintakasvillisuus ja sen muutokset

3 Pohjavesipinnan syvyys ja sen vaihtelu Turpeen ilmatila Juuriston keskisyvyys Pohjavesipinnan vaihtelualue Lähde: Paavilainen 1967 Puuston ja ilmaston merkitys ojitettujen suometsiköiden vesitaseessa (Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä) Vedenpinnan taso maanpinnasta, cm Puuston tilavuus, m 3 ha Mittaushavainto Malliennuste Ennustettu havaintojen yläraja PV-pinnan ja puuston määrän välinen yhteys selkeä, mutta suuri hajonta mm. erilaisista sääoloista johtuen. Sateisena kesänä pv-pinta korkealla puuston määrästä ja ojien kunnosta riippumatta. Puustoa E-Suomessa 125 m3/ha, P-Suomessa 150 M3 -> pv-pinta pysyy cm:ssä, jolla syvyydellä ei enää saavuteta merkittäviä kunnostusojitushyötyjä. 6

4 Raakahumus Turve Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus Turve Kivennäismaa "Pohjavesi"

5 Pintaturpeen ominaisuuksia Raakahumus vaikuttaa taimettumiseen katkaisemalla pohjaveden kapillaariyhteyden. Mitä paksumpi raakahumus sitä vähemmän pohjaveden läheisyys kuivana kesänä edistää laikun taimettumista. Sateisena kesänä raakahumus voi vähentää liiallisen kosteuden haittoja Taimettuminen, % cm 3 cm 6 cm 9 cm Raakahumuksen ja pohjavesitason yhdysvaikutus (kasvihuonekoe) Pohjavesitaso, cm 50 Taimettuminen turvepinnalla Eläviä sirkkataimia, kpl < Heinä-elokuun ylimmän vesipinnan taso, cm >35 Kylvetty 1999 Kylvetty 1997 Kylvetty Vesipinnan taso kylvöhetkellä, cm

6 Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Ojitusalueilla on turvekankaita myöten varsin erilaiset hakkuun jälkeiset kasvillisuusmuutokset kankaisiin verrattuna. Muutokset riippuvat voimakkaasti suon vesipinnan tasosta. Esim. erityisesti tupasvilla ja harmaasara ovat voimakkaasti leviäviä kenttäkerroksen lajeja Peittävyys, % Rahkasammal Karhunsammal Ojanukkasammal Tupasvilla Keskivesipinnan taso, cm Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" (turpeen vesipinnan tason mediaanisyvyys) riippuva pohjakerroksen kasvillisuusvaihtelu puolukkaturvekankaalla 5 kasvukauden jälkeen muokkauksesta.

7 Kasvillisuusmuutokset hakkuun jälkeen Kaivurilaikuilla esiintyvä ja "pohjavesitasosta" riippuva pohjakerroksen kasvillisuuden kokonaispeittävyyden kehitys puolukkaturvekankaalla. Turpeen kosteusvaihtelu

8 Turpeen kosteusvaihtelu Turpeen kosteus Kuivuminen Kostuminen Turvemaiden mätästysaloilla mättään pintaturve voi muuttua vettä hylkiväksi sateettomien sääjaksojen jälkeen. Uudelleen kostuminen voi siirtyä syyssateisiin tai jopa seuraavaan kevääseen asti Sadanta Turpeen kosteusvaihtelu Kääntö- ja naveromättäiden pintakosteudet (0-3 cm) kuivan kesän 2006 syyskussa Häädetjärven mättäät Kääntömätäs Naveromätäs Mättään pintakosteus, % ,1 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 Mättään korkeus, m

9 10 Kääntömätäs Naveromätäs 2007 Turpeen kosteusvaihtelu Häädetjärvi >50% Eläviä taimia, kpl (50 siemenestä) % 20-30% 30-40% 40-50% Alkukesän kosteus Kesäajan kuivin kosteus, til% Tunnista kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas I Varputurvekangas II Mustikkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II Ruohoturvekangas I Mustikkaturvekangas II Ruohoturvekangas II Aidot rämeet Nevarämeet Näistä kokonaan tai osin nevapintaisista tulee II-tyypin turvekankaita Nevat Nevakorvet Aidot korvet Pohjavesi 18

10 Aidot rämeet esim. isovarpuräme Turvekangas I Nevarämeet esim. sararäme Turvekangas II 19 Turvemaiden ravinnetalous Ptkg (I&II) VT 0.4 Pintamaan (0-30 cm kerros) kokonaisravinnemäärät puolukkatyypin kivennäismaamänniköissä sekä puolukkaturvekangas I ja II tyyppien turvemaamänniköissä Westmanin & Laihon (2003) mukaan. Kivennäismaan ravinnemäärät ovat peräisin Valmarin (1921) teoksesta N P K Ca Mg

11 Aidot puustoiset korvet ja rämeet Nevakorvet ja rämeet (sekatyypin suot) Avosuot Kaliumin puutosten esiintyminen suon alkuperäistä vesitaloutta kuvaavien suotyyppiryhmien mukaan Nevakorvet ja rämeet E-Suomi ha P-Suomi ha Yhteensä ha ½ puutosrajan alapuolella? Avosuot E-Suomi ha P-Suomi ha Yhteensä ha ¾ puutosrajan alapuolella? Kaliumin puutos

12 Toisen puusukupolven kehityksen turvaaminen ravinne-epätasapainoisilla II-tyypin turvekankailla Jos ensimmäisen puusukupolven kaliumtasot alhaiset, ei perustettava seuraava puusukupolvi selviä kiertoajan loppuun ilman lannoituksia. Toisen puusukupolven puutosoireet voivat ilmaantua jo n. 10 vuotta taimikon perustamisen jälkeen. Missä vaiheessa on mielekkäintä turvata toisen puusukupolven ravinnetasapaino? Lannoitus tuhkalla esim. 10 vuotta ennen päätehakkuuta, jolloin osa kasvureaktiosta realisoitavissa puunmyyntituloina, vai uudistamisen yhteydessä kun taimikko ei sitä vielä tarvitse ja ravinteiden huuhtoutumisriski suurimmillaan, vaiko vasta varttuneen taimikon siinä vaiheessa kun puutosoireet ilmaantuvat? Uudisojitus Jari Kostetin (1986) alkuperäkuvasta muunneltuna Mätästys ja kuusen istutus mustikkaturvekankaalle Männyn tai kuusen istutus puolukkaturvekankaalle Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II - Oksikkuus ja huono laatu suurena riskinä istutettaessa mäntyä turvemättäille

13 Lämpötilavaihtelut eli halla ojitusalueilla Puuston rakennevaihtelu ojitusalueilla

14 Mustikkakorpi Mustikkaturvekangas I Ruohokorpi Ruohoturvekangas I Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II

15 Sararäme Puolukkaturvekangas II Kuusialikasvokset Sararäme Puolukkaturvekangas II Ruohoinen sararäme Mustikkaturvekangas II Hieskoivualikasvokset

16 Korpiräme Puolukkaturvekangas I Hieskoivu ongelma vai hyöty?

17

18 Varputurvekangas I Varputurvekangas I

19 Varputurvekangas I Varputurvekangas (II)

20 Puolukkaturvekangas I Puolukkaturvekangas II

21 Puolukkaturvekangas II Karhunsammalturvekangas

22 Mustikkaturvekangas I Hannu Nousiainen Mustikkaturvekangas II

23 Ruohoturvekangas I Jukka Laine Ruohoturvekangas II Juha-Pekka Hotanen