Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa

Transkriptio

1 Suometsien käytön ja vesienhoidon hankkeet Lukessa Hannu Hökkä & Mika Nieminen Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous Oulussa

2 Suometsien käytön tutkimus Tällä hetkellä lähes kaikessa läpikäyvänä teemana ympäristövaikutukset Ilmastovaikutukset Vesistövaikutukset Yksi uusi iso hankekokonaisuus Pienen budjetin projekteissa selvitetään perinteisten menetelmien modifiointia pehmeämpään suuntaan Lisäksi mallinnushankkeita, joilla pyritään selvittämään suometsien ainevirtoihin liittyviä prosesseja, jotta paremmin ymmärrettäisiin eri toimenpiteiden seuraukset Hydrologia, ravinnetalous, hiili

3 CCFPeat ja SOMPA-hankkeet Suometsän jatkuvapeitteinen kasvatus SOMPA: kehittää ekologisesti ja taloudellisesti kestäviä keinoja vähentää päästöjä turvemaiden (metsät ja pellot) hoidossa (SA, Strateginen tutkimus, ) Jatkuvapeitteinen kasvatus ojitusalueilla, SA-rahoitus (CCFPeat) Luke & HY Yhdistelmä perinteistä kenttäkoetoimintaa, simulointimallinnusta ja ekonomista mallinnusta Tavoite: välttää kunnostusojitukset (vesistökuormitus) ja liian tehokas kuivatus (ilmastovaikutus)

4 Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus suolla Metsän uudistaminen ja kasvatus toteutetaan samanaikaisesti toistamalla hakkuita määrävälein loputtomiin Suometsissä ideana välttää kunnostusojitukset tukeutumalla kuivatuksessa puuston haihduntaan Mikä on riittävä puuston määrä, jotta pohjavesi ei haittaa kasvua? Miten hyvin hakkuun jälkeinen puusto haihduttaa? Tasaikäinen päätehakkuupuusto kuivattaa liian tehokkaasti, joten toistuvilla hakkuilla pyritään välttämään ylikuivatus Mikä on kasvatettavan puuston yläraja ennen kuin on hakattava? Ei muokkausta eikä metsänviljelyä Luontainen uudistuminen näyttää korpikuusikoissa onnistuvan

5 Metsän jatkuvapeitteinen kasvatus suolla Kymmenen kenttäkoetta eri puolilla Suomea Seurataan pohjaveden tasoa, puuston kasvua ja luontaista taimettumista Intensiivikoe Janakkalassa Mitataan pohjaveden vaihtelua, valuntaa, valumaveden laatua, maaperän CO2-päästöjä Pääpaino kuusikoissa (CO2, N) Männiköissä testataan kaistalehakkuun toimivuutta Simulointitutkimuksilla (MOTTI) selvitetään puuston kehitystä eri voimakkuudella tehtyjen hakkuiden jälkeen Määritetään taloustulos, ottaen huomioon ympäristövaikutukset

6 Voidaanko kunnostusojitus korvata lannoituksella? Kunnostustarve keskittyy paksuturpeisille sararämeille Kärsivät usein ravinne-epätasapainosta: kasvu heikkoa, neulasia vähän Lannoitus (PK tai tuhka) korjaa ravinnetalouden ja lisää puuston elinvoimaa, kasvua ja veden käyttöä Heikurainen & Päivänen 1970: PK-lannoitus alensi pohjaveden syvyyttä 5 8 cm jo kahdessa vuodessa Kuinka paljon ja nopeasti tuhkalannoitus alentaa pohjaveden tasoa? 4 koetta Pohjois-Suomessa, ennakkotuloksissa pohjaveden alenema havaittavissa Ranualla toisena kesänä (2017) pohjavesi keskimäärin 2,3 cm syvemmällä kuin kontrollilla

7 Kunnostustarve ja kuivatustehokkuus Sijanti & sää Puusto (LAI, pituus) Turve Ojitus (sarka, ojasyvyys) Location maxlai Volume Rovaniemi SUSI-malli Keskim. Rovaniemi Ravinteiden, pohjave- den syvyys biomassan, hiilen Rovaniemi ja veden Rovaniemi dynamiikan kuvaus Ylitornio metsikössä Ylitornio Onko <35cm? DitchDepth 40m spacing Ylitornio Ylitornio Hyrynsalmi Hyrynsalmi Hyrynsalmi HyrynsalmiMínimi ojasyvyys

8 Kunnostustarve ja kuivatustehokkuus Sijanti & sää Puusto (LAI, pituus) Turve SUSI-malli Ravinteiden, biomassan, hiilen ja veden dynamiikan kuvaus metsikössä Keskim. pohjaveden syvyys Ojitus (sarka, ojasyvyys) Onko <35cm? Mínimi ojasyvyys

9 Metsänuudistaminen Luontaisen uudistamisen sovelluksia Liittyy osin jatkuvapeitteiseen kasvatukseen Korpien uudistaminen pienaukkohakkuulla (10 25m) Kokeet Tervolassa ja Sanginjoella Tulokset hyviä: 10 vuodessa >2000 kpl/ha >20 cm pitkiä kasvatuskelpoisia taimia Ei maanmuokkausta ei vesistövaikutuksia Ei istutusta/kylvöä ei kustannuksia Pienipiirteistä metsän käsittelyä Rämeiden uudistaminen siemenpuuhakkuulla ilman maanmuokkausta onnistuu tyydyttävästi/hyvin

10 Vesistökuorma vanhoilta ojitusalueilta Aiempi käsitys: ojituksen vaikutus lyhytaikainen Nieminen et al. (2017): Kuormitus on 2-3 kertaa korkeampaa ojitetuilta kuin luonnontilisilta soilta silloinkin, kun ei ole tehty mitään toimenpiteitä 412 ug/l 847 ug/l 10 Teppo Tutkija

11 Oulujoen valuma-alueen kuormituslähteet P- tonnia/vuosi Kuorma Peltoviljely Kuorma Metsä- Talous Kuorma Hajaasutus Kuorma Lomaasutus Laskeuma vesiin Kuorma Hulevesi Pistekuormitus Luonnonhuuhtouma Yhteensä 54,9 24,8 9,4 1,5 3,4 21,1 4,3 165,7 285,1 Ojituslisäarvio Nieminen ym perusteella 80 ton/v Peltoviljely Metsätalous Haja-asutus Loma-asutus Hulevedet Pistekuormitus Laskeuma Ojituslisä Luonnonhuuhtouma

12 Kuorman laskennan päivitys LUKEn, SYKEn, OYn, Tapion, Metsäkeskuksen vesistöasiantuntijoista koostuva työryhmä päivittää kuormitukset vuosien aikana Koostaa kaikki olemassa olevat aineistot ojituksen aiheuttaman lisäkuorman selvittämiseksi (kiintoaine, TOC, P ja N) Tuottaa uudet alueelliset ja valtakunnalliset kuormitusarvot 12 Teppo Tutkija

13 Kiitos!