Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Transkriptio

1 Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Taimikonhoidon teemapäivä MMT Metsäntutkimuslaitos, Suonenjoki Varhaishoito Pintakasvillisuuden torjunta - kilpailun vaikutukset Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun - lähtökohtana haitan minimointi maanmuokkauksella ja / tai kookkaan taimimateriaalin käytöllä Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Rungon tilavuus 5 vuotta istutuksesta Kemiallisella torjunnalla mätästystäkin parempi taimien kasvuun (valkokuusi). Mätästyksellä parempi elossa olo kuin pelkällä kemiallisella torjunnalla Boateng ym Pintakasvillisuuden torjunnan pitkäaikaisvaikutukset Kemiallinen lisäsi pellonmetsityksellä (täyskyntö) kuusten pituuskasvua %, läpimitankasvua % ja tilavuutta % ensimmäisen 15 vuoden aikana. Paljonko hyvällä torjunnalla voitaisiin parantaa istutustaimien elossa oloa ja kasvua? /ha uuston tila avuus m3/ P Puuston tilavuus 15 vuoden iässä Käsittelemätön 1 kerta 2-kerta 3-kerta Torjuntaintensiteetti Hytönen & Jylhä 2008

2 Varhaishoito Varhaisperkaus Havupuutaimikot 4-7 vuotta istutuksesta / havupuut noin metrin pituisia i i Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun Kylvötaimikot hieman myöhemmin (5-10 v) Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Varhaisperkaustarve taimikoittain ik itt i arvioiden* id *vähintään joka toisella taimella välitön perkaustarve, perkaamattomat Havupuiden keskipituus, cm Os suus taimk koista, % * v. 6-7 v. 4-5 v. 6-7 v. Lehtomainen Tuore VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Varhaisperattuja kohteita 4-5 vuotiaissa 10 %, 6-7 vuotiaissa 23 %. Perkaustarve %:lla perkaamattomista kohteista Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Peratuissa kohteissa enemmän kasvatettavia havupuita kuin perkaamattomissa. Istutustaimet kookkaampia kk peratuissa kuin perkaamattomissa. Ero ei yksin perkauksen ansiota! Kasva tettavia taim mia / ha Koivut Luontaiset havupuut Istutustaimet Ei perattu Perattu Ei perattu Perattu 4-5 -v v. VARHAISPERKAUSTARVESELVITYS POHJOIS-SAVOSSA 2007 Perkauksen vaikutuksesta läpimitta (d 1.3 ) kehittyy paremmin (lähes 20 % ero). Perkausajankohdillakin pieni ero (3,7 %) läpimitta, % Suh hteellinen Varhaisperkauksen vaikutus läpimitan kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Ei perkausta Perkaus n Perkaus n-2 Kaila ym. 2006

3 Taimikon varhaisperkaus / kuusen istutustaimikko Varhaisperkauksen vaikutus keskipituuden kehitykseen (simulointi 11m valtapituuteen) Taimikon varhaisperkaus / männyn istutustaimikko Perkaus 1,5 metrisessä männyn istutustaimikossa (1998) Perkauksen vaikutuksesta keskipituus kehittyy paremmin (n. 10 % ero). Ero erityisesti pituusjakauman muodossa. n pituus, % uhteellinen Su Ei perkausta Perkaus, n Perkaus, n-2 Kaila ym Saksa &Miina 2010 Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus (kaksi taimikonhoitokertaa) osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla yli 30%, kun vastaava osuus ajoissa reikä- tai täysperatuilla ruuduilla oli 3 8 % Keskimääräinen lustonleveys rinnankorkeudella 8 vuoden aikana perkauskäsittelyn Vaakaviivat kuvaavat laadukkaalle sahatavaralle esitettyjä tt nuoruusvaiheen maksimilustonleveyksiä: paksu viiva = 2 mm (Uusvaara 1985), ohut viiva = 3 mm (Heiskanen 1954). Paksuimman oksan paksuus 8 vuotta perkauskäsittelyn Oksat olivat pääasiassa eläviä ja alle 4 metrin korkeudella. Vaakaviiva kuvaa paksuimmalle pystykarsittavalla oksalle asetettua suositusta eli 25 mm

4 Elävän latvuksen alarajan korkeus 8 vuotta perkauskäsittelyn Vaakaviiva on mäntyjen keskipituus. Puiden solakkuus (h (m) / d (cm)) 8 vuotta perkauskäsittelyn Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lähtötilanne (2002) N, /ha h, m N, /ha h, m Mänty , ,25 Koivu , ,10 Perkauskäsittelyt Täysperkaus 2003 / 2006 Täysperkaus+harvennus (2000) 2003 / 2006 Reikäperkaus 2003 / 2006 Käsittelemätön Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lyhyesti ennakkotuloksia perkauksen vaikutuksesta: Jos kuivahkon kankaan (VT) kylvötaimikosta ei perata lehtipuuvesakkoa, niin pahoin piiskaantuneiden mäntyjen osuus taimikon harvennusvaiheessa (valtapituus 5 m) on noin 20 %. Perkauskäsittelyillä ei ole vaikutusta kasvatettavien mäntyjen keskiläpimittaan eikä -pituuteen

5 Taimikon varhaisperkaus / männyn kylvö / luontainen Lyhyesti ennakkotuloksia perkauksen vaikutuksesta: Jos kuivan kankaan (CT) luontaisesti uudistetusta sta männyntaimikosta ei perata lehtipuustoa pois, niin pahoin piiskaantuneiden mäntyjen osuus taimikon harvennusvaiheessa (valtapituus 3 m) on noin 10 %. Perkaus lisää kasvatettavien mäntyjen (keski- ja valta)läpimitankasvua Oksan paksuus, mm Oksan paksuus, mm Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Paksuimman oksan paksuus 6 vuotta eri perkauskäsittelyjen Oksat olivat pääasiassa eläviä ja alle 4 metrin korkeudella. Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus ki it oli kylvötaimikossa ik 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m L Latvusraja, cm L Latvusraja, cm Sol lakkuus, m/cm m Sol lakkuus, m/cm m Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp yp Tp+Harv Reikäp Ei perk Täysp yp Tp+Harv Reikäp Elävän latvuksen alarajan korkeus 6 vuotta eri perkauskäsittelyjen Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus oli kylvötaimikossa 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m. Vaakaviiva on mäntyjen keskipituus Puiden solakkuus (h (m) / d (cm)) 6 vuotta perkauskäsittelyn Perkaushetkellä mäntyjen keskipituus oli kylvötaimikossa 2,0 m ja luontaisessa taimikossa 1,2 m

6 Männikön pituus harvennettaessa Paksuimman kuolleen oksan paksuus metrin valtapituudessa eri ajankohtina ja eri tiheyteen harvennetuissa männyn y taimikoissa. Valtapuiden laatuerot koko puustoa pienemmät. Tiheys 3m 6m 9 m keskiarvo Paksuin kuollut oksa / kaikki puut, mm kesk. Paksuin kuollut oksa / 500 paksuinta puuta, mm kesk. Paksuim mman oksa an paksuu us, mm Fahlvik ym.2005 Kaikki puut Puuston tiheys /ha 500 paksuinta Puuston tiheys Timo /ha Saksa Etelä Ruotsi harvennukset 1 Etelä-Ruotsi, 1,3-6, metrin pituusvaiheessa ja laatumittaukset 7-14 metrin keskipituudessa / kylvöllä tai luontaisesti syntyneet taimikot. Varmola & Salminen 2004 Antaisiko tilajärjestykseltään tasaisempi taimikko mahdollisuuksen hd lli k l t h laatuharvennuksen k avulla ll parantaa t kasvatettavan puuston laatua?