METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA

Transkriptio

1 METSÄN KASVATUKSEEN JA UUDISTAMISEEN LIITTYVÄÄ SANASTOA Ainespuu Kooltaan (mitoiltaan) ja laadultaan saha- tai paperiteollisuuden tai muun puunjalostuksen raaka-aineeksi soveltuva puutavara. Avohakkuu Metsää uudistettaessa tehtävä hakkuu, jossa poistetaan kaikki taloudellisesti käyttökelpoinen puusto lukuun ottamatta alueelle jätettäviä säästöpuita. Hakkuun jälkeen alueelle istutetaan taimia tai kylvetään siemeniä uuden taimikon aikaansaamiseksi. Biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus Sisältää lajien välisen, lajien sisäisen ja lajien perimän monimuotoisuuden, sekä erilaisten elinympäristöjen runsauden vaihtelun. Boniteetti Kasvupaikan ravinteisuutta ja puuntuottokykyä kuvaava tunnus, vrt. kasvupaikkatyyppi. Ekologinen kestävyys Metsätalouden kestävyyttä ja jatkuvuutta kuvaava mittari tai luonnehdinta, jonka tarkoituksena on turvata talousmetsissä runsas ja elinvoimainen lajisto. Ekosysteemi Tietyllä alueella (esimerkiksi suo- tai lehtoalueella) elottoman luonnon sekä kasvien ja eläinten muodostama kokonaisuus. Energiapuu Lämmön tai sähkön tuottamiseen käytettävä puutavara, esimerkiksi hake, halko tai rankapuu, jota käytetään lämpölaitoksissa, yksittäisissä kiinteistöissä tai lämpö- ja sähkövoimaloissa. Eri-ikäisen metsän kasvatus Metsänkasvatusmenetelmä, jossa samassa metsikössä kasvatetaan erikokoisia ja -ikäisiä puita. Metsiköittäin tasainen eri-ikäisrakenne pyritään saavuttamaan poimintahakkuilla, joissa poistetaan suuria yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä. Metsiköittäin epätasainen eri-ikäisrakenne saavutetaan pienaukkohakkuilla, joissa poistetaan puuryhmiä pieniä aukkoja hakkaamalla. Erityisen tärkeä elinympäristö (avainbiotooppi) Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas elinympäristö. Sen säilyttämisvelvoite sisältyy metsä- tai luonnonsuojelulakeihin. Metsälaissa on nimetty joukko pienialaisia, metsien monimuotoisuudelle tärkeitä luontokohteita (esimerkiksi purot, lähteet, rehevät lehtolaikut), jotka on otettava huomioon, kun metsiä käsitellään. Erityishakkuu Hakkuutapa, jossa poiketaan perinteisistä metsänhoidollisista tavoitteista kasvattaa tai uudistaa metsää. Perusteena voi olla esimerkiksi metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, maisemanhoito tai monikäytön mahdollisuuksien parantaminen, tai alueen käyttö koulutukseen ja tutkimukseen. Hakkuusuunnite Tiettynä ajanjaksona tietyltä alueelta hakattavaksi suunniteltu puumäärä puutavaralajeittain.

2 Harsintahakkuu Hakkuussa poistetaan kaupallisesti arvokkaimpia, tavallisesti kookkaimpia puita, millä pyritään maksimoimaan välittömät kantorahatulot. Harsinta voi johtaa tilanteeseen, jossa metsästä poistetaan tuottavin valtapuusto ja metsän kasvu heikkenee. Harvennus; harvennushakkuu Harvennushakkuilla annetaan kasvutilaa metsikön parhaille puuyksilöille. Tavoitteena on parantaa jäljelle jäävän puuston järeytymistä ja arvokasvua (runkojen siirtymistä kuitupuusta tukkipuuksi). Harvennuksiin liittyviä määritelmiä: Alaharvennus Metsiköstä poistetaan pienempi puusto ja jätetään suurimmat, parhaiten kasvavat puut. Ensiharvennus Metsikön ensimmäinen myyntikelpoista puutavaraa tuottava hakkuu, jonka tavoitteena on antaa kasvutilaa hakkuussa jätettävälle, metsikön parhaalle puustolle. Yläharvennus Metsästä poistetaan huonolaatuiset ja vaurioituneet puut sekä suurimpia valtapuita harvennusmallien mukaisesti. Harvennusmallit Metsän harvennustarvetta ja alueelle harvennushakkuussa jätettävän puuston määrää osoittava ohje, joka on laadittu erikseen eri puulajeille ja kasvupaikoille. Istutus Aukean tai lähes puuttoman alueen metsittämistä, metsänviljelyä, jossa puun taimia laitetaan kasvamaan. Istutus voidaan tehdä käsityönä esimerkiksi kourukuokalla tai ns. pottiputkella, tai myös koneellisesti metsäkoneeseen liitetyllä istutuslaitteella. Jatkuva kasvatus (myös peitteinen metsänhoito) Metsänhoidon menetelmä, jossa metsää uudistetaan niin pienten aukkojen kautta, ettei metsänpeite häviä. Samassa metsikössä kasvatetaan erikokoisia ja -ikäisiä puita. ks. Eri-ikäisen metsän kasvatus Kasvatushakkuu Hakkuutapa, jonka tavoitteena on edistää metsään jäävän puuston kasvua. Näitä ovat harvennukset (ks. ensiharvennus, alaharvennus, yläharvennus). Kasvatuslannoitus Puuston tarvitsemien ravinteiden lisäämistä metsään puuston kasvun parantamiseksi. Kasvupaikkatyyppi Metsämaan viljavuutta ja puuntuotantokykyä kuvaava luokitus. Kangasmaille ja ojitetuista soista syntyneille turv le on määritelty omat kasvupaikkatyyppinsä. Kangasmaiden kasvupaikkatyypit ovat Karukkokangas (karu) Kuiva kangas. Kuivahko kangas Tuore kangas Lehtomainen kangas Lehto (viljava) Turvemaiden luokituksessa kasvupaikat ryhmitellään turvekangastyypeiksi, jotka voidaan rinnastaa ravinteisuustasoltaan vastaaviin kangasmaiden metsätyyppiluokkiin. Turv le on olemassa myös omat metsänhoitosuosituksensa.

3 Vrt. Metsätyyppi. Kehitysluokka Metsien luokitus puuston metsänhoidollisen kehitysvaiheen mukaan. Kehitysluokilla metsiköt ryhmitellään aukeisiin aloihin, taimikoihin, kasvatusmetsiin sekä uudistettaviin ja luontaisesti uudistumassa oleviin metsiin. Kehitysluokkia on kaikkiaan yhdeksän ja jokaiseen kehitysluokkaan liittyy laatuarvio puuston kasvatuskelpoisuudesta tai vajaatuottoisuudesta. Keskiläpimitta Metsikön elävien puiden keskiläpimitta, jota käytetään esimerkiksi metsän uudistamisajankohtaa arvioitaessa. Metsikön keskiläpimitta määritellään pohjapinta-alalla painotettuna. Keskipituus Tietyn metsäalueen puuston keskimääräinen pituus. Keskitilavuus Tietyn metsäalueen puuston kokonaismäärä kuutiometreinä hehtaaria kohden. Kestävä metsätalous Metsätalous on kestävää, kun metsävarojen käytössä turvataan metsien monimuotoisuuden, tuottavuuden ja uudistumiskyvyn säilyminen sekä sosiaalisten toimintojen ja viihtyisän elinympäristön tarpeet. Kiertoaika Kiertoajalla tarkoitetaan aikaa päätehakkuusta sitä seuraavaan päätehakkuuseen. Kiintokuutiometri Puutavaran määrän kuorineen kertova mittayksikkö. Kiintokuutiometriin ei sisälly pinossa pölkkyjen väliin jäävä tyhjä tila, vaan siihen lasketaan vain kiinteä puuaines. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m 3. Kiintotilavuus Suomalaisen käytännön mukaan pyöreän puutavaran määrä ilmoitetaan kiintotilavuutena, johon sisältyy myös puun kuori. Hakkeen ja sahanpurun määrä voidaan myös ilmoittaa kiintotilavuutena, joka lasketaan muuntokertoimilla irtokuutiometreistä. Yksikkönä on virallisesti kuutiometri, m 3. Kokonaispoistuma Tietyllä aikajaksolla metsistä poistuva puumäärä, johon lasketaan hakattu puumäärä sekä luontaisesti poistuva puumäärä. Kuitupuu Pieniläpimittainen puutavara, jota käytetään metsäteollisuudessa selluloosan ja hiokkeen raaka-aineena. Kuvio Metsässä kuviolla tarkoitetaan toimenpidetarpeiltaan, kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäistä metsän osaa. Käytetään yleensä nimitystä metsikkö tai metsikkökuvio. Kylvö Uusi taimikko perustetaan levittämällä metsänuudistamisalueelle puun siemeniä. Kylvö voidaan tehdä koneellisesti maanmuokkauksen yhteydessä tai käsin mies-/naistyönä. Lahopuu Lahopuuta käytetään usein synonyyminä kuolleelle puulle, mutta puu voi olla kuollut olematta laho, esimerkiksi kelo. Erilainen ja eriasteisesti lahonnut puu on elinehto arvioiden mukaan jopa metsälajille Suomessa. Luontainen uudistaminen Metsän uudistaminen jättämällä hakkuualueelle osa puista siemenpuiksi (mänty ja koivu), tai käyttämällä elinvoimaista alikasvosta (kuusi). Männyllä ja koivulla

4 maanmuokkaus on useimmiten tarpeen taimien syntymisen ja elossasäilymisen varmistamiseksi. Ks. myös siemenpuuhakkuu Maanmuokkaus Maanmuokkausmenetelmä valitaan kasvupaikan ja puulajin mukaan. Metsänuudistamisen varmistamiseksi käsitellään uudistusalan maanpintaa siten, että paljastetaan kivennäismaata ja rikotaan maatumattomasta eloperäisestä aineksesta koostuva humuskerros. Käsittelyn tarkoituksena on parantaa istutustaimien kasvuolosuhteita ja tarjota parempi itämisalusta myös siemenille. Yleisimmät maanmuokkausmenetelmät ovat, laikutus, äestys ja mätästys. Mätästys Käännetään maasta taimien istutusalustoiksi matalia kumpareita. Laikutus Paljastetaan kaivurilla kivennäismaata laikuittain. Äestys Pintamaata poistetaan jatkuvina juotteina. Auraus Maan pintaan tehdään vajaa puoli metriä syviä vakoja. Nykyään harvinainen, lähinnä Pohjois-Suomessa käytettävä maanmuokkausmenetelmä. Metsikkö Kasvupaikaltaan ja puustoltaan yhtenäinen metsän osa. Metsänviljely Uuden metsän perustamista taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. Metsätyyppi Metsämaat jaetaan pintakasvillisuuden perusteella eri luokkiin eli metsätyyppeihin. Pintakasvillisuus kuvaa metsämaan viljavuutta ja puuntuotoskykyä. Pienaukkohakkuu Metsikön uudistaminen pieniä aukkoja hakkaamalla. Pohjapinta-ala Metsässä puiden runkojen 1,3 metrin korkeudelta yhteenlaskettu poikkileikkauspinta-ala, joka ilmoitetaan neliömetreinä hehtaaria kohden (m 2 /ha). Pohjapinta-alaa käytetään esimerkiksi puumäärän arvioinnissa ja metsän harvennustarpeen määrittelyssä. Poimintahakkuu Metsikön hakkuu, jossa poimitaan suuria yksittäisiä puita tai pieniä puuryhmiä. Päätehakkuu tai uudistushakkuu Uudistuskypsän metsän hakkuu, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi avohakkuuna tai siemenpuuhakkuuna. Metsänomistaja on velvoitettu varmistamaan uuden metsän synty. Siemenpuuhakkuu Koskee Suomessa mäntyä ja koivua. Uudistuskypsän metsän hakkuu, jossa hakkuualueelle jätetään puuta (siemenpuuta) hehtaarille siementämään paikalle luontaisesti uusi taimikko. Suojuspuuhakkuu Koskee Suomessa kuusta. Uudistuskypsän metsän hakkuu kahdessa tai yhdessä vaiheessa, jossa hakkuualueelle jätetään puuta (suojuspuuta) hehtaarille suojaamaan paikalle luontaisesti jo syntyneitä taimia. Suojuspuut hidastavat pintakasvillisuuden nopeaa runsastumista ja siten auttavat taimien menestymistä kilpailussa. Suojuspuusto suojaa taimia myös hallalta. Säästöpuut (Jättöpuut) Metsänuudistamisalueelle jätettävää puustoa, joka jää koskemattomaksi myös tulevissa hakkuu- ja hoitotöissä. Hakkuualueelle jätettävien säästöpuiden tarkoitus on turvata monimuotoisuuden säilymistä antamalla elinpaikkoja esimerkiksi lahopuulla eläville hyönteis- ja sienilajeille.

5 Taimikonhoito Taimikonhoidolla varmistetaan uudelle metsälle hyvä alku. Taimikon varhaishoidossa torjutaan tarvittaessa heinää ja perataan pieniä taimia haittaava vesakko. Varsinainen taimikonhoito on tarpeen kohteesta riippuen 2-8 metrin pituusvaiheessa, jolloin kasvatettaville puille tehdään kasvutilaa puustoa perkaamalla. Tukkipuu Järeä puutavara, josta saadaan sahatavaraa. Tukkipuu on huomattavasti arvokkaampaa kuin kuitupuu. Vesakontorjunta Vesakkoa torjutaan yleensä mekaanisesti raivaussahalla. Voimakkaasti vesakoituvilla alueilla uudelleenvesakoitumista voidaan ehkäistä käsittelemällä lehtipuiden kannot kemiallisella torjunta-aineella. Yhteismetsä Useiden omistajien yhteisessä omistuksessa olevat metsäalueet. Yhteismetsää hallitaan ja siitä saadaan tuloja omistusosuuksien suhteessa. Yhteismetsään voi liittyä uusia tiloja ja se voi myös ostaa lisämaata.