Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Transkriptio

1 Pusikoita vai puuntuotantoa tutkimuspäivä Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä Mikko Hyppönen

2 Sisältö Pohjoisuus mitä tarkoittaa tutkimuksessa Yhteistyö viime aikoina Joitakin tutkimustuloksia Tutkimusyhteistyö tulevaisuudessa Mahdollisia tutkimusteemoja

3 Mitä otettava huomioon pohjoisessa Kylmä ilmasto Kasvu, tuotos, tuotto Kustannustehokkuus Kannattavuus Kilpailevat metsänkäyttömuodot Poronhoito Matkailu Metsien ekstensiivinen hoito ja käsittely Luontainen uudistaminen Koneellinen kylvö Jne.

4 Lähtökohtia kansainväliselle (Suomi-Ruotsi) yhteistyölle Olosuhteet Ruotsissa ja Suomessa samanlaiset Luonnonolot Ilmasto Puulajit Metsien kasvu ja kehitys Taloudelliset olosuhteet Metsätalous ja -teollisuus Muut käyttömuodot (poronhoito) Saamelaisuus Metsien käsittelymenetelmät Toisaalta saadaan lisää ulottuvuutta Esim. vuoristoisuus, maaston korkeus Kuva: K. Mikkola

5 Pohjoisen metsänhoidon tutkimus joitakin lähtökohtia Yhteistyö Ruotsiin on saatu toimivaksi ja sitä tulisi kehittää edelleen (Metla, SLU, NORFOR) Metsähallitus on ollut erittäin hyvä yhteistyökumppani Pohjoisessa on paljon kokeita, joita tulee hyödyntää # 5

6 Yhteistyö viime aikoina 1 Yhteisprojekti Pääyhteistyökumppanina Metsähallitus Maanmuokkausmenetelmä ja taimikonhoidon tarve (inventointi) Männyn syyskylvön onnistuminen (inventointi) Metsän luontainen uudistaminen ennen päätehakkuuta Männyn väljennyshakkuukoe ja männyn luontainen uudistaminen, 2012 Männyn pienaukkokoe, 2012 Metsätalouden ja poronhoidon erillis- ja yhteisvaikutukset jäkälälaitumiin (inventointi) Yhteistyökumppaneina väljennyshakkuukokeessa myös UPM, Sveaskog, Sallan yhteismetsä ja SLU

7 Yhteistyö viime aikoina 2 Uudistamiskokeet Taimelanmukassa Suomen (Lapin) metsäkeskus Metsänhoitosuositusten laadinta Suomen (Lapin) metsäkeskus Tapio

8 Yhteistyö viime aikoina 3 Yhteisprojekti Yhteistyökumppaneina Metsähallitus, Sveaskog ja SLU Kuivien, nummettuvien kankaiden uudistamisongelmat Pohjois- Suomessa (koe) Männyn kylvöajankohta (koe) Maanmuokkaus poronhoitoalueella (koe) Tervasroso ja talvihome mäntytaimikoissa (inventointi ym.) Tervasroso

9 Eri tekijöiden vaikutus männyntaimien kokonaismäärään koealalla syyskylvössä R. Jalkanen

10 Itäminen, % Itäminen, % Tuloksia Kesäkylvö Kylvökuukausi: Kesäkuu 2013 July 13 Aug 13 Sept 13 Oct 13 Nov 13 June 14 July 14 Aug Kylvökuukausi: Heinäkuu 2013 Aug 13 Sept 13 Oct 13 Nov 13 June 14 July 14 Aug Kylvökuukausi: Elokuu 2013 Sept 13 Oct 13 Nov 13 June 14 July 14 Aug 14 Invantointikuukausi P. sylvestris P. sylvestris, bag P. contorta P. contorta, treated

11 Itäminen, % Itäminen, % Itäminen, % Tuloksia - Syyskylvö Kylvökuukausi: Syyskuu 2013 Oct 13 Nov 13 June 14 July 14 Aug Kylvökuukausi: Lokakuu 2013 Nov 13 June 14 July 14 Aug Kylvökuukausi: Marraskuu 2013 June 14 July 14 Aug 14 Inventointikuukausi P. sylvestris P. sylvestris, bag P. contorta P. contorta, treated

12 Päätelmät männyn kylvöajankohdasta Sopivat (parhaat) kylvöajankohdat Kesäkuu, lokakuu, marraskuu Tyydyttävä ajankohta Heinäkuu Sopimattomat ajankohdat Elokuu, syyskuu SeedPAD on parempi kuin paljas siemen

13 Johtopäätökset, Pinus contorta Sopivat (parhaat) kylvöajankohdat Lokakuu, marraskuu Tyydyttävät kylvöajankohdat Kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu Kontortamänty on joustava kylvöajankohdan suhteen Käsiteltyjen ja käsittelemättömien siementen välillä ei ollut eroja

14 Mäntymetsänrajaa Inarissa Photo R. Jalkanen

15 Metsänrajavyöhykkeet

16 Koealueiden sijainti Juntunen and Neuvonen

17 Metsänrajakoe - johtopäätökset Kuusen metsänraja selkeästi nousemassa Sekä puuston tilavuus että runkoluku lisääntyvät Kuusi uudistuu heikohkosti, mutta jos taimia syntyy, niin ne pysyvät hengissä Männyn metsänraja ei ole yhtä selkeästi nousemassa Tilavuus kasvaa ajan funktiona mutta runkoluku ei Uudistumista tapahtuu runsaasti, mutta taimet eivät pysy hengissä

18 Tutkimusyhteistyö tulevaisuudessa Jatkossa olisi hyvä tehdä enemmän sisäistä yhteistyötä LUKE:n eri yksiköiden ja prosessien välillä Metsänhoidon menetelmät (Suonenjoki-Rovaniemi-muut) Porolaiduntutkimukset Hirvi(tuho)- ja riistatutkimukset Agroforestry Vaihtoehto- ja kannattavuuslaskelmat, yhteistyö MOTTI-tiimin kanssa laajemmalle pohjalle Yhteistyötä Suomen metsäkeskuksen kanssa tulisi lisätä Yhteistyötä Oulun yliopiston kanssa tulisi lisätä Yhteistyö Ruotsiin on saatu toimivaksi ja sitä tulisi kehittää edelleen (LUKE, SLU, NORFOR) Metsähallitus on ollut erittäin hyvä yhteistyökumppani, toivottavasti edelleen

19 Tuleva tutkimustoiminta - Nykyiset hankkeet Kirjallisuustarkastelun laadinta pääpuulajiemme luontaisesta uudistamisesta Aineistojen käsittely ja tulosten raportointi Männyn väljennyshakkuukoe Kuusen suojuspuuhakkuiden inventointi Tervasrosoinventointi Perustettujen kokeiden mittaus Tulosten käytäntöön vienti eri tavoin

20 Pohjoisen metsänhoidon tutkimuksen mahdollisia teemoja 1 Peitteinen metsänhoito Olemassa olevien kokeiden hyödyntäminen (väljennyshakkuu, pienaukot, muut) Metsänraja- ja suojametsäkysymykset, vanhojen kokeiden hyödyntäminen myös viranomaistehtävä Metsätuhotutkimus, erityisesti tervasroso-ongelma Metsien käsittelyn / hoidon sekä matkailun ja poronhoidon suhteet Bioenergiakysymykset pohjoisen metsän- hoidon näkökulmasta Metsänhoidon keinot tehostaa metsätalouden kannattavuutta Vaihtoehtolaskelmat ja vertailut metsänhoidon kannattavuudesta (MOTTI-tiimi) # 20

21 Pohjoisen metsänhoidon tutkimuksen mahdollisia teemoja 2 Ilmaston muutos ja metsänhoito Sään ääri-ilmiöiden vaikutus taimettumiseen Vanhojen kokeiden ja VMI-tulosten hyödyntäminen Vanhojen aineistojen käytettävyys/hyödynnettävyys evaluointi Metsänhoidon ympäristövaikutukset Luontaisen uudistamisen menetelmän valinta kuusikossa Nuoret metsät - taimikonhoito Kasvatustiheys Bioenergia? Muu käyttö?

22 Kiitos