Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Transkriptio

1 Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti

2 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa metsän kehittyminen luonnontilassa; vrt metsätalouteen uudistamiseen vaikuttavat tekijät nykyaikaiset metsänuudistamismenetelmät ( luontainen ja viljely ) ja uudistamisketjun valinta uudistamistyöt sekä valmistelutyöt ja jälkihoito lakisääteiset ilmoitukset 2

3 Metsikkökuvio metsänhoidon ja hakkuiden käsittelyyksikkö. puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue jakoperusteena myös kehitysluokka toimenpiteet 3

4 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 4

5 Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin koko maa (%) Metsiköiden jakautuminen kehitysluokkiin 16,4 % 0,3 % 1,2 % 1,3 % 6,3 % 14,7 % 22,6 % 37,1 % Aukea uudistusala Pieni taimikko (Hdom <1,3 m) Varttunut taimikko (D1,3 <8 cm) Nuori kasvatusmetsikkö Varttunut kasvatusmetsikkö Uudistuskypsä metsikkö Suojuspuumetsikkö Siemenpuumetsikkö 5

6 Kehitysluokat A0 = aukeat S0 = siemenpuumetsiköt T1 = taimikot T2 = varttuneet taimikot Y1 = ylispuustoiset taimikot 02 = nuori kasvatusmetsä 03 = varttunut kasvatusmetsä 04 = uudistuskypsät metsiköt 05 = suojuspuumetsiköt Lisäksi laatuluokitus, joka on korvannut vajaatuottoisen metsän määritelmän. 6

7 Metsän kehittyminen luonnontilassa K 7

8 Metsän uudistaminen Metsää älköön hävitettäkö 1. yksityismetsälaki voimaan 1928 hakkuukypsää metsää ei ole pakko hakata, jos hakkaa, uudistamisesta on huolehdittava. Lakisääteinen velvoite metsälaki ja -asetus 8

9 Metsänuudistamisen tavoite Uusi tuottoisa puusukupolvi nopeasti pienin kustannuksin Otetaan huomioon metsäluonnon monimuotoisuus! 9

10 Uudistuskypsyys Metsä kannattaa uudistaa, kun uudistaminen tulee kasvattamista edullisemmaksi. Uudistuskypsyys vaihtelee: puulajin maantieteellisen sijainnin kasvupaikkatyypin mukaan 10

11 Uudistuskypsyys määritellään: järeyden iän ja kasvun ( esim. VT- kuusikot, suopuustot ) Poikkeaminen uudistamissuosituksista: metsän monimuotoisuus terveydelliset syyt huonolaatuiset metsät erityiskäyttöön perustetut metsät 11

12 Uudistuskypsyyden suositukset: Etelä-Suomi yli 1200 d.d ppa:lla painotettu keskiläpimitta, cm ikä, vuotta MÄNTY Tuore kangas tai parempi Kuivahko kangas Kuiva kangas KUUSI Lehtomainen kangas < Tuore kangas RAUDUSKOIVU Lehtomainen kangas < Tuore kangas HIESKOIVU Lehtomainen kangas jne

13 Uudistamisjärjestys vajaatuottoiset yli-ikäiset juuri uudistuskypsyyden saavuttaneet Hyönteistuho vanhassa kuusikossa 13

14 Päätökset KASVATUSHAKKUU? Uudistumiseen valmistelevat hakkuut VILJELY? UUDISTUS? LUONTAINEN? LEPO? Muut toimenpiteet 14

15 Uudistamismenetelmä Edullisin, riittävän nopeasti hyvään ja hyvälaatuiseen taimettumiseen johtava menetelmä. LUONTAINEN UUDISTAMINEN METSÄNVILJELY 15

16 Metsän uudistamismenetelmät Lähde: Metla Metsätilastollinen vuosikirja

17 Monen tekijän summa maaperä ilmasto puulaji elinvoima kuvion sijainti korjuu-tekniikka työvoima kustannukset riskit tuottotavoite monikäyttö lakikohteet maisema terveys arvostukset tuhojen ennaltaehkäisy Tuottava, terve taimikko 17

18 Uudistamismenetelmän valinta kangasmailla Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset

19 Uudistamismenetelmän valinta turv la Lähde: Tapio Hyvän metsänhoidon suositukset

20 Puulajin valinta?? 20

21 Säästöpuut uudistusalalle jätetään säästöpuita kpl, läpimitta yli 10 cm pääasiallisesti ryhmiin pystypuita; eläviä myrskynkestävyys ei liikenneväylien, linjojen, muinaismuistojen läheisyyteen ei siemenpuita 21

22 Ennakkotöitä Uudistusalan raivaus on tarpeen monissa kohteissa 22

23 Hakkuutähteiden keruu helpottaa maanmuokkausta viljelyä vähentää taimikon aukkoisuutta kohteina isot kuusikot n. 30 % hakkuutähteistä jätetään 23

24 Raivaus on tehty, seuraavaksi maanmuokkaus 24

25 Metsämaan muokkaus Muokkauksen vaikutus: maaperän lämpötila, ilmavuus, kosteus hakkutähteet ja humus hajoaa nopeammin muun kasvuston kilpailu ja tukkimiehentäin tuhot vähenevät viljelykausi pitenee ja viljelytyöt helpottuvat 25

26 muokkaamaton uudistusala 26

27 Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet CT MT LEHTO VESI RAVINTEET RAEKOKO VALO ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA LAJILUKU BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit

28 Menetelmät: äestys laikutus mätästys kulotus 28

29 n. 2 m Äestetty uudistusala 29

30 Laikkumätästys taimi mätäs laikku 30

31 Luontainen uudistaminen Uusi taimikko kasvatetaan olemassa olevan puuston siemennyksestä. Uudistamisen onnistuminen edellyttää: sopivaa maaperää riittävästi hyviä siemenpuita riittävästi valmistavia töitä 31

32 Menetelmät: Luontainen uudistaminen siemenpuuhakkuu mänty ja koivu 32

33 Hyvä siemenpuu 33

34 Suojuspuuhakkuu kuusi 34

35 Kaistalehakkuu Mänty ja kuusi Metsän tulisi olla terveydentilaltaan ja laadultaan riittävän hyvää. 35

36 Vuoden ikäisiä sirkkataimia 36

37 Metsikkö uudistetaan viljellen taimikko saadaan aikaan kerralla ja nopeasti luontaisen uudistamisen edellytykset puuttuvat halutaan käyttää hyväksi metsänjalostuksen edut halutaan vaihtaa puulajia metsitetään ennestään aukea ala 37

38 Metsänviljely Kylvö tai istutus Mahdollisimman pian maanmuokkauksen jälkeen Puulajin valintaan vaikuttavat: kasvupaikkatekijät tuhoalttius 38

39 Taimien tiedot pitäisi aina löytyä kuljetuslaatikosta tai -säkistä 39

40 Istutus viljely kuokalla tai putkella paakkutaimet / ( avojuuriset ) tainta / hehtaari kaikki puulajit 40

41 Kylvö käsin tai koneella hyvä alkuperä ja itävyys menekki g/ha kylvökohtia kpl/ha mänty ja (koivu) Kylvö perinteisesti 41

42 Jälkityöt inventointi heinääminen täydennysviljely perkaus harvennus 42

43 Vuonna 2002 viljelty kuusentaimikko ja tilanne 2 vuotta myöhemmin 43