180 Sepänkylä Asemakaavan muutos korttelissa 18 sekä siihen rajautuvilla puistoja tiealueilla Kaavoitusosasto 1:2 000 Kaavaselostus kaavaluonnoksesta 22.11.2017 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..201_
Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti... 2 1.3 Kaavan tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 2 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteutus... 3 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.2 Luonnonympäristö, maisema ja eläimistö... 4 3.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.4 Väestö... 7 3.5 Palvelut... 7 3.6 Liikenne... 7 3.7 Tekniset palvelut... 8 3.8 Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurihistoriallisesti suojeltavat kohteet... 9 3.9 Maanomistus... 9 3.10 Suunnittelutilanne... 10 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 13 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 13 4.2 Osalliset... 14 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 Kaavan rakenne... 15 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 15 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18 7.1 Toteutuksen seuranta... 18 1
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Asemakaavan perustiedot ja nimi Kunta: Kunnanosa: Kiinteistöt: Kaavan nimi: Kortteli: 18 Kaavan mittakaava: 1:2 000 Kaavatunnus: 499 2345/17 Mustasaari 180, Sepänkylä Asemakaava koskee kiinteistöä RN:o 9:146 ja osaa kiinteistöstä RN:o 9:379 Asemakaavan muutos korttelissa 18 sekä siihen rajautuvilla puisto- ja tiealueilla 1.2 Suunnittelualueen sijainti Kaavanmuutos koskee korttelia 18, joka muodostaa rakentamattoman alueen Sepänkylän ydinkeskustan pohjoispuolella. Alue sijaitsee Hilmantien kerrostaloasutuksen ja Liisanpolun omakotiasutuksen välissä. Asemakaavan muutokseen sisältyy kortteli 18 sekä siihen rajautuvat puisto- ja tiealueet. Alustavan rajauksen mukaan alue, jota kaavanmuutos koskee, on noin 0,5 hehtaaria. Kaavaprosessin edetessä kaava-alueen rajausta voidaan tarvittaessa tarkistaa. Kaava-alueen sijainti ja rajaus käyvät ilmi kansilehden kuvasta. 1.3 Kaavan tarkoitus Tavoitteena on selvittää edellytykset asemakaavan muuttamiseen asuinkerrostalon mahdollistamiseksi kortteliin 18. Asemakaavatyön yhteydessä laaditaan tarvittavat selvitykset. Erityistä huomiota kiinnitetään liikenteellisiin vaikutuksiin ja maisemallisiin muutoksiin alueella. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Asemakaava koostuu asemakaavakartasta ja kaavaselostuksesta. Kaavaselostuksessa esitellään kaava-alueen lähtötiedot sekä asemakaavan tavoitteet ja perustelut. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 1 - Ote asemakaavayhdistelmästä Liite 2 - Asemakaavakartan pienennös Liite 3 - Havainnekuvat Liite 4 - Seurantalomake (liitetään ehdotusvaiheessa) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Liikenneselvitys, Ramboll 6/2017 - Koulukeskuksen ja sen ympäristön liikennesuunnitelma, 2015 - Sepänkylän osayleiskaava 2
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 16. 29.6.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä. Päätös kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville valmisteluvaiheessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä. Päätös asemakaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä. Yhdyskuntarakentamisen lautakunta yhtyi asemakaavaehdotukseen. Kunnanhallitus yhtyi asemakaavaehdotukseen. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavaehdotuksen. 2.2 Asemakaava Kaavanmuutoksella muodostetaan rakennuspaikka asuinkerrostalolle. Asemakaava mahdollistaa asuinrakentamisen täydentämisen Sepänkylän keskustan välittömässä läheisyydessä, kun asemakaavaa muutetaan sen alueen osalta, jota ei ole toteutettu alkuperäisen rakennuskaavan mukaisesti. 2.3 Asemakaavan toteutus Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa heti kun kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan ja päätös on saanut lainvoiman. Rakennusurakoitsijat toteuttavat uudet rakennuspaikat. Rakennuspaikkojen toteuttamisessa tulee huomioida viereisten alueiden korkeussuhteet. 2.4 Asemakaavan oikeusvaikutukset Rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Muiden ympäristön muutostoimenpiteiden kohdalla asemakaava on otettava huomioon seuraavasti: Asemakaava-alueelle ei saa sijoittaa toimintoja, jotka aiheuttavat haittaa asemakaavassa osoitetulle muiden alueiden käytölle. Asemakaava-alueelle ei saa myöskään sijoittaa toimintoja, jotka ovat haitallisten tai häiriöitä aiheuttavien ympäristövaikutusten estämistä tai rajoittamista koskevien asemakaavamääräysten vastaisia. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaava-alue sijaitsee Sepänkylässä keskeisellä paikalla lähellä ydinkeskustaa, koulukeskusta ja kulttuuritaloa. Alue rajautuu asuinkerrostaloalueeseen, joka on toteutettu suurelta osin 1970-luvulla. Lähiympäristössä on myös omakotiasutusta. 3
Kuva 1. Näkymä kaava-alueesta. Kuvaan on merkitty alue, jota kaavanmuutos koskee. 3.2 Luonnonympäristö, maisema ja eläimistö Maisemarakenne Kaava-alue sijaitsee rakennetussa taajamaympäristössä. Maisemarakenteellisesti alue sijaitsee korkealla suhteessa ympäristöönsä. Alue sijaitsee jyrkässä pohjoisrinteessä Hilmantien ja Liisanpolun välissä. Maaston korkeus vaihtelee +5 metristä +15 metriin merenpinnan yläpuolella. Maaperä Kaava-alueen maaperä koostuu pääasiassa hiekkamoreenista. Rakennusluvan yhteydessä tulee tehdä tarkempia maaperätutkimuksia. 4
Kuva 2. Maaperäkartta. GTK (2017) Pinta- ja pohjavesi Kaavoitettava alue sijaitsee pääosin rinteessä. Alueen pintavedet valuvat Stocksundsbäckeniin. Alueen maaston muotojen kannalta rakentamisvaiheessa tulee laatia tonttikohtaisia suuntaviivoja hulevesien keräämiselle ja poisjohtamiselle. Kasvillisuus Kortteli 18 käsittää sekametsää, jossa kasvaa pääasiassa kuusia ja koivuja. Maastossa on paljon siirtolohkareita. Aluskasvillisuus koostuu ruohosta ja varvuista. Kuva 3. Kasvillisuutta. Luonnonsuojeluohjelma-alueet ja Natura-alueet Alueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvia alueita eikä Natura-alueita. 5
3.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue sijaitsee Mustasaaren kunnan keskustaajamassa Sepänkylässä. Lähialueen asutus käsittää kerrostaloja ja omakotitaloja, joista vanhimmat on rakennettu 1970-luvun alkupuolella. Asutus noudattaa alueen rakennuskaavaa, joka on vahvistettu vuonna 1972. Kerrostalot ovat 1970-luvulle tyypillisiä kolmikerroksisia lamellitaloja. Kuva 4. Lähialueen asutusta. Lähellä sijaitsevat omakotitalot on rakennettu eri aikoina. Hilmantien ja Liisantien varrella olevaa asutusta on rakennettu 1970-luvulta alkaen, kun taas Liisanpolun talot on rakennettu myöhemmin. Kuva 5. Omakotiasutusta Liisanpolulla. 6
Liisanpolun varrella on pieni, lähialuetta palveleva leikkipuisto. Kuva 6. Leikkipuisto Liisanpolun varrella. 3.4 Väestö Mustasaaren asukasluku on noin 19 380 (Tilastokeskus 2016). Mustasaaren asukasluku on kasvanut viime vuosina, ja asukasluvun ennustetaan kasvavan myös tulevina vuosikymmeninä. 3.5 Palvelut Sepänkylän väestömäärä on kaksinkertaistunut kolmen viime vuosikymmenen aikana. Sepänkylän osa-alueella, joka käsittää Sepänkylän, Bölen ja Kråklundin, asukasluku on 5 725 (Tilastokeskus 2016). Kaava-alue sijaitsee Sepänkylän ydinkeskustan yhteydessä, ja kuntakeskuksen julkiset palvelut ja kaupat sijaitsevat lähellä kaava-aluetta. Kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 600 metrin kävelymatkan päässä kevyen liikenteen väyliä käytettäessä. Kaava-alueen läheisyydessä on myös koulualue ja kulttuuritalo. 3.6 Liikenne Alue sijaitsee keskeisellä paikalla, josta on hyvät yhteydet. Kuvasta 7 käyvät ilmi liikenneverkko ja liikennemäärät vuodelta 2015. Alueelle tullaan Mustasaarentieltä joko Bölentien tai Agnesintien kautta, josta liikenne jakautuu sisäiseen liikenneverkkoon. Yhteys kaava-alueelle on mahdollinen sekä Hilmantien että Liisanpolun kautta, jotka ovat umpiteitä. Tällä hetkellä Hilmantie on suhteellisen vilkasliikenteinen, mutta Liisanpolku toimii vain ajotienä parille omakotitalolle ja tien varrella olevalle leikkipuistolle. Alueella on jalkakäytävät Bölentien, Agnesintien, Koulutien ja Hilmantien varrella. Sisäisen liikenneverkon välillä on myös kevyen liikenteen yhteyksiä. Joukkoliikenteen vuorot kulkevat Sepänkylän keskustan kautta. 7
Kuvat 7 ja 8. Liikenneverkko ja liikennemäärät vuodelta 2015 sekä osoitekartta. 3.7 Tekniset palvelut Kunnan vesijohto- ja viemäriverkko on rakennettu kaava-alueen viereen. Myös kaukolämpöverkko sijaitsee alueen vieressä. Johtoverkot käyvät ilmi kuvista 9 ja 10. Kuva 9. Vesijohto- ja viemäriverkko. 8
Kuva 10. Kaukolämpöverkko. 3.8 Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurihistoriallisesti suojeltavat kohteet Kaavoitettavalla alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita maisemaaluekokonaisuuksia. Maakuntakaavan mukaan alueella ei ole maakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. 3.9 Maanomistus Kaava-alue on kunnan omistuksessa (merkitty punaisella rasterilla kuvaan 11). Kuva 11. Maanomistus. 9
3.10 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin marraskuussa 2008 tavoitteiden sisällön osalta. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24. 2. momentti). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia, jotka tulee ottaa huomioon yleispiirteisessä kaavoituksessa, kuten maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa. Erityistavoitteet ovat sitovia velvoitteita, jotka koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain tiettyä kaavatasoa. Korttelin 18 asemakaavoitusta koskevat muun muassa seuraavat tavoitteet: Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoittumiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varauduttava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. 10
Asemakaava-aluetta koskevat seuraavat aluevaraukset: Keskustatoimintojen alue (C) Taajamatoimintojen alue (A) Kaupunkikehittämisen vyöhyke, Vaasan kaupunkiseutu (kk-1) Kaupunki maaseutu-vuorovaikutusvyöhyke (kmk) Kuva 12. Ote maakuntakaavasta. Vaihemaakuntakaava I Vaihemaakuntakaava I on vahvistettu ympäristöministeriössä 4.10.2013. Kaava käsittelee kaupallisten palvelujen sijoittumista Pohjanmaalla. Kaava-alue sijaitsee Vaasan Mustasaaren keskustan kehittämisvyöhykkeellä, jossa Sepänkylä on osoitettu merkinnällä keskustatoimintojen alue (C). Kuva 13. Ote vaihemaakuntakaavasta I. Strateginen yleiskaava Mustasaaren kunnalle on laadittu strateginen yleiskaava vuosina 2012 2013. Yleiskaavan tarkoituksena on ohjata kunnan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleisperiaatteita. Strateginen yleiskaava on kuvaus kunnan maankäytön visiosta vuoteen 2040 saakka ja strategia vision toteuttamiseksi. Kunnanvaltuusto 11
hyväksyi strategisen yleiskaavan 10.6.2013. Strateginen yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen. Kaava-alue sijaitsee keskustatoimintojen alueella (C) sekä asuntoalueella (A). Kuva 14. Ote Mustasaaren kunnan strategisesta yleiskaavasta. Yleiskaava Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 25.4.2002 29. Osayleiskaavassa kortteli 18 on varattu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Ote osayleiskaavasta käy ilmi kuvasta 15. Tarkistettu Sepänkylän osayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 1.9.2016 60. Päätöksestä valitettiin, joten kaava ei ole vielä tullut voimaan. Kaavaehdotuksen mukaan kyseinen alue on varattu kerrostalovaltaiseksi alueeksi (AK). Ote osayleiskaavasta käy ilmi kuvasta 16. Kuva 15. KV 25.4.2002 29. Kuva 16. KV 1.9.2016 60 (ei ole vielä tullut voimaan). Asemakaava 12
Alueella on voimassa rakennuskaava, jonka lääninhallitus vahvisti 10.5.1972 päätöksellään B-979. Suunnittelualueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia ja kaavamerkintöjä: YS P Sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Puisto Jalankululle varattu alueen osa Kuva 17. Ote rakennuskaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys tuli voimaan 1.8.2013. Ympäristönsuojelumääräykset Länsirannikon ympäristöyksikön ympäristönsuojelumääräykset tulivat voimaan 3.11.2014. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa (1:2 000). Suunnittelualueen pohjakartan on tarkastanut ja hyväksynyt kaavoituspäällikkö Barbara Påfs 10.4.2017. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavanmuutos on mukana viisivuotisessa kaavoitusohjelmassa, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy vuosittain. Kaavoitusohjelma 2017 2021 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 17.11.2016 91. 13
4.2 Osalliset Osallisilla on oikeus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä ilmaista mielipiteensä kaavasta. Kaavoitukseen osallisia ovat asukkaat, maanomistajat ja kaikki ne, joihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Mustasaaren kunnan hallintoyksiköt o kunnanhallitus o kehittämisjaosto o yhdyskuntarakentamisen lautakunta o rakennuslautakunta o ympäristöjaosto o sivistyslautakunta o sosiaalilautakunta o vanhusneuvosto o vammaisneuvosto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan pelastuslaitos Vaasan Sähköverkko Oy Anvia Telecom Ab muut yhteisöt ja yhdistykset. Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin Vasabladetissa ja Pohjalaisessa sekä kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan verkkosivuilla. Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 16. 29.6.2016. Osallistumisja arviointisuunnitelma koski sekä korttelin 17 että korttelin 18 kaavanmuutosta. Suunnitelmasta jätettiin kolme mielipidettä. Mielipiteissä nostettiin esiin elinympäristön heikkeneminen alueen rakentamisen myötä, liikenneturvallisuuden heikkeneminen Liisanpolulla ja riittävien pysäköintitilojen tarve, jotta vältytään tienvarsipysäköinniltä. Sittemmin jätettiin vielä yksi mielipide liikenneturvallisuudesta Emmantien ja Agnesintien risteyksessä. Mielipiteessä halutaan kiinnittää huomiota siihen, että tienvarsipysäköinti, alueen korkeussuhteet ja kapea risteys aiheuttavat liikenneturvallisuusriskin varsinkin, kun alueella liikkuu paljon koululaisia. Viranomaisyhteistyö Kunnan hallintoyksiköiltä ja asianomaisilta yhteisöiltä ja viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta ja tarvittaessa myös kaavaehdotuksesta. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kunnan tavoitteena on selvittää, onko korttelin 18 asemakaavan muuttamiseen asuinkerrostalojen alueeksi edellytyksiä. Tällä hetkellä alue on varattu sairaaloille ja muille sosiaalista toimintaa palveleville rakennuksille, mutta aluetta ei ole toteutettu vuonna 1972 vahvistetun rakennuskaavan mukaisesti. Koska alue sijaitsee asuinalueella, korttelialue on katsottu tarkoituksenmukaiseksi varata asuntorakentamiseen. Kaavaratkaisussa pyritään löytämään sellainen vaihtoehto, joka on tarkoituksenmukaisin lähialueelle aiheutuvien vaikutusten kannalta, liikennevaikutusten kannalta ja kokonaisuudessaan ympäristö- ja maisemavaikutusten kannalta. 14
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksessa kortteli 18 varataan asuinkerrostaloille (AK). Asemakaavan rajaukseen sisältyy myös osa suuremmasta, yhtenäisestä virkistysalueesta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavalla mahdollistetaan asuminen Sepänkylän keskustan läheisyydessä. Korttelialue on osa nykyistä yhdyskuntarakennetta. 5.3 Aluevaraukset Kaavaprosessin aikana uuden rakennuksen massoittelua ja korkeutta visualisoidaan havainnekuvien ja varjoanalyysien avulla maisemallisten muutosten havainnollistamiseksi. Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue (AK) Merkinnällä sallitaan nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen piha- ja pysäköintialueineen. Kerroskorkeudet on osoitettu roomalaisin numeroin. Rakennusten sijoittelua on ohjattu osoittamalla rakennusalat. Rakennuspaikan pintaala on 2 093 m² ja rakennusoikeus 1 200 k-m². - Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää punatiiltä tai vaaleaa rappausta ja/tai peittomaalattua puuta. Kattojen värisävyn on oltava tumma. - 1 autopaikka/60 k-m², kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa/huoneisto. - Rakennuksen alle saa osoittaa yhteen tasoon pysäköinti- ja huoltotiloja, jotka voivat olla osittain maan päällä. Näitä tiloja ei oteta huomioon laskettaessa kerrosalaa tai kerroslukua. Muut alueet Puistoalue (VP) Kaava-alueeseen sisältyy osa nykyisestä puistoalueesta. Puistoalueella on ohjeellisia varauksia kevyen liikenteen väylälle ja leikkipuistolle. Puistoalueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia yhdyskuntateknisiä, korkeintaan 10 m²:n suuruisia laitteita. Laitteet tulee sijoittaa vähintään 5 metrin etäisyydelle asuintonttien rajoista. Tie- ja katualueet Asemakaavan rajaukseen sisältyy osa Liisanpolun tiealueesta. Kaava-alueelle on osoitettu ajoyhteys sekä Hilmantieltä että Liisanpolulta. Puistoalueen ohjeellinen kevyen liikenteen yhteys korvaa rakentamattoman, aiemmin kortteleiden 16 ja 18 välissä sijainneen jalankulun aluevarauksen. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja asemakaavamääräykset esitellään asemakaavakartassa ja kuvataan kohdassa 5.3 Aluevaraukset. 15
6 KAAVAN VAIKUTUKSET Kaavoituksen vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on selvittää tarpeellisessa määrin kaavan toteuttamisen aiheuttamat vaikutukset ennakolta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9. :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Ympäristövaikutusten arvioinnissa käsitellään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Asemakaavatyössä on pyritty tunnistamaan ja selvittämään merkittävät kaavan toteutukseen liittyvät vaikutukset. Vaikutusten arviointi on tehty olemassa olevien selvitysten, kirjallisuuden ja maastokäyntien perusteella. Vaikutusten arviointia täydennetään kaavan jatkovalmistelun yhteydessä muun muassa lisäselvitysten ja eri osallistahoilta saatavan palautteen pohjalta. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavanmuutoksen toteuttaminen tuo Sepänkylän keskustaan uusia asuntoja lyhyen kävelymatkan päähän keskustan palveluista ja tiivistää nykyistä kerrostaloaluetta. Tiiviin yhdyskuntarakenteen kannalta vaikutukset ovat erittäin myönteisiä. Vaikutukset asuinympäristöön Koska aluetta ei ole toteutettu voimassa olevan rakennuskaavan mukaisesti, rauhallista metsäaluetta pidetään nykyisin virkistysalueena, ja kaavanmuutoksen myötä alue muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Vaikka muutos ei ole merkittävä, lähiympäristö muuttuu kaavan toteuttamisen myötä, mikä voidaan kokea asuinympäristön kannalta kielteiseksi. Uusien rakennusmassojen varjot voivat vuoden- ja vuorokaudenajasta riippuen ulottua omakotitalojen pihoille. Rakennusmassat eivät kuitenkaan ole korkeampia kuin alueella tällä hetkellä oleva puusto. Vaikutukset Sepänkylän asuntotarjontaan Sepänkylän asuntotarjonnan ja tarjolla olevien asumisvaihtoehtojen laajentumisen kannalta hankkeen toteutumisella on myönteisiä vaikutuksia. Vaikutukset virkistykseen Kaavan toteuttamisen myötä virkistysalueiden määrä ei muutu, sillä kortteli 18 on jo nykyisellään varattu rakentamiseen. Melu Rakennusaikaisella liikenteellä ja työkoneiden melulla on kielteisiä vaikutuksia lähiasukkaiden kannalta. Pinta- ja pohjavesi Kaavan toteuttaminen lisää pintavesien valuntaa alueella. Hulevesien hallinta otetaan huomioon asemakaavassa ja sitä selvitetään kaavaprosessin aikana. Alueen maaston muotojen kannalta rakentamisvaiheessa tulee laatia tonttikohtaisia suuntaviivoja hulevesien keräämiselle ja poisjohtamiselle. Luonto ja eläimistö 16
Alue, jota kaavanmuutos koskee, muodostuu metsärinteestä. Korttelialue on kuitenkin jo ennestään varattu rakentamiseen, joten kaavanmuutoksella ei muuteta alueen nykyistä maankäyttövarausta. Vaikutukset liikenteeseen Liikenteellisten vaikutusten arvioimiseksi on laadittu liikenneselvitys. Liikenneselvityksessä on huomioitu asemakaavan muutokset sekä korttelissa 17 että korttelissa 18, koska liikenne alueille ohjataan osittain samojen tieyhteyksien kautta. Liikennemäärä kortteleiden 17 ja 18 kerrostaloille on arviolta yhteensä 160 ajoneuvoa/vuorokausi. Selvityksessä on otettu huomioon Mustasaarentien suunnitellut muutokset, ja sen perusteella arvioidaan, että liikenne jakautuu Bölentien ja Agnesintien välillä niin, että suurin osa (noin 80 %) liikenteestä kulkee Bölentien kautta. Arvio perustuu laskelmaan siitä, miten Sepänkylään tuleva liikenne ja Sepänkylästä lähtevä liikenne jakautuu eri suuntiin. Laskelma tehtiin Sepänkylän osayleiskaavan 2030 laatimisen yhteydessä, ja laskelmassa huomioidaan Sepänkylän keskustan muutokset. Tästä liikennemäärästä korttelin 18 osuus on noin 45 ajoneuvoa/vuorokausi. Kaavaluonnoksen mukaan liikenne alueelle ohjataan sekä Liisanpolun että Hilmantien kautta. Tällä tavalla liikenne jakautuu molemmille alueille, jolloin selvityksen ennusteen mukaan Liisanpolun kautta kulkee 25 ajoneuvoa/vuorokausi ja Hilmantien kautta 20 ajoneuvoa/vuorokausi. Kerrostalojen synnyttämä lisäliikenne on hoidettavissa nykyisellä liikenneverkolla ilman rakenteellisia muutostoimenpiteitä. Kun alueen asumistiheys kasvaa, kasvaa myös tarve leventää jalkakäytävää yhdistetyksi kevyen liikenteen väyläksi Agnesintiellä, Koulutiellä ja Emmantiellä. Lisäksi on varmistettava turvalliset suojatiet koulualueelle. Kaavanmuutoksen vaikutukset Mustasaarentien liikenteeseen eivät ole merkittäviä nykytilanteeseen verrattuna. Mustasaarentien ja Bölentien risteykseen on tarkoitus toteuttaa kiertoliittymä, joka välittää hyvin suuremmat liikennemäärät. Mustasaarentien ja Agnesintien risteyksessä lisääntyvä liikennemäärä voi kuitenkin aiheuttaa sen, että liikenne soljuu huonommin niinä aikoina, kun oppilaita tuodaan koulualueelle ja haetaan koulualueelta. Pysäköintipaikat Asemakaavassa on varattu vähintään 1 autopaikka/60 k-m², kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa/huoneisto, minkä arvioidaan riittävän asuintalon tarpeisiin. Koska rakennuspaikka sijaitsee jyrkässä rinteessä, osa pysäköintialoista sijoitetaan Hilmantien viereen ja osa niin, että pysäköintipaikalle pääsee Liisanpolulta. Autopaikkojen määrä / huoneisto on korkeampi kuin ydinkeskustassa, koska alue sijaitsee Sepänkylän osayleiskaavassa 2030 osoitetun keskustatoimintojen alueen ulkopuolella. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta pysäköintipaikkoja ei tule osoittaa katujen varsille. Kevyt liikenne Kaavanmuutoksessa tarkistetaan Liisanpolun ja Hilmantien välisen jalkakäytävän linjausta, jota ei ole toteutettu voimassa olevan kaavan mukaisesti. Yhteyden toteuttaminen edistää alueen virkistysmahdollisuuksia. 17
Taloudelliset vaikutukset Kaava luo edellytykset rakennustoiminnalle ja työpaikoille rakennusvaiheessa. Kaava mahdollistaa myös laajemman asuntotarjonnan lähellä keskusta-aluetta. Palvelut Kaavan toteuttaminen tuo kävelyetäisyydelle lähipalveluista lisää asukkaita ja tukee näin Sepänkylän palvelujen kehittämistä. Yhdyskuntatekniset kustannukset (vesihuolto-, tie- ja katuverkko, kaukolämpö, sähkö- sekä puhelinverkko) Kaavan toteuttaminen on yhdyskuntateknisten kustannusten kannalta edullista, koska korttelialue on suoraan kytkettävissä olemassa olevaan katuverkkoon ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Vaikutukset muuhun kaavoitukseen Kaavanmuutos tukee yhdyskuntarakenteen tiivistämisen tavoitteita. Kaavanmuutoksessa on otettu huomioon maakuntakaavan varaukset. Kaavanmuutos vastaa Sepänkylän osayleiskaavan 2030 aluevarauksia, joiden mukaan kortteli 18 on kerrostalovaltaista aluetta (AK). 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutuksen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta rakennusvalvontaviranomaiset (rakentaminen ja puusto), kunnallistekniikan osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta (tiet, vesi- ja viemärijohdot) ja muilta osin ympäristöviranomaiset (ympäristönsuojelu, jätehuolto). Mustasaaressa 22.11.2017, kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoitusinsinööri Marika Häggblom 18