Nurmenviljelyn tehostaminen emotilalla Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen
Otsikon alla Hyvä nurmi = tuotannon perusta Nurmitarpeen kartoitusta emotilalla Miten arvioin pellon tuottavuutta? Mitä laittaisin peltoon ja kuinka se vaikuttaa? Laiduntaminen emolehmätilan ja nurmentuottavuuden kannalta
Emolehmätuottajana - olet ennen kaikkea nurmenviljelijä! Nurmi on (tai pitäisi olla) naudan edullisin rehu Tavoitteena pitkäikäinen, tuottava nurmi Emojen ruokinta on karkearehuruokintaa Laidunkauden onnistuminen riippuu pääasiallisesti nurmien kasvupotentiaalista = emojen maidontuotanto, vasikoiden kasvu, laidunkauden pituus Arvioi kokonaissato ja sadonlaatu = rehuanalyysi Seuraatko vuosittaista rehumenekkiä? Lasketko emokohtaisen vuosittaisen karkearehun kulutuksen (sisäruokintakausi ja laidunkausi)? Punnitaanko emot?
Tuotantovaihe vaikuttaa emolehmän syöntiin 1. Ylläpitokaudella Emo pystyy syömään kuiva-ainetta 1,4-1,6 % elopainostaan 2. Tiineyden viimeiset kuukaudet syönti laskee Syönti noin 1,2 % kuiva-ainetta elopainosta 3. Maidontuotantokaudella emolehmän syöntikyky huipussaan Syönti noin 2,0-2,5 % kuiva-ainetta elopainosta
Syönti, kg ka/päivä Tuotantovaihe ja syönti 30 25 20 15 10 Emo, 600 kg Emo, 700 kg Emo, 800 kg Emo, 900 kg Maaliskuu: Poikiminen, Imetyskausi alkaa Huhtikuu 5 0 Toukokuu: Laidunkausi alkaa Kesäkuun alku Kesäkuun loppu Heinäkuu alku Heinäkuun loppu Elokuu Syyskuu: Vieroitus, Imetyskausi loppuu Lokakuu: Ylläpitokausi alkaa Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu: Tiineyden viimeinen kuukausi
Tuotantotulosten seuraaminen ja analysointi Lohkokirjanpito hyötykäyttöön! Mitkä lohkot tuottavat huonosti (kuiva-ainesato, nurmen ikä, kasvilajisto yms.)? Rikkaruohot Aukot kasvustossa Seisova vesi yms. Laske lohkokohtainen tuotanto myös laidunlohkoilta Kuinka monta eläintä? Mitä eläimiä(energiantarve ruokintasuosituksista)? Kuinka monta päivää? Saavutettiinko kasvuston tavoite korkeus? Yritä löytää vastaus kysymykseen, mitkä ja miksi?
Ainakin kolme kohtaa jokaiselta lohkolta Katso, mitä saappaan kärjen ympäriltä löytyy (1 m säde) Arvio kasvuston tiheys (% kasvipeitteisyys) Pitäisi löytyä jokaisesta kohdasta kaikkia niitä kasveja, joita peltoon kylvetty (nurmikasvit, apilat yms.) Arvioi rikkojen määrä (maittavat ja syömäkelvottomat rikat) Jos maittavia rikkoja = tarvittavat toimenpiteet esim. voikukka ja juolavehnä eivät menesty tiheällä niitolla/laiduntamisella Jos syömäkelvottomia rikkoja (ohdakkeet, hevonhierakat, leinikit) alueella enemmän kuin 3 kpl = tarvittavat toimenpiteet (niitto, kalkitus, vesitalous) Maaperäanalyysi ja lapiokoe (maanrakenne)
Vesitalous 1 kg ka nurmea tarvitsee vettä 400-900 l Kuivina kausina maaperän pystyttävä varastoimaa vettä Arvio, johtuuko heikko vesitalous maantiivistymisestä vai heikosti toimivasta läpäisevyydestä Ojitus, pellon muotoilu kuntoon, tiivistymisen ennalta ehkäisy! Seisova vesi aiheuttaa nurmituhoja (jääpolte) Estää maan kaasujen vaihtoa, aiheuttaa anaerobisen stressin, kasvien aineenvaihdunta kärsii Jos pellolla havaitaan seisovaa vettä nurmen tuotanto 30 % pienempi kyseisellä lohkolla (ensimmäinen vuosi) Tuotantopotentiaalin menetys on 2 x seuraavana vuonna (tuhoutunut kasvusto, rikkakasvit, taudit)
Lajikevalinnat Emolehmän suosikki: 65-75 % hyvin sulavia heinäkasveja 20-30 % apiloita 5-10 % puumaisten kasvien lehtiä Todennäköisesti nurmiseoskasvusto, jossa 25-40 % apilaa on pötsinmikrobeille optimaalinen seos Jos nurmikasvina timotei ja nadat (apilaa 25-30 %) Jos nurmikasvina raiheinät (apilaa 30-40 %) Raiheinissä on enemmän sokeria kuin timoteissä ja nadoissa Valkoapila laitumissa maittavampi ja kestävämpi
Mitä nurmeen? Nurmet mahdollisimman monilajisiksi (5-6 eri lajia) Päälajeiksi timotei (15), nurminata (10), apilat (5) (valkoapila, puna-apila, alsikeapila) Hyödynnä eri kasvien kasvirytmejä esim. koiranheinän kasvurytmi voisi sopia emolehmille oikein hyvin Sinimailanen Raiheinät maittavia, nadat ei yhtä maittavia kuin timotei Niittynurmikka, valkoapila täydentävät tehokkaasti mahdolliset aukkopaikat Syönti tasaista, hylkylaikkujen osuus pieni
Tavoitteita Tavoitesato, kg ka (t/ha) Hyödynnys % Kuiva-aine % Laidunnurmi Laidun nurmi (apila) Laidunurmi (heikko) Säilörehu nurmi (apila) Raiheinä + apila säilörehu 11,1 10,4 7,2 13-25 13 65 70 55 87 87 17 16 17-19 27-35 27 MJ/kg ka 11,5 12 10 10,8-11,0 11 RV % 17 19 15 14-15-16 17 Korjuu, kk 6-7-8-9 6-7-8-9 6-7-8 6-7-8 6-7-8-9? Kesto, vuosia Hoidettuna 6 vuotta yli 6 vuotta?? 3-6 1-3?
Apilan haaste 1 Apila sisältää paljon valkuaista, mutta vähän hiilihydraatteja (sokereita) ja kuitua (NDF) Märehtijä pyrkii saavuttamaan mahdollisimman optimaalisen tasapainon valkuaisen ja hiilihydraattien välille, jotta pötsipöpöillä on hyvä olla Kokoviljasäilörehu oiva yhdistelmä apilapitoisille säilörehuille (tärkkelys ja kuitu) Apila muuttaa pötsimikrobikoostumusta Runsaasti kuitua sulattavien alkueläinten lukumäärä voi olla pienempi apilapitoisella rehustuksella olevilla eläimillä Pötsin elämä muuttuvat myös apilakestävämmiksi = mm. puhaltumisherkkyys pienempi tottuneilla eläimillä
Apilan haaste 2 Puhdas apilasäilörehu voi lisätä syöntiä jopa 30 % Lisääntynyt syöntimäärä on yhdistetty parempiin kasvu tuloksiin Kasvutulosten parantuminen irlantilaisissa tutkimuksissa 10-18 % Mutta vertailutaso on ollut 0,5-1,0 kg/päivässä Emolehmätilalla apila ennen kaikkea kasvavien ja maidontuotannossa olevien eläinten karkearehua Ylläpitokaudella, hyväkuntoisille emoille, apila voi olla liian hyvää rehua = mm. kuivitustarve lisääntyy Korjuuajankohta mietinnän alle Vain yksi korjuu, niille lohkoille, joista ylläpitokauden rehua? Heinäkuun loppu, elokuun alku
Apila muuttaa pötsin sisältöä Apilan koostumuksesta johtuen pötsiin muodostuva ammoniumtypen määrä on suurempi kuin pelkällä nurmisäilörehu ruokinnalla Ammoniumtyppi heikentää kivennäisten imeytymistä Apila sisältää paljon kalsiumia Ylimäärä kalsium heikentää muiden kivennäisten imeytymistä (mm. Mg) Laidunhalvaus riski, kivennäisten imeytymisen epätasapaino Apila sisältää paljon kobolttia Puute aiheuttaa lihasten surkastumista ja yleistä huonovointisuutta Kasvavilla eläimillä luuston kehityshäiriöt voivat olla mahdollisia Kivennäisruokintaan kiinnitettävä huomio Mikä kivennäinen? Jos luomu erityishuomio seleeni!
Puhaltumisriski: Jos eläimiä on laidunnettu apilapitoisilla laitumilla kuluvalla laidunkaudella riski puhaltumiselle on pienempi Eläinten havainnointi tärkeää! Apilasäilörehun ei pitäisi aiheuttaa puhaltumista Laiduntamisesta ja korjuusta: Apilapitoisen kasvuston tulisi antaa kerätä ravinteita juuristoon talven varalle Niittoa ei suositella normivuosina syyskuun alkuviikkoina Liian rehevä kasvusto altistaa: Apilamätä Juurilaho Tallausvauriot (laiduntaminen, rouste, varsinkin puna-apila) Apila-ankeroinen Kannattaa niittää vielä lokakuussakin
Vaatimukset korjatulle nurmelle Korjuuajankohta Emolehmätila tarvitsee sekä sulavaa että täyttävää rehua Rehua tehdään usein koko kasvukausi Riittävästi kuiva-ainetta Kylmät kasvatusolosuhteet Säilönnällinen laatu Paalirehuun riittävästi muovia, siilot tiivistetään ja peitetään riittävällä huolellisuudella Tiineen eläimen ruokinta heikosti säilyneillä rehuilla (homeet, hiivat) voi aiheuttaa luomisia, heikkoja vasikoita Pilaantuneen rehun heikompi maittavuus Hävikki pieneksi (ravintoaine, kuiva-aine)
Nurmelle täydennyskylvö Tiheä nurmi on tuottoisin, kestävin ja ympäristöystävällisin Emolehmä tilan laidunkauden ensimmäisinä toimenpiteinä on muodostaa käsitys, kuinka nurmet ovat talvehtineet Täydennyskylvö mahdollisimman aikaisin tai myöhään Täydennyskylvö voidaan tehdä: Moottorikelkalla keväthangelle (varsinkin apila 1-2 kg/ha) Mönkijällä ja piensiemen levityslaitteella Edellisen laidunkauden päätteeksi eläinten kivennäisrehujen seassa apilaa ja niittynurmikkaa (itävyys 80 %) Myös raiheinä käy täydennyskylvöön Täydennyskylvön jälkeen nurmille sopii tiheä laidunkierto Vanha nurmi syödään pois, uusi nurmi pääsee vahvistumaan
Naudan sorkat aiheuttavat märällä laidunnettaessa maan tiivistymistä 100-150 mm syvyyteen. Koneiden aiheuttama tiivistyminen 200-275 mm syvyydessä.
Nurmen kasvukyky Hyvin perustettu nurmi luo pohjan tuleville satovuosille Suojaviljaan, palkokasvien kanssa? Etuina typen sitominen Tehokas ravinteiden kierto Maanrakenne Usean kasvin samanaikainen kasvu heikentää tuholaisia Apiloiden ymppäys kannattaa (lisäkustannus: siemenmäärä + ymppi = pienempi kuin ostettu N) Täydennyskylvö Lannoitus Miten nurmille (emotilalla usein kuivalanta)? Huomio apiloiden tarve P, K, B, Ko, Cu, Mb, Mn Varsinkin kivennäismaat: K = apilan talvehtiminen
Edullisin, käytännöllisin emojen rehustus laitumelta? Laidunkauden pituus Milloin alkaa? Milloin loppuu? Miksi? Ravinteet pellossa valmiina? Lohkokohtaisella eläintiheydellä vaikutus nurmen kestävyyteen laidunkauden pituuteen Märkänä sateisena kautena eläintiheys tulisi pudottaa riippuen maalajista ja kasvipeitteisyydestä (2-6 emovasikkaparia / ha) Eläimet toiselle lohkolle tai laajempi ala
Kasvuston pituus, cm Malta odottaa nurmen nelilehtivaihetta Kasvit korsiintuvat, siemenien muodostuminen Kasvuston maksimikorkeus Kasvuston vähimmäiskorkeus ennen syöttöä Kasvit keräävät varastoravinteita Heinäkasveilla jo korren turpoaminen merkki kasvuston vanhentumisesta Optimaalinen laidunnusjakso Jos mahdollista, pienennä laidunnettavaa alaa tai lisää eläintiheyttä Kasvukausi, päiviä Jos laidunkausi aloitetaan liian aikaisin voi nurmen kasvu ja tiheys kärsiä Ei haluttujen kasvien määrä voi lisääntyä ja laidunkausi voi lyhentyä
2 1 3 Vasikan kasvu 1400 g/pv Vasikan ravinnontarve muualta kuin emon maidosta: 1) 15-20 % 2) 50 % 3) 80 %
Eläinten painon muutos, kg/päivä Laitumen kasvuston pituus 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 Jos hyvälaatuista laidunta ei ole mahdollista eläimille tarjota, kannattaa vasikat vieroittaa Jos kasvuston loppukorkeus < 5 cm emo laihtuu, vasikka kuitenkin kasvaa keskimäärin 1,0 kg/päivä Emo elopaino, kg/päivä Vasikan kasvu, kg/päivä 0-0,2-0,4-0,6-0,8 3,5 4 4,5 5 5,5 6 6,5 7 7,5 8 Kasvuston pituus, cm 8,5 9 9,5 10 10,5 Jos näet emojen sorkat lähestyessäsi laumaa yli 7 m päästä laidun on LIIAN LYHYTTÄ! Loppukorkeuden tulisi olla vähintään 8 cm myös laidunkauden lopulla Emojen kuntoluokkaa ei kannata tähän vaiheeseen laskea! Yhden kuntoluokan nostaminen vaatii 4095-5265 MJ
Ei pelkkä kasvuston pituus, vaan loppulaidunkauden Keväällä kasvukauden olosuhteet kokonaisuutena alkaessa rikat valtaavat alan, nurmi ei tästä itsekseen tokene Muokkaus, tarvitaanko? Siemen joko myöhään syksyllä/alkutalvella, keväthangelle tai aikaisin keväällä Apilat ennen kaikkea, mutta myös nurmensiemenet käyvät
Loppulaidunkaudesta nurmen ravitsemuksellinen laatu heikkenee, apila auttaa hiukan Suositus eläintiheyksiä: Alkulaidunkaudesta 0,25-0,40 ha Loppulaidunkaudesta 0,5-0,65 ha
17.9.2008 Fuego 50-90, kaura 50-70 + vehnä 50-70 16 emovasikkaparia, 1,29 ha 21.9.2008 24.9.2008
29.7.2011 Kaura 60, virnat 50, raiheinät 25, apilat 5 14.8.2011 25.8.2011 4.9.2011 12.10.2011
Kiitos!