Toiminta- ja taloussuunnitelma 2018-2020 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Mellersta Österbottens social- och hälsovårdssamkommun Hallitus: 13.11.2017 Valtuusto: 29.11.2017 Sivu 1 / 108
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 4 1.1 Budjettiasiakirjan rakenne... 4 2 Katsaus suunnitelmakauteen... 5 2.1 Toimintaympäristö... 7 2.1.1 Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä... 13 2.1.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä... 14 2.1.3 Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä... 15 2.1.4 Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä... 16 2.2 Strategiset linjaukset... 16 2.3 Kuntayhtymän tavoitteet BSC-näkökulmittain... 17 2.3.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 17 2.3.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 19 2.3.3 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 20 2.3.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet... 21 3 Talousarvio ja suunnitelma 2018-2020... 22 3.1 Suoritetavoitteet 2018... 22 3.2 Talousarvio ja suunnitelma 2018-2020 tuloslaskelmat... 23 3.2.1 Tuloslaskelma 2018-2020... 23 3.3 Investointihankesuunnitelma 2018-2020... 24 3.4 Rahoituslaskelma... 25 4 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain... 26 4.1 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut... 26 4.1.1 Toimialueen BSC-kortti... 26 4.1.2 Toimintasuunnitelma... 31 4.2 Hoidon ja hoivan palvelut... 38 4.2.1 Toimialueen BSC-kortti... 38 4.2.2 Toimintasuunnitelma... 47 4.3 Perheiden palvelut... 49 4.3.1 Toimialueen BSC-kortti... 49 4.3.2 Toimintasuunnitelma... 57 Sivu 2 / 108
4.4 Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut... 63 4.4.1 Toimialueen BSC-kortti... 64 4.4.2 Toimintasuunnitelma... 70 4.5 Tukipalvelut... 72 4.5.1 Toimialueen BSC-kortti... 73 4.5.2 Toimintasuunnitelma... 76 4.6 Kehittämisyksikkö... 79 4.6.1 Kehittämisyksikön BSC-kortti... 79 4.6.2 Toimintasuunnitelma... 86 5 Talousarvion perustelut... 91 5.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman valmistelu ja päätöksentekoprosessi... 91 5.2 Strategia, arvot ja visio... 92 5.3 Budjettiraamista eteenpäin... 92 5.4 Talousarviosta... 93 5.5 Toiminnan rahoituksesta ja tuloksesta... 94 5.6 Investoinneista ja niiden rahoituksesta... 95 5.7 Raamibudjetti perustuu toiminnallisiin muutoksiin... 96 5.8 Käyttötaloudesta, menoista... 97 5.9 Käyttötaloudesta, tuloista... 99 5.10 Poistot... 99 5.11 Tulos... 100 5.12 Investoinnit... 100 5.13 Talousarviolaina... 101 5.14 Budjetin sitovuustasosta... 101 5.15 Budjetti lyhyesti... 101 6 Kuntalaskutus ja jäsenkuntien välinen kustannusten jako... 102 7 Talousarvio 2018 tilikohdittain... 103 8 LIITE 1: Henkilöstösuunnitelma 2018-2020... 105 9 LIITE 2: Kuntakohtaiset maksuosuudet käyttömenoihin 2018... 106 10 LIITE 3: Opinto- ja viihdytysrahasto... 106 11 LIITE 4: Nordlabin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2018... 107 12 Liite 5: Valtuuston päätös 29.11.2017... 107 Sivu 3 / 108
1 Johdanto 1.1 Budjettiasiakirjan rakenne Liitteen mukainen budjettiasiakirjakokonaisuus on jaettu sitovuustasoltaan kahteen osaan: valtuuston hyväksymään sitovaan osioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaa perustelevaan ja täydentävään informatiiviseen osioon. Valtuuston päätöksessä todetaan erikseen, miltä osin liiteasiakirja on valtuustotasolla yksiköitä sitova. Sitova osa Budjettiasiakirjan alussa oleva Strateginen suunnitelma koskee koko kuntayhtymän toimintaa. Kuntayhtymän strategia on ollut pohjana hyväksyttävän talousarvion valmistelulle. Luku sisältää samalla kuntayhtymän keskeiset toimintalinjaukset/strategiset päämäärät sekä tavoitteet ja toimenpiteet suunnitelmakaudelle. Toiminnalliset tavoitteet esitetään yksilöidymmin koko kuntayhtymää koskevalla tasolla toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman mukaisesti ns. BSC-korttina. Lisäksi esitetään toimintavolyymiä kuvaavat tavoitteena olevat määrälliset suoritemäärätavoitteet. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toimialueiden toiminnalliset tavoitteet (bsc) sekä määrärahavarauksiin sisältyvät toiminnalliset muutokset, joiden täytäntöönpanosta vastaa kunkin toimialueen toimialuejohtaja suunnitelmakaudella. Seuraavaksi esitetään euromääräiset sitovat tavoitteet: tuloslaskelman tulos (informatiivinen tieto: ulkoiset kokonaistulot / ulkoiset kokonaismenot), investointien kokonaismäärä (netto) sekä rahoituslaskelma (lainakannan muutokset). Investointiraja on 10.000. Informatiivinen osa Informatiivinen osio sisältää talousarvion perustelut. Perusteluteksti sisältää tietoa budjettirakenteesta, sitovuustasosta, esitettyjen tulojen ja menojen perusteista sekä muutoksista, suunnitelluista investoinneista jne. Informatiivisessa osiossa on esitetty lisäksi henkilöstösuunnitelma sekä rahastoa koskeva talousarvio. Sivu 4 / 108
Toiminta- ja taloussuunnitelman valtuustotasolla sitova osuus 2 Katsaus suunnitelmakauteen Käsissämme on Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten historiansa toinen toiminta- ja taloussuunnitelma. Ensimmäisen vuoden kokemuksista oppineena on valmistauduttu seuraavaan toimintavuoteen ensisijassa toiminnan suunnittelun pohjalta. Käsitys siitä, että taloudelliset tavoitteet ja omistajien asettama tiukka talousraami voi toteutua vain toiminnallisia muutoksia tekemällä, on koettu ensimmäisten toimintakuukausien aikana todeksi. On tehty oleellisia toiminnallisia muutoksia, mutta myös saavutettu taloudelliset raamitukset. Kokemus on osoittanut, että sosiaali- ja terveydenhuollon integroitu toiminta- ja johtamismalli on täyttämässä sille asetettuja odotuksia. Usko integroituun toimintamalliin on vahvistunut. yhtenäisistä hoitopoluista on ottanut askeleita oikeaan suuntaan, mutta samalla on kokemuksen kautta opittu, että toiminnallisten muutosten tekeminen on hyvin vaikeaa ja täytäntöönpanossa on kohdattu myös vastarintaa. Muutosten ja jopa muutosvastarinnan keskellä oleellisinta on sosiaali- ja terveydenhuollon integroidun toimintamallin arkeen tuominen, jossa kootaan sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen perus- ja erityispalveluineen. SoIte on edelleen So ja Te, jossa Ihminen on keskiössä. Uuden toimijan synnyn taustalla oli maakunnan kuntien yhteinen tahtotila. Osin tahdon takana oli tavoite hillitä alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia, jotka ovat osoittautuneet alueen kuntien taloudelliseen kantokykyyn nähden liian korkeiksi. Absoluuttisina euroina alueen sote-menot ovat kehittyneet viime vuosina myönteiseen suuntaan ja kustannustasoa on saatettu maan keskiarvon tasolle, mutta alueen palvelutarpeeseen nähden kustannukset ovat edelleen liian korkeat. Maakunnan velkaantuneisuus sekä alhainen verotulotaso huomioiden kustannustaakka oli muodostunut liian raskaaksi. Samaan aikaan alueella haluttiin valmistautua ennakoiden maakunta- ja sote-uudistukseen sekä sotepalveluiden rahoituksen kokonaisuudistukseen. Keski-Pohjanmaan maakunnan sote-toimijoiden yhteenlaskettu historiallinen menokasvu on vuosina 2007-2014 ollut keskimäärin 5,7% (valtakunnan ka. 5,2 %). Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten jäsenkuntien taloudellinen tilanne huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon menojen taso ei ole kuntatalouden kannalta kestävällä tasolla. Yksi Soite-kuntayhtymälle asetettu keskeinen tavoite onkin sote-menojen kasvun taittaminen ja Keski-Pohjanmaan aseman parantaminen sote-menoja kansallisesti sairaanhoitopiireittäin vertailtaessa. Nordic Healthcare Group - konsulttiyhtiö teki ennen Soiten toiminnan käynnistymistä Soite-kuntayhtymän toimialueiden toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten ulkoisen arvioinnin ja validoinnin. Syksyllä 2017 arviointia jatkettiin NHG:n toimesta. Selvityksen perusteella tunnistettiin säästöpotentiaaleja, sittemmin varmisteltiin toteutettujen toimintamuutosten vaikuttavuutta. Vuoden 2018 toimintasuunnitelma on pitkälti jatkoa Sivu 5 / 108
ensimmäisen toimintavuoden käynnistetyille hankkeille. Merkittävää strategista suunnan muutosta ei vuoden 2018 toimintasuunnitelmaan sisälly. Oman merkittävän vaikutuksensa Soiten toiminnan suunnitteluun ja taloudelliseen haasteeseen tuo ennakoitu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuun siirtäminen itsehallinnollisille maakunnille. Samassa yhteydessä on tarkoitus siirtyä sote-palveluiden rahoittamisessa valtion rahoitukseen, jota täydennetään asiakasmaksuin. Siirtymävaiheen aikana siirrytään nykyisten palvelurakenteiden mukaisesta sote-kustannustasosta tarveperusteiseen kustannustasoon. Kaikkiaan rahoitusuudistuksessa siirrytään myös aiheuttamisperusteisesta budjetoinnista raamibudjettiin. Tarveperusteinen raamibudjetti yhdistettynä tarveperusteiseen rahoitusjärjestelmään edellyttää Soitekuntayhtymän toimintavuosina 2017-2018 tarpeen sote-palveluiden kustannuskasvun voimakkaaseen leikkaamiseen, jotta Maakuntalain ja Sote-järjestämislain mukaiset maakunnan arviointimenettelyn kriteerit eivät tulisi sovellettaviksi Keski-Pohjanmaan maakunnan osalta. Soiten toiminta- ja taloussuunnitelma on haluttu valmistella ensisijassa toiminnallisten muutostavoitteiden kautta. Toiminta ja talous on sidottu yhteen tiukaksi kokonaisuudeksi, jossa raamibudjetin kokonaissumma on haluttu suunnitella toteutettavaksi haasteellisten, mutta toteuttamiskelpoisten toiminnallisten muutosten kautta. a on realistinen eurobudjetti, joka on tehty toteutettavaksi toiminnallisten muutosten kautta. Raamibudjetti sisältää eurokokonaisuuden lisäksi joukon toimialueittain koottuja konkreettisia toiminnallisia muutoksia, jotka on esitetty bsc-korttien sekä toiminnan muutosta kuvaavien toimintasuunnitelmien muodossa. Budjettiraamin toteuttamiseksi tarvitaan toiminnalliset muutokset. Toimintasuunnitelmissa on listattu ensisijassa toiminnalliset muutokset; toimintasuunnitelmat eivät kata koko toimialueen toiminnallista sisältöä eikä kuvaa toimialueen kokonaistoimintaa. Toiminta- ja taloussuunnitelma on ensisijassa europohjainen raami, joka toteutuakseen perustuu toiminnallisiin muutoksiin sekä ammatillisesti vahvaan osaamiseen ja tekijöidensä sitoutuneisuuteen. Soite on hallinnollisena ja toiminnallisena organisaationa valmis osa tulevaa maakunta- ja sote-uudistusta varten. Vuoden 2017 toisen osavuosikatsaustilanteen mukaan taloudelliseen haasteeseen oltiin pystytty vastaamaan. Palvelurakennetta arvioitaessa moni asiakas- ja potilaspolku oli astunut askeleen suoraviivaisempaan suuntaan. Yhtä useammin hoito voitiin järjestää ihmisen kotona. Alku on ollut lupaava. Tavoitteita on saavutettu. Haasteita on ollut ja muutokset ovat tehneet kipeää. Työ jatkuu uudelle suunnitelmavuodelle Soiten perustamisen yhteydessä sovituin periaattein. Toiminta edellä edelleen. Sivu 6 / 108
2.1 Toimintaympäristö Sivu 7 / 108
Sivu 8 / 108
Sivu 9 / 108
Sivu 10 / 108
Sivu 11 / 108
Sivu 12 / 108
Maakunta- ja sote-uudistuksen vuoksi toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa niin Keski- Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten jäsenkuntien kuin lähialueenkin kuntien osalta. Toimintaympäristöön ovat vaikuttamassa maakuntauudistuksen lisäksi etupainotteisesti jo muutokset Terveydenhuoltolaissa ja Sosiaalihuoltolaissa. Erikoissairaanhoidon ja keskussairaalan tulevaisuuden osalta oleellisia kysymyksiä ovat nyt ns. päivystysasetus sekä erikoissairaanhoitoa koskevan sairaaloiden välistä työnjakoa koskeva lainsäädäntö ja sen tuomat tulkinta- ja neuvottelutulokset. Keski-Pohjanmaan keskussairaalalla on eräitä volyymeihin perustuvia haasteita, mutta vahvuuksinaan maantieteellinen sijainti, lapsirikas alue sekä hoidosta vastaamassa osaava osaajien joukko. Toimintaympäristö on Keski-Pohjanmaalla muuttumassa myös väestön huoltosuhteen heikkenemisen ja palvelutarpeiden vuoksi. Huoltosuhde muuttuu sitä voimakkaammin ja palvelutarpeet kasvavat sitä merkittävämmin, mitä kauemmas maakuntakeskuksesta mennään. Vastaavasti haasteena on osaamispääoman keskittyminen maakuntakeskukseen ja sen läheisyyteen. Tämä aiheuttaa erityisen haasteen uusien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten rekrytoinnissa ja myös koko kuntayhtymän alueen palvelutarpeiden tyydyttämisessä. Vaarana on terveys- ja hyvinvointierojen kasvaminen. Em. uhkien torjumiseksi on tarpeen kehittää uusia palvelumuotoja sekä varmistaa tiedon ja asiantuntemuksen siirtyminen palvelutuotannon etulinjaan. Sähköisten palveluiden kehittäminen nousee Soite-kuntayhtymän ensimmäisinä toimintavuosina ehdottomasti merkittävään asemaan. Kotiin tuotavien palveluiden avulla voidaan sekä parantaa hoitokokemusta että vähentää kalliista laitospaikoista aiheutuvia kustannuksia. Toimintatapoja muuttamalla turvataan hoidon järjestämisen toiminnalliset ja taloudelliset mahdollisuudet lähellä myös tulevaisuudessa. Osana maakunta- ja sote-uudistusta on tarkoitus toteuttaa myös laajennettu valinnanvapaus. Laajan valinnanvapauden on tarkoitus olla pääsääntö perustasolla ja valinnanvapautta on tarkoitus toteuttaa soveltuvin osin myös erikoistason palveluissa. Tämä valinnanvapaus tarkoittaa yksityisen ja kolmannen sektorin tuomista palvelutuottajana tasaveroiseen kilpailuasemaan julkisen palvelutuotannon kanssa. Toimintasuunnitelman valmistelun aikana odotellaan juuri julkaistavaksi valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden tarkempaa määrittelyä lainsäädännön muodossa. Kaikissa olosuhteissa Soite-kuntayhtymän on kuitenkin tarpeen kehittää etupainotteisesti palveluitaan asiakas- ja potilaslähtöisiksi ja helposti saavutettaviksi siten, että mahdollinen valinnanvapaus ei muodosta uhkaa kuntayhtymän tuottamille palveluille ja palvelujärjestelmälle. Tämä edellyttää palveluiden laadun ja saatavuuden kehittämisen ohella myös aikaisempaa aktiivisempaa palveluiden markkinointia ja brändäämista ja asiakasosallisuuden kehittämistä sekä palveluiden laadusta kertovan raportointijärjestelmän kehittämistä. 2.1.1 Henkilöstöön ja osaamiseen vaikuttavia tekijöitä Soite-kuntayhtymä on rakentunut toiminnallisesti uudella tavalla. Organisaatiomalli tukee mahdollisimman aitoa toiminnallista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraatiota. Hallinnollisen uudistuksen ohella ensisijaisesti tavoitteena on aito toiminnallinen uudistus. Uudistuksen läpivienti ja onnistunut toteutus edellyttää henkilöstöltä muutosvalmiutta ja osaamisen kehittämistä sekä aitoa halua sitoutua muutokseen. Sivu 13 / 108
Henkilöstö muodostuu integroituneessa organisaatiossa monien eri alojen koulutus- ja asiantuntijataustoista. Tämä edellyttää uudenlaista kulttuuria ja uusien näkökulmien hyväksymistä mm koulutusresurssien jaossa ja koulutuksen järjestämisessä. Moniammatillisissa työyhteisöissä pystytään vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden ja potilaiden tarpeisiin. Osana nykyaikaista johtamista avoimen yhteistyössä tehtävän muutoksen valmistelun ohella tarvitaan myös kannustavaa palkkausjärjestelmää, jonka kehittäminen on asetettu myös Soiten henkilöstöjohtamisen tavoitteeksi. Henkilöstöjohtamisessa pyritään vahvistamaan avointa ja kunnioittavaa johtamiskulttuuria. Kuntayhtymän taloudellisten tavoitteiden toteuttaminen edellyttää onnistunutta henkilöstöpolitiikkaa ja rakenteellista ja toiminnallista uudistusta henkilöstön osalta. a on eläkepoistumaa hyödyntämällä on vähentää henkilöstömäärää Soitessa n. 1 % vuodessa. Tämä edellyttää sitä, että yksi kolmannes eläkepoistumasta kyetään ohjaamaan ns resurssipankkiin. Hoitohenkilöstön sisäisten sijaisten varahenkilöjärjestelmää kehitetään edelleen resurssikeskuksessa. 2.1.2 Prosesseihin vaikuttavia tekijöitä Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden välisten ja hallinnollisten raja-aitojen poistuminen maakunnallisessa kuntayhtymässä perus- ja erikoistason sekä maakuntakeskuksen ja kuntayhtymän muiden jäsenkuntien väliltä antaa mahdollisuuden kehittää moniammatillisesti uusia, asiakas- ja potilaslähtöisiä ehjiä palveluprosesseja. Palvelut on ryhmitelty organisaatiossa siten, että jokainen toimialuejohtaja voi johtaa ehjiä palvelukokonaisuuksia. Suunnitelmakaudella prosessien kehittämisessä kiinnitetään huomiota ensisijaisesti integraation ja moniammatillisen toiminnan edistämiseen. Syvään integraatioon perustuva toiminta vaatii eri henkilöstöryhmien ammatillisesta osaamisesta huolehtimiselta paljon. Integroitujen ja moniammatillisten työryhmien sisällä on selkeästi päätettävä vastuista ja toimintatavoista parhaan mahdollisen palvelun tarjoamiseksi asiakkaalle. Moniammatillinen työ mahdollistaa myös uudenlaisten, tarkoituksenmukaisten työnjakojen toteuttamista. Prosessien kehittämisessä pyritään hyödyntämään uudenlaiset asiakkaita ja potilaita hyödyttävät palvelukanavat. Sähköisten palveluiden tuominen osaksi toimintakonseptia on merkittävä osa toiminnan kehittämisessä. Palveluiden tuominen lähelle asiakasta ja potilasta kotiin tai lähiympäristöön voi tapahtua digitaalisia järjestelmiä hyödyntäen ja erilaisten mobiili- ja liikkuvien palvelumuotojen avulla. Kotiin tuotavien palveluiden lisäämiseen tarvitaan avohoidon ammatillista osaamista ja resurssien vahvistamista. Näin voidaan vähentää kivijalkakeskeistä laitos- ja vastaanottohoitoa. Se sujuvoittaa potilaan ja asiakkaan palvelupolkua ja useimmiten parantaa hänen palvelukokemustaan ja hoidon laatua. On tärkeää, että sosiaalihuollon prosessien sujuvuus ja integraatio toteutuu Soitessa hyvin, vaikka toiminnot ovat hajautuneet eri toimialueille. Sosiaalihuollon prosessit ja asiakkaiden palveluketjut eivät saa katketa tai hajautua. Sosiaalihuollon kokonaisuutta ja sosiaalityön tilannetta arvioidaan jatkuvasti myös kokonaisuutena ei vain toimialueen sisällä, vaan kaikissa sosiaalihuollon toiminnoissa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalihuollon työnjakoa ja toimintatapoja uudistetaan. Sosiaalihuollon Sivu 14 / 108
ammattilaisten liikkuvuutta ja osaamisen huomioimista Soiten eri toiminnoissa edistetään ja pyritään mahdollistamaan joustava toimintatapa. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien resurssien käyttöä tarkastellaan ja arvioidaan kokonaisuutena Soiten tasolla ja tarvittaessa tehdään resurssien uudelleen suuntaamista. Osaamisen kehittäminen ja yhteinen kehittämistyö sosiaalihuollon palvelukokonaisuuksissa eri toimialueilla ja palvelualueilla nivotaan yhteen mm. koulutuksen ja yhteisten työseminaarien avulla. Oleellinen prosessien sujuvoittamisen työväline on yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä. Soiten myötä terveydenhuollossa alueelle saatiin yhtenäinen potilastietojärjestelmä. Sosiaalihuollon yhtenäisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto on tapahtunut 2017 vuoden syksyllä. Vuonna 2018 sosiaalihuollon tietojärjestelmää edelleen laajennetaan ja otetaan käyttöön uusia ominaisuuksia. Samalla huolehditaan käyttäjien osaamisen kehittämisestä. Uusien järjestelmien hyödyntäminen ja yhtenäiset käytännöt edellyttävät edelleen paljon työtä. Sosiaalihuollon kirjaamisen kehittäminen ja asiakirjalain vaatimaan valtakunnalliseen arkistoon (Kanta) liittyminen on otettu huomioon uuden tietojärjestelmän käyttöönotossa. Sosiaalihuollon kirjaamisen ja valtakunnallisen arkistoinnin kehittäminen on lähivuosien suuri haaste. Sosiaalipäivystys ja terveydenhuollon yhteispäivystys siirtyvät läheiseen yhteistyöhön, kun sosiaalipäivystys muuttuu aktiivipäivystykseksi. Muutoksella vastataan päivystysasetuksen vaatimuksiin ja tarjotaan asiakkaille parempaa palvelua. Päihdehuollossa Portin toiminnan integrointi muuhun Soiten toimintaan jatkuu. Lastensuojelussa ja perhetukipalveluissa toteutetaan suuri toiminnallinen muutos työtapoja uudistamalla. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio, asiakaskeskeiset palvelut ja valinnanvapauden lisääminen muuttavat palvelutuotantoa ja totuttua työnjakoa yhä enemmän. Hoitotyön asiantuntijanimikkeet ja -tehtävät tulee uudistaa ja yhtenäistää mahdollistamaan väestön laadukkaiden palveluiden toteuttamista. Palveluita tarjotaan sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä, mutta yhä enemmän myös niiden ulkopuolella, kun sähköisiä, liikkuvia ja kotiin tarjottavia palveluja kehitetään. Asiantuntijasairaanhoitajat ovat keskeinen työntekijäryhmä, kun halutaan varmistaa olemassa olevia palveluita ja haetaan uudenlaisia tapoja tuottaa palveluita ja vastata asiakkaiden tarpeisiin. Asiantuntijasairaanhoitajat työskentelevät itsenäisesti, mutta tarvitsevat esimiesten muiden terveydenhuollon ammattilaisten tuen. Asiantuntijasairaanhoitajien toiminta voi vähentää lääkereiden kysyntää, ja siten helpottaa potilaiden hoitoon pääsyä. 2.1.3 Palvelukysyntään sekä potilaisiin ja asiakkaisiin vaikuttavia tekijöitä Palvelukysyntä sosiaali- ja terveydenhuollossa kasvaa koko ajan. Oleellinen tekijä, joka lisää palvelukysyntää on väestön ikääntyminen. Samoin asiakkaiden ja potilaiden sekä heidän omaistensa tietoisuus oikeuksistaan lisää palveluiden tarvetta. Lainsäädäntö on tuottanut viime vuosina runsaasti subjektiivisia oikeuksia. Terveydenhuollossa uudet hoitomuodot lisäävät kustannuksia, mutta samalla ne lisäävät potilaiden mahdollisuutta parantua vakavistakin sairauksista. Tämä näkyy mm. lääkekustannusten nopeana kasvuna sekä yksittäisten kalliiden toimenpiteiden lisääntymisenä. Työttömyysaste näkyy suoraan työvoimapalveluissa ja aikuissosiaalityössä. Työttömyystilanteen heikkeneminen nostaa asiakasmääriä ja pitkäaikaistyöttömyys lisää kuntouttavan työtoiminnan ja muiden Sivu 15 / 108
työttömien aktivointitoimien tarvetta. Työllisyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Soite tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja muiden alan toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden palveluissa sosiaalihuoltolain muutoksen myötä noussut lapsiperheiden kotipalvelun kysyntä pysynee korkealla ja voi jopa kasvaa edelleen. Palvelurakennemuutosten myötä pyritään sekä vähentämään asiakkuuksia että suuntaamaan niitä toisella tavalla. Painotusta siirretään ennaltaehkäiseviin, kuntouttaviin sekä asiakkaan ja potilaan voimaantumista edistäviin palveluihin. Näin toimien resurssit riittävät paremmin myös raskaaseen tukeen ja hoitoon eri asiakas- ja potilasryhmissä. 2.1.4 Omistajiin, talouteen ja vaikuttavuuteen vaikuttavia tekijöitä Soite-kuntayhtymässä on kuntarajariippumaton palvelujärjestelmä, jossa määritellään yhteinen palvelutaso kaikille kuntayhtymän jäsenkunnille. Tämä edellyttää myös omistajaohjauksen toteuttamista yhtenä kokonaisuutena. Soiten hallinnossa on omistajaohjauksen neuvottelukunnan avulla pyritty huolehtimaan jäsenkuntien mahdollisuudesta vaikuttaa kuntayhtymän tekemiin päätöksiin sote-palveluiden järjestämisessä. Lisäksi kuntarajapinnan ja tiedon kulun varmistamiseksi on varmistettu kaikkien Soiten jäsenkuntien läsnäolo- ja puheoikeus Soiten hallituksessa. Jäsenkunnat määrittelevät sosiaali- ja terveydenhuollon taloudelle kasvuraamin. Voidakseen tehdä budjetillista raamia, kunnat tarvitsevat sisällöllistä tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä ja kustannusrakenteesta 2.2 Strategiset linjaukset Soite on sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen integraatioon perustuva kuntayhtymä, jonka toiminta ja hallinto perustuvat seuraaviin strategisiin lähtökohtiin: 1. Ihminen keskiössä 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisten arkea 3. Kotona asumisen ja elämisen tukeminen 4. Toiminnan ja talouden kannalta kestävät rakenteet 5. Päivystävä keskussairaala alueella 6. Toiminnan ja talouden yhteys tiedolla johtaminen Soiten strategia toteutumisessa tärkeää on: ehjien palveluketjujen luominen ja peruspalveluiden vahvistaminen palveluiden tuominen kotiin ja lähelle ihmisiä Sivu 16 / 108
reaaliaikainen asiakas-/potilas tieto; vastuutahon vaihtuminen palveluprosessissa ei saisi näkyä asiakas-/potilasrajapinnassa uusien palvelumuotojen, erityisesti sähköisten palveluiden, kehittäminen päivystävän sairaalan tulevaisuuden turvaaminen osaamispääoman varmistaminen ja strategisia tavoitteita tukeva henkilöstöpolitiikka palkitsemisjärjestelmän kehittäminen palveluiden laadun, saatavuuden ja palveluhenkisen toimintakulttuurin kehittäminen Soiten imago on vahva palveluiden laatua kuvaavien mittarien kehittäminen tiedolla johtaminen toimi- ja palvelualueiden strategisia tavoitteita kuvaavien mittarien ja uudenlaisen johtamiskulttuurin kehittäminen strategisiin tavoitteisiin sitoutuminen kaikilla esimiestasoilla ja asetettujen toiminnan ja talouden tavoitteiden jatkuva seuraaminen ja korjaavien toimenpiteiden viipymätön käyttöönotto 2.3 Kuntayhtymän tavoitteet BSC-näkökulmittain 2.3.1 Henkilöstöön ja osaamiseen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota vahvistamalla henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työyhteisön jäsenyyttä henkilöstön palkitsemisjärjestelmä tehdään yhdessä henkilöstön kanssa otetaan käyttöön resurssipankki henkilöstön suuntaamiseksi tehokkaasti oikeisiin kohteisiin, henkilöstösäästöjen aikaansaamiseksi ja resurssien tasapuolisen suuntaamisen varmistamiseksi luodaan keskitetty sijaistyöntekijäresurssi, jonka avulla voidaan vapauttaa esimiesten työtä sijaishankinnasta henkilöstöjohtamiseen ja toiminnan kehittämiseen Sivu 17 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Soite on työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään Työhyvinvoinnin kokemus paranee Hyvästä työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti -Henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työyhteisön jäsenyyttä vahvistetaan ja tuetaan mm. yhteisön vuorovaikutusta ja osaamista kehittämällä -Avoin johtamisen kulttuuri (avoin vuorovaikutus ja viestintä) - Kehityskeskustelut ja Työhyvinvointikysely toteutetaan säännöllisesti ja niistä saatuja tuloksia hyödynnetään henkilöstöjohtamisessa - Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö ja kehittäminen -Palkitsemisjärjestelmä kehitetään ja otetaan käyttöön -Henkilöstön osaamista kehitetään kuntayhtymän strategian mukaisesti -Resurssipankin toimintaa kehitetään edelleen ja vahvistetaan toimialueiden keskinäistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta. -Eläke- ja muu henkilöstöpoistuma hyödynnetään sekä uusiin resurssitarpeisiin vastataan resurssipankin kautta. -Maltillinen sairauspoissaolojen määrä: vähemmän kuin vuoden 2017 tilinpäätöksessä -Työhyvinvointikyselyn tulos vähintään 14,2 -Kyselyssä arvio johtamisesta ja johtoryhmän työstä paranee edelliseen tulokseen verrattuna -Palkitsemisjärjestelmä käytössä 2018 -Ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistuminen 100% - Oma osaaminen kasvaa suhteessa konsultaatiopalveluiden käyttöön -Henkilöstöresurssi vähenee n 1 % vuodessa (htp päivät - 1%) Sivu 18 / 108
2.3.2 Prosesseihin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet toiminnassa korostuu integraatio, eri alojen ammattilaisten toiminta yhdessä asiakkaiden, perheiden ja ryhmien kanssa tehtävät vastuutetaan selkeästi sekä hallinnollisessa että asiakastyössä palvelurakennetta kehitetään niin, että se on toiminnan ja talouden kannalta kestävä ja huomioi ennen kaikkea muuta ihmisen tarpeet ihminen on kaiken toiminnan keskiössä hyvin toimiva päivystävä sairaala tarjoaa palveluita omaa aluetta laajemmalle asiakasjoukolle ja on tärkeä kumppani kaikissa palveluketjuissa PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 -Johtamisessa ja prosessien kehittämisessä toimialueiden keskinäisten raja-aitojen poistaminen - Potilaan ja asiakkaan ehyt palvelupolku sekä hoito- ja palveluketju Hoito- ja palveluprosessien johtamisessa on tarvittava, ajantasainen ja luotettava tieto -Hyvinvointipalvelukeskustoimintatapa (soteintegraatio) -Moniammatilliset asiakaslähtöiset hoito- ja palvelusuunnitelmat -Pääprosessien tunnistaminen ja selkiyttäminen, minkä pohjalta kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti -Verkostodialogiset työmenetelmät -Effican ja SosEffican käytön kehittäminen tukemaan ehyttä palvelupolkua -Vakioraporttien käyttöönotto ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä säännöllisesti - toimintatapa käytössä koko Soiten alueella 2020 ja sitä tukevat toimitilarakenteet olemassa -Effica ja SosEffica käytössä ja näiden ominaisuuksia hyödynnetään -Vakioraportit käytössä ja tuloksia arvioidaan säännöllisesti eri johtoryhmissä Sivu 19 / 108
2.3.3 Asiakkaisiin kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet palvelut ja tuki pyritään tarjoamaan mahdollisimman lähellä ihmisten arkea kotona asumista ja elämistä tukemalla päästään parhaiten hyödyntämään ihmisten ja heidän lähiyhteisöjensä voimavaroja, se myös edistää kuntoutumista parhaiten eri asiakasryhmissä asiakkaiden ja potilaiden osallisuutta kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön uusia toimintamalleja asiakkaille tarjotaan jatkossa enemmän mahdollisuuksia sähköisiin palveluihin ja eri keinoja palvelun saamiseen, esim. videoyhteydet ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri Saumattomuus ja joustavuus palveluissa asiakkaan ja potilaan kokemana Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen -Valmistautuminen valinnanvapauspilottina toimimiseen -Asiakaspalvelukoulutukset -Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen -Toimialueiden välisen yhteistyön vahvistaminen kaikilla johtamisen ja kehittämisen tasoilla - Sähköisten potilas- ja asiakaskontaktien mahdollistaminen ja laajentaminen -Asiakaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen tavoitteena positiivisen palautteen määrän kasvu -Asiakas- ja potilasraatien sekä kokemusasiantuntijuuden ja kehittäjäasiakastoiminnan -pilotti käynnissä 2018 -itseilmoittaumisen käyttö laajennettu keskussairaalassa -asiakas- ja potilaslähtöisen ajanvarausjärjestelmän laajentaminen kokeiluna -omapalvelu käytössä sosiaalihuollossa -Asiakaskyselyjä järjestetään aktiivisesti nettipalaute -järjestelmän käytön tukena -Raadit ja ryhmät toimivat aktiivisesti -maakunnalliset vammaisja vanhusneuvostot käynnistyneet Sivu 20 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA käynnistäminen ja vakiinnuttaminen -Monimuotoinen ja asiakaslähtöinen viestintä 2.3.4 Talouteen ja vaikuttavuuteen kohdistuvat tavoitteet ja toimenpiteet toiminnan laajuutta ja sisältöä kuvaavat tilastot ovat aina ajan tasalla ja niitä arvioidaan jatkuvasti toiminnan johtamisen pohjaksi jäsenkuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä erityispalveluita myydään alueen ulkopuolelle TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Jäsenkuntalaskutuksen sotemenojen kasvun pysäyttäminen ja maakunnan alueen sote-kustannustason tasapainottaminen tulevan rahoituspohjan mukaiselle tasolle Erityispalveluissa jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin hallittu kasvu Maisema -työkalun optimaalinen hyödyntäminen prosessien johtamisessa -Sosiaali- ja terveydenhuollon integroidut palveluprosessit ja kustannustietoinen johtaminen - Kehitetään johtamista tukevaa tietotuotantoa talouden ja toiminnan raportoinnin osalta -Yhteistyö naapurisairaanhoitopiirien ja naapurikuntien kanssa on aktiivista -Markkinointia ja viestintää vahvistetaan -Maisema järjestelmän käyttöä kehitetään kustannustenjakotyöväline käytön lisäksi myös johtamisen työkaluna -jäsenkuntien sotemenojen kasvu max + 1 % (vrt-vuosi ta 17) -jäsenkuntien sotekustannukset ovat maan keskiarvoa edullisemmat -jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin osuus 26 % eshkokonaistuotannosta (tp 18) -Maisemalla jaetaan osa jäsenkuntien kustannuksista suoriteperusteisen laskutuksen rinnalla Sivu 21 / 108
3 Talousarvio ja suunnitelma 2018-2020 3.1 Suoritetavoitteet 2018 Soiten suoritetavoitteet 2016 2017 2018 Erikoissairaanhoidon myynti jäsenkuntien ulkopuolelle 2017 25,0 % 26,0 % 26,0 % Erikoissairaanhoitoon tulevien lähetteiden määrä Vähenee 10 % vuoden 2017 toteumasta 46 250 42 500 38 000 lkm Terveydenhuollon hoitopäivät 112 670 106 740 100 000 lkm Hoitojakson pituus, Kokkolan Lyhenee 3 pv 2017 tasosta terveyskeskuksen osastoilla 13,0 12,0 9,0 vrk Hoitojakson pituus, Kannuksen ja Lyhenee 1 pv 2017 tasosta Tunkkarin terveyskeskusten osastoilla 9,5 9,0 8,0 vrk Hoitojakson pituus, keskussairaalan Vähenee 5 % 2015 tasosta somaattisilla osastoilla 3,0 2,9 2,8 vrk Hammaslääkärikäynnit terveyskeskuksissa / 1 000 asukasta 718 648 900 lkm Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kasvaa 1 prosenttiyksikön verran vuoden 2017 tasosta 91,0 % 92,0 % 93,0% Säännöllisen kotihoidon piirissä 31.12.2018 olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 12,6 % 14,5 % 13,5 % Yli 75-vuotiaiden tehostetun palveluasumisen asiakkaiden suhteellinen osuus vastaavan ikäiseen väestöön verrattuna 31.12.2018 Vähenee 1 prosenttiyksikön vuoden 2017 tilanteesta 6 % Asiakasta Kotisairaalan asiakasmäärä Asiakasmäärän nosto 600 800 Tehostetun kotikuntoutumisyksikön asiakasmäärä Asiakasmäärän nosto 200 280 Yli 75-vuotiaiden omaishoidon tuen piirissä olevien suhteellinen osuus vastaavan ikäiseen väestöön verrattuna 31.12.2018 Kasvaa 1 prosenttiyksikön verran 3,4 % 4,4 % Synnytykset 1600 1800 kpl Sivu 22 / 108
3.2 Talousarvio ja suunnitelma 2018-2020 tuloslaskelmat 3.2.1 Tuloslaskelma 2018-2020 TA 2018 TS 2019 TS 2020 TOIMINTATUOTOT 326 071 064 326 071 064 326 071 064 ULKOISET TUOTOT 326 071 064 326 071 064 326 071 064 Myyntituotot/Liikevaihto 326 071 064 326 071 064 326 071 064 Myyntituotot 298 749 006 298 749 006 298 749 006 Jäsenkuntien osuudet 268 499 535 268 499 535 268 499 535 Muut myyntituotot 30 249 471 30 249 471 30 249 471 Liiketoiminnan tuotot 491 100 491 100 491 100 Maksutuotot 19 094 035 19 094 035 19 094 035 Tuet ja avustukset 2 965 267 2 965 267 2 965 267 Muut toimintatuotot 4 771 655 4 771 655 4 771 655 TOIMINTAKULUT -318 228 472-321 228 473-318 228 473 ULKOISET KULUT -318 228 472-321 228 473-318 228 473 Henkilöstökulut -165 569 902-163 575 734-161 541 682 Palkat ja palkkiot -134 595 240-132 974 139-131 320 616 Henkilöstösivukulut -30 974 662-30 601 595-30 221 066 Palvelujen ostot -99 708 418-101 702 586-103 736 638 Asiakaspalvelujen ostot -55 694 513-56 808 403-57 944 571 Muiden palvelujen ostot -44 013 905-44 894 183-45 792 067 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -25 995 878-25 995 878-25 995 876 Avustukset -9 452 802-9 452 802-9 452 802 Muut toimintakulut -17 501 743-17 501 743-17 501 743 Liiketoiminnan muut kulut TOIMINTAKATE 7 842 592 Rahoitustuotot ja -kulut -65 000-65 000-65 000 VUOSIKATE 7 777 592 Poistot ja arvonalentumiset -6 677 591-6 677 591-6 677 591 Satunnaiset tuotot ja kulut/satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos / Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten muutos / Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen muutos / Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) TILIKAUDEN TULOS 1 100 000 1 100 000 1 100 000 Sivu 23 / 108
3.3 Investointihankesuunnitelma 2018-2020 INVESTOINNIT 2018 2019 2020 OSAKKEET JA OSUUDET H-Seitsikko rahoitusosuus 1 100 000 1 000 000 1 000 000 INVESTOINTI TULOT 1 100 000 Valtionosuus rakennushankkeeseen RAKENTAMINEN JA SANEERAUS (SANEERAUSOHJELMAN TOTEUTTAMINEN) sis. Ensikalustukset Rakentaminen:peruskorjausohj. / toiminnan muutokset 10 450 000 4 500 000 5 000 000 Muut rakentamisinvestoinnit 2 243 000 1 000 000 1 000 000 12 693 000 LAITEINVESTOINNIT Sairaala- ja hoitolaitteet 2 434 000 2 800 000 2 800 000 Hoidolliset tukipalvelut 50 000 50 000 20 000 2 484 000 TIETOHALLINTOON LIITTYVÄT INVESTOINNIT 1 700 000 1 700 000 1 700 000 1 700 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ brutto 17 977 000 11 050 000 11 520 000 netto 17 977 000 11 050 000 11 520 000 Sivu 24 / 108
3.4 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TA 2018 TA 2017 TP 2016 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Investoinnit Vuosikate 7 777 592 7 200 000 6 345 442 Satunnaiset erät 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 0 39685 Käyttöomaisuusinvestoinnit -17 977 000-15 210 000-7 629 894 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 0 0 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta -10 199 408-8 010 000-1 244 767 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 26 000 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 000 000 10 000 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -3 820 788-1 026 000-1 230 788 Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos -30 000 Vaihto-omaisuuden muutos 0 0-90 220 Pitkäaikaisten saamisten muutos 0 0 0 Lyhtyaikaisten saamisten muutos 0 0-766 241 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos 0 0 7 472 074 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 8 179 212 8 974 000 5 380 824 Kassavarojen muutos 6 020 196 964 000 4 136 057 Sivu 25 / 108
4 Toiminta- ja laadunhallintasuunnitelma tulosalueittain 4.1 Terveyden ja sairaanhoidon palvelut TOIMINTA-AJATUS: Kustannusvaikuttavien ja laadukkaiden terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toteuttaminen ihmisläheisesti, moniammatillisesti ja kotona pärjäämistä tukien. 4.1.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018 2020 Työhyvinvoinnista huolehtiminen Avoimen johtamiskulttuurin kehittäminen Kehityskeskustelut joustavasti, henkilöstön kuuleminen, moniammatilliset kehittämispäivät, Palautekäytännön kehittäminen Viestintä- ja kokouskäytäntöjen jatkokehittäminen Sairauspoissaolot < 2017 vuoden toteutuneen tason Kehityskeskustelut pidetty ja kirjattu Party- ym. kyselyihin osallistuttu Osaava ja innostunut henkilökunta Osaava henkilöstöresurssi Auttamis- ja palveluhenkisen toimintakulttuurin vahvistaminen Turvataan 24/7 sairaanhoidollisissa yksiköissä iv-luvallisten hoitajien määrä Toiminnan tarpeisiin suunnattu koulutus hyödyntäen myös Asiakaspalvelu työpajat koko henkilöstölle 2018 Osallistuminen koulutuksiin 100 % (koulutuspäiviä >3/hlö/vuosi tavoitteena) Lupaprosessin sujuvoittaminen (kohdennetut näytöt jne.) Henkilöstöresurssi voitu kohdentaa tarpeiden Sivu 26 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA kohdennettu tarkoituksenmukaisesti mm. eläkepoistumaa hyödyntäen organisaation sisäistä koulutusta mukaan, perusmiehitysselvitys osastoille tehty Kliinisen työajan korkea taso kokonaistyöajasta Toimintatarpeiden mukainen henkilöstömitoitus Hoitotyön henkilöstömitoitus valmistellaan koko keskussairaalaan. Sen perusteella hoitohenkilöstö kohdennetaan uudelleen toiminnoille PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018 2020 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aidan poistaminen Terveystietotekniikan Hoitosuunnitelmalehden käyttöönottoa jatketaan Lähetteet konsultaatioiksi työtä jatketaan Hyvinvointipalvelukeskustoi mintatapa Hoitosuunnitelmalehti käytössä laajemmin Konsultaatioiden reaaliaikaisuuden lisääminen Moniammatilliset alueelliset tiimit; erikoisosaajat, mobiilit palvelut, joustavammat aukioloajat (iltavastaanotot, lauantaiaukiolot resurssien ja kysynnän mukaan), osaamiskeskukset (diabeteskeskus, infuusiokeskus) Sivu 27 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA ja sovellusten hyödyntäminen Digitalisaation hyödyntäminen hoitoprosesseissa, tukitoiminnoissa (esim. lääkehuollon ja logistiikan automatisaatio) Uusia menetelmiä on otettu käyttöön; itseilmoittautuminen käytössä, sähköinen hoidon tarpeen arvio käytössä, lääkärin ja muun ammattihenkilön etävastaanotto, suora sähköinen ajanvaraus tietyissä palveluissa ja kohderyhmissä käytössä) Perioperatiivinen järjestelmä ja synnytyskertomuskäytössä Erikoissairaanhoidon hoitoepisodit lyhenevät ja tehostuvat Hoitotakuussa pysyminen Potilaiden segmentoinnin jatkaminen Hoitotakuu lain rajoissa (3,6 kk) Painopiste siirtyy kiireettömän hoidon suuntaan Heräämöstä kotiin toiminnan vakiinnuttaminen Osastohoitojaksojen vähentyminen kohderyhmissä Leikkaussalien päivystystiimi Leikkaussalien toiminnan tehostuminen, päiväaikainen salimäärä vähenee 7 saliin Somaattisten erikoissairaanhoidon osastopaikkojen kohdentaminen MY-siiven valmistuessa Sairaansijamäärä laskee 130 -> 124 (Ennen neurologian väistöä 138) Vastaanottopalvelujen ja päivystyspalvelujen roolien kirkastaminen Hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi osaaminen on parantunut Oikeat potilaat oikeassa paikassa. Tilastoseuranta Paljon palveluita tarvitsevien Sivu 28 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Potilassegmentointi (kiireellinen ja kiireetön hoito, paljon palveluita tarvitsevat) tunnistamismalli luotu ja käytössä Luotu tilastoseuranta eri potilasryhmien läpimenoajoista Tutkimustoiminnan kehittäminen Päivystys ja diagnostiikkaosasto aloittanut toimintansa ja toiminta integroitu saumattomasti muihin palveluihin Toimintaan integroituja selvityksiä aloitettu Yhteistyötä alueellisten toimijoiden kanssa kehitetty Turvallisen hoito- ja työskentelyympäristön varmistaminen Hoitoprosessien ja käytäntöjen toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan tieteellisin keinoin ja mittarein Ohje päivitetty Osallistutaan ulkoisten ja sisäisten uhkien tunnistamiseen ja torjumiseen moniviranomaisyhteistyössä Yksiköiden lukitukset ja kulkuoikeudet läpikäyty Päivitetään suro-ohje uuden rakenteen mukaiseksi v. 2018 loppupuolella Kulunvalvonnan ja yksiköiden lukitusten tarkistus Sivu 29 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018 2020 Korkea hoidon ja palvelujen laatu Potilasvahinkoilmoitusten, muistutusten, HaiProjen ja asiakaspalautteiden seuranta ja käsittelykäytäntöjen luominen Korvattujen potilasvahinkojen määrä laskee Asiakaspalautetabletit käytössä 2018 Asiakkaiden ja potilaiden joustava yhteydensaanti Sähköiset palvelut Itseilmoittautuminen Asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi myös puhelimitse Palvelun tarjoaminen omalla äidinkielellä Sähköinen asiointi on lisääntynyt Asiakkaiden välitön yhteydensaanti parantunut; puheluiden läpipääsy, odotusajat suositusten mukaiset Päivystyksen chat-palvelu käytössä Hoitoon liittymättömien käyntien ja puheluiden määrät vähentyneet Kokkolan alueelle oma yhteysnumero ruotsin kielisille asiakkaille TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018 2020 Taloustietoinen johtaminen Kuukausittain talouslaskelman seuranta menot < 1% kasvu verrattuna ta 2017 Sivu 30 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA toimialueen johtoryhmissä Kustannustietoinen tiedolla johtaminen Reaaliaikaiset automaattiset toiminta- ja talousraportit Sulkujen ja lomien tehokkaampi yhteensovittaminen Sulkujen hyväksikäyttö sijaiskulujen vähentämiseksi osana säästöjä Lääkäriostopalvelujen korvaaminen omalla henkilöstöllä taloudellisuus huomioiden Lääkäriostopalvelun euromääräinen vähenemä - 15 % 2017 tasosta Oikea hoito oikeassa paikassa oikeaan aikaan Uusintakäyntien seuranta ja karsiminen Reaaliaikaisten ja sähköisten konsultaatiomahdollisuuksien hyödyntäminen Laaja-alaisen erikoissairaanhoidon tarjoaminen Soitealueen ulkopuolelle Erikoissairaanhoidon tavoitteellinen yhteistyö lähialueille Soiten ulkopuolinen myynti on kasvanut hallitusti 4.1.2 Toimintasuunnitelma Terveyden ja sairaanhoidon toimialue jakautuu toiminnallisesti kuuteen erilaiseen palvelualueeseen. Kaikkien yhteisiä tavoitteita ovat potilaslähtöisyys, avohoitoisuus, tasavertaisuus ja korkea laatu. Siirtyminen kohti valinnanvapautta ja uudenlaista kilpailutilannetta terveydenhuollossa vaatii suunnitelmakaudella toimialueen keskeisten prosessien arviointia tuottavuuden ja tehokkuuden osalta tarvittaessa ulkoista arviointia käyttäen. Samalla arvioidaan ostopalvelujen siirtämistä omaksi toiminnaksi henkilöstöresurssien sekä talouden näkökulmista. Tietotekniikan hyödyntämistä asiakaskontakteissa lisätään ja uusia sähköisiä terveyspalveluita otetaan käyttöön. Asiakkaan hoidon vaatimia erikoisosaajien asiantuntemusta tuodaan lähipalveluille toimivilla reaaliaikaisilla ja sähköisillä konsultaatiomahdollisuuksilla vähentäen turhaa asiakkaan siirtoa hoitopaikasta toiseen sekä hidasta läheteprosessilla tapahtuvaa konsultointia. Sivu 31 / 108
1. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluita järjestetään kaikilla nykyäänkin toimivilla toimintapisteillä kuitenkin siten, että palveluiden nykymuoto muuttuu. Vastaanoton segmentointia (kiireetön ja kiireellinen vastaanotto) jatketaan palvelun parantamiseksi. Kiireelliset vastaanotot keskitetään hyvinvointipalvelukeskuksiin. Päivystykselliset potilaat hoidetaan yhteispäivystyksessä ja hyvinvointipalvelukeskusten kiirevastaanotoilla. Soite-asemilla järjestetään eri ammattiryhmien vastaanottotoimintaa tarpeen edellyttämässä laajuudessa ja tuksella. Soite-asemien ja Soite-kioskien toiminnan resurssien riittävyyden ja palvelulaadun turvaamiseksi hyödynnetään tarvittaessa toiminnan määräaikaisia sulkuja. Vastaanottotoiminnassa hyödynnetään sekä ammattiryhmien välillä että potilaskontakteissa digitaalisia kanavia konsultaatioiden mahdollistamiseksi myös lähipalveluissa. Potilaan omahoito-palveluja kehitetään ja potilaan vastuuta omasta hoidosta vahvistetaan. Vastaanottopalveluissa perusterveydenhoito yhdistyy joustavasti erikoissairaanhoidon osaajiin siten, että potilas saa tarvitsemansa hoidon riippumatta siitä, missä ja milloin asioi. Erikoissairaanhoidon osaamista tuodaan lähelle potilasta matalan kynnyksen konsultaatiomahdollisuuksilla, digitalisaatiolla ja jalkautuvilla palveluilla. Yhteyden saannin parantamiseksi vastaanottopalveluiden puhelinjärjestelmää parannetaan. Ajanvarauskirjat koko maakunnan alueella kootaan samaan näkymään, josta aikoja voi joustavasti antaa eri asemille ja keskuksiin. Myös sairaalasta jatkohoitoon ohjattaessa voidaan sairaalasta suoraan varata aika maakunnan palvelupisteeseen. Asiakkaiden suoria sähköisiä palvelukanavia otetaan nykyistä laajemmin käyttöön (Effica-omahoito ja kaksisuuntainen viestintä, suorat ajanvaraukset kohdennetusti, puhelin- ja etävastaanottotoiminta). Potilaslähtöisyys taataan siten, että moniongelmaiset ja kroonisesti sairaat potilaat saavat oman hoitotiiminsä, jolla on päävastuu potilaan hoidosta. Laaditaan hoitosuunnitelma, joka kirjataan potilaspapereihin ja joka seuraa potilasta koko hoitoprosessin ajan. Satunnaista hoitoa tarvitsevilla on mahdollisuus päästä nopeasti hoitoon riippumatta asuinpaikastaan koko maakunnan alueen kattavasti. Vastaanottoaikoja pidennetään arkisin klo 18 saakka siten, että iltapäivällä ja alkuillasta järjestetään eri ammattiryhmien järjestämiä kiireellisiä vastaanottoja resurssien mahdollistamissa sekä kysynnän edellyttämissä rajoissa. Hyvinvointipalvelukeskuksissa on laajin palvelutarjonta ja osassa lisäksi vuodeosasto, röntgen ja päiväaikaiset kiirevastaanotot. Hyvinvointipalvelukeskustoimintatapaa kehitetään edelleen. Hyvinvointikeskusalueella voi olla toiminnallisesti erilaisia yksiköitä alueen palvelutarve huomioiden. Hyvinvointipalvelukeskuksissa toimii terveydenhuollon virka-ajan kiireellisen vastaanottotoiminnan lisäksi kiireetöntä hoitaja- ja lääkärivastaanottoa sekä terveydenhuollon lisäksi mm neuvola-, hammaslääkäri- ja sosiaalipalveluja tiiviissä yhteistyössä. Palvelusisällöt vaihtelevat yksiköissä. Hyvinvointipalvelukeskukset ovat Kokkola, Kannus ja Tunkkari. Soite-asemilla on vaihteleva ja muuntuva terveyden ja sairaanhoidon tarjonta. Palvelusisällöt vaihtelevat yksiköissä riippuen alueen väestön tarpeista. Asemilla järjestetään kiireellistä ja kiireetöntä lääkärin vastaanottoa, asiantuntijasairaanhoitajien, päivystävien sairaanhoitajien ja yhdessä neuvola- ja Sivu 32 / 108
sosiaalipalveluiden kanssa. Soite-asemia ovat Lestijärvi, Toholampi, Lohtaja, Kälviä, Ullava, Koivuhaka, Perho, Kruunupyy, Teerijärvi ja Alaveteli. Kälviän Soite-aseman toiminta siirretään uudistettaviin tiloihin vuoden 2018 aikana. Kuntakeskuksissa, joissa ei ole erillistä Soite-asemaa tai hyvinvointipalvelukeskusta, järjestetään yleisimmät lähipalvelut (mm laboratorionäytteenotto) yhteistyössä toimialueiden kesken Soite-kioskissa. Toiminta perustuu pääosin ajanvaraukseen. Palveluiden järjestämisessä hyödynnetään digitalisaatiota ja liikkuvia järjestämistapoja. Muutokset 2018 - Terveyskeskusten potilasryhmien segmentointi kiirevastaanottoon, kiireettömään vastaanottoon ja paljon palvelua tarvitsevien palveluihin - Maakunnallinen yhteispäivystys hoitoon myös virka-aikana vakavimmin sairaat (päivystyshoidon kriteerien ja sovitun alueellisen työnjaon mukaisesti) - Kiirevastaanottoja keskitetään hyvinvointipalvelukeskuksiin (Kannus, Tunkkari ja Kokkola) - Asiantuntijahoitajien vastaanottojen lisääminen - Terveyskeskusten vastaanottotoiminnan aukioloaikojen laajennuskokeilu klo 18 saakka joinakin päivinä viikosssa - Kälviällä terveyskeskustoimintojen siirto uusiin tiloihin 2018 vuoden aikana - Sähköiset palvelut laajenevat; sähköinen hoidon tarpeen arvio, Effican kaksisuuntainen viestintä, etävastaanotto, suoran sähköisen ajanvarauksen kokeilu 2. Päivystys ja diagnostiikka Päivystystoiminta eriytetään kiireettömistä vastaanottokäynneistä päivystysasetuksen linjausten mukaisesti. Asiakkaan yhteydensaantia puhelimitse yhteispäivystykseen parannetaan puhelintyön uudelleen organisoinnilla. Samoin vuoden 2018 alussa otetaan käyttöön sähköinen päivystyksellisen hoidon tarpeen arviointi sekä chatt palvelut päivystyksessä. Päivystävien sairaanhoitajien osaamisen hyödyntämistä kehitetään ja työkuvat päivitetään. Heille taataan yhteys tarvittaviin erikoisosaajiin, kuten erikoislääkäreihin ja suoravastaanoton fysioterapeutteihin. Uudistettu päivystävän sairaanhoitajan koulutus käynnistyy v. 2017 puolella. Koulutuksessa on huomioitu myös ensihoidon osalta tulevaisuuden tarpeet kotona tehtävään hoidon tarpeen arviointiin. Päivystys- ja diagnostiikkaosaston aloittaa toimintansa loppuvuodesta 2018 mahdollistaen päivystyshoidon prosessien nopeuttamisen ja hoidon kehittämisen sekä antaen mahdollisuuksia toimintojen ja resurssien yhteensovittamiseen eri toimijoiden kesken MY-siivessä. Hoidollisen kehittämisen painopisteitä vuonna 2018 ovat mm. vakavien infektioiden tunnistamisen nopeuttaminen ja niihin liittyvien komplikaatioiden ehkäiseminen sekä hoidon kehittäminen päivystyspotilaan hoitoprosessissa. Niin ikään Soiten Sivu 33 / 108
suuronnettomuusvalmiutta yms. poikkeusoloihin varautumista kehitetään yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Ensihoidon ensisijainen rooli on akuutin hoidon turvaaminen koko maakunnan alueella. Perhon ensihoito siirtyy kuntayhtymän omaksi toiminnaksi vuoden 2018 aikana. Soiten palvelutasopäätös päivitetään teknisesti valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti ERVA yhteistyönä. Ensihoidon roolia vahvistetaan edelleen myös kotiin vietävän palvelun osalta yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten päivystyksen, kotisairaalan ja kotihoidon kanssa. Radiologian ja laboratorion toiminta sopeutetaan tulevan palvelurakenteen mukaisesti ja tarvittaessa yksiköiden aukioloaikoja tiivistämistä ja joidenkin radiologian palvelujen aukioloaikojen jatkamista, esim. magneetti. Soiten radiologian pisteet ovat Kokkolassa (keskussairaala), Tunkkarilla ja Kannuksessa, mikä tarkoittaa Kokkolan terveyskeskuksen röntgenpisteen toiminnan lopettamista uudisrakennuksen valmistuessa. Ensi vuoden aikana pilotoidaan radiologian hoitajien kolmivuorotyötä. Laboratorion näytteenottopisteet ovat lähipalvelua, mikä järjestetään pääosin Soite-asemien ja Hyvinvointipalvelukeskusten yhteydessä sekä tarvittaessa Hoidon ja hoivan kotisairaanhoidon tuella. Laboratorio siirtyminen ajanvaraukseen jatkuu vuoden 2018 aikana. Vieritestausten mahdollisuutta kasvatetaan. Vieritestausmenetelmien ja laitteiden kehittyminen mahdollistaa tutkimukset itse hoitotapahtuman yhteydessä. Muutokset 2018 - Asiakkaalle mahdollisuus myös päivystyksessä sähköiseen hoitotarpeenarvioon - Asiakkaan yhteydensaannin parantaminen hoitotarpeen arvion uudelleen järjestämisellä - Päivystyksen Chat palvelu - Päivystys- ja diagnostiikkaosasto aloittaa toimintansa 9-10/2018 - Ensihoidon palvelutasopäätös päivitetään ja ensihoito omana toimintana koko maakunnassa 2018 - Kokkolan terveyskeskuksen röntgen toimintojen siirto sairaalarakennukseen YM-siiven valmistuessa - Laboratoriotoiminnassa lisätään vieritestauslaitteiden käyttöönotto - Ajanvarauksen käyttöönotto laboratorion näytteenottopisteissä 3. Somatiikka, Erikoissairaanhoito Somatiikan palvelualue tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja alueen väestölle päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon työnjaon mukaisesti. Erikoislääkäri osaamista tuodaan lähemmäksi potilasta järjestämällä sähköisiä palveluja, konsultaatioita ja/tai erikoislääkärivastaanottoja myös yleislääkärin vastaanottojen yhteyteen. Erikoissairaanhoidon palveluketjuja pyritään kokoamaan asiakkaasta lähteviin kokonaisuuksiin jäykän erikoisalajaon sijasta. Sivu 34 / 108
Päivystysasetuksen ja erikoissairaanhoidon työnjaosta annetun asetuksen mukaisesti turvataan resurssit asetusten mahdollistaman leikkaustoiminnan järjestämiseksi tavoitteena leikkaustoimintavolyymien kasvattaminen tasolle, joka mahdollistaa leikkaustoiminnan jatkamisen. Päivystävän sairaalan toiminnan turvaaminen edellyttää myös riittävää resursointia ja kiireettömän hoidon potilasvolyymiä. Leikkaustoiminnan laajentamisella lisätään jäsenkuntien ulkopuolelle suunnattua palvelutuotantoa. Päivystävän keskussairaalan strategian mukaisesti sairaalassa on ympärivuorokautinen leikkaushoidon valmius ja leikkaussalihenkilöstö päivystää sairaalassa. Leikkaustoiminnan sujuvuutta ja henkilökunnan joustavaa käyttöä jatketaan. Päiväkirurgian ja keskusleikkaussalin toiminta ja henkilöstö on sulautettu yhteen ja leikkaustoiminnan tehostamista jatketaan. Leikkaussalien saneeraus jatkuu tilojen ajanmukaistamiseksi. Potilaan kotiutuminen suoraan leikkauksesta mahdollistuu uuden heräämöstä kotiin eli herko-toiminnan myötä, jonka toiminta vakiinnutetaan 2018 vuoden aikana. Naisten klinikassa jatketaan toimintojen moniammatillista kehittämistä hyvän palvelukokemuksen parantamiseksi. Varhaisemman kotiutumisen tarvitsemia tukitoimia (mm. kätilön, lastensairaalan kotikäynnit) kehitetään yhteistyössä perheiden palveluiden kanssa. Kätilöpoliklinikan toimintaa laajennetaan ja perhehuoneiden määrää synnytysvuodeosastolla lisätään. Tehokkaasti ja laadukkaasti toimivan kardiologian osaston ja sydäntoimenpideyksikön toimintaa turvataan uusien angiografialaitteiden hankinnalla. Tarkoituksena on jatkaa elektiivistä kardiologista toimintaa (mm. varjoainekuvaukset, pallolaajennukset sekä tahdistinhoidot) sekä tarvittaessa hätätyönä tehtyjä päivystyksellisiä toimenpiteitä. Muutokset 2018 - Kokeillaan palveluiden järjestämistä asiakaslähtöistä osaamiskeskusratkaisuista käsin tietyillä erikoisaloilla (diabeteskeskus, infuusiokeskus) - Leikkaussalitiimin sairaalapäivystyksen aloittaminen - Heräämöstä kotiin toiminnan vakiinnuttaminen - llaan laajempaan asiakaskuntaa keskeisten leikkaustoimintojen pitämiseksi maakunnassa - Leikkaussalien peruskorjaus jatkuu ja toimintojen organisointi muuttuvien volyyminen mukaiseksi - Angiografiatoimintojen (sekä kardiologisten että radiologian) turvaaminen uuden angiosalin myötä 4. Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa jatketaan hoitoprosessien yhtenäistämistä ja toimintojen tehostamista. Vuoden 2018 aikana kaikki toimintayksiköt ovat keskitetyn ajanvarauksen piirissä, jolla tehostetaan hammashuoltotiimien toimintaa vähentämällä puhelinliikenteen aiheuttamaa työnkatkonaisuutta. Hammashoidossa jatketaan liikkuvien yksiköiden, ns. PopUp laitteiden hyödyntämistä, joilla esim. koululaisten hammastarkastuksia voidaan tarvittaessa tuoda kouluille lähipalveluna. Sivu 35 / 108
Suuhygienistien osaamisen hyödyntämistä jatketaan ja työkuvat yhtenäistetään. Hammashuollon vastaanottojen aukioloaikoja laajennetaan alkuiltaan klo 18 saakka ja lauantaiaukioloja toteutetaan kysynnän ja resurssien mukaan. Alueellisten erojen ja hoitotarpeiden mukaan tehtävää resurssijaon arviointia jatketaan. Suun terveydenhuolto järjestää hammaslääkäripäivystystä huomattavasti omaa aluettaan suuremmalle alueelle. Tätä toimintaa jatketaan ja kehitetään edelleen. Hammaspäivystyksen tilat siirtyvät vuoden 2018 aikana keskussairaalan tiloihin hammas- ja suusairauksien poliklinikalle. Kälviän, Lohtajan ja Ullavan hammashoito keskitetään uudistettaviin Kälviän Soite-aseman tiloihin vuoden 2018 aikana. Muutokset 2018 - Keskitetty ajanvaraus puhelimitse - PopUp yksikön aikaisempaan laajempi käyttö maakunnassa - Suuhygienistien toiminnan tehostaminen (korvaa osia aikaisemmin hammaslääkärin tekemistä tehtävistä) - Hammaspäivystys siirtyy keskussairaalan tiloihin 2018 vuoden alussa - Kälviän, Lohtajan ja Ullavan hammashoito keskitetään Kälviälle uudistettaviin tiloihin 2018 vuoden aikana 5. Kuntoutus ja neurologia Kuntoutuksen ja neurologian palvelualue järjestää ja koordinoi maakunnan laajuisesti kuntoutuspalvelut kaikille asiakas- ja potilasryhmille. Toimintakyky on molempien palvelukokonaisuuksien yhteinen viitekehys, jota arvioidaan kokonaisuutena suhteessa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintaympäristöön WHO:n luokitusperheeseen kuuluvaa toimintakyvyn toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen ICF:n (International Classification of Functioning, Disability and Health) mukaisesti. Henkilöstön ICF-tuntemusta lisätään suunnitelmallisesti ja valitaan ICF-agentit, jotka vievät tietoa eteenpäin Neku-osaston toiminta käynnistyy syksyllä 2018 suunnitellusti. Henkilöstö, tilat ja laitteet ovat suunnitelman mukaisesti käytössä ja mallinnetut prosessit ja toimintaperiaatteet kaikkien osaston henkilöstöryhmien kesken toimivat sekä yhteistyö YM-siiven, maakunnan ja esh:n osastojen sekä tehostetun kotikuntoutuksen ja tavanomaisen kotikuntoutuksen kesken on sujuvaa. Henkilöstöjohtamista vahvistetaan ja tuetaan, tavoitteena on avoin ja osallistava johtajuus. Lähiesimiestehtäviä kartoitetaan ja arvioidaan. Työyhteisön jäsenyyttä vahvistetaan tiimityöskentelyllä. Kaikkien osaamista laajennetaan moniammatillisella yhteistyöllä ja suunnitelmallisella ammatillisella koulutuksella ja työnkierrolla. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta vakiintuu ja neurologian asiantuntijahoitajan toiminta käynnistyy. Matalan kynnyksen palvelutoiminta aloitetaan, mm liikuntaneuvonta ja sähköinen ajanvaraus Sivu 36 / 108
neuvontaan ja ohjaukseen. Määritetään tavoitetasot (määrälliset ja laadulliset) uusien toimintojen osalta (liikuntaneuvonta, fysioterapeutin suoravastaanotto, TIA-ohjaus) ja tarkistetaan osittain vanhojen toimintojen osalta. Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti ja tehdään mahdolliset muutokset henkilöstön kohdentamisessa. Neuvottelut yhteisen apuvälinerekisterin ja budjetin käytöstä vammaispalvelun ja lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinetoiminnan kanssa jatkuvat, toimintamalli pyritään hiomaan käytäntöön vuoden 2018 aika. Samalla rakennetaan yhteistä alueellista toimintamallia kodinmuutostöiden organisoimiseksi. Muutokset 2018 - Neku-osasto aloittaa toimintansa syksyllä 2018 - Fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta vakiinnutetaan - Neurologian asiantuntijahoitajien toiminta käynnistyy - Matalan kynnyksen palvelutoiminta aloitetaan (sähköinen ajanvaras neuvontaan ja ohjaukseen) 6. Sairaala-apteekki Sairaala-apteekki tuottaa apteekkipalveluista Soite kuntayhtymän osastohoidon, toimenpide ja poliklinikkayksiköille. a on tukea potilaan lääkehoidon onnistumista yhteistyössä moniammatillisten hoitoryhmien kanssa. Lääkehoidon arviointipalvelua kehitetään apuvälineeksi potilaan hoidossa. Osastofarmasiasta saadut kokemukset kerätään ja palvelua kehitetään edelleen. Vuorovaikutus yksiköiden kanssa tiivistetään entisestään jalkauttamalla koko kuntayhtymän Lääkehoitosuunnitelmaa yksiköihin. Käytetyimpien suonensisäisten antibioottien keskitetyn käyttökuntoon saattamisen pilotoinnissa saadut kokemukset hyödynnetään palvelun mahdollisessa käyttöönotossa. Myös lääkehuollossa hyödynnetään ja kehitetään automaatioratkaisuja mahdollisimman tehokkaaksi. Muutokset 2018 - Suonen sisäisesti annettujen antimikrobilääkkeiden keskitetty valmistus pilotointi - Sähköisten ratkaisujen käyttöönotto hoitoyksiköiden tueksi; automaattitilaukset, varastohallintaan - Sähköinen lääkekaappi päivystys- ja diagnostiikkaosastolle Sivu 37 / 108
4.2 Hoidon ja hoivan palvelut VISIO: Asiakas keskiöön osaaminen ja voimavarat käyttöön! TOIMINTA-AJATUS: Hoidon ja hoivan palvelut tuotetaan yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan laadukkaasti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelut tukevat itsenäistä selviytymistä, osallisuutta ja toimintakykyä. a on, että asiakas voi asua turvallisessa ja esteettömässä omassa kodissaan tukipalveluiden ja kotihoidon turvin niin pitkään kuin se inhimillisesti ja resurssien mukaan on mahdollista. Jokaisessa Hoidon ja hoivan yksikössä annettava hoito ja palvelu perustuvat yksilölliseen, voimavaralähtöiseen hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelmaan asiakkaan/potilaan tarpeiden mukaisesti. Asiakkaan kuntoutuessa hänellä tulee olla mahdollisuus siirtyä kevyempien palveluiden piiriin. Hoidon ja hoivan toiminta perustuu normien lisäksi laatusuositukseen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi sekä kansallisiin omaishoidon kehittämisohjelmaan, ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan sekä kansalliseen muistiohjelmaan. 4.2.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Soite on työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työyhteisön jäsenyyttä vahvistetaan ja tuetaan mm. yhteisön vuorovaikutusta ja osaamista kehittämällä Henkilöstön eläköityessä ja palvelurakenteen muutoksen mahdollistaessa sopivat toimet muutetaan sairaanhoitajan, lähihoitajan, aputyömiehen tai kliinisen asiantuntijan toimiksi strategian mukaisesti resurssityöryhmän päätöksellä Henkilöstön liikkuminen asiakkaiden tarpeiden Henkilöstökyselyn tulos yli toimialan keskiarvon Resurssien kohdentaminen uudelleen seuraavasti: - Kotisairaalaan 4 sh (2018) - Tehostetun kotikuntoutumisee n 7 htv - Kotihoitoon 5,5 htv - Ennakointityö 2 sh (2018 ja 2019) - Aputyömies 1 - Laitos- ja palveluasuminen 6 sh 2020 mennessä (nimikemuutokset) Sivu 38 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Yksiköissä on osaava ja sitoutunut henkilöstö suhteessa asiakkaiden/potilaiden hoidon vaativuuteen Työhyvinvoinnin kokemus paranee mukaan Sairaanhoidollinen osaaminen käytössä virkaajan ulkopuolella RAI-mittariston tulosten perusteella henkilöstöresurssin kohdentaminen 2018 Osaamiskartoitukset Laaditaan palvelualuekohtainen koulutussuunnitelma Työkierto Perehdytys Kehityskeskustelut Johtamista ja työyhteisön jäsenyyttä vahvistetaan ja tuetaan (osallisuus, vastuu, Tehostetusta palveluasumisesta kotihoitoon asiakkaiden tarpeiden mukaan Yöpartio Kokkolasta n. 40 km säteellä (aiemmin 30 km) Kotihoito ja kotisairaala klo 7-21 toimii koko Soiten alueella Hoitajamitoitukset (hoitajaa/asukas tai potilas) ovat: - laitosasuminen 0,7 - lyhytaikaishoito 0,75 - tehostettu palveluasuminen 0,6 - vaativa hoito ja kuntoutus Yleosastot Kokkola 0,8 (Y-siivessä 0,82) - Yle-osastot Kannus ja Tunkkari 0,75 - kotihoito 0,13 0,2 Kaikissa yksiköissä Täydennyskoulutusvelvoite toteutuu Toteutunut työkierto Toteutunut perehdytys ja perehdytyksen arviointi 100 %. Perehdytyksen suunnittelussa ja kehittämisessä otetaan huomioon arvioinneissa saatu palaute. Toteutuneet kehityskeskustelut 100 % Sairauspoissaolojen määrä vähenee 3 pv/htv vuoden 2017 tasosta Sivu 39 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA osaaminen) Avoin johtamisen kulttuuri (vuorovaikutus ja kahdensuuntainen viestintä) Työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa huomioidaan Hoidon ja hoivan tavoitteet Aktiivisen keskustelut/määrä tuen Hyvästä työstä ja tavoitteiden saavuttamisesta palkitaan Henkilöstön palkitseminen Soiten palkitsemisjärjestelmän mukaisesti Työhyvinvointikyselyn tulos yli keskiarvon Palkitsemisjärjestelmä käytössä PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Johtamisessa ja prosessien kehittämisessä toimialueiden keskinäisten raja-aitojen poistaminen Asiakkaan/potilaan ehyt palvelupolku sekä hoito- ja palveluketju - Hyvinvointipalvelukeskustoimintatapa (soteintegraatio) Jokaisella asiakkaalla päivitetty hoito-, palvelu- ja kuntoutumissuunnitelma Hypake-työryhmään osallistuminen Toimialueiden välinen yhteistyö optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi asiakkaan, talouden ja toiminnan näkökulmista Laaditut suunnitelmat Palvelurakenteen keventäminen Kotona asuvien yli 75-v osuus 93-94% Palvelutarpeen arviointien perusteella kohdennetaan ensisijaisesti asiakkaan tarvitsemat riittävät tukipalvelut Systemaattisen ennakointityön toiminnan laajentaminen ja jalkauttaminen koko Soiten alueelle Tukipalvelut, omaishoito ja perhehoito myönnetään vahvistettujen kriteerien mukaisesti Omaishoidon myöntäminen kriteerien mukaan, alueelliset Soite-omais- ja perhehoitokeskukset Päivätoiminnat käynnissä Jokilaaksoissa 2018 Kriteerit päivitetään 2018 15 % yli 75-v tukipalveluiden piirissä 5-6 % yli 75-v omaishoidon piirissä Omais- ja perhehoitokeskukset toiminnassa koko Soiten alueella (yhteistyössä muiden toimialueiden kanssa). Sivu 40 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kasvu Kaikki kotihoidon asiakkaat tulevat kotiuttamistiimin kautta kotihoidon asiakkaiksi - arvioidaan todellinen palvelujen tarve asiakkaan omassa kodissaan Kuntouttavan lyhytaikaishoidon toimintamallin yhtenäistäminen Ympärivuorokautisen asumisen sijoituspäätösten väheneminen suhteessa yli 75-v väestö Kuntoutumisosaamisen Kotihoidon profiloiminen tehostettuun kotihoitoon Kotihoidon kotiuttamistiimin toiminnan laajentaminen Kokkola 2018 Lestijokilaakso 2019-20 Perhonjokilaakso 2019-20 Tehostetun kotikuntoutumisyksikön ja kotisairaalan toimintaa laajennetaan Toiminnan koordinoinnin ja kehittämisen vastuuhenkilö määräaikaisena 31.7.2018 saakka, jonka jälkeen koordinaattori HH:n esikuntaan Asiakas ohjataan kuntoutumis- ja arviointijaksolle ennen ympärivuorokautisen sijoituspäätöksen tekemistä. Ko. palvelu järjestetään Honkaharjun toimintakeskuksen Ventus 1 osastolla, TVC:ssä, Männistössä, Kuntolassa, Lepolassa tai Tehostetun kotikuntoutumisen yksikössä asiakkaan tarpeen Omaishoidon asiakasmäärä kasvaa 50 henkilöllä, perhehoidossa asiakasmäärä kasvaa 5 henkilöllä 13 14,5 % yli 75-v säännöllisen kotihoidon piirissä 5,5 lh htv:n siirto 2018 2 sh htv siirto 2019-20 2 sh htv siirto 2019-20 Tehostetussa kotikuntoutumisyksikössä 24 paikkaa. 280 asiakasta käy läpi intervention + kontrollikäynnit 1200 kpl. 7 htv siirto 2018 Kotisairaalassa 36 paikkaa. 800 potilasta/vuosi. 4 htv siirto 2018 Näyttöön perustuva toiminta Toimintakyvyn alku- ja loppumittaukset Asiakkaan jatkohoidon suunnittelu Paikat: Männistö 14, Kuntola 13, Lepola 6, TVC 13, Vaiho 17 ja Ventus 1 14 Kuntoutusintervention tulosten pysyvyyden seuranta ja arviointi Hakemusten määrä Jakson läpi käyneiden määrä Sijoitusten määrä - nämä suhteutetaan Sivu 41 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA hyödyntäminen kaikissa yksiöissä: Yle-osastoilla, tehostetussa palveluasumisessa, laitosasumisessa, lyhytaikaishoidossa ja kotihoidossa Jokaisella asiakkaalla on kuntoutumissuunnitelma, jota arvioidaan ja päivitetään systemaattisesti Ympärivuorokautisen hoidon/asumisen paikkojen vähentäminen 48 kpl perusteella. 1/2018 Valvonnassa tarkastetaan kaikkien yksiköiden asiakaskohtaiset kuntoutumissuunnitelmat Jokaisen asiakkaan toimintakyvyn mukainen asuminen, vastuulääkärin arvio kokonaistilanteesta Ympärivuorokautisen asumisen paikkoja vähennetään 48 kpl vuoden 2018 aikana - 14 paikkaa kuntouttavaan intervallihoitoon, 2018-10 laitospaikkaa lakkautetaan, 2018-4 paikkaa senioriasumiseen - 20 tepa-paikkaa lakkautetaan, 2018-19 Sairaalaosastoilla potilaat ovat vain akuutin hoidon jakson verran Kokkolan perusterveydenhuollon potilaspaikkamäärä vähenee 14 kpl yli 75-v väestöön, tavoite -20% palvelutalohakemuk sista ei johda sijoituspäätökseen RAI-mittaritulokset Rehabot, MNA, PAIN, ADL, CPS seurataan, laaditaan kuntoutumista ja hyvinvointia edistävät interventiot sekä toteutetaan ne Tehdyt kuntoutumissuunnitelmat ja arviot asumis- /palvelumuodosta Vuoden 2017 tilanteeseen verrattuna ostopalvelupaikkoja vähennetään 10 paikkaa Ventus 1, 2 ja 3 vähennetään 9 paikkaa Ventus 1 intervallihoitoon siirtyy 14 paikkaa Iltarusko 4 paikkaa siirtyy senioriasumiseen Heimbo vähenee 3 Sandhem vähenee 1 Leporanta vähennetään 7 paikkaa, siinä vaiheessa kun Kehvan Mariakatariinan suunnitelma voidaan toteuttaa, mahdollisesti vuosi 2018 Yle-osastoilla 1 % yli 75-v Yle osastot os. 1 vähennys 4 paikkaa 1.1.2018 (paikkoja 26) Sivu 42 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Kannuksen ja Tunkkarin osastoille laaditaan toiminnan kehittämissuunnitelma Yle os 2 (paikkoja 27) Yle os 4 vähennys 3 paikkaa 1.1.2018 (jää 24) 1.10.2018 nykyiseltä Yle 1 vähenee 3 paikkaa, jää 23 1.10.2018 nykyiseltä Yle 2 vähenee 4 paikkaa, jää 23 Tesaan siirtyy os 4:n paikkoja - Neku 14 paikkaa Kaikkien kolmen osaston tulevaisuudessa päivystysosastolla hoidettavien potilaiden paikkoja siirtyy päivystys- ja diagnostiikan palvelualueelle 10 paikkaa. Muutoksen jälkeen pthpaikkoja 70 kpl, joista Tesaan 24 kpl Yhteisen toimintakykymittarin käyttöönotto RAI-mittaristo käyttöön koko Soiten alueella Kehittämissuunnitelman mukaisesti osastojen paikkamäärää lasketaan asteittain (6 ss / osasto ja yhteensä vähennetään 9 htv vuoden 2018 aikana) samanaikaisesti kotisairaalaja kuntoutumistoimintaa laajentaen ( 2 htv siirto kotisairaalaan, 2 htv siirto tehostetun kotikuntoutumisen yksikköön ja 1,5 htv:n siirto kotihoitoon) Lähtökohta on se, että jokaisella potilaalla on hoitosuunnitelman lisäksi kuntoutumissuunnitelma ja sitä toteutetaan ja arvioidaan systemaattisesti. Käytössä oleva RAImittaristo - osaamisen varmistaminen Sivu 43 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA SAS-toiminnan yhtenäistäminen Asiakastietojen käytettävyys ja tilastotietojen saatavuus Ehyt ja sujuva hoito/palveluketju SAS-prosessin kehittäminen ja jaksohoito SAS prosessisovelluksen käyttöön ottaminen 1/2018 Yhteisen asiakastietojärjestelmän käyttöönotto, kirjaamis- ja tilastointi kriteerit yhtenevät Sylvin-prosessin päivittäminen ja integrointi Soiten prosesseihin PA-SAS työkalu käyttö vakiintuu, prosessin kehittäminen Jaksohoito SAS työkalu otetaan käyttöön Palveluohjaus SAS otetaan käyttöön Käytössä oleva tietojärjestelmä Päivitetty prosessi mittareineen 2018 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Kuntoutumisen edellytykset turvataan kaikissa palveluissa Asiakas saa tarvitsemansa tuen kotona asumisen mahdollistamiseksi tai tarvitsemansa tuetun asumisen tai tehostetun palveluasumisen paikan Erityistä tukea tarvitseville asiakkaille on nimetty omatyöntekijät Asiakkaan valinnanvapaus Asiakkaalla/potilaalla on toimintakykyyn ja voimavaroihin perustuva hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelma, jossa on kirjattuna asiakkaan itse asettamat tavoitteet Kotiin järjestettävät palvelut kriteerien mukaan SAS-työryhmän sijoituspäätös kriteerien mukaan Nimetään vastuuhenkilö Hakulomakkeissa tieto, mihin palveluun ja esim. mihin palvelutaloon asiakas ensisijaisesti hakee. Jos mieluisin vaihtoehto ei toteudu, voi paikan saada sen vapauduttua. Yhteiseen tietojärjestelmään laaditut hoito-, kuntoutumisja palvelusuunnitelmat 100 % Jonotusaika 0 3 vrk Jonotusaika tehostettuun palveluasumiseen max. 2 kk Laitosasumiseen max. 3 kk Nimetty vastuuhenkilö Toteutuneet sijoittumistoiveet Nettisivuilla asianmukaiset ja Sivu 44 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Nettisivut tarkistetaan vähintään x1/ vuosi ja aina muutosten yhteydessä tarvittaessa. ajantasaiset tiedot palveluista helposti kansalaisten saatavilla. Auditointien ym. markkinoinnin tukena käytettävän palautteen hyödyntäminen. Palvelujen saatavuus yhdenvertaisesti Asiakkaan/potilaan osallisuus Henkilökohtaisen budjetin pilotointiin osallistuminen ja henkilökohtaisen budjetin (HB) kriteerien työstäminen/2018 Kotona asumista tukevat eri palvelualueiden palvelut ovat tarkoituksenmukaisella tavalla käytössä koko Soiten alueella Asiakkaan/potilaan kanssa yhdessä laaditut hoito-, kuntoutumis- ja palvelusuunnitelmat Jatkuva asiakaspalaute Asiakastyytyväisyyskysely Asiakasraadit Vanhusneuvosto Valmiit HB-kriteerit ja HB:n kustannukset Toteutunut toiminta Palvelupäätökset Laaditut suunnitelmat Palautteen käsittely yksiköissä Toteutuu kerran vuodessa TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Hoidon ja hoivan asukaskohtaiset kustannukset pienenevät Tehostetun palveluasumisen, laitosasumisen ja sairaalaosastojen Henkilöstön sairauspoissaolojen väheneminen Kiinteistöjen vuokrakulujen hallinta, optimaalinen tilojen käyttö Ympärivuorokautisesta asumisesta paikkoja vähennetään vuoden 2018 loppuun mennessä 48 kpl Sairauspoissaolot vähenevät 3 pv/htv vuoden 2017 verrattuna Puistolan tilojen hyödyntäminen (kotihoito ja tukipalvelut) Tallgårdenin tilojen käytöstä luopuminen Toteutuneet peittävyydet laskentahetkellä yli 75-v Tehostettu palveluasuminen Sivu 45 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA paikkamäärä suhteessa yli 75-v väestöön laskee - lyhytaikaishoitoon 14 paikkaa - senioriasumiseen 4 paikkaa - ostopalvelu 10 paikkaa lakkautetaan - oma tehostettu palveluasuminen 10 paikkaa lakkautetaan - 10 laitospaikkaa lakkautetaan 6 % Laitosasuminen alle 1% Perusterveydenhuollon osastot 1% Kuljetuspalveluiden kustannukset pienenevät Kotiateriapalvelujen kustannusten hallinta Etälääkäripalvelun avulla akuuttihoidon käyttö laskee, kustannukset laskevat 1,5 milj. Kotihoidon kuntoutumisyksikön kuntoutusintervention läpi käyneiden asiakkaiden palvelujen tarve vähenee Yleislääketieteen osastoilta lakkautetaan yhteensä 26 paikkaa (14 + 6 + 6) Henkilötyövuosien nettovähennys 11,1 htv => 488 000 Tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden käytön vähentämisen vaikutus 365 000 Kuljetuspalvelukeskuksen toiminta vakiintuu 1/2018 Kustannusten seuranta ja vertailu Toiminnan keskittäminen Veteliin Järjestetään tehostetun palveluasumisen ja laitospalvelujen sekä kotihoidon piirissä oleville asiakkaille 2018 asiakkaita 2370 Asiakasmäärä nostetaan, 24 asiakasta yhtä aikaa kuntoutusjaksolla. Kuljetuspalveluiden keskimääräinen kustannus pienenee (-25 % asiakasta kohden) vuoden 2017 tasoon verrattuna Tehty selvitys Toiminnan laajeneminen koko Soiten alueelle Toteutunut toiminta Akuuttihoitopäivät vähenevät ja kustannukset laskevat 200 / yli 75-v Kuntoutusintervention käy läpi 280 asiakasta/vuosi 90 % asiakkaista asuu jakson jälkeen omassa kodissaan Sivu 46 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Kotihoidon asiakaskohtaisten käyntimäärien väheneminen runsaasti palveluja tarvitsevilla Kuntoutusintervention läpi käyneiden asiakkaiden kontrollit; mittarin laatiminen ja toimintamallin kuvaaminen Asiakasmaksuperusteiden muuttaminen Kotihoidon maksutaululukon ja tuntiperusteisuuden yhteensovittaminen Etähoitajanpalvelun laajentaminen tarpeen mukaan tukipalveluiden tai kotihoidon palveluiden piirissä Asiakkaiden toimintakyky kohenee tai säilyy entisellään vuosi jakson päättymisestä - Kontrollikäyntien sisältö kuvattu ja mittari käytössä - kontrollikäynnit toteutuneet 100% (arvio 1200 käyntiä/vuosi) Asiakasmäärä kasvaa vuoden 2017 tasosta 4.2.2 Toimintasuunnitelma Hoidon ja hoivan suunnitelma toiminnallisista muutoksista 2018 a on, että 93 94 % yli 75-vuotiaista asuu omassa kodissaan. Ennakoivat avopalvelut, omaishoito ja perhehoito: - asiakasmäärien lisääminen omaishoito, perhehoito, kotiin järjestettävät tukipalvelut - päivätoimintojen käynnistyminen jokilaaksoissa SAS-prosessi: Kaikki ympärivuorokautiseen asumiseen hakeneet asiakkaat ohjataan arviointijaksolle kuntouttavaan lyhytaikaishoitoon, jonka jälkeen päätös asumispalveluista tai kotiin järjestettävistä tarkoituksenmukaisista palveluista. HH:n ja Kehvan SAS-työryhmien yhdistäminen. Lyhytaikaishoito: Kuntouttavan toimintamallin työstäminen jokaiseen intervalliyksikköön ja toiminnan koordinointi siten, että asiakkaat ohjataan interventiojaksoille kriteerien mukaan. Toiminta on tavoitteellista ja toimintakyvyn kehittymistä mitataan ja arvioidaan myös interventiojakson jälkeen. Paikkoja lisää 14 kpl, kun Ventus 1 muutetaan laitosasumisesta lyhytaikaishoitoon. Sivu 47 / 108
Kotisairaala: Toiminta laajenee vuoden 2018 aikana molemmissa jokilaaksoissa, tavoitteena asiakasmäärän nosto koko Soiten alueella 800. 1-8/17 asiakasmäärä 400. Kotihoidon kuntoutumisyksikkö: Toimintaa laajennetaan siten, että yksikkö on 24-paikkainen. Prosessin kehittämistä jatketaan, asiakkaiden seurantakäyntien toimintamallin ja mittarin kehittäminen. Kotihoito: Kotihoidon kotiuttamistiimin toiminnan laajentaminen koko Soiten alueelle. Tehostetun kotihoidon asiakasmäärän kasvattaminen. Virtuaalihoitajan palvelun piiriin lisätään soveltuvia asiakkaita. Tallgårdenin tilojen käytöstä luopuminen. Yleislääketiede: MY-siiven valmistuminen 10/2018. Yleislääketieteen osastojen 1 ja 2 siirtyminen uusiin tiloihin. Potilaspaikkojen määrä molemmilla osastoilla 23 kpl. Kannuksen ja Tunkkarin osastoiden kehittäminen kuntoutumisideologian mukaisiksi kehittämishankkeen myötä, jolloin paikkamäärä molemmissa yksiköissä laskee 6 sairaansijaa. Laitos- ja palveluasuminen: Ympärivuorokautisen asumisen paikkojen muutos strategian mukaan: - Ventus 1 muuttuu lyhytaikaishoidon yksiköksi ja samalla paikkamäärä vähenee nykyisestä 17 paikasta 14 paikkaan - Ventus 2 ja 3, molemmista paikkamäärä vähenee nykyisestä 17 paikasta 14 paikkaan - Sandhem vähenee 1 paikka - Heimbo vähenee 3 paikkaa - Leporanta vähenee 7 paikkaa, jolloin Mariakatariinasta siirtyy Matti-yksikkö vapautuviin tiloihin - Iltaruskosta 4 paikkaa senioriasumiseen - Ostopalveluista vähenee 10 tehostetun palveluasumisen paikkaa - Yhteensä 48 paikkaa Vanhusten ja vammaispalveluiden asiakkaiden asumispalveluiden tarkoituksenmukainen optimointi. Kehittämistoiminta: - Henkilökohtaisen budjetin pilotointi sote-lainsäädännön muutoksen mukaisesti - Kannuksen ja Tunkkarin osastojen kehittämishanke - Kehvan ja HH:n prosessien synergiaetujen tunnistaminen ja yhteistyön syventäminen - Asiakasturvallisuus, asumisympäristön riskien havaitseminen ja eliminoiminen - Henkilöturvallisuus, koulutus ja henkilökohtaisten turvavälineiden käyttö - Henkilöstön hyvinvointi: Työhyvinvointihanke tukee työntekijän oman vastuun tiedostamista omasta hyvinvoinnista ja työkyvystä. - Video-visit palvelun eri asiakasryhmien kasvattaminen - Medanez -käyttöönotto (elintoimintojen langaton mittaus) - YLE-osastoilla - SmartHome-e hankkeen yhteistyön jatkaminen - HRM:n hyödyntäminen osaamisen varmistamisessa Sivu 48 / 108
- Toiminnan ja palvelujen sisäisen ja ulkoisen valvonnan tulosten perusteella yksiköiden toiminnan kehittäminen tavoitteellisesti. - Henkilöstöresurssin kohdentaminen asiakkaiden palvelutarpeen ja asiakasvirran mukaisesti Yhteenveto henkilöstömuutoksista: Yleislääketieteen osastot: vähennetään 5 + 9 htv, varahenkilöstöön siirtyy 1 htv Laitosasuminen poistuu 6,55 htv Tehostettu palveluasuminen poistuu 9,6 htv Jaksohoito lisäys 2,15 htv (mitoituksen korjaus) Ennakoivat avopalvelut lisäys 2 htv Kotisairaala lisäys 4 htv Tehostettu kotikuntoutuminen lisäys 7 htv Kotihoito lisäys 5,5 htv Esikunta lisäys 1 htv Eläköityvät, joihin ei haeta täyttölupaa 1,6 htv Poistuu 32,75 htv Lisäys 21,65 htv Netto -11,1 htv 4.3 Perheiden palvelut TOIMINTA-AJATUS: Edistämme lasten, nuorten, aikuisten ja perheiden terveyttä, hyvinvointia ja osallisuutta laadukkailla, joustavilla ja moniammatillisilla palveluilla yhteistyössä yksilöiden, perheiden ja heidän läheistensä kanssa. 4.3.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Moniammatillisten/ voimavarakeskeisten työtapojen osaamisen lisääminen Toimialan yhteinen koulutusohjelma - Verkostotyön koulutus - MDFT tiimin kouluttaminen - TLP-koulutus Toimialueen yhteisiin kouluksiin osallistutaan palvelualueista Monialaisen verkostotyön 1-1,5 vuoden koulutus toimii jatkuvana koulutuksena Sivu 49 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA PTT-hankkeen toimintatavat Lape-hankkeen koulutukset OTE-hankkeen koulutukset ProSOS-hankkeen koulutukset Osallistutaan Mielenterveyden ensiapukoulutuksen (MHFA) laajentamiseen koko Soiten henkilöstölle Yksi MDFT-tiimi jatkuu 2018 ja toimialueen henkilöstö perehdytetty toimintamalliin 2018 lopussa Soiten henkilöstä koulutus suoritettu Soiten tavoitteiden mukaisesti 2018 lopussa toimialueen vastuualueilla on ohjaajakoulutuksen käynyt henkilö Työnohjauksen systemaattinen saatavuus psykososiaalisessa työssä Ammattitaitoisen henkilöstön riittävyys Jatketaan koko toimialan kattavaa työnohjausjärjestelmää - työnohjauksen toteutumisen arviointi kehityskeskusteluissa Aktiivinen rekrytointi - Sosiaalityötekijöiden rekrytoinnin haasteisiin vastataan kilpailukykyisellä palkkauksella - Laajenevan neurologisen kuntoutuksen psykologipalveluihin varautuminen (toteutetaan ensisijassa ja tarvittaessa vakanssimuutoksena) Päivystysjärjestelyjen kehittäminen Varahenkilöstön rakentaminen lähipalveluihin, lastensairaalaan ja Kaikilla perhepalveluissa työskentelevillä on mahdollisuus toistuvaan ryhmätyönohjaukseen Työpanos yli 90 % kaikilla ammattiryhmillä - Sosiaalityöntekijöiden viroista 70% täytetty pätevyyden omaavilla sosialityöntekijöillä Lastenpäivystys vakiinnutetaan uusi lastenpäivystys pilotin pohjalta jäsenkuntien kannalta kustannusneutraalisti huomioiden ns. päivystysasetuksen edellyttämät laadulliset vaatimukset (päätetään mahdollisessa lisätalousarviossa) Psykiatripäivystys Sivu 50 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen sosiaalityöhön Erikoislääkärikoulutusyhteist yö Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa tehtävä yhteistyö Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö Jatkuva tarpeenmukainen mahdollisuus esimies alaiskeskusteluun työpaikkapäivystykseksi (aktiivipäivystys) Oulun yliopiston ja Turun yliopiston yhteistyösopimukset jatkuvat Sosiaalityöntekijäkoulutus jatkuu Varhaisen tuen malli toteutunut 2018 Arvioidaan kehityskeskusteluissa, joiden kattavuus 100 % Työturvallisuuden vahvistaminen ja henkilöstön kokeman väkivallan tai sen uhan vähentäminen Tilaratkaisuissa huomioidaan turvallisuusnäkökulmat ja kiinnitetään huomiota yksin työskentelyyn Toimintatarpeiden mukainen henkilöstömitoitus Hoitotyön henkilöstömitoitus valmistellaan koko keskussairaalaan. Sen perusteella hoitohenkilöstö kohdennetaan uudelleen toiminnoille Yhteistyö turvallisuuspäällikön, työsuojeluviranomaisten kanssa, nollalinja ja työnantajan vastuun korostaminen väkivallan suhteen Sivu 51 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Terveyden edistäminen Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten prosessien kehittäminen toimialalla Osallistuminen valtakunnallisiin kärkihankkeisiin: - Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakkavieroituspalvelut - Lape-hanke auttaa uudistamaan ennaltaehkäiseviä lapsi- ja perhepalveluita - Osallistutaan maakunnalliseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään Vakiinnutetaan ryhmätoiminta neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Päihdepalvelujen vaativan avohoidon ja psykiatrisen avohoidon yhdistäminen Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon ja vaativan perheneuvonnan uusi toimintamalli lastensairaalan osana Lähipalveluiden, lastensairaalan ja palveluohjaustoiminnan puhelinliikenteen uusi toimintamalli Hankesuunnitelman mukainen toiminta toteutuu Ryhmämuotoinen neuvola toimii suurimmissa neuvoloissa ja on kaikkien osallistuttavissa Avokuntoutus siirtyy Soiten toiminnaksi vuoden 2018 alusta Lasten ja nuorten psykiatrian portaaton ja lähetteetön hoito toteutuu vuoden 2018 aikana Lapsiperheiden puhelinpalvelun laatu parantuu ja puhelut ohjautuvat oikeaan paikaan. Kehvasta siirtyy lapsiasiakkaiden hoito ja hoiva osittain perheiden palveluihin Nuorisopsykiatrian vastuualue yhdistyy Sivu 52 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Lastenpsykiatria ja kehitysvammalääketiede - vastuualueeseen Sosiaalipäivystyksen toiminnallinen muutos ns. päivystysasetuksen mukaisesti osaksi yhteispäivystystä ja aktiivipäivystyksenä Psykiatripäivystyksen ja sosiaalipäivystyksen prosessien yhteinen kehittäminen yhdessä yhteispäivystyksen kanssa Voimaperheet toimintamalli vakiinnutetaan Lääkäripalveluiden vakiinnuttaminen pitkäaikaistyöttömien työ- ja toimintakyvyn selvittelyssä Lasten ja nuorten kuntoutusprosessit liitetään tiiviiksi toiminnalliseksi osaksi Lasten ja perheiden lähipalveluita ja Lasten ja nuorten sairaalaa Psykiatripäivystäjän työpanos tehokkaasti käytössä 8-10 % kohdeikäluokasta on palvelun piirissä vuosittain Osallistutaan uusien interventioiden kehittämiseen Lasten ja nuorten lähipalveluihin liittyvät ohjatut kuntoutusprosessit ja Lastensairaalan tarvitsemat esh-tasoiset kuntousresurssit tuotetaan suhteessa palvelujen myyntiin (käsitellään lisätalousarvio-kysymyksenä) Yksittäisistä kontakteista suunniteltuihin moniammatillisiin prosesseihin Hyvinvointipalvelukeskuksen (HYPAKE) suunnittelu Yhteistyökäytännöistä sopiminen toimialan sisällä eri yksiköiden kesken sekä palveluohjaustoiminnan kanssa Perhekohtaisen Moniammatillisuuden mittari kehitteillä PKO käytössä vuoden 2018 aikana Sivu 53 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Vaativa osaaminen lähipalveluiden tukena lähetteistä konsultaatioihin Hoito- ja asiakassuunnitelmien määräaikaisuus ja tehokas seuranta ohjausjärjestelmän (PKO) toteutus tietojärjestelmäratkaisuna Vakiinnutetaan lastenlääkäreiden työkierto avoterveydenhuollossa Kehitetään lähipalveluiden ja naisten klinikan konsultaatiomalli Tietojärjestelmään liitetään psykososiaalisissa palveluissa toiminnan ohjausjärjestelmä Vuonna 2018 neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon lääkärityöstä toteutuu 20% erikoislääkärien työpanoksella PKO käytössä viimeistään v 2018 aikana ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Sähköisen neuvonnan ja sähköisen asioinnin lisääminen Otetaan käyttöön aikuisten ja lapsiperheiden sosiaalityöhön sähköinen omapalvelu (sosiaali-effica) Soiten asiakkaiden chatpalvelu vakiinnutetaan Kotiin/arkeen ulottuvan tuen, hoidon ja kuntoutuksen lisääminen Otetaan käyttöön olemassa olevia sähköisiä palveluita yhteistyössä Soiten digiryhmän kanssa Sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen - Ryhmämuotoisen kuntouksen laajeneminen Sosiaalisessa kuntoutuksessa alueellinen kattavuus Sivu 54 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palveluprosessien joustavuus Asiakkaiden ja potilaiden osallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä Lisätään koko toimialalla laajennettuja aukioloaikoja ja saavutettavuutta Kokemusasiantuntijat Perheiden palveluiden asiakasraati Voikukkia -ryhmä Lastensuojelun kehittäjätyöryhmä Laajennetut aukioloajat ja saavutettavuus käytettävissä lapsiperheiden sosiaalipalveluissa, psykiatrialla, perheneuvonnassa, lastensairaalassa, neuvolassa, kouluterveydenhuollossa ja kotipalvelussa Käynnissä oleva toiminta jatkuu TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Ulkopuolelle myyty hoito lisääntyy lasten sairaanhoidossa Ulkopuolelle myyty hoito lisääntyy Varaudutaan ns. päivystysasetuksen ja työnjakoasetuksen aiheuttamiin ulkoisen toimintaympäristön muutoksiin Yhteistyö Pietarsaaren kanssa (Malmin sairaalan lastenosasto ja lastenpäivystys sulkeutuvat 2018 alussa) Kehitetään Lastensairaalabrändiä ja konsultaatioita sopimuskunnille Yhteistyö P-PSHP:n kanssa 35-40 % lasten sairaalahoidon hoitopäivistä myydään jäsenkuntien ulkopuolelle Lastentautien ja lasten neurologian palvelutarpeiden kasvun johdosta perustetaan jäsenkuntien kannalta kustannusneutraalisti 3 sairaanhoitajan vakanssia Lisääntyvä volyymi laskee palvelutuotannon yksikkökustannuksia vaikka edellyttää osastohoitoon lisäresursseja (tilat ja henkilöstö) 35-40 % tuotetuista psykiatrisista hoitojaksoista Sivu 55 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA psykiatriassa ja päihdehoidossa Yhteistyö Pietarsaaren kanssa myydään jäsenkuntien ulkopuolelle Mielenterveyskuntoutuji en asumispalveluissa painopiste kevyempiin muotoihin ja kotikuntoutukseen Palveluverkko tiivistyy ja toimitilojen käyttöaste paranee Ostopalvelujen käytön ja oman tuotannon suhteen optimointi palvelualueittain Soiten toiminnaksi - mielenterveys- ja päihdepalvelujen vaativan avohoidon ja psykiatrisen avohoidon yhdistäminen ASPA - asumispalveluselvityksen toimenpidesuositukset Kokkolan ja jokilaaksojen aikuissosiaalityön toimitilaratkaisut Päihdehuollon ostopalvelu muutetaan omaksi toiminnaksi selviämis- ja vieroitushoidon ja avokuntoutuksen osalta Perustetaan tarkoituksenmukaiset vakanssit siirtyvälle henkilöstölle Psykiatrian osasto 15 määräaikaisten vakanssien vakinaistaminen sairaanhoitaja (8), mielenterveyshoitaja (2) Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa palveluseteli käytössä 1.1.2018 määräaikaiset asumispalvelusopimukset tehostetussa palveluasumisessa ja palveluasumisessa olevien asiakkaiden määrä vähentyy (-10%) ja kotikuntoutustarpeeseen voidaan vastata TYP- ja aikuissosiaalityö samoihin tiloihin vuoden 2018 aikana Ostopalvelut vain poikkeustapauksissa Toteutuu 1.1.2018 alkaen Selviämis- ja vieroitushoito sekä avokuntoutus toimii joustavasti osana potilaitten hoito- ja palveluprosessia Soiten toiminnaksi - Neurofeedback-hoito - Magneettistimulaatiohoito Ostopalvelu muutetaan omaksi toiminnaksi Laitteiden hankinta Perustetaan laajavastuisen Käynnistyy omana toimintana kevään 2018 aikana Sivu 56 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA sairaanhoitajan vakanssi Pitkäaikaistyöttömyydes tä aiheutuvien haittojen ja kustannusten vähentäminen Sähköisten palvelukontaktien lisääminen Perhehoidon ensisijaisuus toteutuu Tiivis yhteistyö työvoimahallinnon, työllisyyspalveluiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa e-kontrollit, e-asioinnit, e- konsultaatiot, osana koko Soiten kehittämistyötä Perhehoidon kehittäminen Soitessa Asiakassuunnitelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja mahdollisimman kattavasti, aktivointiaste ja kuntouttavan työtoiminnan toteutuneet päivät Mahdollisuus sähköiseen kontrolliin: lasten diabetes, astma ja reuma v 2018 Moniammattillinen yhteistyö lisääntyy mm. Hackney-toimintamallin kautta Toimialan oman avoperhekuntoutuksen kehittäminen 4.3.2 Toimintasuunnitelma Perheiden palveluissa suurimmat muutokset ovat koko toimintarakenteen integraatiossa. Toimialalla yhdistyy toisaalta kaikki lapsille ja nuorille tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisaalta perheille tarkoitetut psykososiaaliset palvelut, mukaan lukien aikuisten psykososiaaliset palvelut, joissa sekä yhden hengen taloudet että lapsiperheiden vanhemmat ovat palveluiden käyttäjiä. Toimialan palvelujen organisointi vastaa Soiten perustamisen ja kansallisen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tavoitteita. Toimialan toimintasuunnitelman toteutumisessa on keskeistä uusien toimintatapojen käyttöönotto, henkilöstön kouluttaminen, sitouttaminen uuteen toimintakulttuuriin sekä aiemmista sektoroiduista toimintamalleista irrottautuminen. Integraatioon liittyy tärkeänä osana toimintojen tiivistäminen ja kustannusten vähentämiseen tähtäävä palvelurakennemuutos. Integraatio edellyttää toimialueen sisällä ja toimialueiden välillä vastuualueiden yhdyspintapalveluiden tarkoituksenmukaista yhteensovittamista (esim. Lasten ja nuorten kuntoutus, Naisten klinikka, Yhteispäivystys ja Vastaanottopalvelut) tiivistämällä vastuualueiden yhteistyötä tai siirtämällä vastuualueita toiminnallisesti tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Perheiden palvelut -toimialueen palveluista merkittävä osa on jäsenkuntien ulkopuolelle myytäviä palveluita. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät henkilöstöresurssin lisäykset toteutetaan jäsenkuntien osalta Sivu 57 / 108
kustannusneutraalisti. Ilman henkilöstöresurssin lisäystä osasta nykyisiä jäsenkuntien ulkopuolelle myytäviä palveluita joudutaan luopumaan. Toimialueen integraatioprosessia tehostetaan hallinnollisilla muutoksilla, jotka liittyvät perheneuvonnan, päihdepalvelujen sekä nuorisopsykiatrian erikoisalan muutoksiin. Kaikissa muutoksissa on tavoitteena lähetteetön ja portaaton asiakaslähtöinen toimintamalli. Palvelujen saavutettavuutta ja joustavuutta parannetaan tukeutuen sekä lastensairaalan päivystykseen että hyödyntämällä psykiatripäivystyksen ja sosiaalipäivystyksen siirtymistä varallaolosta sairaalapäivystykseen. Nämä laki- ja asetusperusteiset muutokset hyödynnetään parantamalla samalla palveluprosesseja ja kriisiavun saamista eri vuorokauden aikoina. Toimialueen palvelualueilla otetaan käyttöön toiminnan kannalta tarpeellinen määrä leasing-autoja. Tämä tapahtuu kustannusneutraalisti ja toimialueen koordinoimana. Lasten ja perheiden lähipalvelut Lasten ja perheiden lähipalveluissa vakiinnutetaan vuoden 2017 aikana käyttöön otettuja toimintamalleja: Reppu-tiimimalli, Voimaperheet- toimintamalli, Toimiva lapsi ja perhe -työmenetelmä, yhdistetty äitiyslastenneuvola, lääkärien ja terveydenhoitajien yhteisvastaanotot sekä ryhmävastaanotot. Neuvolassa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä lapsiperheiden kotipalvelussa palveluja tarjotaan virka-ajan ulkopuolella asiakkaiden tarpeen mukaan. Lastenneuvolan määräaikaistarkastuksia muutetaan siten, että kaikki 10 kk ikäiset lapset käyvät neuvolassa ja 2-3 vuotisneuvola toteutetaan 2,5 vuotiaana. Samalla pilotoidaan 2,5 vuotiaiden tarkastuksia yhdessä päivähoidon kanssa. Lasten ja nuorten mielenterveydenhoitoon otetaan käyttöön uusi toimintamalli, jossa ohjaustehtävä keskittyy lastensairaalaan, jonka tukea ja työparityötä lähipalvelujen kanssa lisätään. Puhelinpalveluja keskitetään ja luodaan uusi toimintamalli yhteistyössä Lasten ja nuorten poliklinikan, Lasten ja nuorten osaston ja palveluohjaustoiminnan kanssa. Jatketaan LAPE-hankkeen perhekeskusmallin suunnittelua. Soitessa on kolme perhekeskusta (Kokkola, Kaustinen, Kannus), perhepalveluiden osaamiskeskusta, joista jokaiseen Soiten jäsenkuntaan tuotetaan lasten ja perheiden lähipalveluita väestön tarpeen mukaan. Osallistutaan sähköisen asioinnin kehittämistyöryhmään ja laajennetaan sähköistä palvelua. Toteutetaan alle 20 vuotiaiden asiakkaiden ilmaisten ehkäisyvälineiden pilotti THL:n sekä Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti. Tarkoituksena on vähentää nuorten ei-toivottuja raskauksia ja vähentää inhimillisiä kärsimyksiä, joita raskaudenkeskeytyksestä aiheutuu. Pilotti aiheuttaa lääkemenoihin pienen lisäyksen (50000 euroa) mutta vähentyneet raskaudenkeskeytykset (Naisten klinikka) ja niihin liittyvä mielenterveyspalveluiden vähentynyt käyttö (Psykiatria ja päihdepalvelut) kattavat valtaosan lääkemenojen lisäyksestä. Lasten ja nuorten terveydenhuollon ja sairaanhoidon lääkärivastaanotot yhdistetään saumattomaksi palveluprosessien kokonaisuudeksi yhteistyössä Vastaanottopalveluiden ja Lasten ja nuorten sairaalan kanssa. Sivu 58 / 108
Terveydenhoitajille luodaan varahenkilöstöjärjestelmä, johon vakinaistetaan 7 pitkäaikaista sijaista. Työntekijöillä on mahdollisuus osallistua työnohjaukseen. Osallistutaan hyvinvointipalvelukeskuksen (HYPAKE) suunnitteluun osana lapsi- ja perhepalveluiden toimintakokonaisuutta (ns. Lasten tori). - Soitessa on kolme perhekeskusta (Kokkola, Kaustinen, Kannus), perhepalveluiden osaamiskeskusta, joista tuotetaan jokaiseen Soiten jäsenkuntaan lähipalveluita väestön tarpeen mukaan - Toteutetaan alle 20-vuotiaiden asiakkaiden ilmaisten ehkäisyvälineiden pilotti THL ja STM suosituksen mukaisesti: 10000-50000 euroa/v Lasten ja nuorten sairaala Lastentautien ja lastenneurologian avohoidon kysynnän lisääntyminen edellyttävät kolmen sairaanhoitajan vakanssin perustamista. Virat perustetaan jäsenkuntien kannalta neutraalisti vähentäen toiminnan lisääntymisen vuoksi runsaasti kasvaneita vakituisten ylityötunteja sekä ylimääräisestä ja sijaisesta hoitohenkilökunnasta aiheutuneita henkilöstökuluja. Ns. päivystysasetuksen ja työnjakoasetuksen aiheuttamilla ulkoisen toimintaympäristön muutoksilla tulee olemaan edellä mainitun lisäksi vaikutuksia vastuualueen tila- ja henkilöstötarpeeseen, jotka ratkaistaan mahdollisella lisätalousarviolla. Malmin sairaalan lasten osaston ja lasten päivystyksen sulkeutuminen ja Oulaskankaan synnytysten loppuminen lisäävät merkittävästi Lastentautien ja lastenneurologian avo-, osasto- ja tehohoidon palveluiden kysyntää. Vastuualueen sairaanhoitajat pystyvät työskentelemään ja siirtyvät päivittäin vastuualueen suorituspaikoissa tarpeen mukaan, minkä ansiosta merkittävä palvelujen kysynnän kasvu voidaan toteuttaa kustannustehokkaalla henkilöstöresurssin lisäyksellä. Palvelutuotannon yksikkökustannukset pienenevät palveluvolyymin kasvaessa enemmän kuin palveluun tarvittava henkilöstöresurssi. Tämä mahdollistaa Lasten ja nuorten yhteispäivystyksen (alle 16-vuotiaat) vakiinnuttamiseen Uusi lasten päivystys pilotin pohjalta; tarkistetaan tarpeellinen henkilökuntamitoitus ja tarpeelliset työtilat lasten ja nuorten päivystyksellisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Lasten päivystyksen jatkomahdollisuus arvioidaan Lapehankkeen jälkeen eikä jatkorahoitus sisälly tähän talousarvioon. Tukeudutaan sijaistarpeessa ensisijaisesti resurssikeskuksen varahenkilöstöön. Paine nuorisopsykiatrian avohoitoon näkyy lähetteiden 40 % lisääntymisenä. Nuorisopsykiatrialla ja yleensä nuorten palveluissa portaaton hoito ei toteudu tarpeen mukaisesti. Samoin lastenpsykiatrian ja perheneuvoloiden antamien mielenterveyspalvelujen kesken on päällekkäisyyttä ja epäselvää työnjakoa. Nuorten palveluissa tavoitteena on yhtenä palveluyksikkönä toimiva nuorisopoliklinikka, jolla on sekä nuorisopsykiatrian että nuorten päihdetyön tehtävät. Lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian poliklinikoiden toiminta sekä nykyisin perheneuvonnan ja sen yhteydessä toteutettu mielenterveystyö ja nuorten päihdevastaanotto Nuotta yhdistyvät Lasten ja nuorten sairaalan toteuttamaksi portaattomaksi hoidoksi, jolla on runsaammin etätyötä ja lähetteetön vastaanottotapa. Vuoden 2018 alusta Nuorisopsykiatrian vastuualue yhdistyy Lastenpsykiatria ja kehitysvammalääketiede -vastuualueeseen muodostaen Lasten- ja nuorisopsykiatria ja kehitysvammalääketiede -vastuualueen. Sivu 59 / 108
Lastenpsykiatrian osasto muuttaa evakkotiloihin sairaalan L2 -talon yläkertaan tai muutoin keskussairaalan yhteyteen. Lastenpsykiatrian osasto suunnittelee uudet toimivat työtilat ja toimintakokonaisuuden yhdessä lastenpsykiatrian poliklinikan sekä lasten ja nuorten terapiapoliklinikan kanssa. Osallistutaan hyvinvointipalvelukeskuksen (HYPAKE) suunnitteluun osana lapsi- ja perhepalveluiden toimintakokonaisuutta (ns. Lasten tori). Parannetaan potilaiden ja perheiden palvelukokemusta ja varmistetaan sairaanhoidon omalla äidinkielellä. - Lastentaudit ja lastenneurologia -vastuualueelle perustetaan 3 sairaanhoitajan vakanssia: ei kustannuksia jäsenkunnille - Lastenpsykiatrian osasto muuttaa nykyisistä väistötiloista keskussairaalan yhteyteen - Perheneuvonta yhdistetään toiminnalliseksi osaksi Lastenpsykiatria ja Kehitysvammalääketieteen vastuualuetta - Nuorisopsykiatrian vastuualue yhdistetään Lastenpsykiatria ja Kehitysvammalääketieteen vastuualueeseen - Ns. päivystys- ja työnjakoasetusten aiheuttavat ulkoisen toimintaympäristön muutoksia, joilla on merkittäviä vaikutuksia Lasten ja nuorten sairaalan tila- ja henkilöstötarpeeseen ja jotka ratkaistaan lisätalousarviolla. Psykiatria ja päihdepalvelut Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien tupakkavieroituspalvelujen kehittämistä toteutetaan osallistumalla STM:n kärkihankkeeseen. Mielenterveyskuntoutujien asumis- ja tukipalveluissa jatketaan ASPA 2017 -selvityksen toimenpiteiden toteutusta, jossa ensisijaista on oma koti ja väestölle suunnatut palvelut sekä tämän lisäksi tarpeenmukaiset tukipalvelut. Asumispalveluissa otetaan käyttöön palveluseteli. Psykiatristen erikoisalojen lääkäripäivystys muutetaan päivystysasetuksen edellyttämällä tavalla sairaalapäivystykseksi 1.1.2018 alkaen, minkä toteutus edellyttää (kiertävän) erikoistuvan lääkärin viran perustamista. Viran perustaminen on käytännössä kustannusneutraali. Psykiatrian osasto 15 palvelumyynti Kala- ja Pyhäjokilaaksoon, on vakiintunut, johon liittyen vuodelle 2017 määräaikaisesti lisätyt vakanssit muutetaan vakinaisiksi sairaanhoitajien (8) ja mielenterveyshoitajien (2) vakansseiksi. Vuoden 2018 alusta Nuorisopsykiatrian vastuualue yhdistyy Lastenpsykiatria ja kehitysvammalääketiede - vastuualueeseen muodostaen Lasten- ja nuorisopsykiatria ja kehitysvammalääketiede -vastuualueen. Hoito- ja palveluketjun ongelmiin etsitään ratkaisua yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Psykiatrian avohoidossa jatketaan lähetteettömän hoidon lähetteistä konsultaatioihin - toiminnan edelleen kehittämistä, jossa on käytössä uusi työkalu palvelunkäyttöanalyysin tekemiseen sekä perhekohtaisen ohjausjärjestelmä, johon linkittyy myös sähköisten palvelujen kehittämiseen. Psykiatristen erikoisalojen (psykiatria, nuorisopsykiatria ja lastenpsykiatria) päivystys muuttuu päivystysasetuksen vaatimusten mukaisesti työpaikkapäivystykseksi, pääosin päivystäjänä sairaalassa on erikoistuva lääkäri, jolla on tukena erikoislääkäri vapaamuotoisessa päivystyksessä. Tällä resurssilla Sivu 60 / 108
tehostetaan prosesseja ja avohoidon tukea. Ostopalveluja muutetaan omaksi toiminnaksi. Ensiksi omana toimintana käynnistyy päihdepalveluista selviämis- ja vieroitushoito sekä avokuntoutus. Kliinistä työtä tekevä henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella ja johtamisjärjestelmän muuttuminen edellyttää palveluesimiehen viran perustamista. Toiseksi omaksi toiminnaksi siirtyy magneettistimulaatiohoito ja neurofeedback-hoito, jonka toteutus edellyttää laitehankintoja sekä laajavastuisen sairaanhoitajan vakanssin perustamista. - Osasto 15 määräaikaisten vakanssien muuttaminen vakinaiseksi: ei kustannuksia jäsenkunnille - Neurofeedback -ostopalvelun siirtyminen omaksi toiminnaksi (1 sairaanhoitajan vakanssi): 40000 e/v - Päihdehuollon ostopalveluiden siirtyminen omaksi toiminnaksi - Psykiatripäivystys muuttuu työpaikkapäivystykseksi (sairaalapäivystys): 150000 e/v. - Ostopalveluiden ja piirin ulkopuolisen psyk. hoitoa siirtyy omaksi toiminnaksi: - 250000 e/v Perhetukipalvelut ja lastensuojelu Multidimensionaalinen perheterapia (MDFT) -tiimin koulutus jatkuu vuonna 2018 ja koulutuksessa olevien terapeuttien varsinainen asiakastyö alkaa tuolloin. MDFT-tiimi toimii lastensuojelun ja lastensairaalan (nuorisopsykiatria) yhteistyönä. Maakunnallinen LAPE ohjaa lastensuojelun kehittämis- ja muutostyötä. Lastensuojelun moniammatillinen toimintamalli (Hackney-malli) pilotoidaan ja tavoitteena on, että vuoden 2018 aikana lastensuojelussa kaikki tiimit työskentelevät systemaattisesti Hackney-mallin mukaisesti. Koska toimintamallin yhtenä tavoitteena on sosiaalityöntekijän intensiivinen työskentely asiakkaan kanssa, sosiaalityöntekijän asiakasmäärät ja työn vaativuus kasvavat. Hackney-malli edellyttää 1 sosiaalityöntekijän määräaikaista palkkaamista vuodeksi 2018 sekä työnohjauksen lisäämistä. Pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointi on haasteellista. Sosiaalijohtajan johdolla toimialue valmistelee strategian pätevien sosiaalityöntekijöiden rekrytointia varten. Perhehoitoa muutetaan omaksi toiminnaksi ja lastensuojelussa varataan työntekijäresurssit perhehoitajien kanssa tehtävään työhön. Sosiaalipäivystys muuttuu vuoden 2018 alussa aktiivityöksi. Samassa yhteydessä perhetukipalvelut ja lastensuojelun organisaatio uudistetaan. Asiakastyön työvälineitä (kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet) päivitetään vastaamaan liikkuvaa työtä ja reaaliaikaista kirjaamista. Ostopalveluita tarkastellaan kriittisesti. Ostopalveluita muutetaan kustannusneutraalisti ja tarkoituksenmukaiselta osin omaksi toiminnaksi. Muutoksessa palkataan määräaikaisesti 2-4 työntekijää ja kartoitetaan mikä on oman työn vaikuttavuus ja miten muutos näkyy kustannuksissa. - Sosiaalipäivystykseen liittyvän toimintatavan muutoksen (aktiivipäivystys) lisäkustannus: 60000 e/v - Perhetyön ostopalveluiden muuttamista omaksi toiminnaksi kokeillaan jäsenkuntien kannalta kustannusneutraalisti tavoitteena kustannusten vähentyminen Sivu 61 / 108
- Palveluiden painopisteen siirtyminen sijaishuollosta ennaltaehkäiseviin palveluihin Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityössä Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) sijoitetaan Kokkolassa samaan toimipisteeseen toimeentulotukiyksikön ja ulkomaalaistoimiston kanssa. Yhteinen toimitila mahdollistaa yksiköiden työntekijöiden toimenkuvien joustavan laajentamisen sekä monialaiseen työttömien aktivointityöhön että toimeentulotukityöhön Perho- ja Lestijokilaakson tapaan. Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmiä kehitetään perustamalla uusia sosiaalisen kuntoutuksen ryhmiä. Aikuissosiaalityö on mukana kehittämässä asiakkaiden monialaista integroitua sosiaali- ja terveyspalvelua ja yhteistyötä paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluissa. Paljon tukea tarvitsevat (PTT) hanke päättyi vuoden 2017 loppupuolella ja siinä laadittiin toimintamalli sosiaali- ja terveydenhuollon paljon tukea tarvitsevien tai useita palveluita käyttävien asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Osallistumme Hyvinvointipalvelukeskuksen suunnitteluun edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja toteuttamiseksi. Osallistutaan Osatyökykyisille tie työelämään (Ote) hallituksen kärkihankkeeseen, jossa luodaan toimintamallia osatyökykyisten palveluille uudessa maakuntaorganisaatiossa. Lisäksi tehdään yhteistyötä Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) hallituksen kärkihankkeen kanssa ja muiden meneillään olevien yhteistyöhankkeiden kanssa. Asiakastyön työvälineitä (kannettavat tietokoneet ja älypuhelimet) päivitetään vastaamaan liikkuvaa työtä ja reaaliaikaista kirjaamista. Vuonna 2018 otetaan vastaan Kokkolan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 30 uutta kiintiöpakolaista. Ulkomaalaistoimisto kehittää koko maakunnan alueella maahanmuuttajatyötä yhdessä muiden toimijoiden kanssa. - Monialainen työllistymistä edistävä yhteispalvelu (TYP) sijoitetaan Kokkolassa samaan toimipisteeseen toimeentulotukiyksikön ja ulkomaalaistoimiston kanssa. Psykologipalvelut Psykologian palvelualue tuottaa psykologipalvelut koko Soiten alueelle. Toiminnan suunnittelu ja ohjaus perustuvat Soiten strategisiin linjauksiin ja palvelualueen taloudellisiin ja toiminnallisiin faktoihin. Toimintamalli on työnjaon osalta vakiintunut. Psykologit toimivat moniammatillisten työryhmien jäseninä eri erityisaloilla vakanssipohjaisesti mutta tarvittaessa joustavasti. Osaamisen ja työn kuormituksen perusteella tuetaan työtehtävien hoitamista kollegiaalisesti, ja yksikön sisäinen konsultointi on vakiintunutta. Ostopalveluista pyritään siirtymään kokonaan vakanssipohjaiseen psykologityöhön. Tulevana toimintakautena on keskeistä turvata toimintamalli nykyisellä vakanssipohjalla sekä varautua laajenevan neurologisen kuntoutuksen (NEKU) edellyttämään psykologityöhön. Tämä edellyttää yhtä (1) lisävakanssia. Pidemmällä aikavälillä on huomioitava 24.8.2017 vahvistettujen päivystys- ja työnjakoasetusten myötä Sivu 62 / 108
muuttuvan Soiten toimintaympäristön tarpeisiin vastaaminen kaikkien ammattiryhmien osalta, mukaan lukien psykologit. - Neurologisen kuntoutuksen edellyttämän psykologipalveluiden lisääntymisen tarve arvioidaan ja tarvittaessa toteutetaan vakanssimuutoksella Palveluohjaustoiminta Palveluohjaustoiminnasta tiedotetaan asiakkaille ja eri palvelualueiden kanssa pidetään yhteistyöpalavereita, jotta asiakkaat löytävät palveluohjauksen ja palveluohjaus kohtaa asiakkaat. Asiakkaat saavat matalan kynnyksen neuvontaa ja ohjausta myös sähköisesti Chat palvelun kautta. Chat palvelua laajennetaan. Uutta palveluohjaustoimintaa kehitetään yhteistyön, palveluprosessien, palautteiden ja käytännön kokemusten kautta sekä toimintaa vakiinnutetaan. Palveluohjaustoiminta on integroitunut palveluprosesseihin ja sen avulla edistetään yhteistyössä tavoitteena ihminen keskiössä. Palveluohjaustoiminnan jalkauttaminen kahden palveluohjaajan työpanoksella myös maakunnan alueelle, jotta asiakkaat saavat tasavertaiset palvelut ja Chat-palveluiden laajentuminen mahdollistuu. Terveyssosiaalityöntekijöiden osaamisen hyödyntäminen eri palveluprosesseissa sekä yhteistyö ja päätösprosessien pelkistäminen muiden palvelualueiden kanssa palvelujen päällekkäisyyksien välttämiseksi. Sosiaalipäivystyksen toiminnallinen muutos ns päivystysasetuksen mukaisesti osaksi yhteispäivystystä. Sosiaalipäivystys muuttuu varallaolosta aktiivipäivystykseksi. Palveluohjaustoiminnan kotiuttamishoitajat yhteistyössä suunnittelevat ja järjestävät osastoilta ja Soiten alueelta kotiutuvien potilaiden kotona asumista tukevia palveluita tai etsivät potilaille optimaalisen jatkohoitopaikan. Tämän toiminnan tavoitteena on sujuvoittaa ja helpottaa potilaiden kotiuttamisprosessia. - Sosiaalipäivystys muuttuu vuoden 2018 aktiivityöksi ja tiiviisti Soiten Yhteispäivystyksen yhteyteen 4.4 Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut TOIMINTA-AJATUS: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa palvelut tasavertaisesti, laadukkaasti ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta kunnioittaen. Palvelut tukevat itsenäistä selviytymistä ja toimintakykyä sekä vähentävät esteitä normaaliin elämään. a on mahdollisuus toimia itsenäisinä, omasta elämästä päättävinä kansalaisina. Kehitysvammahuoltoa ja vammaispalvelua toteutetaan ensisijaisesti peruspalveluina, joita täydennetään tarvittaessa erityispalveluilla. Sivu 63 / 108
4.4.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018 Soite on työnantaja, joka arvostaa työntekijöitään Työhyvinvoinnin kokemus paranee Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Henkilöstöjohtamista, esimiestyötä ja työyhteisön jäsenyyttä vahvistetaan ja tuetaan mm. yhteisön vuorovaikutusta ja osaamista kehittämällä -Avoin johtamisen kulttuuri (avoin vuorovaikutus ja viestintä) - Kehityskeskustelut ja Työhyvinvointikysely toteutetaan säännöllisesti ja niistä saatuja tuloksia hyödynnetään henkilöstöjohtamisessa - Varhaisen tuen mallin aktiivinen käyttö ja kehittäminen Laaditaan palvelualueittain koulutussuunnitelma Sosiaalityöntekijöiden rekrytoinnin haasteisiin vastataan kilpailukykyisellä palkkauksella. Henkilöstön kokeman väkivalta vähenee -Maltillinen sairauspoissaolojen määrä: vähenee 3 pv/htv vuoden 2017 tasosta -Työhyvinvointikyselyn tulos vähintään 14,2 -Kyselyssä arvio johtamisesta ja johtoryhmän työstä paranee edelliseen tulokseen verrattuna Ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistuminen 100 % Sosiaalityöntekijöiden virat on täytetty pätevyyden omaavilla sosiaalityöntekijöillä HFR (hallittu fyysinen rajoittaminen) koulutukseen osallistuneiden määrä. Toimialueen omien HFR kouluttajien määrä. Henkilöstöresurssi kohdennetaan kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti Resurssipankin toimintaa kehitetään edelleen ja vahvistetaan toimialueiden Kehvan ja Hoidon ja Hoivan asumispalveluyksiköiden esimiestehtävien Sivu 64 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA keskinäistä yhteistyötä ja yhteisvastuuta. Henkilöstöresurssit jaetaan toiminnan tarpeen mukaisesti toimialueella. Eläke- ja muu henkilöstöpoistuma hyödynnetään sekä uusiin resurssitarpeisiin vastataan resurssipankin kautta. yhdistämistä jatketaan. Henkilöstömitoitukset, RAI mittarin yksikkökohtaiset yhteenvedot Henkilöstöresurssi vähenee n 1 % vuodessa (htp päivät - 1%) PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2016-2018 Johtamisessa ja prosessien kehittämisessä toimialueiden keskinäisten raja-aitojen poistaminen Hyvinvointipalvelukeskustoimintatapa (soteintegraatio) HYPAKE hanke - lasten palveluiden kokonaisuutta suunnitellaan yhdessä perheiden palveluiden kanssa HYPAKE suunnitelma etenee tukien lasten palveluketjujen kokonaisuutta Potilaan ja asiakkaan ehyt palvelupolku sekä hoito- ja - yhteistyössä hoidon ja hoivan kanssa suunnitellaan muiden asumispalveluiden Maria-Katariinan aikuisten yksiöiden suunnitelma etenee yhteistyössä kokemusasiantuntijatyöryhm än ja vammaisneuvoston kanssa Sivu 65 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA palveluketju toteuttamista -KehVa pääprosessit on kuvattu -Pääprosessien tunnistaminen ja selkiyttäminen, minkä pohjalta kehitetään prosesseja asiakas- ja potilaslähtöisesti -Effica ja SosEffica käytössä ja näiden ominaisuuksia hyödynnetään -Effican ja SosEffican käytön kehittäminen tukemaan ehyttä palvelupolkua Asiakkaalla on mahdollista asua itsenäisesti omassa kodissa Vammaisten henkilöiden asumisratkaisujen monipuolistuminen, tukien asiakkaiden itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta. Kotona asumisen tuen toimintakenttää edelleen kehitetään mm. virtuaali visit laitteiden käytön laajentaminen sekä avohuollon prosessin edelleen tarkentaminen. Asiakkailla on mahdollisuus asumisvalmennukseen Kotona tuen piirissä asuvien asiakkaiden määrä/ tehostetussa palveluasumisessa asuvien asiakkaiden määrä Avohuollon toiminta tehostunut ja asiakasmäärät kasvaneet. Ei suunnittelemattomia asumisen sijoituksia. Asiakkaille on tarjolla erilaisia asumisen vaihtoehtoja. Luovi opiston opistotoiminnan siirtyessä Kokkolaan ja Kälviän asuntolatoiminnan lakatessa tarkennetaan asumisvalmennuksen tarpeita ja kokonaisuutta. Lisäresurssitarve ja toiminnallinen suunnitelma tuodaan lisätalousarvioesityksenä päätöksentekoon. Maria-Katariinan toiminnan kokonaissuunnitelman laatiminen HYPAKE suunnitelmaan liittyen. Maria-Katariinan, Matti yksikön mahdollinen siirto Leporannasta vapautuviin tiloihin ja paikkamäärän Kokonaissuunnitelma tehty osana HYPAKE suunnitelmaa. Sivu 66 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA kasvattaminen 1:llä paikalla Henkilökohtaisen budjetin pilotointi Asuminen osana henkilökohtaista budjettia asiakaskokemukset budjetoinnista. Tarpeen ja toimintakykyisyyden mukaiset palvelut Yhteisen toimintakykymittarin Kehva RAI käyttö laajenee. Vaikeavammaisten toimintakyvyn mittariston etsiminen käyttöönotto. Etsitään soveltuvaa mittaria, jonka vastaavuus asiakaskuntaan ja palvelutarpeisiin olisi mahdollisimman osuva ja kattava. Kehva Rai on alueellisesti tehokäytössä 2018 Vaikeavammaisten henkilöiden toimintakyvyn kartoittamisen mittaristo käyttöön 2019 Lapsiasiakkaiden hoidon ja hoivan osittainen siirto omaksi toiminnaksi Soitessa KehVan hoitoon ja hoivaan varattujen määrärahojen osittainen siirto Perheiden palveluihin Lapsiasiakkaiden hoito ja hoiva järjestetään pääsääntöisesti Soiten omana toimintana 2018 ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2016-2018 Asiakaslähtöinen toimintatapa ja palveluhenkinen organisaatiokulttuuri Asiakkaalle tarjotaan hänen tarvettaan ja toimintakykyään vastaavat työ- ja -Valmistautuminen valinnanvapauspilottina toimimiseen -Asiakaspalvelukoulutukset Työ- ja päivätoimintapalveluiden profilointi alueellisesti. -pilotti käynnissä 2018 Asiakaspalvelukoulutuksiin osallistuneiden määrä Työ- ja päivätoimintapalvelut on profiloitu ja sijoitukset toteutetaan profiloinnin Sivu 67 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA päivätoimintapalvelut mukaisesti Työ- ja päivätoiminnan asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa päivänsä sisältöön Toteutetaan Green care hanke yhteistyössä Centrian, Yliopistokeskus Chydeniuksen ja maakunnan kuntien kanssa. Palvelusetelin käyttöönotto green care palveluissa. Palvelusetelin piirissä olevien green care palveluntuottajien määrä kasvaa. Green care palveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä kasvaa. Saumattomuus ja joustavuus palveluissa asiakkaan kokemana Sähköisten palveluiden käytön mahdollistaminen ja kehittäminen: Virtuaalikäyntien määrä lisääntyy ja käyttöönotetaan asumisvalmennuksessa ja tukiasumisessa turvallisuuden tunnetta lisäävänä elementtinä. Mobiilikirjaamisen käyttöönotto 2019 Asiakaslähtöinen ajanvarausjärjestelmä ja Omapalvelu käyttöönotettu Virtuaalikäyntien määrä, järjestelmää käyttävien tukiasuntojen määrä. Mobiilikirjaamisen käyttöönottaneiden yksiköiden lkm. 2019 Toimialueiden välisen yhteistyön vahvistaminen kaikilla johtamisen ja kehittämisen tasoilla: Oman toiminnan ja ostopalveluiden suhde -lapsiasiakkaiden palveluketjun haltuunotto omana toimintana Asiakkaiden osallisuuden lisääminen -Asiakaspalautteen kokoaminen ja hyödyntäminen tavoitteena positiivisen palautteen määrän kasvu -Asiakasraatien sekä kokemusasiantuntijuuden ja kehittäjäasiakastoiminnan -Asiakaskyselyjä järjestetään aktiivisesti nettipalaute - järjestelmän käytön tukena - maakunnallisen vammaisneuvosto toiminta on vakiintunut - Kehitysvammahuollon Sivu 68 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA käynnistäminen ja vakiinnuttaminen -Monimuotoinen ja asiakaslähtöinen viestintä kokemusasiantuntija työryhmä kokoontuu vähintään 4 kertaa vuodessa - asumispalveluiden ja toimintakeskusten asiakas ja omaisillat vakiintuvat toimintamuotona Ajantasaiset nettisivut TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2016-2018 Jäsenkuntalaskutuksen sote-menojen kasvun pysäyttäminen ja maakunnan alueen sotekustannustason tasapainottaminen tulevan rahoituspohjan mukaiselle tasolle -Sosiaali- ja terveydenhuollon integroidut palveluprosessit ja kustannustietoinen johtaminen - Kehitetään johtamista tukevaa tietotuotantoa talouden ja toiminnan raportoinnin osalta -jäsenkuntien sote-menojen kasvu max + 1 % (vrt-vuosi ta 17) -jäsenkuntien sotekustannukset ovat maan keskiarvoa edullisemmat Oman toiminnan kustannusrakenne ja käyttöpäivien kustannukset eri yksiköissä Asiakkaat ovat palveluntarvetta vastaavassa asumisessa Toimintakeskustoiminnan laajuus pysyy ennallaan Tiivistetään toimialueiden välistä yhteistyötä eri asiakasryhmien sijoittamiseksi erityyppisiin asumispalveluihin. Asumisvalmennuksen toimintamallien kehittäminen Yhteinen SAS prosessi Hoidon ja hoivan kanssa Toimintakeskusten asiakasmäärän kasvuun Asiakasmäärät ja kustannukset eri asumismuodoissa Asumisvalmennuksen asiakasmäärä Asiakasmäärät ja kustannukset eri Sivu 69 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA asiakasmäärän kasvusta huolimatta vastataan green care palveluilla toimintamuodoissa Henkilökohtaisen avun kustannukset pienenevät Henkilökohtaista apua tuotetaan ensisijaisesti peruspalveluna Henkilökohtaisen avun kustannukset Henkilökohtaisena avun palveluntarpeen arvioinnin tarkentamiseen kehitetään ja käyttöönotetaan työmenetelmä Kuljetuspalvelukustannuks et pienenevät Kyytikeskus toiminta laajenee Kuljetuspalveluiden vaihtoehtoisi toimintamalleja otetaan käyttöön (leasing auto, matkakukkaro, valmennus) Kuljetuspalveluiden keskimääräinen kustannus pienenee (-25 % asiakasta kohden) Yhdistettyjen kuljetusten määrä Säästettyjen kilometrien määrä Palveluntarpeen arviossa käytetään koematkaa Kuljetuspalvelupäätösten määrä Tehtyjen koematkojen määrä 4.4.2 Toimintasuunnitelma Suunnitelma toiminnallisista muutoksista 2018 Suunnitelmakaudella kehitysvammahuollon ja vammaispalveluiden haasteena on vastata kasvavan asiakaskunnan palveluntarpeeseen. a on kustannuskasvun hillitseminen keventämällä palvelurakennetta ja monipuolistamalla palveluvalikoimaa. Asumispalvelut Suunnitelmakaudella panostetaan asumisvalmennuksen kehittämiseen, joka mahdollistaa asiakkaan kotona asumisen ja tehostetun palveluasumisen paikkamäärän kasvupaineen hillitsemisen. Mikäli Kälviällä sijaitseva Luovi opisto lakkauttaa asuntolatoiminnan, tuodaan asumisvalmennuksen laajentamisen vaatimat lisäresurssit lisätalousarvioesityksenä päätöksentekoon. Sähköisten palveluiden osalta laajennetaan virtuaalikäyntien määrää ja otetaan järjestelmä käyttöön tukiasumisessa ja asumisvalmennuksessa asiakkaan turvallisuuden tunnetta lisäävänä elementtinä. Sivu 70 / 108
Vaikeavammaisten asiakkaiden asumispalveluissa - tehostetaan palvelusetelin käyttöä - pilotoidaan henkilökohtaista budjettia - hyödynnetään Hoidon ja hoivan puitesopimusta sopivien asiakasryhmien sijoittamisessa puitesopimuksen piirissä oleviin asumispalveluihin. - Muutetaan 1 vakanssi SAS koordinaattorin vakanssiksi. - SAS prosessi yhdistetään Hoidon ja hoivan kanssa - Jatketaan asumispalveluiden esimiestehtävien yhdistämistä Hoidon ja hoivan kanssa yhteistyössä. Päivä- ja työtoiminta Asiakasmäärän kasvuun vastataan kasvattamalla Green care palveluiden ostoa. Yhteistyössä Centrian ja Yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa on haettu hankerahoitusta vuosille 2018-2020. Hankkeen avulla on tavoitteena saada alueelle lisää Green care palveluntuottajia. Green care toimintaan otetaan käyttöön palveluseteli ja kriteerit täyttävät asiakkaat voivat halutessaan ottaa palvelusetelin käyttöönsä ja näin itse vaikuttaa päivänsä sisältöön. - Ostopalvelumäärärahan lisäys 200 000 Vammaispalveluiden sosiaalityö Lapsiasiakkaiden hoito ja hoiva siirretään suunnitelmakaudella pääosin omaksi toiminnaksi siirtämällä toimialueen ostopalvelumäärärahoja Perheiden palveluiden toimialueelle. Asiakkaiden hoito- ja palveluketjun kokonaishallinta paranee sen ollessa samalla toimijalla ja ostopalveluiden käyttö vähenee. Kuljetuspalveluiden palveluntarpeen arvioinnissa otetaan käyttöön koematka Henkilökohtaisena avun palveluntarpeen arvioinnin tarkentamiseen kehitetään ja käyttöönotetaan työmenetelmä Toimialueella toimivaa kehitysvammahuollon kokemusasiantuntijaryhmää ja maakunnallista vammaisneuvostoa hyödynnetään toimialueen toiminta kehitettäessä asiakaslähtöisyyden näkökulmasta. Sivu 71 / 108
4.5 Tukipalvelut TOIMINTA-AJATUS: Tukipalvelut tukee ja mahdollistaa kuntayhtymän muita tulosalueita ja toimintayksiköitä tuottamaan korkealaatuisia ja vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluja taloudellisesti ja vaikuttavasti asiakkaille sekä potilaille. 1. Ihminen keskiössä Tukipalveluissa kohdataan joka päivä asiakkaita ja potilaita sekä sote-ammattilaisia. Tukipalveluissa kohdataan ihmisiä ja palvellaan heitä. Tukipalveluissa huolehditaan henkilöstöstä. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen integraatio - moniammatillista asiantuntijuutta lähellä ihmisten arkea Tukipalveluiden henkilöstö on aktiivisesti asiantuntijana mukana prosessien kehittämisessä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa yhteisin tavoittein. 3. Kotona asumisen ja elämisen tukeminen Tukipalvelut kehittää toimintoja, joilla tuetaan ihmisten mahdollisuuksia osallistua ja saada tarvittaessa tukea kotiin; sairaalan ja toimistoseinien ulkopuolelle. 4. Toiminnan ja talouden kannalta kestävät rakenteet Tukipalveluiden resursseja ja toimintamalleja sovitetaan tukemaan sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeita sekä etsitään vaihtoehtoisia ja innovatiivisia tuotantoratkaisuja. 5. Päivystävä keskussairaala alueella Tukipalvelut on mukana turvaamassa edellytyksiä päivystävän keskussairaalan toiminnalle. 6. Toiminnan ja talouden yhteys tiedolla johtaminen Tukipalvelut tuottaa ja kokoaa tietoa toiminnasta sekä tukee toiminnan suunnittelua ja seurantaa sekä kustannustietoisuutta. Sivu 72 / 108
4.5.1 Toimialueen BSC-kortti HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Löydetään uusia tapoja tehdä työtä ja hyödynnetään laajentuneiden työyhteisöjen voimavarat. Henkilöstö on moniammatillisesti osaavaa ja työstä innostunutta Huolehditaan tukipalveluhenkilöstön asemasta Keski- Pohjanmaalla myös mahdollisen maakuntauudistuksen yhteydessä ja tuetaan henkiöstöä mahdollisissa organisaatiomuutoksissa -Tuetaan tiimiytymistä ja huolehditaan työhyvinvoinnista -Avoin ja arvostava johtamisen ja työpaikkapelisääntöjen kulttuuri sekä lähiesimiestyö -Henkilöstön osaamista kehitetään koulutuksella sekä perehdytyksellä -Huolehditaan viestinnästä ja avoimesta johtamiskulttuurista myös muutostilanteissa (säännölliset info- ja keskustelutilaisuudet) -Lähiesimiestyö -Toimitaan aktiivisesti, että työpaikat säilyvät maakunnan alueella -Maltillinen sairauspoissaolojen määrä: sairaspoissaolojen määrä on 20 % vähemmän kuin vuonna 2017 -Työhyvinvointikyselyn tulos vähintään 14,2 -Kehityskeskustelut järjestetään vuorovuosin yksilötasolla ja tiimein -Ammatillisen täydennyskoulutuksen osallistuminen 100% -Tukipalveluiden mahdollisissa uudelleenjärjestelyissä henkilöstö kokee tulevansa kuulluksi (mittarina työhyvinvointikysely ja kehityskeskustelut sekä vähäiset sairaspoissaolot) Sivu 73 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Toimintojen varmistaminen Tukipalvelut on aktiivinen sote-palveluiden prosessien kehittäjä yhdessä muiden ammattilaisten kanssa Työprosessien dokumentointi ja kuvaukset Turvataan varahenkilöjärjestelyt Kuvataan ja valvotaan toimintaprosessit ja vastuutukset myös ulkoistettujen ostopalveluiden tuottamisen osalta. Tukipalveluiden edustus mukana suunnittelu- ja kehittämistyössä. Prosessit on kuvattu suunnitelmakauden aikana Kaikilla kriittisille prosesseilla on nimetty vastuuhenkilön lisäksi varahenkilö toimintojen keskeytysturvana. Uudet sopimukset laaditaan kirjallisina huomioiden mm tietosuojamääräykset. Valmistaudutaan maakuntauudistuksen edellyttämään sopimusten siirtoon. Tukipalveluiden rooli tunnistetaan osana asiakas ja potilastyötä ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Toimivat tilat, laitteet, järjestelmät, palvelut sekä tiedon hallinta ja tiedon kulku. Koko tukipalveluiden palvelukirjo toimii. Palvelut ja tieto tuotetaan sovitussa ssa. Toimitiloja, laitteita ja teknisiä järjestelmiä sekä tiedon hallintaa pidetään kunnossa ja uusitaan suunnitelmallisesti. Palvelutuotantoa kehitetään monipuolisesti. Tukipalveluiden toiminta on suunnitelmmallista ja tettua. Investointiohjelmaa toteutetaan Kuntayhtymä saa myönteistä näkyvyyttä mediassa ja henkilöstö on tyytyväinen sisäiseen tiedotukseen. Kuntayhtymän tavoitteet eivät jää toteutumatta tukipalveluiden viivytysten vuoksi. Sivu 74 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tukipalvelut vastaavat asiakkaiden tarpeita Tukipalveluissa kysytään asiakkaiden tarpeita ja pyritään vastaamaan niihin. Tukipalvelut osallistuvat aktiivisesti ydinprosessien kehittämistyöhön ja tuovat oman erityisosaamisensa tähän. Tiivistetään yhteistyötä kumppaneiden kanssa Merkittäviä toimintakatkoksia ei ole. Järjestetään vuosittainen palveluneuvottelu muiden toimialueiden edustajien kanssa. Järjestetään vuosittain asiakastyytyväisyyskysely. Toimiva ja ystävällinen asiakaspalvelu Kiinnitetään huomiota asiakaspalveluun ja tuetaan henkilöstöä asiakaspalveluroolissa Tukipalvelut saa positiiivista käyttäjäpalautetta. TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Tukipalvelut on järjestetty tehokkaasti ja kilpailukykyisesti Itse tuotettujen palvelujen ja ostopalvelujen kustannustasoa seurataan ja vertaillaan. Kustannustaso kilpailukykyinen Poistetaan hukkaa tukipalveluprosesseista Valvotaan ostopalvelusopimusten mukaisten palveluiden palvelulupauksen toteutumista, laatua sekä kustannuksia. Tehdään kerralla oikein ja työ loppuun. Prosessien rajapintoihin kiinnitetään huomiota Taloushallinnon ostopalvelusopimus johtaa kustannustehokkaaseen ja toimivaan palveluun. Tukipalvelupyyntöihin on vastattu ajallaan ja kattavasti. Sivu 75 / 108
4.5.2 Toimintasuunnitelma Tukipalveluiden toimialue on yhteenliittymä hyvin erilaisista toimintakokonaisuuksista. Yksiköiden toimintaa yhdistää tukipalveluluonne, jossa tehtäväksiannot ja yhteistyö tapahtuu asiakkaiden ja potilaiden sijaan ensisijassa Soiten muiden toimintayksiköiden henkilöstön ja johdon kanssa. Myös tukipalveluiden toiminnallinen kehittämissuunnitelma perustuu pitkälti käyttäjiltä tuleviin tarpeisiin ja niiden toteuttamisen tukemiseen. Useimpia tukipalvelutoimintoja koskee yhteisenä haasteena mahdollisen maakuntahallinnon tuoma uusi hallinnollinen tilanne. Maakunnallisen Tukipalveluyhtiön toiminta käynnistyy suunnitelmakauden aikana. Tukipalveluista osa siirretään suunnitelmakaudella mahdollisesti Tukipalveluyhtiön toiminnaksi, mikä edellyttää sekä hallinnollisia että toiminnallisia muutoksia, mutta vaikuttaa merkittävästi myös henkilöstön asemaan. Rajattaessa, mitkä toiminnat on tarkoituksenmukaista siirtää Tukipalveluyhtiön toiminnaksi ja mitkä voidaan järjestää osana laajempaa alueellista omaa organisaatiota, tavoitteena on säilyttää tukipalvelutoiminta mahdollisimman lähellä emo-organisaatiota ja työpaikat maakunnan alueella unohtamatta toiminnan kustannustehokasta järjestämistapaa. Oleellinen rajaukseen vaikuttama tekijä on maakuntaorganisaation tueksi perustettujen valtakunnallisten tukipalveluyhtiöiden työnjako ja näiden asettamat käyttövelvoitteet sekä osin hankintalain asettamat vaatimukset inhouse toiminnan turvaamiselle alueen toimijoiden kesken. Kaikille tukipalveluille yhteisiä tavoitteita ovat: Prosessien yhtenäistäminen ja turhan vähentäminen, prosessien digitalisointi ja vanhoista menettelytavoista luopuminen päällekkäisten toimien estämiseksi. Tukipalveluiden sisältöä on kuvattu seuraavalla luettelon omaisella listauksella toiminnoista. Lisäksi on kirjattu ko toimintaa koskevat oleelliset suunnitellut toiminnalliset muutokset suunnitelmakaudella: 1. Henkilöstöpalvelut a. Palvelussuhdeasiat Toholammin kunta on irtisanonut vuoden 2018 alusta lukien palkkahallinnon sopimuksen, mikä aiheuttaa tehtävämuutoksia palkkahallinnossa. b. Resurssikeskus ja rekrytointi Vakiinnutetaan vakituisten varahenkilöiden käytön menettelytavat Soitessa. Arvioidaan ns. resurssilääkäritoiminnan tarpeellisuus avoterveydenhuollossa. c. Työhyvinvointi ja turvallisuus vartijointipalvelun tarpeen kartoitus ja kilpailuttaminen ns sairaala-alueella kulkuoikeuksien määrittelyä tarkennetaan ja avainten käytön hallintaa kehitetään Sivu 76 / 108
2. Hallinto-, lakiasiain- ja talouspalvelut a. Talous- ja laskutuspalvelut b. Hallintopalvelut c. Viestintä ja markkinointi Kehitetään edelleen Soiten markkinointiviestintää. a on löytää markkinointiviestinnän kumppani laatimaan maineenrakentamisstrategiaa, jonka perusteella toteutetaan markkinointiviestintää. 3. Hankinta- ja logistiikkapalvelut a. Materiaali ja logistiikka b. Hankintatoimi 4. Tietohallinto a. Sovellustuki Toimintojen automatisointia: ostolaskuliittymän käyttöönotto sekä viivakoodijärjestelmän käyttöönotto Kyytikeskuksen toimintaa ja kuljetuspalveluiden matkojen yhdistelyä laajennetaan. Hankinnoissa haetaan kustannustehokkuutta entistä perusteellisemman hankintojen suunnittelun sekä nykyistä monimuotoisemman hankintayhteistyön kautta. Perustoimintaa digitalisoitaessa ja tiedonohjauksen hyödyntämisessä tietohallintoyksikön työmäärä ja vastuu kasvavat, mikä tulee huomioida yksikön resurssoinnissa b. IT-palvelut ja palvelinoperointi c. Asiakirjahallinto- ja tietosuoja 5. Tekniset palvelut a. Tilahallinta valmistautuu siirtämään kiinteistöhallinnon Maakuntien Tilakeskus Oy:lle b. Kiinteistötekniikka c. Sähkö- ja lääkintätekniikka Sivu 77 / 108
d. Puhtauspalvelut e. Ruokahuolto 6. Sihteeriyksikkö 7. Välinehuolto jätteiden kuljetuksen kilpailutus toteutetaan, laaditaan ympäristöohjelma sekä kehitetään kierrätystä, vaatehuollossa laaditaan uudet hankintaohjeet Kokkolan kaupungin alueen vanhus- ja vammaishuollon ruokahuollon järjestämisvastuu siirtyy Soitelle asteittain ja ruuan valmistus keskitetään asteittain siten, että muutosprosessi on toteutettu vuoden 2018 aikana (tavoite 1.9.2018). Suunnitelman mukaisesti ruuan valmistus keskitetään asteittain siten, että alussa valmistusta jatketaan kahdessa keittiössä ja jatkossa selvitetään mahdollisuus keskittää valmistus yhteen keittiöön. Muutos edellyttää lisäresurssia Soiten ruokahuoltoon valmistukseen ja jakeluun (arvio 10 htv), mutta kokonaisuutena resurssitarve vähenee, kun säästö syntyy Kokkolan kaupungin ruokapalveluissa. Suunnitelmaan sisältyy myös kotiin kuljetettavien aterioiden valmistuksen ja toimituksen siirtyminen keskitetysti Tunkkarille pääosin jo loppuvuoden 2017 aikana, mikä vapauttaa keittiöprosessin työaikaa muissa alueen sote-ruokia valmistavissa keittiöissä. puheentunnistuksen käytön laajentaminen, itseilmoittautumisen käytön lisääminen, sähköisen allekirjoituksen käyttöönotto -> tavoitteena vähentää tältä osin sihteerityön resurssitarvetta ja mahdollistaa resurssien uudelleen kohdentaminen Sosiaali- ja peruspalveluiden sihteerit, Terveyspalveluiden sihteerit, Kirjoituskeskus ja käännöspalvelut Välinehuollon tilasuunnittelua jatketaan edelleen. Jatketaan T-DOC :n avulla palvelun tuotteistamista ja kustannusten kohdistamista käyttäjille. Välinehuollon toiminnan suunnittelussa pyritään tila- ja laitekapasiteetin rajoissa palvelemaan muuttuvaa toimintaympäristöä. Sivu 78 / 108
4.6 Kehittämisyksikkö TOIMINTA-AJATUS: Kehittämisyksikkö tukee ja varmistaa yhteistyössä toimialueiden kanssa asiakaslähtöisen, kehittyvän, osaavan ja integroidun palvelun kuntalaisille. Toimintaa ohjaavina periaatteina ovat: Ihminen keskiössä Moniammatillinen asiantuntijuus Kotona asumisen ja elämisen tukeminen Päivystävä keskussairaala alueella Toiminnan ja talouden yhteys-tiedolla johtaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio 4.6.1 Kehittämisyksikön BSC-kortti ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Kuntalaisille 1) Käytetään alueen järjestettävä palvelu väestön on asiakaslähtöistä, terveyden- ja kehittyvää ja hyvinvoinnin integroitua seurantatietoja palvelutarpen arviointiin 2) Arvioidaan yhteistyössä toimialueiden,asi akasraatien, neuvostojen ja järjestöjen kanssa palvelujen saatavuuteen, valintaan ja toteutumiseen liittyvät vahvuudet ja 1) Osallistutaan yhteistyössä kuntien kanssa sähköisten hyvinvointikerto musten päivittämiseen vuosittain 2) Osallistutaan vuosittain hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueide n määrittämiseen yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa Vastuuhenkilöt Kehittämisjohtaja, Suunnittelupäällikkö Hyvinvointikoordinaattori Sivu 79 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA kehittämiskohtee t 3) Palvelujen ja hoidon saatavuuteen liittyvät tiedot ovat wwwsivuilla vuoden 2018 aikana palvelujen tarjonta, jonotiedot, toteutuneet leikkaukset, asiakasmäärät. Kehittämisyksikk ö kokoaa vuodessa tiedot Soiten johtoryhmälle jatkotoimenpiteit ä varten Asiakkaat ja potilaat ovat kaikilla toimialoilla osallisina palvelujen kehittämisessä 1) Asiakas- ja potilasraatitoiminna ssa arvioidaan palveluja ja niiden kehittämistarpeita. Saatava tieto välitetään toimi- ja palvelualueille. 2) Asiakas- ja potilaspalautteiden systemaattinen kerääminen ja arviointi - QPro- kyselyt - Roidu-palautteet - Yleiset nettipalautteet - Kohdennetut opinnäytetyö - Chat 3) Laatuasiakas/potilasturval lisuusohjausryhmä valmistelee ja nimeää yhteenvedoista kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle 1. Asiakasraadit kokoontuvat 3-5 vuodessa. Raportti asiakasraatityöskent elystä valmistuu vuosittain. 2. QPro kyselyt yksiköissä - Kerran vuodessa 2 viikon tehostettu jakso - Yhteenvedot palautteista 4 kertaa vuodessa toimialueittain 3. Kehittämiskohteet huomioidaan toimialojen toimintasuunnitelmi ssa 1) Vastuuhenkilö: Kehittämissuunnittelija 2) Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö 3) Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö sekä laatu-, asiakas/potilasturvallisuus ohjausryhmä 4)Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö 5)Vastuuhenkilö: Kehittämisjohtaja Sivu 80 / 108
ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA 4) Potilas- ja kansalaisjärjestöjen informaatiotilaisuud et järjestetään säännöllisesti 5) Maakunnalliset vanhus- ja vammaisneuvostot sekä nuorisovaltuusto ovat aloittaneet toimintansa 4) Informaatiotilaisuus on pidetty x 1 vuodessa 5) Neuvostojen kokous 5 kertaa vuodessa ja nuorisovaltuusto 4 kertaa vuodessa Organisaatio on vetovoimainen opiskelu- ja harjoitteluympäristö eri alojen opiskelijoille Valmistaudutaan toisen asteen reformin tuomiin muutoksiin 1) Opiskelijaohjauks en laatukäsikirjan päivittäminen ja yksiköiden perehdytys 2) Yksiköiden opiskelijakoordin aattori toimintamallin laajentaminen koko organisaatioon 3) Opiskelijapalautt eiden systemaattinen kerääminen ja arvioiminen - Webropolkyselyt ja CLES-mittari 1) Laatukäsikirjan yhteinen osa on valmis ja käytössä alkuvuodesta 2018, toimiala- ja vastuualuekohtaiset päivitykset ovat valmiina vuoden 2018 loppuun mennessä 2)Sote opiskelijoiden palauteyhteenvedot käsitellään opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmässä x2 vuodessa Vastuuhenkilöt: Koulutuspäällikkö, Laatupäällikkö, Johtajaylihoitaja, Johtajalääkäri, Opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä Yhteistyö alueen sotealan koulutusorganisaatioid en kanssa heidän toiminnallissa ja rakenteellisissa muutoksissa 4) Laaditaan opiskelijaohjauks en muutokset laatukäsikirjaan yhteistyössä koulutusorganisa atioiden kanssa 3) Laatukäsikirjaan päivitetty toisen asteen reformin tuomat muutokset vuoden 2018 loppun mennessä. 5)Säännölliset yhteistyöpalaverit Sivu 81 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Henkilöstön osaaminen vastaa laadukkaalle palvelulle ja toimiville hoito- ja palveluprosesseille asetettuja kriteerejä. Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä, vaikuttavaa ja kustannustehokasta 1) Henkilöstö suorittaa suunnitelmissa nimetyt ja toimipisteissä edellytetyt lisäkoulutukset ja osaamisen näytöt 2) Varmistetaan henkilöstölle tasalaatuinen alkuperehdytys ja hyödynnetään verkkoperehdytysk urssia 1) Ammatillisen täydennyskoulutuks en toteutumisen seuranta toimialue-, palvelualue-, vastuualue- ja henkilöryhmätasoill a osavuosi- ja vuosiraportein 2) Osaamisen kehittäminen on strategialähtöistä ja nivottu keskeisesti osaksi organisaation toiminta- ja taloussuunnittelua 1) Työntekijöillä on voimassa olevat pätevyydet ja toimiluvat 100% Toimiluvat merkitään yhteiseen seurantajärjestelmä än, josta seurantaraportit vuosittain. 2) Kaikki uudet työntekijät ovat tehneet verkkoperehdytysk urssin 100 % 1) - Täydennyskoulutus päiviä on ammattiryhmäkoht aisesti keskim. 2-10 pv/ hlö/ vuosi - Henkilöstön osallistuminen ammatilliseen täydennyskoulu tukseen on 100%/ vuosi - Täydennyskoul utukseen kohdennettun resurssin riittävyyden arviointi 2) Osaamisen kehittämisen työryhmä valmistelee vuosittain yhteistyössä toimialueiden kanssa keskeiset osaamisen kehittämisen painopistelalueet 3) Toimialueilla 1) Vastuuhenkilö: Vastuu- ja palvelualueiden esimiehet Vastuuhenkilö: Koulutuspäällikkö ja osaamisen kehittämisen työryhmä Sivu 82 / 108
HENKILÖSTÖN NÄKÖKULMA laaditaan vuosittain osaamisen kehittämisen suunnitelmat PROSESSIEN NÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Palvelu- ja hoitoprosessit ovat asiakaslähtöiset, saumattomat ja integroidut 1) Palvelukokonaisuuksien alle suunnitellaan integroidut ja joustavat palvelu- ja hoitoprosessit ja kuvataan QPR mallinnuksella. 3) Prosessien kehittäminen asiakaslähtöisiksi 1) Integroidut ja asiakaslähtöiset palvelu- ja hoitoprosessit on kartoitettu vuoden 2018 aikana ja niiden kuvaaminen on käynnistetty. 2) laajennetaan sähköisten palvelujen käyttöä 3) kootaan palautetta sähköisten palvelujen asiakaslähtöisyydestä Vastuuhenkilöt: Laatupäällikkö QPR - kehittämistyöryhmä Sähköisten palvelujen työryhmä Asiakas- ja potilasturvallisuus on varmistettu palvelu- ja hoitoprosessien kaikissa vaiheissa 1) Laatu- ja asiakas/potilasturval lisuus ja lääkehoitosuunnitel mat päivitetään ja yhtenäistetään 2) organisaatioon laaditaan yksiköihin yhtenäinen laiterekisteri huoltosuunnitelmin een 1) - päivitetty, yhtenäinen laatu- ja asiakas/potilasturval lisuussuunnitelma on käytössä 2018 alkaen - päivitetty, yhtenäinen lääkehoitosuun nitelma on käytössä 2018 alkaen 2) yhtenäinen laiterekisteri on käytössä 2018 Vastuuhenkilöt: Laatupäällikkö, laadunhallinta- ja potilasturvallisuus ohjausryhmä 3) laadunhallinta- ja potilasturvallisuus ohjausryhmä käsittelee yhteenvetoraportit ja antaa toimenpide- 3) - Yhteenvedot HaiPro ilmoituksista toimialoittain Sivu 83 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Organisaation laadunhallinta tukee ja varmistaa turvallisen, hyvän ja asianmukaisen palvelun ja hoidon prosesseissa ehdotukset toimija vastuualueille 1) SHQS laatuohjelmaa toteutaan vuosikellon mukaisesti. 2) Laatukoordinaattori en ja -vastaavien perehdytystä jatketaan. x2/vuodesssa - Yhteenveto potilasvahinkoil moituksista ja muistutuksista vuosittain x2/vuodessa - Yhteenvetorap ortit SAItilastoista x2/vuosi 1) itsearviointi vuosittain - sisäiset auditoinnit vuosittain - johdon katselmukset vuosittain - ylläpitoauditoin nin organisointi 2) Laatukoordinaattori en ja -vastaavien koulutustilaisuus x 1/vuosi Vastuuhenkilö: Laatupäällikkö, johtajaylihoitaja Soiten hanketoiminta tukee ja edistää integroitujen, asiakaslähtöisten palvelujen kehittämistä 1) Hanketoiminta integroidaan osaksi organisaation vuosittaista toiminta-ja laadunhallintasuunni ttelua 2) Kehittämistyö selkeytyy osaksi toimialojen toimintaa. Samalla valmistellaan kehittämistyön rahoittamisen uusi rakenne. 1) Projektien ja hankkeiden suunnittelu- ja hallinto-ohjeita noudatetaan. Aloitettavista projekteista ja hankkeista on johtoryhmän päätökset. 2) Hankkeista laaditaan vuosittain hankerekisteri 3) Kehittämistyöhön valmistellaan rahoitusrakenne yhdessä toimitusjohtajan ja toimialajohtajien kanssa. Vastuuhenkilö: Kehittämispäällikkö Sivu 84 / 108
PROSESSIEN NÄKÖKULMA Näyttöön perustuva hoitotyö TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA Tavoitteet suunnitelmakaudelle 2018-2020 Tiedolla johtaminen luo edellytyksiä strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuraamiseksi Hoitotyön toimintaa ja resurssien käyttöä kuvaavien tunnuslukujen kokoaminen osana 1) Selkeytetään ja jaetaan tiedolla johtamista toimialueiden sisällä ja koko organisaatiossa. 2) Valmistaudutaan maakunnan tiedolla johtamistarpeisiin. 3) Seurataan valtakunnallista Tiedolla johtaminen menetelmiä osallistumalla tapahtumiin ja työryhmiin 4) Selvitetään OYServa-alueen toimintatietojen seurannan uudellen käyttöönottoa (esim KulasDW). Tunnuslukujen kokoaminen tuloskortin näkökulmista hoitotyön osavuosikatsauksiin Hyödynnetään olemassa 1) Tiedolla johtamisen raporttien vastuuhenkilöt on nimetty tiedolla johtamisen suunnitelmassa. 2) Johdon hyväksymien mittareiden käytöstä ja tulkinnasta on yhtenäiset ohjeet, joihin esimiehet perehdytetään 2017-2018 aikana esimiesinfoissa. 3) Laaditaan menetelmä ns. AD- HOC raporttien laadintaan käytettävissä olevilla resursseilla. 4) Tehdään suunnitelma tiedolla johtamisen työvälineiden päivittämisestä yhdessä tietohallinnon kanssa seuraavaa budjettisuunnitelma a varten. Rafaelatoimintasuunnitelman mukaiset koulutukset ovat toteutuneet Rafaelan auditointituloksia Vastuuhenkilö: suunnittelupäällikkö, hyvinvointikoordinaattori (HYTE-tieto) Sivu 85 / 108
TALOUS- JA VAIKUTTAVUUSNÄKÖKULMA tiedolla johtamista olevia järjestelmiä (Neotide, Rafaela, Rava, Haipro, Titania, asiakas- ja potilaspalautteet, opiskelijoiden palatteet, koulutus) Rafaelahoitoisuusjärjestelmän ylläpito, kehittäminen ja laajentaminen edelleen erillisen hoitoisuusasiantuntijan ja hoitoisuuskoordinaattorien laatiman Rafaelatoimintasuunnitelman ja talousarvioin mukaisesti. Rafaelahoitoisuusjärjestelmän tuottamia tietoja käytetään aktiivisesti hoitotyön toiminnan arvioinnissa ja suunnittelussa hyödynnetään järjestelmän ja hoitotyön kehittämisessä Rafaelan tuottamat tiedot käsitellään kuukausittain vastuualueella ja palvelualueen johtoryhmässä sekä osavuosikatsauksissa. 4.6.2 Toimintasuunnitelma Kehittämisyksikkö tukee ja varmistaa yhteistyössä toimialueiden kanssa asiakaslähtöisen, kehittyvän, osaavan ja integroidun palvelun kuntalaisille. Kehittämisyksiköllä on viisi toimintakokonaisuutta. Kehittäminen, uudistuminen ja innovaatiotoiminta Kehittämisen painopisteet tulevat Soiten strategiasta. Asiakasosallisuutta toteutetaan asiakaspalautteiden, asiakasraatien, neuvostojen ja järjestötapaamisten kautta. Asiakasnäkökulma palvelujen kehittämisessä tuodaan johtoryhmätyöskentelyyn. Soiten palveluja kehitetään organisaation sisäisillä projekteilla ja laajemmilla yhteistyö hankkeilla yhteistyökumppaneiden kanssa. Uusia hankkeita valmistellaan toimialueilta nousevien, käytännön tarpeista lähtevien uusien palveluinnovaatioiden kokeiluun ja/tai osallistumalla alueellisten, valtakunnallisten tai kansainvälisten hankkeiden työhön sen mukaan, miten Soiten hallitus päättää hankkeisiin osallistumisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistukseen liittyvää palvelujen kehittämistä vie eteenpäin hallituksen valtakunnalliset kärkihankkeet. Hanketoiminnalle laaditaan Soiten toimialueiden yhteinen toimintamalli ja hankeluettelo, jotka päivitetään vuosittain. Kehittämisyksikön toimintaan yhdistyvät perusterveydenhuollon yksikön ja sosiaalialan osaamiskeskuksen tehtävät. Näiden osalta valmistaudutaan Soiten kehittämisyksikön ja uuden maakunnan toimintojen Sivu 86 / 108
yhteensovittamiseen ja osallistutaan määrittämään sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan yhteys Pohjois- Suomen yhteistoiminta-alueella. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on turvata Soiten strategisten tavoitteiden ja päämäärien edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Kehittäminen ja johtaminen tulee olla strategialähtöistä huomioiden organisaation kaksikielisyys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmät ja toimialueet. Tämän tukena toimii Soitessa moniammatillinen osaamisen kehittämisen työryhmä. Työryhmän tehtävänä on edistää organisaation osaamisen kehittämisen käytänteiden ja linjausten yhtenäistämistä, määrittää vuosittain osaamisen kehittämisen painopistealueet sekä seurata osaamisen kehittämisen toteutumista, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta osavuosi- ja vuosiraportein. Tulevan vuoden tavoitteena on tehostaa ja kehittää vaikuttavuuden ja resurssien kohdentumisen seurantaa. Osaamistarpeista ja kehittämisen painopistealueista laaditaan vuosittain organisaatio-, toimialue- ja palvelualuetasoille henkilöstön osaamisen kehittämisen suunnitelmat. Tulevan vuoden osaamisen kehittämisen painopistealueina ja laajempina koulutus kokonaisuuksina ovat mm asiakaspalvelun ja palvelumuotoilun osaamisen syventäminen, MDFT tiimin kouluttaminen, yhdistetyn äitiys- ja lastenneuvolatyön toimintamalliin liittyvän osaamisen varmistaminen sekä uusien päivystävien sairaanhoitajien kouluttaminen vahvistamaan päivystysasetuksen mukaista toimintaa päivystävänä sairaalana. Lisäksi jatketaan henkilöstön turvallisuusosaamisen vahvistamista kaikkien ammattiryhmien kohdalla yksiköiden riskikartoitusten sekä asiakas-/potilasturvallisuus ohjeistusten mukaisesti. Koulutuspalvelut vastaa Soiten koulutustuotannosta, koulutustarjonta julkaistaan organisaation koulutuskalenterissa. Organisaation vetovoimaisuutta opiskelu- ja harjoitteluympäristönä pyritään ylläpitämään aikaisempien vuosien tasolla samalla kun valmistaudutaan vuoden alusta voimaan tulevan koulutusreformin tuomiin muutoksiin. Koulutusreformista johtuen joudutaan toisen asteen opiskelijoiden harjoittelun ohjausprosessi arvioimaan uudelleen. Haasteena tulee olemaan koulutussopimuksissa edellytettyjen yksilöllisten oppimispolkujen suhteuttaminen työnantajalta edellytettyyn ohjaukseen samalla kun ohjaukseen aikaisemmin kohdentunut kustannuskorvaus poistuu. Laadun hallinta ja prosessien sujuvuus Laadunhallinnan tueksi Soitessa jatketaan Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelman (SHQS) toteuttamista. Organisaatioon laaditaan sekä laadunhallintasuunnitelma että asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma, sekä niihin liittyvät vuosittaiset toimenpideohjelmat. Palveluprosessien ja tiedonkulun kehittämisen sekä saumattoman yhteistyön avulla eri toimialueiden välillä voidaan annettavia palveluja tarkastella kokonaisuutena ja vähentää toiminnassa havaittuja epäkohtia ja laatupoikkeamia. Kuntayhtymän pääprosessit ja aliprosessit kuvataan ja niiden yhteyteen päivitetään toimialueiden palveluprosessit. Palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden ja valmiuksien mukaan ja asiakkaiden kokemukset ja palaute otetaan huomioon palveluiden kehittämisessä ja ohjauksessa. a on, että asiakkailla on tulevaisuudessa enemmän mahdollisuuksia katsella ja hallita omia tietojaan sekä osallistua palveluprosesseihin sähköisen asioinnin kautta. Sujuvat palveluprosessit Sivu 87 / 108
edellyttävät, että palveluprosessiin osallistuvilla on käytettävissä tarpeelliset tiedot asiakkaasta reaaliaikaisesti. Suunnittelu, ennakointi ja tietotuotanto. Sosiaali- ja terveyspalveluiden johdon suurimpia haasteita tulevaisuudessa on lisääntyvän palvelutarpeen ja käytettävissä olevien resurssien tasapainottaminen. Uuden palvelurakenteen ja palveluverkoston suunnittelussa tarvitaan tietoa tulevaisuuden palvelutarpeesta, sekä nykyisten toimintojen tehokkuudesta, laadusta ja vaikuttavuudesta. Toimintatarpeiden, talouden- ja tuotannon yhteensovittaminen toimivaksi kokonaisuudeksi on kuntayhtymän strategisen linjauksen mukaista. Johto ja esimiehet tarvitsevat tietoa palvelutarpeiden muutosennusteista, toiminnan tehokkuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta, sekä itse toiminnasta mitä palvelualueella tehdään ja kuinka paljon. Tiedolla johtamisen toimintasuunnitelmaan kuuluu vaikuttavuusmittariston laatimista ja kehittämistä. Valtakunnallisiin mittaristojen määritystyöryhmiin pyritään osallistumaan mahdollisuuksien mukaan. Mittariston laadinnassa käytetään ulkopuolista osaamista, varsinkin käyttöliittymän laadinnassa asiakasrajapintaan. Johtamisen tueksi laaditaan tiedolla mittaristo tiedolla johtaminen -työryhmän määritysten mukaisesti. Työryhmään kuuluu laaja edustus eri palvelualueilta. Käytännön työn kannalta lienee tarpeen perustaa alatyöryhmiä, joiden tehtävät määritellään erikseen. Tiedontuotantoa vahvistetaan kannustamalla Soitea koskevien tutkimusten, väitöskirjojen ja opinnäytetöiden tekemistä sekä osallistumalla Keski-Pohjanmaan maakunnan ja sote-yhteistoiminta-alueen yhteisen tiedontuotannon ja tiedonhallinnan valmisteluun. Tiedolla johtamisen ja palvelutarpeiden selvittämisen tarve kasvaa siirryttäessä maakuntahallintoon. Jatkossa painopiste tulee olemaan Sote-palvelupakettien käyttöönotossa, johon kuuluu oleellisesti edelleen kirjaamisen laadun kehittäminen kirjaamiseen perustuu kaikki Sote-tietopaketteihin kerättävä tieto. Palvelupaketit on valtakunnallinen yhtenäinen mittaristo, jota tullaan käyttämään vertailtaessa Keski- Pohjanmaan maakunnan toimintaa suhteessa muihin maakuntiin. Jatkossa maakunnan rooli palveluiden ostajana tulee perustua Sote-palvelupaketeista saatuun maakunnalliseen tietoon. Maakunnan saamasta rajoituksesta 1 % riippuu palvelupaketteihin perustuvaan benchmarking tulokseen. Palvelupaketeilla voidaan mitata sekä tuloksellisuutta, että osin myös vaikuttavuutta pitemmällä tähtäimellä. Soiten toiminnan tuloksellisuus sisältyy palvelupaketti kokonaisuuteen ja maakunnallisena isona toimijana sen tulos vaikuttaa oleellisesti maakunnan tulokseen. Yhteistyössä tietohallinnon kanssa suunnitellaan ja laaditaan RoadMap maakunnallisen tietovaraston rakenteesta, rajapinnoista ja fyysisestä arkkitehtuurista. Kokonaisuuteen kuuluu oleellisena osana olla mukana Soiten kokonaisarkkitehtuurin kehittämisessä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Soiten kehittämisyksikön tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi. Kehittämisyksikkö rakentaa maakunnallista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakennetta yhdessä kuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään hyviä valtakunnallisia (hyvinvoinnin ja terveyden Sivu 88 / 108
edistämisen tiekartta ja järjestämisen käsikirja) ja paikallisia käytäntöjä. Samalla rakennetaan Soiten sisäistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakennetta, joka palvelee kuntien kanssa tehtävää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työtä. Vuoden 2018 aikana tulee laatia alueellinen hyvinvointikertomus yhdessä kuntien kanssa. Tämä vaatii hallinnonalarajat ylittävän yhteistyö- ja toimeenpanorakenteiden luomista Soiten ja kuntien välille. Jussi Salminen Kehittämisjohtaja Sivu 89 / 108
Toiminta- ja taloussuunnitelman 2018-2020 informatiivinen osuus Sivu 90 / 108