SeniorSurf Kartoitus ja arviointi ikääntyneille ihmisille järjestettävästä tietokoneopastustoiminnasta
Sisältö 1 Lukijalle...3 2 Tiedonkeruu...4 3 Tietokoneopastus Suomessa...6 3.1 Opastuksen järjestäminen...6 3.2 Yhteistyö...10 3.3 Tiedottaminen...11 3.4 Opastajien koulutus, toiminnan haasteet ja hyvät menetelmät...12 4 Huomioita ja kehitysideoita...18 Kirjallisuusviitteet...19 Julkaisija: Vanhustyön keskusliitto ry /SeniorSurf Teksti: Hilla Kiuru ISBN 978-951-806-255-7 (paino) ISBN 978-951-806-256-4 (pdf) Graafinen suunnittelu ja taitto: Tiina Kuoppala, Graforma Piirrokset: Anssi Keränen Valokuvat: Bigstock, Vanhustyön keskusliitto/seniorsurf Paino: Kopio Niini Oy, 2017 2
1 Lukijalle Digitalisaatio muuttaa merkittävästi lähitulevaisuudessa yhteiskuntaamme ja sen käytäntöjä. Niin yksityiset kuin julkisetkin palvelut siirtyvät yhä enenevässä määrin nettiin. Teknologia ja digitaalinen teknologia jatkavat kehitystään (ks. Hiltunen & Hiltunen 2014) samanaikaisesti kun lähes 500 000 ikäihmistä (yli 65-vuotiasta) ei käytä lainkaan tietotekniikkaa. Onkin todennäköistä, että tulevaisuudessa tietotekniikkaan ja teknologiaan liittyvän opastuksen tarve tulee lisääntymään merkittävästi. Teknologian kehittyessä opastustoimintaan ja siinä käytettäviin menetelmiin liittyy päivittämistarpeita. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta koordinoi ikääntyneille ihmisille järjestettävää tietokoneopastustoimintaa. Opastustoiminnan tukeminen on Senior Surf-toiminnan keskeinen tehtävä. Vanhustyön keskusliitto kartoitti syksyllä 2017, missä kaikkialla Suomessa järjestetään maksutonta tietokoneopastusta ikääntyneille ihmisille. Tiedonkeruun tavoitteena oli tuottaa karttasovellus neuvontapisteistä ja niiden yhteystiedoista. Karttasovelluksen avulla jokaisen olisi mahdollista löytää tiedot haluamansa paikkakunnan opastuspisteistä. Toiseksi arvioinnin tarkoituksena oli myös tuottaa tietoa opastustoiminnasta ja siten antaa eväitä opastustoiminnan ja SeniorSurfin kehittämiseen. Ilman tietoa on vaikeaa kehittää toimintaa. Kartta julkaistaan SeniorSurfin sivustolla. Selvityksen tarkoituksena on kuvata, minkälaista opastustoiminta on Suomessa ja miten sitä voitaisiin kehittää. Kiitokset yhteistyökumppaneille ja kyselyä levittäneille tahoille! 3
2 Tiedonkeruu Selvitys ikääntyneille tarkoitetuista opastuspaikoista toteutettiin sähköisenä kyselynä. Kysely lähetettiin kaikkiaan 177 vastaajalle. Kyselyn vastausprosentti oli noin 47,5. Vastausprosentti perustuu lähetettyihin kyselyihin, mutta vastaanottajat ovat voineet myös levittää kyselyä eteenpäin, minkä vuoksi lopullinen vastaanottajamäärä ei ole tiedossa. Kyselyn toteuttamisen suurin haaste oli löytää opastusta järjestävät organisaatiot ja opastuspaikat. Opastuspaikka ja opastuspiste tarkoittavat tässä samaa asiaa, esim. kirjastoa tai järjestön tilaa, jossa järjestetään opastustoimintaa. Organisaatiolla viitataan opastustoiminnan järjestäjään, jolla voi olla opastustoimintaa useassa pisteessä eli useita opastuspaikkoja. Kyselyn levittämisessä hyödynnettiin Vanhustyön keskusliitolla jo valmiiksi tiedossa olevia opastuspaikkoja. Kyselyä ei kohdistettu kirjastoihin, koska niissä tehtiin oma selvitys asiasta. Opastuspaikkoja haettiin lukuisilla eri hakusanayhdistelmillä internetistä (esim. tietokone ikäihmiset opetus). Ajatuksena oli, että tietokoneopastuksesta ilmoitettaisiin jollakin tapaa myös internetissä yleisölle. Kyselyä pyydettiin välittämään eteenpäin organisaatioiden sisällä sekä yhteistyökumppaneille. Kyselystä tiedotettiin myös Twitterissa ja SeniorSurf-päivän järjestäjille. Selvitystä varten luettiin kotimaista ja kansainvälistä kirjallisuutta liittyen ikääntyneiden ihmisten tietokoneopastukseen. Tekstistä löytyvät viitteet löytyvät tämän arvioinnin lopusta, mutta laajemmin taustakirjallisuutta on koottu SeniorSurfin sivuille. 4
Samalla, kun toimipistehakuja tehtiin, aloitettiin kyselylomakkeen valmistelu. Kyselystä tuli melko laaja: 31 kysymystä. Kysymyslomakkeessa kysyttiin mm. opastettavia laitteita ja ohjelmia, kuinka usein opastusta järjestettiin, mikä oli opastajien ja opastettavien ikärakenne. Lisäksi pyydettiin kertomaan haasteista liittyen opastukseen ja kehitysideoista. Kyselyn tarkoituksena oli tavoittaa mahdollisimman paikallinen taso eli myös isomman organisaation yksittäiset opastuspisteet. Sen tulisi myös olla yhden ihmisen täytettävissä järjestävältä taholta. Vastauksissa näkyy se, että jotkut vastaajat ovat opastajia ja toiset taas toiminnan järjestäjiä (tai sekä että). Tätä kyselyä voidaan pitää ensimmäisenä kartoituksena ikääntyneille ihmisille tarkoitettuun digiopastustoimintaan, minkä pohjalta voidaan lähettää tarkempia kyselyitä esimerkiksi suoraan opastajille. Suomenkielinen kysely lähetettiin 169 vastaajalle ja ruotsinkielinen 8 vastaajalle. Arviointiin otettiin mukaan vastaukset, jotka olivat saapuneet 6.10.2017 mennessä eli yhteensä 83 vastausta. On syytä mainita, että opastuspaikkoja on huomattavasti enemmän, koska yksi vastaus voi koostua joissakin tapauksissa monen opastuspaikan vastauksista. Tästä johtuen opastuspaikkakartassa on useampia pisteitä kuin mitä kyselyyn osallistui. Joissakin kysymyksissä vastausten määrä on sama kuin vastaajien. Joihinkin valintakysymyksiin pystyi valitsemaan useamman vastausvaihtoehdon, minkä vuoksi niissä tapauksissa vastausten analysoinnissa puhutaan enemmänkin teemoista eikä vastaaja määristä. Sama koskee avokysymysten analysointia. 5
3 Tietokoneopastus Suomessa 3.1 Opastuksen järjestäminen Opastusta on järjestetty monessa paikassa 10 20 vuotta. Näiden joukossa ovat 15 20 vuotta opastusta järjestäneet, joita on myös huomattavat 11 kappaletta. Alle vuoden opastusta järjestäneitä löytyy myös, mikä kertoo uusien opastuspaikkojen syntymisestä. Kuinka kauan opastusta on järjestetty? (n=83) 30 25 20 15 10 5 0 10 20 vuotta 3 9 vuotta 1 2 vuotta Alle vuoden Joku muu aikamääre Ohi kysymyksen Opastusta järjestetään (n=83) Kurssi 2 3 kertaa viikossa 4 5 kertaa viikossa 3 4 kertaa kuukaudessa Kaksi kertaa kuukaudessa Kerran kuukaudessa Opetuspisteen ollessa auki 0 5 10 15 20 25 30 6
Opastusta järjestetään keskimäärin kerran viikossa. Monessa paikassa opastusta järjestetään aina opastuspaikan ollessa auki. Kesäopastusta järjestää 26 vastaajaa, eli noin 31 prosenttia vastaajista. Jopa noin 31 prosenttia vastaajista järjestää kesäopastusta. Yksilö/ryhmäopetus (n=83) Yksilöopetusta 28 % Kumpaakin 56 % 16 % Ryhmäopetusta Suurin osa vastaajista järjestää sekä yksilöettä ryhmäopastusta. Ryhmäopastuksessa yleisin ryhmäkoko on 5 9 henkilöä. 59 vastauksessa, eli n. 71 prosentissa vastauksista, opastus on jatkuvaa. Suurin osa opastusryhmistä on alle 10 hengen kokoisia. Opastuksen maksuttomuudesta: Alkuperäinen tarkoituksemme oli kartoittaa nimenomaan maksutonta opastusta järjestäviä toimipisteitä. Kuitenkin kyselyn levitessä saimme myös vastauksia, joissa järjestettiin esim. sekä maksutonta että maksullista opastusta tai opastusta pienellä maksulla. Päätimme ottaa nämä mukaan kartalle ja arviointiin. Tämä on perusteltua siten, että voi olla hyödyllistä löytää myös maksullisia opastuspalveluita, jos omalla paikkakunnalla ei ole maksutonta opastusta tietotekniikkaasioissa. Kartalla ei ole tarkoitus mainostaa yritystoimintaa, vaan kyse on yleishyödyllisistä toimijoista. 64 vastaajaa (n. 77 % vastaajista) järjestää maksutonta opastustoimintaa. 7
Minkä palveluiden käytössä opastatte? 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Sosiaalinen media Sähköposti Verkkopankki Sähköinen asiointi Internet,tiedonhaku/ muut sivustot Tarpeen mukaan/ kaikki mahdolliset Muut palvelut Suurin osa vastaajista opastaa sosiaalisen median, sähköpostin ja verkkopankin käytössä. Seuraavissa palveluissa opastettiin jonkin verran: sähköinen asiointi, Internet/ tiedonhaku/muut sivustot ja kaikki mahdolliset asiat/ tarpeen mukainen opastus. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, annetaanko pisteessä muutakin kuin vain tietokoneen käytön opastusta. Suurin osa vastaajista avustaa tietokoneen, kännykän ja tabletin käytössä. Lisäksi satunnaisesti avustetaan seuraavien laitteiden käytössä: tulostin, skanneri, kamera, tv, modeemi, kuuntelulaite, GPS, sykemittari, aktiiviranneke, laitteet ja sovellukset. 8
Opastusmateriaaleista: SeniorSurfin materiaaleja (tai myös niitä) käytti 15 vastaajaa. Loput vastaajista käyttivät jotain muuta materiaalia, opastivat tarpeen mukaan tai eivät käyttäneet materiaalia. Opastustoiminnassa käytetään eniten järjestäjän omia materiaaleja. Opastustilanteella on myös materiaalien kannalta merkitystä: opastustilanteet ovat yksilöllisiä ja opastaja käyttää usein omaa materiaalia. Suurin opastajaryhmä on 64 73-vuotiaita, joiden voi ajatella olevan vapaaehtoisia opastajia. Työikäisiä opastajia on paljon (alle 63-vuotiaita). Tämä voi johtua ainakin osittain siitä, että henkilöt ovat työnsä puolesta opastamassa. Kysymykseen siitä, tapahtuuko opastaminen vapaaehtoisvoimin, osana työtä tai muulla tavoin tuli seuraavanlaisia vastauksia: Kysyttäessä, mistä vastaajat ovat saaneet tiedon SeniorSurf-materiaaleista, yleisimpiä tietolähteitä olivat SeniorSurfin sivut ja yhteistyökumppanit. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Osallistujien ikärakenne <60 60 69 70 79 80 Osallistujien ikärakenne-kysymyksessä pystyi myös valitsemaan useamman vaihtoehdon. Suurin ikäryhmä on 70 79-vuotiaat osallistujat, pienin taas alle 60-vuotiaiden ryhmä. 60 50 40 30 20 10 0 Ketkä opastavat? Vapaaehtoiset Työntekijät Muut Suurin osa opastajista on vapaaehtoisia, mutta työntekijöitä on myös paljon. Työntekijöiden joukossa on myös muutama TEpalveluiden tai muiden työllistämispalvelujen kautta työllistetty henkilö. Opastajia on karkeasti arvioituna yli 700 (laskettu vastausten perusteella). Yli puolet opastuspaikoista (48 vastaajaa) toimii 1 3 opastajan voimin. Opastajien määrä on suurimmalla osalla vastaajista pysynyt samana. Opastajien ikä keskimäärin 50 40 30 20 10 0 alle 45 63 64 73 yli 45-vuotiaita 74-vuotiaita 9
3.2 Yhteistyö Teettekö opastustoimintaa yhteistyössä jonkin tahon kanssa? Tyhjä 2 % Ei 40 % Kyllä 58 % Suurin osa järjestää opastustoimintaa yhteistyössä jonkin tahon kanssa. Opastustoiminta on siis yhteistoimintaa eri toimijoiden välillä. Järjestöt ovat merkittävin yhteistyökumppani. Myös digiopastuksen tilaratkaisuja tehdään yhteistyössä. 38 vastaajaa (n. 46 %) järjestää opastusta pelkästään organisaation omissa tiloissa. Opastusta järjestetään myös pelkästään yhteistyökumppanin tiloissa (26 vastaajaa, n. 31 %), opastettavan kotona (2 vastaajaa, 2,4 %) tai sekä organisaation omissa tiloissa, että yhteistyökumppanin tiloissa/opastettavan kotona (16 vastaajaa, n. 19 %). Kirjastot ovat merkittävä yhteistyökumppani tilojen tarjoamisen suhteen, samoin järjestöt. 10
3.3 Tiedottaminen Tiedottamiseen liittyviin kysymyksiin pystyi valitsemaan useita vastausvaihtoehtoja sekä antamaan lisätietoa avokentällä. Opastustoiminnasta tiedotetaan kaikista eniten nettisivujen kautta, 77 vastausta. Myös sosiaalinen media on merkittävä viestinnän väline (58 vastausta). Paikallislehti, ikääntyneiden ihmisten verkostot ja ilmoitustaulut ovat myös tärkeitä tiedottamisen tapoja. Kun vastauksia katsoo tarkemmin, huomaa, että perinteisemmät tiedottamisen tavat (esim. paikallislehdet) keräävät hieman enemmän vastauksia. Kysyttäessä parasta tiedottamisen tapaa, vastaukset olivat seuraavanlaisia: 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Paras tapa tiedottaa opastustoiminnasta Sosiaalinen media Nettisivut Sähköposti/tekstiviesti Paikallislehdet/printtimedia Ikäihmisten verkostot Ilmoitustaulu Oma julkaisu Yhteistyöverkostot Omat tilaisuudet Henkilökohtainen tiedottaminen Mainokset Kaikki/useat Ei mikään Ohi Röyskön mukaan paikallisilla medioilla ja verkostoilla on suuri merkitys opastajien rekrytoinnissa (Röyskö 2016: 12). Tämän kyselyn vastauksissa nettisivut ja sosiaalinen media ovat suosittuja tiedotusmuotoja, mutta parhaiksi viestintämenetelmiksi koetaan juuri paikallislehdet/printtimedia, ikäihmisten verkostot, omat julkaisut ja ilmoitustaulut. Kartoituksessa etsittiin opastuspaikkoja internetistä hakusanojen avulla. Tämän kysymyksen tulosten valossa on hyvä huomioida, että opastustoiminnasta ilmoitetaan paljon myös perinteisessä mediassa. 11
3.4 Opastajien koulutus, toiminnan haasteet ja hyvät menetelmät Kysymys koulutuksesta olisi ollut parempi suunnata suoraan opastajille. Kysymykseen tuli 72 vastausta. Vastaukset olivat hyvin monipuolisia. Suurin osa vastanneista sanoi saaneensa koulutusta nykyiseen opastustehtäväänsä. Opastajat ovat myös valmiiksi jo varsin osaavia: 33 vastasi opastajalla olevan koulutusta alalta, kokemusta aiheesta työelämästä tai itseoppinut. Joitakin kommentteja tuli koulutuksen järjestäjistä: koulutusta saadaan enimmäkseen järjestävältä organisaatiolta, mutta myös yhteistyökumppanilta tai molemmilta. 15 vastaajaa kertoi koulutusta järjestettävän säännöllisesti tai toistuvasti. mukaan jatkokoulutusta järjestetään. Vastaukset olivat saman suuntaisia kuin koulutuksesta kysyttäessä, mutta vastausmäärät olivat pienemmät ja hajanaisemmat. Näin oli esimerkiksi jatkokoulutuksen järjestäjän suhteen. Eli todennäköisesti jatkokoulutusta järjestetään vähemmän. Muutamia vastauksia tuli liittyen jatkokoulutuksen teemaan, joita olivat erilaiset laitteet ja palvelut/ohjelmat sekä opastukseen liittyvä koulutus. Neljässä vastauksessa todettiin jatkokoulutusta järjestettävän tarvittaessa. Kysymykseen siitä, minkälaista täydennyskoulutusta tarvitaan, vastasi 57 vastaajaa. Kysymys täydennyskoulutusmahdolli suuksista sai 59 vastausta. 34 vastauksen Minkälaiselle täydennyskoulutukselle olisi tarvetta? 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kaikenlainen Ohjelmat, Laite- Opastukseen Ei tarvita Ei osaa Muu/ohi koulutus palvelut koulutus liittyvä sanoa koulutus 12
Erilaisiin sähköisiin palveluihin ja ohjelmiin (mm. sähköposti, ohjelmat, päivitykset, sähköiset palvelut) liittyvät täydennyskoulutukset ovat toivotuimpia. Toinen suosittu ryhmä on opastukseen liittyvä koulutus, esim. opastustaitojen kehittäminen, ikääntyneiden ihmisten opettamisen erityispiirteet. Kysymykseen myönteisistä kokemuksista ja hyvistä opastusmenetelmistä sekä opastuksen antoisuudesta vastasi 83, näistä on analysoitu 80 vastaukset (yksi tyhjä vastaus ja kaksi ohi mennyttä vastausta on jätetty pois). Kyseessä oli avokysymys, eli yhdessä vastauksessa mainittiin usein monta menetelmää ja/tai antoisaa kokemusta. Vastaukset on jaettu kahteen kuvaan. Hyvät opetusmenetelmät Kannustaminen Tarpeen mukainen opastaminen Yhdessä oppiminen/vertaisopastus Opastettavan kiinnostus asiaan Itsenäisen oppimisen tukeminen Esimerkein/käytännön avulla opastaminen Kohtaaminen Rauhallinen tahti, riittävästi aikaa Maksuttomuus Monipuoliset opastusmenetelmät Tilojen ja/tai laitteiden tarjoaminen Opastus asiakkaan omalla laitteella Kotiopastus Selkeys/käsitteiden avaaminen Kertaaminen Henkilökohtainen/pienryhmäopastus 0 5 10 15 20 25 30 35 13
Mikä tekee opastuksesta antoisaa? Tyytyväiset, innostuneet opastettavat Oppiminen/asenteen muuttuminen Huumori, positiivinen asenne Kun huomaa olleensa avuksi Hyvä ilmapiiri Palvelu saatu vietyä lähelle ihmisiä 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Hyvät opetusmenetelmät: Henkilökohtaiseen/pienryhmäopastukseen kuuluu mm. seuraavia piirteitä (yksilöopastuksen itsensä mainitsemisen lisäksi): useampi opastaja ryhmätilanteessa, hyvä vuorovaikutus opastettavaan, mahdollisesti sama opastaja opastettavalla. Myös se auttaa, jos opastuspaikkoja ja siten opastajia on monta. Ylipäätään henkilökohtaista, yksilöllistä otetta pidettiin hyvänä. Vastausten perusteella on myös tärkeää, että opastukseen varataan riittävästi aikaa ja että opastustahti on rauhallinen. Myös Pennalan opinnäytetyössä mainittiin henkilökohtaisen opastuksen tärkeys ja pienessä ryhmässä opastamisen toimivuus. Myös kertaaminen ja se, että joutuu tekemään itse, auttavat. (Pennala 2010: 43 44.) ks. myös Hyytiä 2016: 18 19). Eräässä vastauk sessa nuorten koettiin opastavan hyvin ja rauhallisesti. Voisikin ajatella, että hyvä opastaminen ei ole ikäkysymys vaan tärkeämpää on riittävä aika, henkilökohtainen opastus ja itsenäisen oppimisen tukeminen. Ohjattavien iloinen mieli ja halu halata opastajaa kiitokseksi, kertoo onnistumisista. Vertaisopastukseen/yhdessä oppimiseen sisältyy opastajan ja opastettavan tasavertaisuus, ryhmäopastuksessa ryhmäläisten toisille tarjoama tuki ja opastajan helppo lähestyttävyys. Moninaisiin opastusmenetelmiin kuuluu sekä ryhmäopastus että yksilöopastus. Jotkut vastaajat kertoivat erilaisista opastettavista teemoista ja luennoista. Vertaisopastusta korostetaan hyvänä oppimistapana (Röyskö 2016; Opastettavien oppiminen ja siten myös asenteiden muuttuminen suhteessa tietotekniikkaan tekee opastustoiminnasta antoisaa. Oppiessaan ihmisten asenteet tietotekniikkaan ovat muuttuneet innostuneiksi. Hyvä ja positiivinen ilmapiiri on tärkeä tekijä tämä liittyy osittain antoisuuteen, mutta myös oppimisen edellytyksiin. 14
Kun huomaa olleensa avuksi, ja asiakas oivaltaa ettei asiat olekaan niin hankalia. Tai esimerkiksi muistamaton asiakas ilahtui, kun näki omia lapsuusmaisemiaan jne. Opastustoiminnan haasteet 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Opastajien tietotaito/ tekniikan kehitys Opastettavien tavoittaminen/ kohtaaminen Resurssit Opastajien määrä/ jaksaminen Opastustilanteisiin liittyvät ongelmat Muut haasteet Kysyttäessä haasteista ja tuen tarpeesta, muutama vastasi, ettei tarvitse tällä hetkellä tukea. Haasteet jakautuvat melko tasaisesti viiteen teemaan. Suurimpia ryhmiä ovat resurssit ja opastustilanteisiin liittyvät ongelmat. Resursseihin liittyy tilojen puutteellisuus ja niiden löytäminen, rahan puute, koneiden ja ohjelmien puutteet. Myös opastusmateriaalien vanheneminen kuuluu tähän ryhmään. Tilojen ja laitteiden merkitys huomioidaan myös Röyskön selvityksessä: vuokrakulut hankaloittavat opastustoimintaa ja teknologia kehittyy nopeasti (Röyskö 2016: 12). Opastustilanteiden haasteet liittyivät muun muassa opastettavien suureen määrään sekä eritasoisiin opastettaviin ryhmäopastuksessa. Eräässä vastauksessa kommentoitiin sen aiheuttavan haasteita opastuksessa, että opastettavilla on eri ongelmia ryhmäopastuksessa. Henkilökohtaiseen opastukseen liittyen ongelmina olivat ajan riittävyys ja se, että monesti opastettava haluaa käydä samalla opastajalla. Toivottiin myös harjoitustunnuksia. 15
Usean vastauksen mukaan vapaaehtoisia tarvitaan enemmän. Joissakin vastauksissa pohdittiin vapaaehtoisten jaksamista. Vapaaehtoisilta ei voi vaatia samaa kuin palkalliselta työntekijältä. Esim. päivystämään tai ajanvarauksiin on vaikeaa saada ketään sitoutumaan. Yksi vastaaja totesikin vapaaehtoisten olevan hyvä lisäresurssi. Myös ohjaajan vaihtumista pidettiin haastavana. Eniten opastusta haetaan laitteiden käyttämiseen. Opastajien tietotaito sekä tekniikan kehitys ja moninaisuus aiheuttavat haasteita. Tekniikka kehittyy koko ajan ja opastajien tietotaidon olisi pysyttävä samalla tasolla. Tämän voidaan nähdä liittyvän myös resursseihin opastuslaitteiden tulisi olla ajan tasalla. Yhdessä vastauksessa kommentoitiin myös opastettujen osaamisen kehitystä: vaatimustaso opastukselle kasvaa, kun aloittajat ovat osaavampia. Koulutusta tarvitaan. Opastettavien kohtaamiseen, tavoittamiseen ja rohkaisemiseen liittyy myös haasteita. Rohkaiseminen ja tiedottaminen ovat tärkeitä asioita, samoin passiivisten houkuttelu mukaan. Eräässä vastauksessa kommentoitiin muistisairauden aiheuttamia haasteita opastukselle. Kysely tuotti myös hyviä kehitysideoita Senior- Surfin kehittämiseksi. Toivottiin mm. ruotsinkielistä materiaalia. Tiedottamista ja Senior Surfin tunnettuuden lisäämistä pidettiin tärkeänä. Toivottiin myös uusia vapaaehtoisia ja toimijoita. Verkkokeskustelut, maaseudun erityistarpeiden huomiointi ja harjoitustunnukset olivat myös hyviä kehitysideoita tulevaisuutta varten. Kysyimme myös yleisimmistä ongelmista, joihin tullaan hakemaan apua. Eri laitteisiin liittyvät ongelmat esiintyivät useimmissa vastauksissa. Myös ohjelmiin ja sovelluksiin liittyvät ongelmat olivat melko yleisiä. Ylipäätään ongelmia on erilaisia kuten opiskelijoitakin. Ikääntyneet ovat moninainen ryhmä myös tietotekniikkaosaamisen osalta, heidän joukossaan on tietotekniikan/tekniikan suhteen aloittelijoita ja osaajia (Röyskö 2016: 10). 16
17
4 Huomioita ja kehitysideoita Kysely olisi todennäköisesti pitänyt kohdistaa selkeästi joko vapaaehtoiselle tai vastuuhenkilölle, mikä olisi rajannut myös kysymysten määrää. Näin kysymykset olisivat kohdentuneet oikealle henkilölle ja olisi myös selkeämpää, kuka kysymyksiin on vastannut. Tätä ei kuitenkaan voitu toteuttaa tällä kierroksella, koska kyselyä laadittaessa ei ollut käytettävissä yhteystietoja eikä yleiskäsitystä opastustoiminnan tilasta. Jotkut valintakysymykset olisivat todennäköisesti toimineet paremmin avokysymyksinä ja päinvastoin. Tässä kyselyssä ohjeistettiin sen ihmisen vastaavan, joka tietää toiminnasta eniten opastuspaikassa. Opastustoiminnan kehittämiseksi opastajille kannattaisi tehdä oma kysely. Näin saataisiin parempi kuva sitä, miten opastustoimintaa tulisi kehittää ja minkälaista tukea he tarvitsevat. Kysely kannattaisi myös toistaa esim. parin vuoden välein. Näin saataisiin päivitettyä materiaalit ja koulutukset opastajille tekniikan kehittyessä. Ylipäätään voidaan todeta, että opastustoiminnan järjestämisessä merkittävä rooli on eri tahojen välisellä yhteistyöllä. Voimme auttaa löytämään sopivia yhteistyökumppaneita opastustoiminnan järjestäjille. Yhteistyöstä on apua myös pienemmille toimijoille. On helpompi etsiä tiloja ja kouluttaa opastajia yhteistyössä. Palvelujen sähköistyessä ja siirtyessä mahdollisesti isompien yksiköiden eli maakuntien vastuulle on tärkeää pitää huolta paikallistason toiminnasta. On myös hyvä pohtia, kenen vastuulla opastustoiminta on. Parhaana opastusmenetelmänä pidettiin lähiopastusta. Tämä on erityisen tärkeää, jos ja kun palvelut siirtyvät kauemmaksi. Parhaat tavat tiedottaa opastustoiminnasta olivat paikallislehdet, ikääntyneiden ihmisten verkostot, omat julkaisut ja ilmoitustaulut. Todennäköisesti toiminnasta on tiedotettava monipuolisesti myös jatkossa, koska kaikki eivät hae tietoa internetistä. Tätä vahvistaa kyselyn tulos siitä, mikä on paras tapa tiedottaa opastuksesta (ks. s. 11). Tässä kyselyssä vapaaehtoiset olivat suurin opastajaryhmä, mutta työntekijöitäkin oli huomattava määrä. Opastustoiminnan järjestäjät ja opastajat tarvitsevat tukea ja koulutusta, koska palvelut ja laitteet muuttuvat jatkuvasti. Koska henkilökohtainen- ja pienryhmäopastus oli tärkein hyvistä opastusmenetelmistä, on varmistettava, että opastajia saadaan lisää. On mietittävä, miten niukat resurssit saadaan hyödynnettyä mahdollisimman tehokkaasti. Maksuttomia tiloja ja lainattavia laitteita tarvitaan. Lisäksi laitteiden ja ohjelmien on oltava ajan tasalla, että opastuksesta on hyötyä opastettaville. Ikääntyneet ihmiset oppivat siinä missä muutkin. Tarvitaan yhteistyötä toteuttamisessa, mutta myös aikaa itse oppimisen tueksi. 18
Kirjallisuusviitteet Hiltunen, Elina ja Hiltunen, Kari 2014: Teknoelämää 2035. Miten teknologia muuttaa tulevaisuuttamme? Talentum, Helsinki. Hyytiä, Tatu 2016: Digitalisaatio edistämässä ikääntyvien yhteisöllistä asumista. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. SeAMK Tekniikka. Automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma. Pennala, Eila 2010: Ikääntyvät ja arjen teknologia. Selvitys Aijjoos-hankkeelle. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Sosiaali- ja terveysalan yksikkö. Vanhustyön koulutusohjelma. Röyskö, Heini 2016: Kohden vuotta 2020 näkökulmia digitalisaation vaikutuksista ikääntyvien arkeen. Viitattu 13.11.2017. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry, Pensionärsförbundens intresseorganisation rf. http://www.eetury.fi/site/data/671/files/kohden%20vuotta%202020%20-naekoekulmia %20digitalisaation%20vaikutuksista%20ikaeaentyvien%20arkeen.pdf. 19
Sähköisten palveluiden lisääntyessä kasvaa myös digiopastuksen merkitys koko ajan. Opastusta on järjestetty usealla paikkakunnalla jo pitkään, mutta koko Suomen kattavaa tietoa opastuspaikoista ei ole ollut olemassa. Siksi Vanhustyön keskusliiton SeniorSurf-toiminta päätti tehdä selvityksen, jonka tavoitteena oli saada senioreille suunnatut avoimet opastuspaikat kartalle. Opastuspaikat löydät osoitteesta: seniorsurf.fi ISBN 978-951-806-255-7 (paino) ISBN 978-951-806-256-4 (pdf)