Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Transkriptio

1 Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

2 Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja: Keskipiste Leader ry. / Maaseutuohjelma Kustannusarvio: 90154,50 EU-osuus 34078,59 Valtion osuus 30833,01

3 Mitä tehdään, miksi ja ketä varten? Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia valokuituyhteyksiä ja edistetään sähköisten palveluiden käyttöönottoa Haapavedellä, Pyhännällä ja Siikalatvalla. Kohderyhmänä ovat seutukunnan asukkaat, joilla on puutteita sähköisten palveluiden käytössä. kuva: MMM/Mavi/Jyrki Vesa

4 Miten? Kootaan alueen asukkaista nettikummeja, jotka toimivat kyläläisten opastajina hankkeen koulutuksissa. Samalla aktivoidaan nuoria yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan sekä luodaan nettikummitoiminnan malli. Parannetaan sähköisten palveluiden käyttöönottoa tarjoamalla kuntalaisille räätälöityjä koulutuksia, joiden aiheena ovat sähköiset palvelut.

5 Miksi hanke on ajankohtainen? Laajakaistaverkko rakennettu: Pyhäntä- Siikalatvan alueella on käynnissä valokuituhanke (Siikaverkko), jolla taataan alueen asukkaille yhtäläiset mahdollisuudet sähköisten palveluiden käyttöön, kun Siikaverkko tuo valokuitutekniikalla huippunopeita tietoliikenneyhteyksiä maaseudun haja-asutusalueiden tarpeisiin. Sähköiset palvelut lisääntyneet: Maaseudun palvelut ovat siirtyneet ja siirtyvät yhä enenevissä määrin verkkoon, mutta suuri joukko maaseudun ihmisiä ei vielä tunne sähköisten palveluiden mahdollisuuksia.

6 Yhteistyö Siikaverkko osk:n kanssa Kuituverkko mahdollistaa toimivat nettiyhteydet ja internetin ja sähköisten palveluiden hyödyntämisen. Siikaverkko osk:n kautta saadaan kohdistettua markkinointia kuituliittymän osakkaille. Puolin ja toisin toiminnan markkinointia!

7 Mitä hankkeessa käytännössä tehdään? Järjestetään ryhmäkoulutuksia: Aloitettu alueilta, joilla on kuituverkko: Tavastkenkä, Kestilä, Rantsila. Seuraavaksi: Pulkkila ja Piippola, joille tulee kuituverkko 2016 Lopuksi: muu Pyhäntä + Haapavesi Tavoitteena 30 koulutusta, keskimäärin 5/alue Tulee ylittymään, johtuen mm. tarpeesta opetella ensin perusasioita kuten tiedonhakua ja sähköpostin käyttöä

8 Miten koulutustoiminta on alkanut? Ensimmäinen koulutus oli 31.3 Huhtikuussa on ollut neljä koulutusta, lisäksi toukokuulle on sovittuna viisi koulutusta lisää. Tavoitteena on ollut 10 koulutusta ennen kesää. Koulutukset ovat olleet iltapäivällä ja illalla Kesto 2 tuntia, joka riittää yhden teeman läpikäyntiin! Kaksi eri kouluttajaa.

9 Mistä kouluttajat? Hankkeessa on hyvin maltilliset ostopalvelukulut (6000 ) Tarjouksissa todella isoja eroja! 3*2 tunnin koulutuksen hinta 230 vs alv 24% + km-korvaus Kokemuksen perusteella voi sanoa, että ns. asiantuntijafirmat laskuttavat moninkertaisesti Koulujen ja kansalaisopistojen kautta mahdollista saada hyvät opettajat kohtuuhintaan! Viranomaisten tehtäviin kuuluu opastaa käyttämään sähköisiä palveluja!

10 Koulutusteemat Kyläläisten kanssa mietitty kiinnostavia teemoja : Sähköposti (Gmail) Tiedonhaku (Google) Pankki- ja vakuutuspalvelut, verkkopankkitunnukset Sähköiset viranomaispalvelut mm. kela.fi, poliisi.fi, tepalvelut.fi, vero.fi, posti.fi Oman alueen sähköiset terveyspalvelut esim. Helmi, Työterveys, Mehiläinen, sähköinen resepti, Kantapalvelu Turvallinen verkkokaupan käyttö Sosiaalinen media mm. Facebook Muita aiheita YouTube, Skype

11 Teemojen suunnittelua ja nettikummitoiminnan markkinointia

12 Esimerkki tulevasta koulutuksesta Yhteistyössä Siikalatvan OP:n kanssa kaavailtu 2 tunnin koulutusta verkkopankki- ja mobiilipalvelut -teemalla Odotetaan verkkopankin uudistumista Siikalatvan OP:ltä tulee asiantuntijat, hankkeen puolesta nettikummit Kaikki viranomaispalvelut on tarkoitus toteuttaa samanlaisella konseptilla, eli asiantuntijat = kouluttajat kyseiseltä viranomaistaholta!

13 Suunnitelmissa myös räätälöityjä koulutuksia eri kohderyhmille Haapaveden-Siikalatvan omaishoitajat ja läheiset ry: sähköisten asiointipalveluiden koulutus Metsänomistajat: metsään.fi Maanviljelijät: vipu viljelijän verkkoasiointi

14 Mitä nettikummi tekee? Nettikummin ensisijainen tehtävä on opastaa ihmisiä netin ja tietotekniikan käytössä. Opastukset tapahtuvat pääasiassa Kuidut Käyttöön - hankkeen koulutuksissa ja tapahtumissa. Myöhemmässä vaiheessa nettikummi voi antaa yksilöllistä opastusta esim. kotona tai kirjastoissa. Koulutuksissa on varsinaisen ohjaajan lisäksi useampi nettikummi. Osa nettikummeista on alueen nuoria (yli 15 v.) Nettiopastajan ei tarvitse tietää ja osata kaikkea. Myöskään kaikkia laitteita ja sähköisiä palveluita ei tarvitse hallita. Riittää, että on kiinnostunut tietotekniikasta ja osaa käyttää sitä itsenäisesti. Hanke maksaa nettikummille 10 /tunti, myös talkoota.

15 Nettikummeja tarvitaan lisää! Nettikummi-listalla on nyt 22 henkilöä, josta 7 nuorta Nettikummeina on toiminut tähän mennessä 10 henkilöä, josta 3 nuorta Ilman nettikummeja ei voi toteuttaa koulutuksia!

16 Nettikummitoiminnan markkinointia nuorille

17 Neuvoja nettikummilta yksilöllisesti Tavastkengällä on kokeiltu uutta toimintaa: Nettikummi oli paikalla Tavastkengän koululla yhtenä iltana 2 tuntia ja neuvoi sinä aikana yksilöllisesti kyläläisiä. Tilaisuudessa kävi 4 kyläläistä Oma kannettava oli matkassa tai asioita katsottiin nettikummin koneelta. Tilaisuuteen ei ollut ennakkoilmoittautumista. Samanlaista toimintaa tullaan kokeilemaan myös Siikalatvalla. Tämän tyyppiselle toiminnalle, kuten myös sille, että nettikummi tulisi kotiin neuvomaan, on suurta tarvetta! Molempia toimenpiteitä tullaan kokeilemaan ja kehittämään hankkeen aikana! -> tavoitteena, että hankkeen päätyttyä nettikummitoiminta jää elämään! Kuva: MMM/Mavi/Martina Motzbäuchel

18 Missä koulutukset toteutetaan? Pyhännällä: Tavastkengän vanhalla koululla Kannettavat tietokoneet Pyhännän koululta Pyhännän koulun tt-luokka Siikalatvalla tt-luokat: Kestilän koulussa Rantsilassa Gananderin koulussa Piippolassa Jedu:n Kulttuuri ja ammattiopistolla Pulkkilan koululla Haapaveden osalta ei vielä ole tehty tiedusteluja Kirjastot: asiakaspäätteitä, matalan kynnyksen kohtauspaikkoja mahdollista hyödyntää siinä vaiheessa, kun nettikummit antavat yksilöllistä opastusta

19 Kyläläiset surffaavat, millaisia ovat koulutettavat? Osallistujat ovat olleet pääasiassa eläkeläisiä. Koulutettavia on neljässä ensimmäisessä koulutuksessa ollut yht. 42. Sopiva ryhmä alle 10 henkeä. Taidoltaan aloittelijoita, eli ei juuri tietokonetta käyttäneitä tai vähän tietokonetta käyttäneitä. Luotu Gmail-tilit n. 80% osallistujista

20 Millä motivoida kyläläisiä koulutuksiin? Mitä iloa tai hyötyä netistä voi olla? Internetistä voi hakea tietoa Voi seurata uutisia ja ohjelmia Pitää yhteyttä Hoitaa asioita Harrastaa ja viettää aikaa Lähde: Vanhustyön keskusliitto, Tietotekniikka tutuksi ikääntyneille ihmisille! -moniste

21 Uuden kokeilua vieraissa tiloissa - vertaisoppimista Kestilässä kokeiltiin sitä, miten kyläläiset voivat toimia toistensa vertaistukena oppimistilanteessa. Koulutukseen osallistui 18 henkeä Kyläläiset istutettiin tietokoneelle pareittain. Teemana oli tiedonhaku.

22 Opasmateriaali Koulutuksissa pyritään aina jakamaan tukimateriaalia kotiin vietäväksi. Kaikki hankkeen aikana kerätty materiaali kootaan lopussa yksiin kansiin ja jaetaan kyläläisten käytettäväksi. Paljon olemassa olevaa materiaalia on ilmaiseksi jaettavissa internetissä.

23 Miten seurataan asiakastyytyväisyyttä? Koulutusten päätteeksi on tehty palautekysely. Kyselyn avulla kartoitetaan tarkemmin koulutusryhmien osaamista, kiinnostusta ja tarvetta eri teemoihin. Vastukset saa parhaiten, kun koulutuksen lopuksi kouluttaja lähettää osallistujille sähköpostin, jossa on linkki kyselyyn ja kysely tehdään koulutuksen päätteeksi. Edellyttää sähköpostiosoitetta!

24 Jaetaan kokemuksia ja tietoa, facebook-sivut Julkaistu hankkeen ensimmäisellä viikolla Jaetaan aktiivisesti tietoa hankkeen tapahtumista ja yleensäkin sähköisistä palveluista mm. muiden hankkeiden teemaan liittyvistä tapahtumista ja mediassa olleista uutisista

25 Mikä on muuttunut, kun hanke päättyy? Tavoitteena on, että vähintään kaikilta niiltä alueilta, joille on rakennettu laajakaistaverkkoyhteydet: 1. löytyy nettikummeja, joista osa on alueen nuoria 2. kyläläisiä osallistuu sähköisten palveluiden koulutuksiin ja he hallitsevat koulutusten myötä itsenäisesti sähköisten palveluiden käytön 3. jatketaan nettikummitoimintaa hankkeen päättyessä esim. kyläyhdistysten toimesta.

26 Vuoden 2016 keskeisimmät toimenpiteet 1. Markkinoidaan ja tiedotetaan hankkeesta. 2. Kartoitetaan hankkeen toimintaan sopivat kylät, yhdistykset ja muut toimijat. 3. Nettikummitoiminnan organisointi. Tavoitteena on, että ainakin osa nettikummeista on alueen koululaisia tai nuoria. 4. Oppilaitosyhteistyön organisointi (sopimukset koulujen laitteiden ja tilojen hyödyntämisestä). 5. Koulutusten valmistelu ja toteutus; laaditaan opasmateriaalia ja järjestetään yhdessä sidosryhmien kanssa kyläläisille räätälöityjä koulutuksia, joissa aiheena sähköiset palvelut. 6. Jaetaan ajankohtaista tietoa liittyen laitteiden hankintaan.

27 Vuoden 2017 keskeisimmät toimenpiteet 1. Jatketaan koulutusten järjestämistä. 2. Kerätä hankkeen aikana koottu opasmateriaali yhteen ja julkaistaan se alueen asukkaiden käyttöön. 3. Autetaan toimijoita laatimaan suunnitelmat siitä, miten nettikummitoiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. 4. Hankkeen päättämiseen liittyvät tehtävät.

28 Miten toiminta käytännössä jatkuu? 4 koulutusryhmää toukokuussa Sähköposti Turvallinen verkkokauppa Sähköisen markkinoinnin ja sosiaalisen median tärkeimmät säädökset -koulutus Yhteistyössä SoteYboost -hankkeen kanssa. Etenkin sote, hyvinvointi- ja matkailualan toimijoille. Yksilöllistä opastusta nettikummilta Tavastkengällä ja Rantsilassa Suunnitellaan koulutustoiminnan aloitusta Pulkkilan ja Piippolan asukkaiden kanssa Aloitetaan koulutukset loppukesällä Loppukesästä jatketaan Kestilässä, Rantsilassa ja Tavastkengällä -> sähköiset asiointipalvelut

29 Kyläläiset surffaa, nettikummit auttaa!

30 Kuidut Käyttöön -hanke Yhteystiedot: Anniina Merikanto-Vuoti puh Käyntiosoite: Tuohitie 1, 2 krs Rantsila