Ikääntyneen väestön DIGITAIDOT - mitä jokaisen kirjastolaisen olisi hyvä tietää. Kati Harkoma, Vallin Ikäteknologiakeskus

Transkriptio

1 Ikääntyneen väestön DIGITAIDOT - mitä jokaisen kirjastolaisen olisi hyvä tietää Kati Harkoma, Vallin Ikäteknologiakeskus

2 Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry valtakunnallista vanhustyötä tekevä, 65-vuotias asiantuntijajärjestö kehitämme vanhuspalveluja, järjestämme koulutusta ja konsultaatiota sekä toimimme 70 jäsenjärjestömme edunvalvojana tarjoamme ajantasaista tietoa vanhustyön kentän kehityksestä, muutoksista ja tulevaisuudesta meillä on hyvät yhteydet keskeisiin vanhusalan toimijoihin ja päätöksentekijöihin

3 Vallin Ikäteknologiakeskus Asiantuntijakeskus, jonka tehtävänä on: edistää ikäihmisten osallisuutta digitalisaatiossa lisätä alan toimijoiden yhteistyötä välittää tietoa ikäteknologiasta vaikuttaa siihen, että iäkkäiden käyttäjien tarpeet huomioidaan teknologian kehitystyössä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa Ikäteknologiakeskus on osa Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry:n toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee toimintaa Veikkauksen tuotoilla.

4 Vallin Ikäteknologiakeskus Näin toimimme: Kokoamme yhteen ja välitämme ikäteknologiaan liittyvää tietoa, osaamista, kokemuksia ja menetelmiä Lisäämme yhteistyötä järjestöjen, asiantuntijoiden ja kehittäjien välillä Koordinoimme aiheen ympärillä toimivia verkostoja Kehitämme yhdessä ja levitämme ikäteknologian hyviä käytäntöjä Toteutamme seminaareja ja opintomatkoja sekä tuotamme oppaita ja raportteja Digiklubi-hankkeessa kehitämme konseptia ikäihmisten digitaitojen lisäämiseen

5 Suuntana ikäystävällisempi Suomi! Teknologialta ja digitalisaatiolta odotetaan paljon, mutta todellisuus ikäihmisten parissa on toinen Suunnitellaanko palvelut/tuotteet 65-vuotiaan vai 85-vuotiaan (hyvin toimeentulevan) ikäihmisen lähtökohdista? Kolmekymppinen suunnittelee kahdeksankymppiselle miten maailmat saadaan kohtaamaan!? Digiosallisuus digisyrjäytyminen

6 Ikäteknologiakeskuksen Sähköisen asioinnin selvitys tehty keväällä vastausta: 479 paperisella lomakkeella 391 verkkolomakkeella -> Vastaajaryhmissä selvä ero! Selvitys löytyy netistä -sivuilta

7 Suomessa on noin pienituloista eläkeläistä

8 Yli puoli miljoonaa ikäihmistä Suomessa on digiyhteiskunnan ulkopuolella

9 Sähköinen tunnistautuminen ei vielä ole tuttua ikäihmisille.

10 Lapset ja sukulaiset auttavat ikäihmistä verkkoasionnissa: valtakirjalla, valtuutuksella tai ilman

11 Ikäihmiset haluaisivat opastusta omassa kodissaan, omilla laitteillaan.

12 IKÄTEKNOLOGIAKESKUKSEN VIISI SUOSITUSTA: Näin ikäihmiset saadaan mukaan digitalisaatioon

13 1. Ikäihmisiä on kuultava palvelujen kehittämisessä

14 2. Tarvitaan helppokäyttöisiä ja toimivia palveluja

15 3. Ikäihmisille on tarjottava riittävä tuki ja neuvonta

16 4. Mahdollisuus kasvokkaiseen asiointiin turvattava

17 5. Maksuttomat tai kohtuuhintaiset palvelut taattava kaikille

18 DIGIOSAAMINEN

19 Digiosaamisen lisääminen KENELLE digitaitojen opastaminen kuuluu? KUKA ottaisi kokonaisvastuun? -Valtiovarainministeriön AUTA-hankkeessa on kehitetty digituen toimintamalli, jossa määritellään roolit mitä mikäkin taho tekee -Varsinaisten tukipalvelujen tuottaminen jää silti monien eri tahojen vastuulle (mm. yhteiset asiointipisteet, monet kirjastot, järjestöt, kansalaisopistot, viranomaiset ja yritykset) KUKA MAKSAA opastamisen viulut?

20 Valtiovarainministeriö: AUTA-hanke Digituen toimintamallin roolit: Väestörekisterikeskus (VRK) toimii digituen tuottajien tukena ja kehittää digitukea valtakunnallisesti. Sen rooliin sisältyy mm. koulutusten tarjoaminen digituen tuottajille ja hyvien digituen käytäntöjen kokoaminen. Tavoitteena on näin kehittää ympäri Suomen tarjottavan tuen yhtenäisyyttä ja laatua. Väestörekisterikeskuksen tehtävä käynnistetään ja sitä kehitetään alueellisen pilottijakson aikana. Maakunnilla on digituen alueellisen koordinoijan ja kehittäjän rooli. Maakunta arvioi alueellisen digituen tarpeen ja kokoaa alueellisen digituen tuottajien verkoston. Tällä pyritään varmistamaan digituen saatavuus ja löydettävyys alueelliset erityispiirteet huomioiden. Kumpikin toimija kokoaa ja kerää tietoa digituen toteutumisesta ja saatavuudesta jatkokehitystä varten. Valtiovarainministeriö jatkokehittää digituen valtakunnallista toimintamallia, ohjaa VRK:n toimintaa digituen toimeenpanijana ja vastaa lainsäädäntöön tulevista muutoksista.

21 Digiosaamisen lisääminen MISSÄ opastetaan? - Valtaosa ikäihmisistä toivoisi saavansa opastusta kotonaan, omilla laitteillaan, maksuttomasti - Digiklubit-hankkeessa kokeillaan miten ravintola toimii oppimisympäristönä - Opastusta pitäisi olla tarjolla joka paikassa, kaikkialla Suomessa: miten saadaan kaikki kunnat huolehtimaan opastuksesta? MITEN opastetaan? - Suurin tarve henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen sähköisissä palveluissa (pankkiasiat, Omakanta ): juuri näitä on vaikea opastaa kun toisen tunnuksia ei saa käyttää

22 Digisyrjäytyminen MITÄ pitäisi tehdä digisyrjäytyneiden kanssa? - Digisyrjäytynyt on ihminen, joka ei osaa/pysty/voi käyttää digitaalisia sovelluksia tai asioida sähköisesti. -Yli puoli miljoonaa ikäihmistä Suomessa on digiyhteiskunnan ulkopuolella! - Monilla ikäihmisillä omaiset tai ystävät hoitavat heidän asioitaan sähköisesti; osalla on valtakirja tai edunvalvontavaltuutus mutta osalla ei villit käytännöt, ohjeistusta ja tietoa tarvitaan lisää -Henkilökohtaista palvelua ja -apua täytyy saada: voisivatko esim. varta varten perustetut vanhusten palvelupisteet auttaa asiassa?

23 DIGIOPASTAMISEN HAASTEITA

24 Digiopastamisen haasteita OPASTETTAVIEN osaamisen eri tasot - jotkut osaa paljonkin ja tarvitsevat vain pikku neuvoja, toiset osaa jotakin vähäsen tai ei osaa mitään ollenkaan - jotkut ovat rohkeita kokeilemaan ja oppivat sillä tavalla - toiset eivät itse uskalla kokeilla mitään, arastelevat laitteita ja pelkäävät tekevänsä jotakin väärin -ongelmat kuulemisessa, näkemisessä, koordinaatiossa

25 Digiopastamisen haasteita OPASTAJIEN osaamisen eri tasot - opastajia on yhtä monenlaisia kuin opastettaviakin - miten on itse oppinut tekemään asioita, mitä laitteita/sovelluksia on itse tottunut käyttämään - osaako ja ymmärtääkö huomioida ikäihmisen rajoitukset (esim. kuulo, näkö, koordinaatio) -osaako olla riittävän selkeä ja esittää asiat helppotajuisesti

26 Digiopastamisen haasteita Ikäihmiselle kaikkein TÄRKEIMMÄT PALVELUT ovat HENKILÖKOHTAISIA tunnuslukujen ja salasanojen takana ja sellaisia, ettei niihin saa kirjautua toisen puolesta -esim. pankkipalvelut, kela -tarvitaan opetusympäristöjä, joissa voidaan näyttää miten palvelu toimii, mitä se sisältää ja miten sitä käytetään, esim. Omakanta

27 Digiopastamisen haasteita LAITTEIDEN kirjo -eri merkkisiä älypuhelimia, tablet-tietokoneita, kannettavia tietokoneita, pöytäkoneita KÄYTTÖLIITTYMIEN kirjo SOVELLUSTEN ja OHJELMIEN kirjo tai puute PÄIVITYKSET tekemättä Täytyykö kaikkien opastajien osata kaikkea???

28 Digiopastamisen haasteita OPASTUSPAIKKA -ikäihmisten on usein vaikea keskittyä/kuulla, jos tilassa on taustamelua tai hälinää -tarvitaan hyvä valaistus -huomioitava liikuntarajoitteet tilaan saapuessa KERTAAMINEN: toistoja tarvitaan SALASANAT/TUNNUKSET usein hukassa

29 KIITOS

30 POHDITTAVAA / KESKUSTELUA: KIRJASTO ikäihmisten digioppimisen paikkana RIITTÄÄKÖ resurssit? RIITTÄÄKÖ digiosaaminen? - ja osataanko opettaa ikäihmisiä? Löytyykö sopivat TILAT? RIITTÄÄKÖ rahat???

31 POHDITTAVAA / KESKUSTELUA: KENELLE digitaitojen opastaminen kuuluu? KUKA ottaisi kokonaisvastuun? KUKA MAKSAA opastamisen viulut? MISSÄ opastetaan? MITEN saadaan kaikki mukaan? KUKA/KETKÄ opastavat ja MITEN? KYSYYKÖ kukaan ikäihmisiltä mitä he haluavat?