Koivulahden oppimiskeskus

Koivulahden oppimiskeskus Kaavaselostus Kaavoitusosasto 12.12.2017 Kaava hyväksytty kunnanvaltuustossa xxxxx KOIVULAHTI, ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELEISSA 12 JA 20

Koivulahti, korttelit 12 ja 20 0 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos ja laajennus kortteleissa 12 ja 20 Asemakaavan muutos koskee Kvevlaxin kylässä sijaitsevia kiinteistöjä RN:o 1:128, 2:38, 2:74, 2:95, 2:102, 2:204, 2:269, 2:344, 2:9, 8:6, 11:59, 878:1, 876:2 ja 49900599030001. Yhteystiedot: Mustasaaren kunta Kaavoitusosasto Keskustie 4 65610 Mustasaari Puh. 06 327 7111 (vaihde) Kaavoituspäällikkö Kaavoittaja Barbara Påfs barbara.pafs(at)mustasaari.fi Anne Holmback anne.holmback(at)mustasaari.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutos koskee noin 8,8 hehtaarin suuruista aluetta Koivulahden keskustassa 11 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Kortteleissa sijaitsevat Kvevlax skola, Kvevlax förskola, muutama asuinrakennus ja Elim-seurakunta. Kuva 1. Ote kunnan osoitekartasta.

Koivulahti, korttelit 12 ja 20 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutos Asemakaavan tavoitteena on luoda edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle ja mahdollistaa tarkoitustenmukaisten ja turvallisten liikenneyhteyksien, pysäköintialueiden ja saattopaikkojen toteuttaminen. Samalla yksi tontti varataan päiväkotia varten ja muutama asuintontti päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. Kaavaa koskevat päätökset: o Kaavanmuutos pantiin vireille kaavoitus- ja kuntasuunnittelujaostossa o Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä o Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä 9.5. 7.6.2017. o Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä o Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen o Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan

2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava 2.3 Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.1.5 Tekninen huolto 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo 4.2.3 Osallistuminen kaavaprosessiin ja vuorovaikutus 4.3 Asemakaavan tavoitteet 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus 5.1.1 Palvelut 5.1.2 Liikennejärjestelyt 5.1.3 Aluevaraukset 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Yleistä 5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutuksen seuranta

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Asemakaavakartta C. Seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanvaltuusto hyväksyi 30.3.2015 kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelua varten asetettiin työryhmä marraskuussa 2015. Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. Suunnitelmasta saatiin mielipide yksityishenkilöltä ja lausunto Vaasan Sähköverkko Oy:ltä. Kaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. Luonnoksesta ja suunnitelmasta saatiin x mielipidettä ja lausuntoa. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.xxxx. Kaavaehdotuksesta saatiin x muistutusta ja lausuntoa. 2.2 Asemakaava Korttelit muodostavat noin 8,8 hehtaarin suuruisen alueen Koivulahden keskustassa noin 11 kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Asemakaavan muutoksella aluetta laajennetaan länteen ja etelään, jotta luodaan edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle. Samalla parannetaan liikenneyhteyksiä, pysäköinti- ja saattoalueita sekä pihaalueita. Oppimiskeskuksen tontin eteläpuolelle varataan yksi tontti opetustoimintaa palvelevia rakennuksia varten, ja tontille on mahdollista sijoittaa päiväkoti. Asemakaavan muutokseen sisällytetään kaavoitusteknisistä syistä myös muutamia yksityisiä asuintontteja. Nämä asuintontit päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan.

4 Kuva 2. Kaavanmuutoksen rajaus. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Kaavanmuutos koskee lähinnä Kvevlax skolan YO-1-tonttia sekä koulun eteläpuolella olevaa MT-aluetta, joka osoitetaan YO-1-alueeksi. Kaavoitusteknisistä syistä kaavaan sisällytetään muutama asuintalo, jotka päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. Kaavan toteuttamisesta vastaa pääasiassa Mustasaaren kunta. Koulun muutostyöt ovat käynnistyneet vuonna 2017. Kunta vastaa myös YOtonttien pihajärjestelyiden ja alueen kunnallistekniikan toteuttamisesta. Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa, kun päätös kaavan hyväksymisestä on saanut lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Koivulahti on maaseutukylä, joka sijaitsee noin 15 kilometriä Vaasasta pohjoiseen. Kylässä on noin 1 500 asukasta. Korttelit ovat osittain rakennettuja, ja korttelin 12 tontilla 1 sijaitsevat Kvevlax skola ja Kvevlax förskola. Koulu koostuu 1900-luvun alussa rakennetusta vanhasta osasta, 1970-luvun lopulla rakennetusta päärakennuksesta ja entisestä kotiteollisuuskoulusta. Esikoulu toimii kotiteollisuuskoulun kansliatiloissa. Koulussa on tällä hetkellä 149 oppilasta vuosiluokilla 1 6. Esiopetuksessa on 18 lasta. Folkhälsan järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa tällä hetkellä Elimseurakunnan tiloissa. Koulun eteläpuolella on peltoalueita ja kaakkoispuolella pari asuintaloa. Koulun pohjoispuolella sijaitsevalla tontilla 2 on Missionskyrkan sekä

5 itäpuolella Elim-seurakunta ja yksi omakotitalo. Korttelin pohjois- ja koillispuolella on pieni viheralue. Korttelin pohjoispuolella sijaitsee pientaloalue, jolla on lähinnä 1980- luvun alkupuolella rakennettuja taloja. Korttelin etelä- ja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, yksittäisiä asuintaloja ja kolme rivitaloa. Korttelissa 20 on kaksi rakennettua tonttia ja yksi rakentamaton tontti. Nämä sisällytetään kaavaan, ja tontit päivitetään vastaamaan nykyistä käyttötarkoitustaan. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella ei ole tehty luontoinventointia. Kortteli on suurimmaksi osaksi rakennettu, joten korttelissa ei ole luonnontilaisia alueita. Korttelin eteläja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, jotka on osittain sisällytetty kaavaan (kuva 4 ja 5). Kuva 3. Saattoalue Funisbackantiellä.

6 Kuva 4. Laajennusalue länteen. Kuva 5. Laajennusalue nykyisen koulutontin eteläpuolella.

7 Kuva 6. Koulutontti Koulupolulta kuvattuna. Kuva 7. Näkymä länteen (kaavan ulkopuolella).

8 Kuva 8. Koulutontti lännestä, koululle nousevalta ajotieltä kuvattuna. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Tontilla 1 on koulurakennus, joka on rakennettu osittain 1900-luvun alussa ja osittain 1970-luvun alussa. Tontilla on myös vanha kotiteollisuuskoulu ja entisiä opettajien asuntoja. Rakennuksissa toimii esikoulu ja alakoulu (vuosiluokat 1 6). Asemakaavan pohjoispuolella on Missionskyrkan ja itäpuolella Elim-seurakunta sekä yksi asuinrakennus. Pohjoispuolella oleva lähiympäristö on asemakaavoitettu, ja alueella on pääosin 1980- luvulla rakennettuja pientaloja. Koulun etelä- ja lounaispuolella on joitakin pieniä peltoja, aiemmin kotiteollisuuskoulun asuntolana toimineet kolme rivitaloa sekä muutamia asuintontteja. Asuintontit sisällytetään asemakaavaan. Alueen tiet ovat asemakaavateitä. Koululle suuntautuu paljon liikennettä sekä Kosköntieltä että Herrgårdsbackantieltä, kun vanhemmat kyyditsevät lapsiaan kouluun ja koulutaksi liikennöi naapurikylistä.

9 Kuva 9. Nykyinen alakoulu ja rakennustyömaa. Kuva 10. Osa nykyisestä koulutontista ja pohjoisosan rakennustyömaasta. Kuva 11. Elim-seurakunta oikealla, lämpökeskuksen ja koulutontin laajennusalue vasemmalla.

10 Kuva 12. Lämpökeskuksen tontti Veistotieltä kuvattuna. Kuva 13. Koulupolun rivitalot. Kuva 14. Missionskyrkan.

11 Rakennettu kulttuuriympäristö Alue sisältyy laadittuun Koivulahden kulttuuriympäristöselvitykseen. Kaava-alueella kaksi rakennusta sijaitsevat sk-alueella, kyläkuvallisesti arvokkaalla alueella. Nämä rakennukset on sijoitettu luokkaan 2A, ja ne saavat asemakaavassa merkinnän sk (kaupunki- ja kyläkuvallisesti tärkeä alue). (Kuva 15). Kaava-alueella ja sen läheisyydessä on rakennuksia, jotka sisältyvät vuonna 1996 laadittuun kunnan vanhan rakennuskannan inventointiin. Asemakaava-alueella sijaitsee kohde numero 19 eli vuonna 1895 rakennettu maalaistalo, jolla on historiallista ja rakennushistoriallista arvoa. Maatalo sijaitsee Herrgårdsbackantien varrella koulualueen eteläpuolella. Rakennusinventoinnin kohteilla numero 17 ja 18 ei ole erityisiä arvoja, ja ne sijaitsevat asemakaava-alueen ulkopuolella. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan kaava-alueen itäisimmässä osassa oleva AO-5-tontti ja uusi YO-1-tontti sijaitsevat ma-alueella (maisemallisesti arvokas peltoalue). Kuva 15. Etualalla korttelin 20 tontti 3 (rakentamaton) ja taustalla tontit 1 ja 2. Kuva 16. Korttelin 20 tontin 2 ulkorakennukset oikealla ja tontin 1 ulkorakennukset vasemmalla. Etualalla päiväkotitontti.

12 Kuva 17. Korttelin 20 tontin 1 ulkorakennukset. Kuva 18 A. Ote kunnan vanhan rakennuskannan inventoinnista. Kuva 18 B. Ote kunnan osoitekartasta, johon on merkitty inventoinnin mukaan vanhaan rakennuskantaan kuuluvat rakennukset. 3.1.4 Maanomistus Alue, jota kaavanmuutos koskee, on osittain yksityisessä ja osittain kunnan omistuksessa (kuva 19).

13 Kuva 19. Kunnan omistamat maa-alueet. 3.1.5 Tekninen huolto Alueelle on rakennettu kunnallistekniikka. Kaava-alueella olevat rakennukset on liitetty kunnan vesi- ja viemäriverkkoon sekä sähköverkkoon. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat saaneet lainvoiman 1.3.2009. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueiden käytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Maakuntakaava Maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriön päätöksellä 21.12.2010. Koivulahden keskusta on merkitty kaavassa taajamatoimintojen alueeseen (A) kuuluvaksi. Koivulahden kylä on merkitty myös keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca) ja

14 kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, ja se sijaitsee kaupunkikehittämisen vyöhykkeellä (kuva 20). Kuva 20. Ote maakuntakaavasta. Yleiskaava Koivulahden osayleiskaavan tarkistaminen aloitetaan vuonna 2018. Edellinen Koivulahden osayleiskaava hyväksyttiin 11.11.1999. Osayleiskaavassa alueella on merkinnät PY, julkisen hallinnon alue, MT, VL, AM ja AP, pientalovaltainen asuntoalue (kuva 21). Kuva 21. Ote Koivulahden osayleiskaavasta.

15 Asemakaava Koulutontti kuuluu 10.6.2013 hyväksyttyyn asemakaavaan (kuva 22), jossa koulutontilla on merkintä YO-1, opetustoimintaa ja lasten päivähoitoa palvelevien rakennusten korttelialue. Funisbackantien eteläpuolisella peltoalueella on 26.1.1989 vahvistetussa rakennuskaavassa (kuva 23) merkintä MT, maatalousalue. Tiet sisältyvät kaavoitusjaoston 31.8.1998 hyväksymään rakennuskaavaan. Funisbackantien länsipuolinen alue ei sisälly mihinkään voimassa olevaan asemakaavaan. Kuva 22. Ote voimassa olevasta asemakaavasta.

16 Kuva 23. Ote voimassa olevasta rakennuskaavasta. Rakennusjärjestys Mustasaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.6.2013. Pohjakartta Kaavaa laadittaessa on käytetty kunnan pohjakarttaa mittakaavassa 1:2 000. Karttaa on täydennetty, ja kaavoitusinsinööri Barbara Påfs on hyväksynyt täydennetyn kartan xx.xx.xxxx. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 17.11.2016. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelu on tehty työryhmässä, joka asetettiin 30.11.2015. Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamisen tavoitevuodet ovat 2018/2019. Kaavanmuutoksella halutaan luoda edellytykset Koivulahden oppimiskeskukselle. Kunnanvaltuuston 30.3.2015 hyväksymien kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevien periaatteiden mukaan Koivulahti on yksi kunnan kuudesta oppimiskeskuksesta.

17 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Suunnitteluun osallisia ovat maankäyttö- ja rakennuslain 62. :n mukaan: - alueen maanomistajat - Mustasaaren kunnan asukkaat ja kaikki ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Mustasaaren kunta: kunnanhallitus, yhdyskuntarakentamisen lautakunta, rakennuslautakunta, sivistyslautakunta ja Länsirannikon ympäristöyksikkö - Etelä-Pohjanmaan ely-keskus - Pelastuslaitos - Hem och skola i Kvevlax, Petsmo, Hankmo, Kuni-Vassor och Veikars 4.2.2 Vireilletulo Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on ilmoitettu Pohjalaisessa ja Vasabladetissa, kunnan verkkosivuilla www.mustasaari.fi ja kunnan virallisella ilmoitustaululla virastotalossa. 4.2.3 Osallistuminen kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutus Kunnanvaltuusto hyväksyi 30.3.2015 kunnan koulu- ja päivähoitorakenteita koskevat periaatteet. Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelua varten asetettiin työryhmä marraskuussa 2015. Kaavanmuutos Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamiseksi on mukana kunnan kaavoituskatsauksessa 2017 ja kaavoitusohjelmassa 2017 2021. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 9.5. 7.6.2017. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Suunnitelmaa voidaan tarkistaa ja täydentää tarvittaessa. Kaavaluonnos oli nähtävillä xx.xx. xx.xx.2017. Kaavaehdotus oli nähtävillä xx.xx.20xx xx.xx.xxxx. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Koivulahden oppimiskeskuksen esisuunnittelu on tehty työryhmässä, joka asetettiin 30.11.2015. Koivulahden oppimiskeskuksen toteuttamisen tavoitevuodet ovat 2018/2019. Asemakaavan tavoitteena on luoda kokonaisuus alueen esiopetusta, perusopetusta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa varten. Tielinjaukset, pysäköintiratkaisut, saattoalueet ja leikkialueet käydään läpi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus YO-1-aluetta laajennetaan 1,8524 hehtaarista 4,5834 hehtaariin, ja alueen tehokkuusluvuksi tulee 0,35. Rakennusoikeus kasvaa 9 262 k- m²:stä 16 041 k-m²:iin, josta koulutontin osuus on 11 963 k-m² ja päiväkotitontin loput 4 187 k-m².

18 Muutoksen myötä koulusta on mahdollista kehittää laajemman alueen oppimiskeskus. Pitkällä aikavälillä koulun eteläpuolella olevalle tontille voidaan sijoittaa päiväkoti. Kaavassa osoitetaan alueet saatto- ja huoltoliikenteelle. Funisbackantie lakkautetaan keskikohdasta, ja alueelle on suunniteltu Herrgårdsbackantieltä uusi tie, jolla on myös saattoalueet linja-autoille ja henkilöautoille. Kaavan koillisosassa (Funisbackantie) on ennestään saattoalue, joka säilytetään. Myös oppimiskeskuksen tontin eteläosaan on osoitettu saattoalue aivan Veistotien lounaispuolelle. Huoltoliikenne lämpökeskukselle osoitetaan saattopaikalta/tieltä kaavan lounaisosassa ja Herrgårdsbackantieltä päiväkotitontin kaakkoisosassa. Viheralueen pinta-ala on pienentynyt hieman 8 283 m²:stä 7 973 m²:iin. Alueelle tulee noin 40 työpaikkaa sekä 300 koululaista ja 45 52 esioppilasta. Pinta-ala (ha) Rakennusoik. (k-m²) YO-1, opetustoimintaa ja lasten päivähoitoa palvelevien rakennusten korttelialue 4,5834 16 041 YK, kirkkojen ja muiden seurakunnallisten rakennusten korttelialue 0,3577 894 AO-1, erillispientalojen korttelialue 0,3322 332 AO-5, erillispientalojen korttelialue, perinteinen tyyli 1,2514 1 877 VL, lähivirkistysalue 0,7973 Tiealue 0,xxxx --------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Yhteensä 5.1.1 Palvelut Kauppa, pankki ja kirjasto sijaitsevat noin 700 metrin päässä. Päiväkoti sijaitsee alle 600 metrin päässä. Hiihtolatu ja urheilukenttä sijaitsevat 500 metrin päässä koulualueesta. 5.1.2 Liikennejärjestelyt Erityistä huomiota on kiinnitetty liikennejärjestelyihin, jotka palvelevat koulutaksia ja lapsia kyyditseviä vanhempia. Osa Funisbackantiestä yhdistetään koulutonttiin. Kuten aiemmassa suunnitelmissa, Funisbackantiellä kaava-alueen pohjoisosassa on saattoalue, joka palvelee koulutaksia ja lapsia kyyditseviä vanhempia. YO-1-alueen keskellä on uusi alue saattoliikenteelle, ja Herrgårdsbackantieltä päiväkotitontin länsipuolella pääsee uudelle alueelle, joka on tarkoitettu bussiliikennettä ja lapsia kyyditseviä vanhempia varten. Funisbackantielle on tulevaisuudessa mahdollista rakentaa kevyen liikenteen väylä (kuten aiemmissa suunnitelmissa). Oppimiskeskuksen tontin kaakkoisosaan ja päiväkotitontin pohjoisosaan on osoitettu pysäköintipaikkoja. Pitkällä aikavälillä Funisbackantie tulee Kosköntieltä saattoalueelle. Funisbackantien eteläosa tulee Veistotielle (tarvitaan uusi nimi). Uusi saattoliikenteen ajotie tulee Koulupolulle, joka yhdistetään uusiin tielinjauksiin.

19 5.1.3 Aluevaraukset Koulurakennusta laajennetaan osalle entistä kenttää, jota on käytetty leikkeihin ja pallopeleihin. Tähän tarkoitukseen kaavassa varataan uudet alueet nykyisen kaavatien Funisbackantien itäpuolelle ja eteläpuolelle. Kyseinen tiealue on asemakaavassa yhdistetty YO-tontteihin. Vanhalle koulutontille on osoitettu myös pienempiä leikkialueita. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Yleistä Kaavan toteuttamisella parannetaan alueen liikennejärjestelyjä ja - turvallisuutta sekä mahdollistetaan suuri oppimiskeskus ja päiväkodin rakentaminen. 5.2.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Alue on tällä hetkellä osittain rakennettu. Liikennejärjestelyjä, pysäköintialueita ja saattoalueita kehitetään, jotta ne toimivat myös oppilasmäärän kasvaessa, sillä oppilaat tulevat kävellen, pyörällä, bussilla, taksilla tai autolla vanhempien kyyditseminä. Pitkällä aikavälillä sekä koululaisten että esioppilaiden määrä tulee kaksinkertaistumaan. Funisbackantietä lyhennetään niin, että koulutontin poikki ei ole läpikulkuliikennettä. Osa oppimiskeskuksen huoltoliikenteestä tulee kuormittamaan Veistotietä. Liikennemäärä koulualueelle kasvaa, mutta ajoteitä on kolmesta eri suunnasta, joten liikennemäärä hajautuu jonkin verran. Bussit ajavat alueelle Herrgårdsbackantieltä, joten ne eivät häiritse varsinaista koulualuetta. EN-tontille (energiahuollon alue) rakennettavasta lämpökeskuksesta tulee noin 12 metriä korkea, joten se tulee näkymään osana maisemaa. Koska EN-tontti ja päiväkotitontti rajautuvat sk-alueeseen, tonteille on osoitettu määräys perinteisestä värityksestä. 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Alue on suurelta osin rakennettu. Koska alueella ei ole luonnontilaisia alueita, asemakaavalla ei ole vaikutuksia luonnonympäristöön. Maisemakuva muuttuu hieman, kun aiemmin kaksikerroksisesta koulurakennuksesta tehdään kolmikerroksinen, sillä tontti sijaitsee lähiympäristöään korkeammalla. Myös lämpökeskuksesta tulee näkyvä osa ympäristöä. 5.3 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavassa käytetyt kaavamerkinnät ja -määräykset ovat yhdenmukaiset ympäristöministeriön asetusten ja kunnan muiden kaavojen kanssa. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteuttamisesta vastaa pääasiassa Mustasaaren kunta. Mustasaaren kunta huolehtii myös piha- ja liikennejärjestelyjen toteuttamisesta.

20 Toteuttamisen alustava aikataulu päätetään, kun valtionavustus on myönnetty. 6.1 Toteutuksen seuranta Toteutusta valvovat rakentamisen osalta yhdyskuntarakentamisen lautakunta ja rakennuslautakunta. Mustasaaressa 12.12.2017 Kaavoitusosasto Kaavoituspäällikkö Barbara Påfs Kaavoittaja Anne Holmback