Kuntien valmiussuunnittelu ja alueen oppilaitokset

Suunnitelmaviidakko Turvallisuussuunnitelma Kriisisuunnitelma Pelastussuunnitelma Valmiussuunnitelma Jatkuvuussuunnitelma Toipumissuunnitelma Kriisiviestintäsuunnitelma

Mitä valmiussuunnittelu on? Normaalioloissa tapahtuvaa varautumisen suunnittelua Valmiussuunnitteluprosessissa selvitetään mm. häiriötilanteiden ja poikkeusolojen vaikutukset organisaation tehtäviin ja toimintaan toiminnassa ja tehtävissä tapahtuvat muutokset toiminnan jatkuvuuden turvaaminen toimenpiteet normaalioloihin palaamiseksi Valmiussuunnittelun yksi osa on valmiussuunnitelman teko. Suunnitelman lisäksi tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä ja järjestelyjä toiminnan varmistamiseksi.

Miksi varaudutaan? Häiriötilanteen sattuessa varmistetaan toiminnan mahdollisimman häiriötön jatkuminen ja nopea toipuminen Oman toiminnan jatkuvuuden varmistaminen Yksityinen sektori Lakisääteinen varautumisvelvollisuus Julkinen sektori Kokonaisturvallisuus, yhteiskunnan kriisinkestävyys

Varautumisvelvollisuus Valmiuslaki 1552/2011: 12 Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee - valmiussuunnitelmin ja - poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa.

Omatoiminen varautuminen Pelastuslaki 379/2011: 14 Omatoiminen varautuminen Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan: - ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; - varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; - varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; - ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Pelastussuunnitelmasta Pelastuslaki 379/2011: 15 Pelastussuunnitelma Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta 407/2011: 1 Velvollisuus laatia rakennukseen ja muuhun kohteeseen pelastussuunnitelma kouluihin, oppilaitoksiin ja muihin vastaaviin opetuksessa käytettäviin tiloihin 2 Pelastussuunnitelman sisältö Pelastussuunnitelmassa on selvitettävä myös, miten pelastuslain 14 :n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa.

Mihin varaudutaan? Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kuljetuslogistiikan häiriö myrsky vesikriisi suuronnettomuus tulva tartuntatautiepidemia elintarvikehuollon häiriö terrorismi tietoliikenteen ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt pitkäkestoinen sähkökatko vakava luonnononnettomuus

Normaaliolojen häiriötilanteet Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ja jonka hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää Häiriötilanteita ovat esimerkiksi vakavat luonnononnettomuudet, kuten myrskytuhot ja vedenpinnan äkillinen nousu. Myös ihmisen toiminnasta aiheutuvia häiriötilanteita, kuten mellakka ja terrorismi. Häiriötilanteita voi esiintyä niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissakin. Voi koskea koko valtakuntaa tai olla alueellinen tai paikallinen. Voi myös liittyä ainoastaan johonkin toimintoon, esim. vesikriisi.

Poikkeusolot Valmiuslain (1552/2011) mukaan poikkeusoloja ovat 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila, 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii valmiuslain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöön ottamista, 3) väestön toimeentuloon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuudelle välttämättömät toiminnot olennaisesti vaarantuvat, 4) erityisen vakava suuronnettomuus ja sen välitön jälkitila, sekä 5) vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti.

Kuka varautuu? Varautumisvelvollisuus Valtio, kunnat jne. Omatoiminen varautuminen Kiinteistön omistaja jne. Myös yksilön merkitys korostuu kokonaisturvallisuuden mallissa Kotivara Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan

Valtakunnallinen taso Yhteiskunnan turvallisuusstrategia Uhkamallit Häiriötilanteet Kokonaisturvallisuus, kriisinsietokyky Sisäisen turvallisuuden ohjelma Sisäinen turvallisuus Kansallinen riskiarvio Laajasti yhteiskuntaan vaikuttavat tapahtumat Pohjana myös alueelliselle/kunnalliselle riskinarvioinnille

Kunnan valmiussuunnitelma Kunnan yleinen valmiussuunnitelma Toimialakohtaiset valmiussuunnitelmat Prosessi tärkeämpi kuin pelkkä suunnitelma Pohjana varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiin Lisäksi poikkeusolojen osuus

Suunnittelun lähtökohdat Kunnan varautumisen käytännöt omista lähtökohdista Vastuuhenkilö kokonaiskoordinointiin Vastuuryhmän nimeäminen Osa-alueiden vastuuhenkilöt Tarvittavat yhteistyötahot (viranomaiset, laitokset, muut toimijat) Huomioidaan ulkoistetut toiminnot Vuosikello tai muu toteutustapa Alueellinen riskiarvio yhteistoiminnassa

Suunnitelman sisältöä Suunnitelman tarkoitus ja perusteet Toiminnan kuvaus, toimintojen kriittisyysluokittelu Kunnan uhka-arvio ja riskianalyysit Resurssit (henkilövaraukset, lisähenkilötarve, järjestelyt) Johtaminen Materiaalin hankinta, huoltovarmuus Ostopalvelu- ja sopimusperusteiset palvelut Yhteistoiminta (kriittiset rajapinnat, järjestelyt, toiminnan etukäteissuunnittelu, yhteystiedot) Kriisi- ja häiriötilanneviestintä Koulutus, harjoittelu Suunnitelman päivittäminen

Suunnitelman liitteitä esim. Viestiliikennekaavio Yhteystiedot Johtokeskuksen työjärjestys ICT-palveluiden jatkuvuuden järjestelyt Kiinteistöjen varavoimajärjestelyt Toimialojen ja yhteistoimintatahojen valmiussuunnitelmien sijainti ja yhteyshenkilöt Valmiussuunnittelun vastuut ja vastuuhenkilöt

Suunnitteluprosessi Esimerkki valmiussuunnitteluprosessista (Lähde: Kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan malli ja ohje sen käyttöön, Korhonen ja Ström 2012, Pelastusopisto, www.pelastusopisto.fi)

Suunnitelman jalkautus Vastuuhenkilöiden ja yhteistoimintatahojen perehdytys Koulutus Valmiusharjoitukset, myös yhteistoimintaharjoitukset Varahenkilöiden perehdytys ja koulutus Jatkuva kehittäminen

Ulkoistetut palvelut Varautumisvelvoite ei koske viranomaisten yksityisiltä palveluntarjoajilta ostamia palveluita ei muuta julkisen hallinnon tehtävistä vastaavan tahon vastuuta varautumisesta tehtävien mahdollisimman häiriöttömäksi hoitamiseksi Julkinen hallinto ei voi väistää velvoitettaan ulkoistamalla palvelun Jos kunta tai muu viranomainen ulkoistaa palveluitaan, on sen huolehdittava myös siitä, että varautuminen hoidetaan Sopimukset Muut järjestelyt

Miten varaudutaan? Suunnitelmat Etukäteisvalmistelut ja järjestelyt Materiaalit ja tarvikkeet, huoltovarmuus Henkilövaraukset Koulutus Valmiusharjoitukset

Lähde: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, www.turvallisuuskomitea.fi

Oppilaitosten rooli Yhteiskunnan turvallisuusstrategia: Väestön toimintakyky ja palvelut Keskeisten koulutuspalvelujen häiriötön jatkuminen turvataan varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Yhteiskunnassa on valmius huolehtia lapsen edun ensisijaisuuden periaatetta noudattaen lasten ja nuorten turvallisuudesta ja palveluista sekä aikuiskoulutuspalveluista myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa sekä kyky käsitellä koulutuspalveluihin liittyvät uhkat ja kriisit. Keskeisten koulutuspalvelujen ja tutkimustoiminnan varmistaminen turvaa koulutus- ja tutkimusjärjestelmän. Kansalaisten luottamus toimiviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä eri tason koulutuspalveluiden jatkuvuuteen on olennainen asia niin kriisitilanteissa kuin niihin varautumisessa. Lähde: Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017, www.turvallisuuskomitea.fi

Oppilaitosten varautuminen Omaa toimintaa ohjaavien toimintavelvoitteiden, vastuiden ja oikeuksien tuntemus Varautuminen omaan toimintaan kohdistuviin uhkiin ja riskeihin Varautuminen toimintaympäristön alueen uhkiin ja riskeihin, kuten lähialueen suuronnettomuuksiin ja luonnon aiheuttamiin ongelmiin Oman toiminnan jatkuvuuden järjestelyt Väistötilat, varavoima, henkilöstö jne. Kriisiviestintä Yhteys alueen toimijoihin Kunta toimii usealla toimialalla, monialainen yhteistyö Muut viranomaiset, kriisipäivystys, seurakunnat Järjestöt, jne. Harjoittelu

Poikkeusoloissa Koulutuksen merkitys Lisäresurssin kouluttaminen Kriisinsietokyky Kiinteistön varaaminen muuhun käyttöön Väestönsuojat

Väestönsuojat oppilaitoksissa Kiinteistön omistajan vastuulla Pidettävä kunnossa, määräajoin tehtävät tarkastukset ja testaukset Ensisijaisesti poikkeusolojen käyttöön Sisälle suojautuminen ensisijainen suojautumiskeino Käyttöönotto 72h

Sisälle suojautuminen Harjoitellaan sekä rakennuksesta poistumista että sisälle suojautumista Sisälle suojautumisen tarve, esimerkiksi säteilyvaara-, kemikaalionnettomuus tai tulipalo lähialueella Huomioidaan muidenkin lähistöllä ulkona liikkuvien henkilöiden sisälle suojaamisen tarve

Kriisiviestintä Kriisiviestintä on tehostettua viestintää, olemassa olevia viestintäkanavia käyttäen Kenellä ensisijainen viestinnän johtovastuu? Missä vaiheessa johtovastuu mahdollisesti siirtyy seuraavalle toimijalle? Tärkeät sidos- ja kohderyhmät: Henkilöstö Opiskelijat/oppilaat Lähiomaiset Alueen viranomaiset Kunta Muut ulkoiset sidosryhmät Viestintäkanavat, sosiaalisen median merkitys Ajantasaiset yhteystiedot Informaatiovaikuttaminen

Kiitos. Kysymyksiä? www.lup.fi #lupelastus www.twitter.com/lupelastus www.instagram.com/lupelastuslaitos www.facebook.com/lansiuudenmaanpelastuslaitos HÄTÄTILANTEESSA: MUISTA HÄTÄNUMERO 112 29