Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi

Transkriptio

1 Oikeusministeriö PL Valtioneuvosto cc: Helsinki Ehdotus uudeksi valmiuslaiksi Oikeusministeriön lausuntopyyntö , OM 32/41/2003 Lausuntonaan valmiuslakitoimikunnan mietinnöstä (komiteanmietintö 2005:2) Viestinnän Keskusliitto ry toteaa seuraavaa: Pääviestit 1. Lakiehdotuksen 9 lukuun sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien turvaamisesta sisältyy useita säännöksiä, jotka rajoittavat perustuslain turvaamaa sananvapautta. Sananvapautta rajoittavien säännösten säätäminen aseellisen hyökkäyksen tai hyökkäyksen uhkan tilanteissa on mahdollista perustuslain poikkeusoloja koskevan 23 :n nojalla. 2. Taloudellisluonteisissa kriiseissä sekä suuronnettomuus- ja pandemiatilanteissa sananvapautta ei sen sijaan ole mahdollista rajoittaa ehdotetuin tavoin viranomaispäätöksillä. Jos näin halutaan menetellä, lakiehdotus on säädettävä poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. 3. Viestintää rajoittaviin toimiin voidaan ehdotuksen mukaan ryhtyä tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Nämä edellytykset on määriteltävä lain tasolla, koska perusoikeuksien rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja täsmällisesti määriteltyjä. Perusteluissa olevat esimerkit eivät yksinään ole riittäviä.

2 2 Sananvapaudesta ja sen rajoitusedellytyksistä Euroopan ihmisoikeussopimuksen (yleissopimus ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, SopS 63/1999) 10 artiklan alakohta 1 turvaa jokaiselle sananvapauden. Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta. Sananvapautta on Euroopan ihmisoikeussopimuksen nojalla mahdollista rajoittaa lailla 10 artiklan alakohdassa 2 mainituissa tarkoituksissa. Yleisenä edellytyksenä on rajoituksen välttämättömyys demokraattisessa yhteiskunnassa. Rajoituksia voidaan säätää mm. yhteiskunnan kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi sekä epäjärjestyksen tai rikollisuuden ehkäisemiseksi. Myös Suomen perustuslaki turvaa sananvapauden. Perustuslain 12 :n mukaan jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. Tarkempia säännöksiä sananvapauden käyttämisestä annetaan lailla. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia. Sananvapautta, kuten muitakin perusoikeuksia, voidaan rajoittaa perustuslain 23 :n mukaan poikkeusoloissa. Säännöksen nojalla perusoikeuksista voidaan säätää sellaisia tilapäisiä poikkeuksia, jotka ovat välttämättömiä Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen samoin kuin vakavuudeltaan aseelliseen hyökkäykseen lain mukaan rinnastettavien, kansakuntaa uhkaavien poikkeusolojen aikana ja jotka ovat Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden mukaisia. Sananvapauteen voidaan säätää myös muita kuin poikkeusoloihin liittyviä rajoituksia perustuslakivaliokunnan linjaamien yleisten rajoitusedellytysten täyttyessä. Tällainen yleinen edellytys on mm. lailla säätämisen vaatimus. Tähän liittyy kielto delegoida perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivaltaa lakia alemmalle säädöstasolle (PeVM 25/1994). Perusoikeuksien rajoituksia koskee myös täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus: rajoitusten on oltava tarkkarajaisia ja riittävän täsmällisesti määriteltyjä. Niiden olennaisen sisällön tulee ilmetä laista. Valmiuslakiehdotus sananvapauden kannalta Toimikunnan laatiman valmiuslakiehdotuksen 9 lukuun sisältyvät säännökset sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden turvaamisesta. Osa ehdotetuista toimenpiteistä koskee sananvapauden käyttämistä. Sananvapautta rajoittavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi seuraavat:

3 3 verkko- tai viestintäpalveluyhteyksien katkaiseminen määräajaksi tai toistaiseksi tiettyyn maahan tai kansainvälisiin verkko- ja viestintäpalveluihin liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä (59 :n 1 momentin 7-kohta) radiotaajuuksiin kohdistuvat Viestintäviraston toimenpiteet (60 ), kuten radioluvan peruuttaminen tai sen ehtojen muuttaminen ja radiolähettimen tai radiojärjestelmän käytön kieltäminen; sekä liikenne- ja viestintäministeriön päätös velvoittaa teleyritys estämään tilapäisesti viestien lähettäminen, välittäminen tai vastaanottaminen (61 :n 1 momentin 1- kohta). Mainitut toimenpiteet voidaan toteuttaa sähköisten tieto- ja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi lakiehdotuksen 3 :ssä määritellyissä poikkeusoloissa. Euroopan ihmisoikeussopimus ei käsittääksemme estä mainittujen säännösten säätämistä, koska niitä voidaan poikkeusoloissa pitää välttämättöminä kansallisen turvallisuuden, yleisen turvallisuuden tai epäjärjestyksen ehkäisemisen vuoksi. Suomen perustuslain kannalta ehdotetut sananvapautta rajoittavat säännökset sen sijaan ovat ongelmallisia. Perustuslain 23 sallimat tilapäiset poikkeukset koskevat poikkeusoloja Suomeen kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen ja vakavuudeltaan sellaiseen rinnastettavien poikkeusolojen aikana. Toimikunta toteaa mietinnössään (s. 32), että perustuslain 23 :n säännöksessä aseellinen hyökkäys on vertailukohta muille poikkeusoloilla ja että tällä perusteella lähtökohta vaikuttaisi olevan se, etteivät muut kuin aseellista uhkaa sisältävät kriisit olisi 23 :ssä tarkoitettuja poikkeusoloja. Toimikunta ehdottaa poikkeusolojen määritelmäksi uudessa valmiuslaissa seuraavaa: 3 Poikkeusolojen määritelmä Poikkeusoloja tämän lain mukaan ovat: 1) Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellinen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottamista; 3) väestön toimeentulon tai maan talouselämän perusteisiin kohdistuva erityisen vakava tapahtuma tai uhka, jonka seurauksena yhteiskunnan toimivuus olennaisesti vaarantuu; sekä 4) erityisen vakava suuronnettomuus, sen välitön jälkitila sekä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti, Toimikunta toteaa (s. 37), ettei poikkeusolomääritelmää ehdotuksessa supistettaisi perustuslain 23 :n määritelmän mukaiseksi. Edelleen toimikunnan mukaan (s. 38) Ehdotetun valmiuslain mukaisista poikkeusoloista lähinnä aseellista hyökkäystä ja tällaisen hyökkäyksen vakavaa uhkaa voitaneen pitää perustuslain 23 :n

4 4 mukaisina poikkeusoloina. Taloudellisluonteisen kriisin ja suuronnettomuuden ja pandemian määrittely eivät sen sijaan kuuluisi perustuslain 23 :n määritelmään. Toimikunnan ehdottamasta poikkeusolojen määritelmästä seuraa, ettei sananvapauden rajoituksia ehdotuksen 9 luvussa voida perustaa perustuslain 23 :ään siltä osin kuin on kysymys 3 :n 3-kohdassa tarkoitetusta taloudellisesta kriisitilanteesta taikka 4-kohdassa tarkoitetusta suuronnettomuudesta tai vaarallisesta tartuntataudista. Sananvapauden rajoitusten on näissä tilanteissa siten perustuttava perusoikeusrajoitusten yleisiin rajoitusedellytyksiin. Kuten edellä on todettu, perustuslakivaliokunnan mukaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain eduskuntalailla, ei tätä alemmanasteisilla säännöksillä. Toimikunnan ehdotuksen mukaan sananvapauden rajoituksia voitaisiin toteuttaa liikenne- ja viestintäministeriön päätöksillä tai jopa ministeriön antaman valtuutuksen nojalla Viestintäviraston päätöksellä. Tältä osin ehdotus on Viestinnän Keskusliiton käsityksen mukaan perustuslain vastainen. Jos valmiuslakiehdotus halutaan viedä läpi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ehdotuksen 59, 60 ja 61 :ään pitää lisätä ehto, jonka mukaan mainittuja pykäliä voidaan soveltaa vain valmiuslain 3 :n 1 ja 2-kohdissa määritellyissä tilanteissa. Tästä seuraa, ettei kaavailtuja sananvapauden rajoituksia voida toteuttaa taloudellisluonteisissa kriisitilanteissa, suuronnettomuuksissa ja pandemiatilanteissa. Jos ehdotettu lakiesitys halutaan toteuttaa tältä osin muuttamattomana, se on käsittääksemme säädettävä poikkeuslakina perustuslain säätämisjärjestyksessä. Lakiehdotuksen :ssä mainittuja toimenpiteitä voidaan toteuttaa sähköisten tietoja viestintäjärjestelmien toimivuuden ja yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi. Näitä edellytysten sisältöä ei ole määritelty itse lakitekstissä. Ehdotuksen perusteluissa on annettu yhteiskunnan elintärkeistä eduista ainoastaan joitakin esimerkkejä. Näitä ovat seuraavat: puolustusvoimien tai muun vastaavan tahon lisääntynyt taajuuksien tarve sähkön ja veden jakelu energian tuotantolaitokset tiedonvälitys sekä muut kriisitilanteessa keskeisessä asemassa olevat palvelut. Lakiehdotus antaa poikkeusoloissa mahdollisuuden kajota viestintäverkkojen toimintaan ja radiotaajuuksien käyttöön tavalla, joka liittyy läheisesti sananvapauden ydinalueeseen. Esimerkkinä voidaan mainita radioluvan peruuttaminen. Mielestämme on välttämätöntä määritellä selkeästi ne tilanteet, joissa puuttuminen on mahdollista. Näin ollen sähkö- ja viestintäjärjestelmien toimivuus ja erityisesti yhteiskunnan elintärkeät toiminnot on määriteltävä lain tasolla. Tätä edellyttää perusoikeuksien yleisiin rajoitusedellytyksiin kuuluva tarkkarajaisuuden ja täsmällisyyden vaatimus. Pelkät perustelumaininnat eivät ole riittäviä.

5 5 Viestinnän Keskusliitto ry Håkan Gabrielsson toimitusjohtaja Viestinnän Keskusliitto on joukkoviestintäalan ja graafisen teollisuuden kattojärjestö, joka edistää toimialan yleisiä toimintaedellytyksiä tavoitteenaan turvata monipuoliset joukkoviestintäpalvelut suomalaisille. Viestinnän Keskusliitto edustaa noin 900 yritystä, jotka työllistävät noin henkilöä. Edustettujen yritysten osuus joukkoviestintämarkkinoista on noin 80 %. Keskusliiton jäseniä ovat Aikakauslehtien Liitto, Graafinen Teollisuus, Sanomalehtien Liitto, Suomen Kustannusyhdistys, Suomen Radioiden Liitto, Suomen Televisioiden Liitto sekä Viestintätyönantajat VTA. Lisätietoja lausuntoon liittyen antavat tarvittaessa: Håkan Gabrielsson Satu Kangas Toimitusjohtaja johtaja, lakiasiat puhelin puhelin GSM GSM