Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen. Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta. Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP)

Transkriptio

1 Valmiuspäällikkö Sakari Ahvenainen Helsingin TIVA ja joukkoviestintäpooli (JVP) Valmiusohje ja ajankohtaista varautumisesta Lapin TIVA:n alueseminaari Rovaniemi

2 JVP:n ohje valmius-suunnitelman laatimisesta 1/6: Perusteita Joukkoviestintäpooli laati ohjeen valmius- (jatkuvuus- )suunnitelman laatimisesta sähköisen joukkoviestinnän yrityksille (46 sivua) Ohjeesta laadittiin yleinen versio ilman viittauksia sähköiseen joukkoviestintään (38 sivua) Valmiussuunnittelu: Laki ja varautumisvelvollisuus. Viranomainen vastaa. Erilaista valmistautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin, äärimmillään sotaan Jatkuvuussuunnittelu: Yrityksen omaa toimintaa. Yritys vastaa. Erilaista valmistautumista poikkeuksellisiin tilanteisiin. Sota: Viranomainen Suurhäiriö (suuri myrsky): Viranomainen + yritykset Pienhäiriö (laitevika): Yritykset

3 Ohje valmius-suunnitelman (vasu) laatimisesta 2/6: Sisällysluettelo 1 Valmiussuunnitelman laatimisesta Johdanto Valmius- vai jatkuvuussuunnitelma Valmiussuunnittelun periaatteelliset kypsyystasot Jatkuvuus- ja valmiussuunnitelman laatimisesta, testauksesta, ylläpidosta ja raportoinnista Valmiussuunnittelu prosessina Valmiussuunnittelun periaatteita Vuosittaisen jatkuvuus- tai valmiussuunnittelun tilaisuus tai harjoitus yrityksessä Yritysten koon vaikutus HUOVI:sta Sopimuksiin perustuva varautuminen 9 2 Valmiussuunnitelman johdanto Yrityksen varautumisen tavoitteet Yrityksen varautumisvelvoitteet Yrityksen toimintaympäristön tarkastelu 12 3 Hallinnollinen varautuminen Yrityksen varautumisen yleisjärjestelyt Yrityksen varautumisen avainalueet Suunnitteluhierarkia Yrityksen johtamistoiminta poikkeusoloissa Henkilöstön käyttö poikkeusoloissa ja VAP Turvallisuusjärjestelyt Pelastussuunnitelma Varautumiskoulutus Varautumisharjoitukset 32 4 Toiminnallinen varautuminen Tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron turvaaminen Energiansaannin turvaaminen Toimitilojen ja henkilöstön suojaaminen 34 5 Materiaalinen varautuminen Materiaalisen varautumisen tavoite ja osa-alueet Ajoneuvojen, työkoneiden ja tilojen saannin varmistaminen Ostopalvelut, alihankkijat, ulkoistus ja tuotantoketjut 35 6 Yhteistoiminta Yleiset yhteistoimintajärjestelyt Kohteiden vartiointi poikkeusoloissa Kansainvälisten yhteyksien varmistaminen Raportointi ja tarkastukset Viestintäsuunnitelma eri turvallisuustilanteisiin 36 7 Toiminta ja toimenpiteet häiriö- ja erityis- tilanteissa sekä poikkeusoloissa 37

4 Ohje vasu:n laatimisesta 3/6: Kypsyystasot 1. Toimintoketjun häiriöiden vaikutuksia ei tiedosteta. Ongelmiin ei reagoida. 2. Toimintoketjun häiriöiden vaikutukset tiedostetaan. Ongelmiin reagoidaan vasta niiden tapahduttua. 3. Jatkuvuuden hoidon perusvastuut on määritelty, ei ole kirjallista suunnitelmaa. Toimintoketjun epäjatkuvuuksia saattaa olla kokemusta ja toimialan kokemuksista tietoa. Häiriöiden vaikutuksia on kartoitettu. 4. Toimitusketjun operatiivinen toiminta häiriötilanteissa on ohjeistettu, jolloin myös johtaminen, suunnittelu ja testaus on vastuutettu. Johto tunnistaa jatkuvuuden tarpeen. 5. Toimitusketjun häiriötilanteet havaitaan "mittareilla", kriittiset tehtävät ja palvelut on varmistettu. Johdolle tuotetaan raportit jatkuvuustilanteesta. Henkilökuntaa koulutetaan. Suunnitelman ylläpito on vastuutettu. 6. Toimintaa häiriötilanteissa on testattu ja harjoiteltu. Tulokset otettu huomioon ja suunnitelmaa ylläpidetään säännöllisesti. Ulkoisten toimijoiden palvelutason säilyminen on varmistettu sopimuksin ja auditoinnein. Kriittisiä palveluja on kahdennettu. Jatkuvuussuunnittelusta ja sen kehittämisestä ja johtamisesta on useamman vuoden kokemuksia. Näiden periaatteellisten kypsyystasojen perusteella voidaan arvioida yrityksen valmius- tai jatkuvuussuunnittelun sen hetkinen taso. Arviointi helpottaa myös määrittelemään ne toimenpiteet, joilla valmiussuunnittelun tasoa voidaan tarvittaessa nostaa

5 Ohje vasu:n laatimisesta 4/6: Valmiussuunnittelun periaatteita 1. Vastuut eivät saa muuttua häiriö- ja eritystilanteissa tai poikkeusoloissa 2. Hälytys- ja muiden tiedonsiirtoyhteyksien ja yhteystietojen oltava jatkuvasti kunnossa 3. Jatkuvuussuunnittelun huomiointi jo järjestelmiä rakennettaessa on edullisinta 4. Ennaltaehkäisy on parasta 5. Henkilöstö ja sen koulutus on avainasemassa 6. Suunnitelmat on testattava ja päivitettävä 7. Vastuu on jaettu valtion ja yrityksien kesken 8. Vastuut jakautuvat myös yritysten koon mukaan 9. Pohjana on riskikartoitus ja tärkeisiin järjestelmiin keskittyminen 10. Jatkuvuussuunnittelu ja valmiussuunnittelu eivät ole kertasuoritteita, vaan yrityksen normaalitoimintaan liittyviä prosesseja 11. Käytettävissä oleviin teleyhteyksiin liittyen toiminnan pohjana on normaaliajan määritellyt vastuut, joita täydennetään suunnitelmilla ja lopulta tilanteenmukaisella toiminnalla.

6 Ohje vasu:n laatimisesta 5/6: Vastuu ja asiakirjatasot yrityksessä Toimitusjohtaja vastaa kaikesta. Resurssit ja yleisperiaatteet. Yleisstrategia. Vasu-vastuuhenkilö johtoryhmässä vastaa vasu:sta ja sen integroinnista yrityksen kokonaisuuteen. Vasu-strategia. Valmiuspäällikkö tai asiantuntija vastaa vasu:sta kokonaisuutena. Yleisperiaatteet ja organisointi. Toteutuksen yleisorganisointi ja ohjeet. Liiketoimintayksikön johto vastaa vasu:n operaatiivisesta ohjeistuksesta ja toteutuksesta liiketoimintayksikössä yrityksen vasu:n yleisohjeiden mukaan. Muut johtajat ja työntekijät vastaavat vasu:n käytännön toteutuksesta omassa toiminnassa yrityksen liiketoimintayksikön ohjeiden mukaan.

7 Ohje vasu: laatimisesta 6/6: Uhkista Yleistä uhkista Yleistä uhkiin vastaamisesta (kypsyystasot) Sähköverkon häiriöt (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Laiteviat (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Henkilöriskit (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Terrorismi (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Tietoturvallisuuden häiriöt (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Rikollisuus (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Tulipalo tai palovahinko sekä (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä) Luonnosilmiöt ja pandemia (kypsyystasot + erityistä ko. uhkasta yleensä)

8 Ajankohtaista varautumisesta 1/2 Merkittäviä uusia asioita vuonna 2009 olivat SOPIVA-projektin loppuraportti ja sen suositus jatkosta, ensimmäinen jatkuvuussuunnittelun pilottikurssi, järjestelmäjohtamisen seminaari, teollisuusautomaation tietoturvaseminaari, sähkö tele yhteistoiminta-harjoitus 2009 ja sen jatko sekä joukkoviestintäpoolin ohje valmiussuunnitelman laatimisesta.

9 Ajankohtaista varautumisesta 1/2 Valmiusalan katsauksen 2009 sisällöstä Päivityksestä yleensä 1 Yhteenveto 2 SOPIVA-projektin jatkosta 4 Uudet VAHTI-ohjeet 4 TIVA-seminaareista 4 Aluehallinnon uudistus VIRVE-verkosta 5 VIRVE-kehitysseminaari Virve-päivät Tieto 2009 harjoitus 6 Uudet huoltovarmuuden tavoitteet: VN:n päätös HUOVI portaali huoltovarmuuskriittisille yrityksille 6 TIVA:jen ja Viestintäviraston yhteistoiminnasta 6 TIVA-projekti Yritysten ja TIVA-toimikuntien yhteistoiminnasta 6 Sähkö- ja teleyritysten yhteistoiminnantoisesta pilottiharjoituksesta Kaksi merkittävää sähkökatkoksiin liittyvää raportti 7 HVK:n vuosikertomus Ohje valmiussuunnitelman laatimisesta 7 Järjestelmäjohtamisen seminaari Jatkuvuussuunnittelun pilottikurssi Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari HVK:n tietoyhteiskuntasektorin asioihin liittyviä (ajankohtaisia) nettiosoitteita 8

10 Kysymyksiä, kommentteja? Kiitos mielenkiinnosta! Sakari Ahvenainen