PELASTUSTOIMEN VARAUTUMINEN

Transkriptio

1 PELASTUSTOIMEN VARAUTUMINEN Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere Pelastusylitarkastaja Ilpo Helismaa SM/PEO

2 Käsiteltäviä kysymyksiä Varautuminen Linjaukset ja strategiat Linjaukset pelastustoimessa Varautuminen uudistuvassa valmiuslainsäädännössä Väestönsuojelun käsitteen määrittely uudessa pelastuslaissa Väestönsuojelu osana varautumista Varautumisnäkökulma eräissä lainsäädäntöhankkeissa

3 Varautuminen Varautumisen käsitteestä Varautua = valmistautua, varustautua jonkin varalta (Suomen kielen perussanakirja) Varautuminen = toiminta, jolla pyritään valmistautumaan sekä normaali- että poikkeusolojen aikaisiin hätätilanteisiin ja niiden aiheuttamiin seuraamuksiin (Palo- ja pelastussanasto 2006) Julkiselle hallinnolle asetettu velvollisuus varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen normaaliolojen lisäksi myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Sisältää yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tähtäävät tehtävät ja väestönsuojelutehtävät Omatoiminen varautuminen Varautumiseen vaikuttavia muutostekijöitä Muuttuva toimintaympäristö ja uhkakuvat Muuttuvat organisaatioiden rakenteet ja hallintomallit (valtion aluehallinnon uudistus, kuntauudistus ) Muutosten tahti niin nopea, että lainsäädäntö vanhentuu jo ennen kuin se tulee voimaan (valmiuslaki)

4 Periaatepäätökset Varautumisen linjauksista Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, väestön suojaamisen strategia, pelastustoimen strategia, hallitusohjelma, sisäisen turvallisuuden ohjelma, EU *), multilateraaliset kansainväliset sopimukset, Non- Binding Guidelines, IFRC... Tärkeimmät linjaukset toteutettu tai toteutetaan lainsäädännössä Valmiuslaki, pelastuslaki, laki hätäkeskustoiminnasta, (laki turvallisuusverkkotoiminnasta), kansainvälisten sopimusten voimaan saattaminen Suomessa... Kehittämislinjausten toimeenpano TTS -asiakirjat, tulossopimukset, suunnitelmien, ohjeiden, koulutusjärjestelmän ja -sisältöjen tarkistaminen... *) Asetus ja päätös suoraan sovellettavaa oikeutta, direktiivi edellyttää jäsenvaltion omia lainsäädäntötoimia

5 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Sisäinen turvallisuus - tavoitetila Väestönsuojelussa huolehditaan Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa mainituista väestönsuojelutehtävistä. Eri viranomaiset ja vastuutahot ovat huolehtineet osaltaan, että väestönsuojeluvelvoitteet on otettu huomioon niiden valmiussuunnittelussa *). Väestönsuojelujärjestelyt mitoitetaan vastaamaan uhkamalleja ja sotilaallisen puolustuksen valmiuksia. Omatoimista varautumista ylläpidetään ja kehitetään siten, että yhteisöt ja yritykset on sitoutettu osaksi järjestelmää ja väestöllä on riittävät valmiudet toimia oikein häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Väestönsuojien rakentamista jatketaan ensisijaisesti sotilaallisiin uhkiin varautumiseksi. *) YETTS 2006: Väestönsuojelulla ylläpidetään pelastustoiminnan valmiuksia poikkeusoloissa, turvataan väestön suojaamismahdollisuuksia ja varaudutaan tarvittaviin evakuointeihin

6 Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2010 Sisäinen turvallisuus - strategiset tehtävät Pelastustoimen järjestelyt (mukaan lukien materiaaliset valmiudet) poikkeusoloissa perustuvat puolustussuunnittelun pohjana oleviin uhkamalleihin. Väestöä kyetään varoittamaan [ ja hälyttämään ] poikkeusoloissa ja normaaliolojen häiriötilanteissa. Väestö suojataan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti väestönsuojiin, evakuoimalla tai mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai tilapäissuojiin. Omatoimista varautumista kehittämällä tuetaan väestön suojautumista asuin- ja muihin tiloihin. Väestönsuojien rakentamista jatketaan ensisijaisesti sotilaallisiin uhkiin varautumiseksi

7 Väestön suojaamisen strategia 2007 Perusteet Uhkakuvissa voi pitkällä aikavälillä tapahtua muutoksia, joita on vaikeaa ennakoida. Väestönsuojien rakentamista tulisi edelleen jatkaa koko maassa. Suojaamistoimia on mahdollista kohdistaa nykyistä tehokkaammin uhkien edellyttämiin kohteisiin ja alueille. Paikallistason vastuuta ja toimivaltaa suojaamisjärjestelyjen määrittelyssä on mahdollista lisätä sekä omatoimista varautumista kehittää. Valvonta-, hälytys- ja johtamisjärjestelmissä tulee hyödyntää kulloinkin käytössä olevan tekniikan mahdollistamia parhaita ratkaisuja. Normaalioloissa on tarpeen ylläpitää jatkuvaa valmiutta väestön suojaamiseen onnettomuuksien varalta. Poikkeusolojen varalta pitää jo normaalioloissa olla sellainen perusvalmius, että väestön suojaamisesta uhkakohteissa voidaan huolehtia ja tarvittavat toimet kyetään aloittamaan oikea-aikaisesti sekä kohottamaan valmiutta uhka-arvioiden mukaisesti

8 Väestön suojaamisen strategia 2007 Kehittämistavoitteet Väestön suojaamisen yleisenä tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten suojaamismahdollisuuksien vuoksi. Normaaliolojen onnettomuus- ja muissa vaaratilanteissa suojaamiskeinot ovat suojautuminen asuin- tai muihin sisätiloihin sekä evakuointi. Ydinvoimaloiden läheisyydessä tai riskinarvioinnin perusteella muutoin vastaavissa kohteissa varaudutaan väestönsuojien käyttämiseen myös normaalioloissa. Poikkeusolojen osalta tavoitteena on suojata väestöä niin hyvin kuin on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Poikkeusoloissa väestö varaudutaan riskiarvioiden ja uhkatilanteiden mukaisesti suojaamaan olemassa oleviin väestönsuojiin, mahdollisimman hyvän suojan antaviin sisätiloihin tai evakuointien avulla. Väestönsuojien rakentamista koskevat säädökset uudistetaan PelastusL 71 velvoite tarkistettu, yleisten suojien rakentamisesta luovuttu Suojelukohteet määritellään paikallisesti PelastusL Keskusjohtoisesta suojekukohteen määräämisestä luovuttu Pelastustoimen valvonta-, hälytys- ja johtamisjärjestelmiä ylläpidetään, varmennetaan ja niitä kehitetään Omatoimista varautumista kehitetään

9 Pelastustoimen strategia 2025 (Luonnos) Pelastustoimen strategia 2025 tukee osaltaan pelastuslain sekä hallitusohjelman, yhteiskunnan turvallisuusstrategian, sisäisen turvallisuuden ohjelman ja sisäasiainministeriön strategian toimeenpanoa. Strategiassa määritellään ne painopisteet ja keskeiset toimintalinjat, joiden avulla pelastustoimi vastaa tulevaisuuden haasteisiin. Tarkoituksena on, että strategia antaa yhteiset perusteet pelastustoimen tehtävistä huolehtivien viranomaisten, laitosten ja vapaaehtoisten järjestöjen toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja kehittämiselle sekä siinä tarvittavalle yhteistyölle. Keskeisiä välineitä strategian toimeenpanossa ovat pelastustoimen tehtävistä vastaavien tahojen palvelutasopäätökset, toiminta- ja taloussuunnitelmat, talousarviot ja muut yksityiskohtaisemmat suunnitelmat

10 Pelastustoimen strategia 2025 (Luonnos) Johtopäätöksiä ja haasteita Valmiutta väestön suojaamiseen on tarpeen ylläpitää ja kehittää väestön suojaamisen strategiaan ( ) perustuen osana Suomen puolustusvalmiutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Pelastustoimen on sopeutettava toimintansa muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tarve yhteistyöhön muiden toimialojen kanssa korostuu. Pelastustoimen rooli turvallisuusasioiden yhteen sovittajana ja kuntien varautumisen tukena vahvistuu

11 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 2011 Pelastustoimella tulee olla valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Ohjataan aluehallinnon yhteistä varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin Varmistetaan, että pelastuslaitokset laativat uuden pelastuslain mukaiset suunnitelmat ja sopimukset Huolehditaan siitä, että Suomella on riittävät valmiudet kansainvälisen avun vastaanottamiseen (Host Nation Support) Osallistutaan turvallisuusviranomaisten käytössä olevien tietojärjestelmien (TUVE, KEJO, TOTI) kehittämiseen siten, että ne tukevat viranomaisten johtamista

12 Varautumisen linjauksista pelastustoimessa Keinojen ohjaamisesta tavoitteiden asettamiseen Yksityiskohtainen ohjeistaminen mahdotonta tai epätarkoituksenmukaista Kuntien epäyhtenäiset hallinnolliset rakenteet Palvelutuotannon monimuotoisuus Esim: Pitääkö kunnalla olla johtokeskus? Pitääkö piiri-, lohko- ja yksikköjako säilyttää? Laki edellyttää, että valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistetaan tehtävien mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa Jos tämän katsotaan edellyttävän johtokeskusta tai aluejakoja, niin ne on oltava

13 Valmiuslaista valmiuslakiin Valmiuslaki 1080/1991 Hallituksen esitys valmiuslaiksi 3/2008 vp EV 71/2010 vp eduskunta hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä sisällöltään päätetyt lakiehdotukset lepäämään ensimmäisiin eduskuntavaalien jälkeisiin valtiopäiviin eduskunnan täysistunto lähetti asian puolustusvaliokuntaan puolustusvaliokunta lähetti asian perustuslakivaliokuntaan lausuntoa varten

14 Varautuminen valmiuslaissa 1080/ Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa Poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa Mitä tässä laissa on säädetty valtiosta tai sen viranomaisesta, koskee soveltuvin osin valtion itsenäistä julkisoikeudellista laitosta Mitä tässä laissa on säädetty kunnasta, koskee soveltuvin osin kuntainliittoa, yliopistollista keskussairaalaa ylläpitävää keskussairaalaliittoa ja kunnallista itsenäistä laitosta

15 Varautuminen hallituksen esityksessä valmiuslaiksi 3/2008 vp 12 Varautumisvelvollisuus Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion itsenäisten julkisoikeudellisten laitosten, muiden valtion viranomaisten ja valtion liikelaitosten sekä kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. 13 Varautumisen johtaminen, valvonta ja yhteen sovittaminen Varautumista johtaa ja valvoo valtioneuvosto sekä kukin ministeriö toimialallaan. Kukin ministeriö yhteensovittaa varautumista omalla toimialallaan. Varautumisen yhteensovittamisesta valtioneuvostossa säädetään erikseen

16 Varautumisvelvoitteen laajuus ValmL 12 (40.1 ) mukainen varautumisvelvoite koskee vain julkisen hallinnon tehtävien hoitamista Koskee myös kunnan tai kuntayhtymän liikelaitosta Ei koske viranomaisten yksityisiltä palveluntarjoajilta ostamia palveluita Toimintaa ulkoistettaessa ostopalvelu- ja muihin sopimuksiin syytä ottaa ehtoja palvelujen turvaamisesta poikkeusoloissa Yksityisten varautumisesta säädetty erityislainsäädännössä

17 Yksityisten varautuminen PelastusL 14 Omatoiminen varautuminen: Rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan (koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia): 1) ehkäistävä tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä; 2) varauduttava henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa; 3) varauduttava tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; 4) ryhdyttävä toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi. Muussa erityislainsäädännössä Rautatielaki (555/2006),Varustamoliikelaitoksesta annettu laki (937/2003), Luotsausliikelaitoksesta annettu laki (938/2003), Viestintämarkkinalaki (393/2003), Luottolaitostoiminnasta annettu laki (121/2007), Sijoitusrahastolaki (48/1999), Arvo-osuusjärjestelmästä annettu laki (826/1991), Vakuutusyhtiölaki (1062/1979), Vakuutusyhdistyslaki (1250/1987), Eläkesäätiölaki (1774/1995)

18 Varautumisen tarkoitus Lähtökohtana on toimiminen viranomaisten normaaliorganisaatiolla Viranomaisten tehtävät saattavat kuitenkin muuttua tai lisääntyä Tehtäviä saatetaan myös joutua suorittamaan nopeammin Kriisi saattaa ilmaantua niin äkillisesti, että siihen on varauduttava etukäteen Muutoksista selviytyminen edellyttää, että poikkeusoloihin on varauduttu jo normaalioloissa Poikkeusoloihin varautuminen liittyy usein kiinteästi myös toiminnan suunnitteluun poikkeusoloja lievempiä poikkeuksellisia tilanteita varten

19 Varautumiskeinoja Valmiussuunnitelmat Poikkeusoloja varten tehdyt tekniset ja rakenteelliset etukäteisvalmistelut Koulutus Harjoitukset Tilojen ja kriittisten resurssien varaukset Poikkeusolojen viestinnän ja tietojen käsittelyn suunnittelu Varautumista koskevien ohjeiden antaminen

20 Viranomaisten työnjako Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat: 9) aluehallinnon yhteinen varautuminen poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin Valtioneuvoston ohjesääntö 262/ Aluehallintoviraston tehtävänä on lisäksi: 3) varautumisen yhteensovittaminen alueella ja siihen liittyvän yhteistoiminnan järjestäminen, valmiussuunnittelun yhteensovittaminen, alueellisten maanpuolustuskurssien järjestäminen, kuntien valmiussuunnittelun tukeminen, valmiusharjoitusten järjestäminen sekä alue- ja paikallishallinnon turvallisuussuunnittelun edistäminen; 4) viranomaisten johtaessa turvallisuuteen liittyviä tilanteita alueella tukea toimivaltaisia viranomaisia ja tarvittaessa sovittaa yhteen toimintaa niiden kesken; Laki aluehallintovirastoista 896/ pelastuslaitos: 2) tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu; Pelastuslaki 379/

21 Väestönsuojelu Kukin viranomainen huolehtii väestönsuojelutehtävistä, niihin varautumisesta ja henkilöstön varaamisesta oman hallinnonalansa lainsäädännön mukaisesti Pelastuslaissa säädetään vain pelastusviranomaisten väestönsuojelutehtävistä ja niihin varautumisesta Pelastusviranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvien poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta

22 Väestönsuojelu kansainvälisessä humanitäärisessä oikeudessa Väestönsuojelu on kansainvälisessä humanitäärisessä oikeudessa määritelty toimenpiteiden kautta - ei toimenpiteitä suorittavien organisaatioiden kautta Ei määritä väestönsuojeluorganisaation rakenteita rauhan aikana - velvoittaa kuitenkin huolehtimaan siitä, että väestönsuojeluorganisaatio on tunnistettavissa poikkeusoloissa Valtioiden on jo rauhan aikana toteutettava toimenpiteitä, joilla pannaan väestönsuojelua koskevat säännökset täytäntöön Varautuminen Toimivaltaisten viranomaisten määrittäminen Tunnusten suojaaminen Tunnetuksi tekeminen

23 Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjat voimassa olevaa oikeutta Suomessa 1 Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjan määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin niistä on sovittu Laki kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehdyn, vuonna 1949 tehtyjen Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä (SoPS 81/1980) 1 Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjat joista edellisen eräät määräykset on hyväksytty 4 päivänä heinäkuuta 1980 annetulla lailla, jotka tasavallan presidentti on ratifioinut 4 päivänä heinäkuuta 1980 tulevat voimaan 7 päivänä helmikuuta 1981 niin kuin siitä on sovittu Asetus kansainvälisten aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta ja kansainvälistä luonnetta vailla olevien aseellisten selkkausten uhrien suojelemisesta tehtyjen, vuoden 1949 Geneven yleissopimuksen lisäpöytäkirjojen voimaansaattamisesta (SoPS 82/1980)

24 Väestönsuojelun määritelmä [ Kumottu pelastuslaki 468/2003 Väestönsuojelulla tarkoitetaan pelastuslaissa ihmisten ja omaisuuden suojaamista sekä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseksi ja pelastamiseksi, vahinkojen rajoittamiseksi ja seurausten lieventämiseksi onnettomuuksien sattuessa tai uhatessa kiireellisesti suoritettavia toimenpiteitä valmiuslain ja puolustustilalain 1 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa sekä niihin varautumista. ] Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan VI luku (väestönsuojelu) 61 artikla: Väestönsuojelulla tarkoitetaan humanitaaristen tehtävien suorittamista, joiden tarkoituksena on siviiliväestön suojelu vihollisuuksien ja onnettomuuksien vaaroja vastaan ja siviiliväestön auttaminen selviytymään niiden välittömiltä vaikutuksilta sekä välittömien edellytysten luominen eloonjäämiselle. Koskee sekä vihollisuuksia että onnettomuuksia

25 Väestönsuojelutehtävät Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan VI luku 61 artikla Väestönsuojelutehtävät ovat (Huom: tyhjentävä luettelo): hälytystoiminta, evakuointi, suojista huolehtiminen, pimennystoimenpiteiden hoito, pelastustoiminta, lääkintähuolto (mukaan lukien ensiapu ja hengellinen huolto), sammutustoiminta, vaarallisten alueiden tiedustelu ja merkitseminen, puhdistustoiminta ja vastaavat suojelutoimenpiteet, tilapäismajoituksen järjestäminen ja tarvikkeiden jakelu, osallistuminen hätätilanteessa järjestyksen palauttamiseen ja ylläpitämiseen tuhoalueella, välttämättömien julkisten palveluiden kiireinen kuntoon saattaminen, surmansa saaneista huolehtiminen, avustaminen elintärkeiden kohteiden säilyttämisessä sekä edellä mainittujen tehtävien edellyttämät lisätoimenpiteet, mukaan lukien muun muassa suunnittelu- ja järjestelytehtävät

26 Pelastustoimen väestönsuojelutehtävät Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat toimialaansa kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955), sekä Geneven yleissopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä (PelastusL 2.2 ) Väestönsuojelutehtäviä hoitava henkilöstö nauttii aseellisissa selkkauksissa humanitäärisiä tehtäviä suorittaessaan kunnioitusta ja suojelua, josta on sovittu Geneven yleissopimuksissa sekä Geneven yleissopimusten I lisäpöytäkirjan 61 artiklassa. Sama koskee artiklassa määritellyissä tehtävissä käytettävää materiaalia (PelastusL 66.1 ) Sisäasiainministeriö päättää tilanteen niin edellyttäessä, mitä henkilöitä ja materiaalia 1 momentissa tarkoitettu suojelu koskee (PelastusL 66.2 ) Huom: SM yleinen 61 artiklan mukainen toimivaltainen viranomainen

27 Väestönsuojelua koskevat toimivaltuudet valmiuslaissa Väestönsuojelu suojattavana etuna valmiuslain toimivaltuuksissa Toimivaltuuksissa määritelty suojattava etu ja otettu huomioon välttämättömyys ja suhteellisuusperiaate Esim: ValmL 77 Moottoriajoneuvon omistajan tai haltijan on 3 :n 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa poikkeusoloissa maanpuolustuksen, väestönsuojelun, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai yhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta välttämättömien kuljetusten hoitamisen sitä vaatiessa luovutettava omistamansa tai hallinnassaan oleva moottoriajoneuvo tiekuljetusviranomaisten käyttöön. Väestönsuojelun erityiset toimivaltuudet valmiuslain 17 luvussa Kaikki 17 luvun toimivaltuudet 1) Suomeen kohdistuva aseellinen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettava hyökkäys ja sen välitön jälkitila; 2) Suomeen kohdistuva huomattava aseellisen tai siihen vakavuudeltaan rinnastettavan hyökkäyksen uhka, jonka vaikutusten torjuminen vaatii tämän lain mukaisten toimivaltuuksien välitöntä käyttöönottamista; Väestönsuojeluvelvollisuus ja liikkumis- ja oleskelurajoitukset väestön suojaamiseksi 4) erityisen vakava suuronnettomuus, sen välitön jälkitila sekä vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaava hyvin laajalle levinnyt vaarallinen tartuntatauti

28 Pelastustoimen yleinen varautumisvelvoite Pelastuslain mukainen toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että se on mahdollista myös valmiuslain (1080/1991) mukaisissa poikkeusoloissa. Pelastustoimen erityisistä toimivaltuuksista poikkeusoloissa säädetään valmiuslaissa. PelastusL

29 Pelastustoimen varautuminen väestönsuojeluun Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin kouluttamalla ja varaamalla henkilöstöä ja väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Edellä 1 momentissa säädetyn lisäksi viranomaisten varautumisesta poikkeusoloihin säädetään valmiuslaissa. Kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen väestönsuojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Pelastustoimen viranomaiset huolehtivat pelastustoimintaan liittyvän poikkeusolojen toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittamisesta. Pelastuslaki

30 Hätäkeskusuudistuksen varautumisnäkökulma Hätäkeskuslaitoksen toimintavarmuus ja -nopeus varmistetaan. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan ja keskukset verkotetaan niin, että ne voivat tukea toisiaan ruuhkatilanteissa ja poikkeusoloissa. Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelma Varautuminen poikkeusoloihin ja suuronnettomuuksiin paranee hätäkeskusten varmistaessa toinen toisiaan. Hallituksen hätäkeskusuudistusta koskeva VNS Hätäkeskuslaitoksen verkottuneessa toimintamallissa toteutettava pysyvä kyky korvaavuuteen häiriötilanteissa yhdistettynä toimivaltaan hoitaa maan laajuisesti toimintaa turvaa myös muiden viranomaisten toimintaa. HE laiksi hätäkeskustoiminnasta Viranomaisten yhteinen hätäkeskustoiminta muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden Edellyttää viranomaisten yhteen sovitettuja tai yhteisiä toimintamalleja Yksikkötunnukset, puheryhmät, kenttäjohtamisjärjestelmä, riskiarvio-ohje

31 Hallinnon turvallisuusverkko TUVEn varautumisnäkökulma Valtion turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten tieto- ja viestintäjärjestelmien on toimittava kaikissa turvallisuustilanteissa (Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia 11/2006) Hallinnon turvallisuusverkkohankkeessa (TUVE) suunnitellaan ja toteutetaan valtion ylimmälle johdolle ja yli turvallisuusviranomaiskäyttäjälle oma turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Turvallisuusverkon tarkoituksena on parantaa valtiojohdon päätöksentekokykyä, tilannekuvan muodostamista ja viranomaisten välistä tietojenvaihtoa sekä tiedon eheyden ja kiistämättömyyden edellytyksiä kaikissa turvallisuustilanteissa. Turvallisuusverkkoa luodaan viranomaisten päivittäiseen käyttöön, mutta tietoverkon tulee toimia luotettavasti myös poikkeusoloissa ja luonnonilmiöiden, sähkökatkosten tai tietoverkkohyökkäysten sattuessa. Perusajatuksena on taata, että turvallisuusviranomaisten tietoliikenne suojataan ja käytettävyys varmistetaan