PAPPILANVUOREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatuspalvelut Pappilanvuoren päiväkoti Koppelonpolku 2 40270 Jyväskylä
SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ...4 3. MEIDÄN TALO... 4 3.1 LAPSIRYHMÄT JA HENKILÖKUNTA... 4 3.2 ILOISTA ARKEA AAMUSTA ILTAPÄIVÄÄN... 4 3.3 YHTEISTYÖKUMPPANIMME......VIRHE. KIRJANMERKKIÄ EI OLE MÄÄRITETTY. 4. YHDESSÄ HYVÄ TULEE... 6 4.1 HYVÄ PÄIVÄHOIDON ALOITUS... 6 4.2 TALON TAVAT TUTUIKSI... 6 4.3 YHTEISTYÖTÄ JA KASVATUSKUMPPANUUTTA... 7 4.4 TIEDONKULKU VANHEMPIEN KANSSA....7 4.5 KASVUN JA OPPIMISEN TUKI LAPSELLE...7 5. LAPSI SAA OLLA LAPSI....8 5.1 LEIKKI ON YKKÖNEN...8 5.2 ILO LIIKKUA...9 5.3 TUTKIJAN TUNTOSARVET....9 5.4 TAIDE ANTAA SIIVET... 10 5.5 ESKARISSA... 10 6. EROON KIUSAAMISESTA... 11 6.1 NÄIN HAVAITSEMME KIUSAAMISEN... 11 6.2 PELI SEIS! -SÄÄNTÖ... 11 6.3 NÄIN KASVATTAJA TOIMII HAVAITTUAAN KIUSAAMISTA TAI RIITAA... 12 6.4 NÄIN TUEMME LASTEN VUOROVAIKUTUSTAITOJA JA ITSETUNTOA... 12 7. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVIOINTIIN... 13 7.1 OSALLISTAMME... 13 7.2 HAVAINNOIMME JA DOKUMENTOIMME... 14 7.3 SUUNNITTELEMME... 14 8. LUONTOA KUNNIOITTAEN... 14
1. LUKIJALLE Kädessäsi on Pappilanvuoren päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma (jatkossa: päiväkodin vasu), jonka tarkoituksena on avata ikkuna päiväkotimme arkeen. Kuvaamme Sinulle, kuinka käytännössä toimimme, jotta varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavat valtakunnalliset ja kunnalliset suunnitelmat ja perusteet toteutuvat myös meidän päiväkodissamme(*) Sisällön käytännönläheisyys tukee kasvatustyömme suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Osa kirjatuista asioista on jo tutuiksi tulleita käytäntöjä, osa vasta tavoitteita. Toivomme, että päiväkotimme vasun sisällön painotuksissa näkyvät yhteiset arvomme ja tärkeinä pitämämme asiat eli leikki, luonnossa liikkuminen, yhdessä tekemisen ilo ja toisen kunnioittaminen. Haluamme, että lapsi saa olla turvallisesti lapsi ja kasvattaja on läsnä ja kuuntelee. Päiväkodin vasu elää yhteisen kasvatustyömme mukana. Se ei voi koskaan olla lopullisesti valmis, vaan aina sopivasti kesken. Se on luettavissa myös sähköisenä Pappilanvuoren päiväkodin nettisivuilta (www.jyväskylä.fi/päivähoitojakoulutus/päivähoitojaesiopetus/päiväkodit/palokka-puuppola). Antoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä, päivitetty 31.8.2016 Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunta * Lisätietoja: Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005. Stakes oppaita 56 http://varttua.stakes.fi Jyväskylän esiopetussuunnitelma 2010 http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/esiopetus Jyväskylän varhaiskasvatussuunnitelma 2010 http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/varhaiskasvatus
1. PÄIVÄKOTIMME VARHAISKASVATUSSUUNNITELMATYÖ Yksikkömme vasun työstäminen alkoi kesällä 2009. Tuolloin päiväkotimme työntekijät ensitapaamisessaan kirjasivat arvoja ja muita työhön liittyviä tärkeitä asioita. Kolmihenkinen vasutyöryhmä aloitti toimintansa syksyllä 2009. Pappilanvuoren päiväkodin henkilökunnan arvot : toisen ihmisen kunnioittaminen kunnioitamme lapselle ominaisia tapoja toimia luottamus ja avoimuus vuorovaikutuksellisuus, yhteisöllisyys levollisuus, työn ilo ja rehti huumori kestävän kehityksen mukainen toiminta Yksikkömme työilloissa 2010 2011 vasua kehiteltiin yhdessä eteenpäin. Lisäksi syksyn vanhempainillassa perheet toivat esiin omia arvojaan ja toiveitaan. Toiveet kohdistuivat henkilökuntaan, toimintaan, yhteistyöhön sekä lapsen viihtyvyyteen. Saadun materiaalin pohjalta vasu - työryhmä jatkoi työtään kokoontuen keväällä ja syksyllä. Perheiden esille tuomia asioita olivat (suoria lainauksia vanhempainillasta): syli, turvallisuus ja pysyvyys tehokas esiopetus liikunta, leikki ja ulkoilu luonnon huomioiminen sosiaalisuus sekä yksilöllisyyden huomioiminen uusien asioiden kokeileminen, virikkeet ja kädentaidot tiedonkulku sekä keskustelut tätien kanssa päivittäin reilu peli, liika kiire pois, turvallisuus, aikuisen aikaa, aikuisen läsnäolo, kiusaamiseen puuttuminen Kesällä 2011 uusi työryhmä sai valmiiksi nykyisen Vasumme. Päivitämme sitä koko henkilöstön voimin työilloissa vähintään kerran vuodessa. 2. MEIDÄN TALO 2.1 Lapsiryhmät ja henkilökunta Pappilanvuoren päiväkoti avasi ovensa elokuussa 2009. Päiväkodissa on nykyisin kaksi kotipesää, joissa lapset on jaettu pienryhmiin. Aikuiset työskentelevät työpareina. Pesäpuu löytyy metsänpuoleisesta päädystä ja Raivaajantien puolella sijaitsee Pesäkolo. Saman katon alla on myös Pappilanvuoren kerho. Kiertävä erityislastentarhanopettaja kuuluu päiväkotimme työtiimiin. 2.2 Iloista arkea aamusta iltapäivään Pappilanvuoren päiväkoti on auki arkipäivinä klo 6.30 17.00. Yhdistelemme lapsiryhmiä aamuisin ja myöhemmin iltapäivällä. Toistuvat arjen tilanteet, kuten ruokailut, pukeutumiset ja päivälepo, ovat merkittävä osa lapsen päivää. Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus toteutuu parhaiten juuri näissä päivittäisissä arjen tilanteissa, kun tiedostamme niiden merkityksen. Siihen kuuluu olennaisesti lapsen kohtaaminen yksilönä. Suunnittelemme jokaisen lapsiryhmän toiminnan sellaiseksi, että lapset voivat siellä mahdollisimman hyvin.
Päiväkotiin saapuminen ja sieltä lähteminen ovat tärkeitä kohtaamistilanteita. Aamulla tervehdimme lasta ja vanhempaa. Jos ryhmän tilanne sen sallii, voimme tulla eteiseen vaihtamaan muutaman sanan perheen kanssa, mutta annamme heidän suorittaa rauhassa käsipesut ja hyvästelyt. Vanhempi saattaa lapsensa aina kasvattajan luo. Kotiinlähtötilanteessa vanhempi varmistaa, että kasvattaja on huomannut hakijan ja lapsi on hyvästellyt hänet. Vanhempi leimaa lapset sisään ja ulos mobiilipuhelimella (DaisyNet). Ruokaillessa vaalimme kiireettömyyttä ja kauniita pöytätapoja. Pesemme kädet ennen ruokailua. Isommat lapset voivat ottaa itse ruokansa, kun heidän taitonsa ovat karttuneet. Vähintään yksi kasvattaja syö lasten seurassa ja keskustelee lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Kannustamme myönteisillä tavoilla lapsia maistamaan ruokaansa, mutta emme pakota. Isoimmat lapset vievät itse ruokailun lopuksi ruokailuvälineensä kärryyn ja tyhjentävät lautaselle jääneen ruoan biojäteastiaan. Osa lapsista syö ruokasalissa. Ryhmät saapuvat syömään porrastetusti. Autamme lapsia linjastolla. Päivälepoaikaan mahdollistamme lapsille hyvät päiväunet ja turvallisen rentoutumishetken esim. satua kuunnellen. Kohtaamme jokaisen levolle saapuvan lapsen erikseen, peittelemme hänet ja toivotamme kauniit unet. Lapsi voi tuoda päiväkotiin unilelun. Porrastamme uloslähtö- ja sisälletulotilanteita, jotta pystymme huomioimaan lapset paremmin ja tilanne säilyisi rauhallisena. Kannustamme lapsia pukemisessa omatoimisuuteen. Varaamme riittävästi aikaa näihin tilanteisiin. Muistamme kohdata lapset yksilöinä. 2.3 Yhteistyökumppanimme Pappilanvuoren päiväkodin alueeseen kuuluu myös Jokelan päiväkoti sekä perhepäivähoitajia. Alueellamme on vakituinen varahenkilö, joka toimii henkilöstön sijaisena ensisijaisesti äkillisten sairaslomien aikana. Päiväkodissa on myös alan opiskelijoita, työhön tutustujia ja tukityöllistettyjä henkilöitä. Tarpeen mukaan lapsiryhmissä työskentelee erityisavustaja. Teemme yhteistyötä myös koulun, kirjaston ja Jyväskylän seurakunnan kanssa. Lasten, vanhempien ja henkilöstön tukena toimivat lastenpsykologit, lastenneuvolan terveydenhoitajat, puhe-, toiminta- ja fysioterapeutit, neuvolan perhetyöntekijät ja sosiaalityöntekijät. Alueeseemme kuuluvat perhepäivähoitajat työskentelevät yleensä päiväkodissa silloin, kun hoitolapsia on vähän tai ei ollenkaan. He osallistuvat hoitolasten kanssa myös päiväkodeissa järjestettäviin tapahtumiin, lauluhetkille, retkille, konsertteihin ja juhliin. Alueemme perhepäivähoidon varahoitopaikat ovat Pappilanvuoren päiväkodissa. Pappilanvuoren päiväkodin ruokapalvelusta vastaa Kylän Kattaus. Kiinteistön omistaa Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja siivouksesta vastaa Total. 3. YHDESSÄ HYVÄ TULEE
3.1 Hyvä päivähoidon aloitus Kun lapsi aloittaa päivähoidon, tuo se mukanaan monenlaista uutta perheen arkeen. Jotta kaikki sujuisi mahdollisimman mukavasti ja lapsella olisi hoidossa hyvä olla, haluamme panostaa hyvään alkuun. Luottamus ja molemminpuolinen kunnioitus vaativat tutustumista. Sen varaan rakennamme vanhempien ja kasvattajien välistä kasvatuskumppanuutta. Me otamme yhteyttä perheeseen, joka on saanut lapselleen päivähoitopaikan. Soitamme heille kotiin ja sovimme ajan aloituskeskustelulle. Aloituskeskustelu käydään lapsen kotona tai vanhempien toivomuksesta päiväkodilla/kerholla. Annamme puheenvuoron perheelle ja annamme lapsen tutustua meihin. Kuuntelemme lapsen ja perheen toiveita päivähoidon suhteen sekä sovimme tavoista, joilla helpotamme lapsen päivähoidon aloitusta. Sovimme, milloin perhe tulee tutustumaan päivähoitopaikkaan. Aloituskeskustelu on osa lapsen vasua. Vieraillessaan päiväkodissa perhe tutustuu tiloihin ja meihin kasvattajiin. Kerromme päiväkotimme tavoista ja käytännöistä. Täytämme samalla palvelusopimuksen. Uuteen päivähoitopaikkaan olisi hyvä totutella vähitellen ennen varsinaisen hoidon alkamista. Aluksi vanhemmat voivat olla mukana tai he voivat jättää lapsen hetkeksi päiväkotiin. Maksullinen päivähoito alkaa, kun lapsi jää yksin hoitoon. Voimme helpottaa lapsen ikävää päivähoitopaikassa myös kotoa tuoduilla valokuvilla tai tutuilla esineillä. Päivähoidon alettua haku- ja tuontitilanteet ovat tärkeitä. Niissä vaihdamme kuulumisia siitä, miten arki on lähtenyt sujumaan ja miten jatkossa toimimme. 3.2 Talomme tavat tutuiksi Kerromme perheille päiväkotimme tavoista ja päivähoidon yhteisistä käytännöistä heti palvelusuhteen alussa. Annamme tutustumiskäynnillä vanhemmille esitteen, jossa kerromme seuraavat asiat. Päiväkodin portin avaa aina aikuinen älä opeta lasta avaamaan porttia. Huolehdi lapsesi käsipesusta ennen ryhmään menemistä. Huolehdi, että lapsella on sisätossut tai kengät. Lattiamme ovat usein kylmiä. Saata lapsesi aina kasvattajan luo. Myös hakutilanteessa on tärkeää kohdata ja vaihtaa muutama sana lapsen päivästä. Leimaa lapsi sisään ja ulos mobiilipuhelimella ja tägillä. Pyydämme, että ilmoitat lapsesi hoitoajat ja poissaolot Daisy Net:iin viimeistään edellisen viikon maanantaina. Yllättävistä poissaoloista voit ilmoittaa Daisy Net- tai tekstiviestillä. Luemme aina viestit, mutta vastaamme vain kysymyksiin. Huolehdimme yhdessä, että lapsi kerää lelunsa ennen kotiinlähtöä. Juhlimme lasten syntymäpäiviä, mutta emme herkuttele kotoa tuoduilla tarjoiluilla. 3.3 Yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta Yhteistyö vanhempien kanssa on työmme tärkein perusta. Huolellinen tutustuminen päivähoitoa aloitettaessa, päivittäiset keskustelut ja muut yhteiset tapaamiset tuovat sen tuttuuden, luottamuksen ja mutkattoman tiedon kulun, joka heijastuu myös lapsen kokemukseen päivä-
hoidosta. Arvostamme vanhempien antamaa suoraa palautetta päiväkodin henkilöstölle ja päiväkodin johtajalle. Siten voimme entisestään kehittää päivähoitopalveluamme. Toivotamme vanhemmat tervetulleiksi osallistumaan lapsensa päivään. Päiväkotimme ovet ovat aina avoimet. Järjestämme perheille toiminnallisia ja yhteisöllisyyttä tukevia tapahtumia. Syksyllä järjestämme tiedottavan ja vanhempien osallisuutta tukevan vanhempainillan. Kerromme myös Eroon kiusaamisesta ohjelmasta. Kerromme lasta koskevista havainnoistamme vanhemmille rehellisesti ja perheitä kunnioittaen kasvatuskumppanuuden hengessä. Kerromme syksyllä vanhemmille 4v.- ja 5v.- kaavakkeista. Olemme mukana lapsen hyvinvointia edistävässä SDQ hankkeessa yhdessä koulun ja neuvolan kanssa. Tarjoamme perheille keskusteluaikoja vähintään kaksi kertaa toimintakauden aikana. Kerhossa keskustelemme vähintään kerran toimintakaudessa. Ennen keskustelua me tutustumme rauhassa lapseen. Keskustelussa kirjaamme lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan eli vasuun yhdessä sopimamme asiat. Vasussa on omat sivut myös vanhempien ja lapsen kertomalle. Vasut ohjaavat lapsiryhmän toiminnan suunnittelua. Vanhempien vartit ; Tarjoamme perheille 15 min. keskusteluaikoja syyskuussa ja helmikuussa. 3.4 Tiedonkulku vanhempien kanssa Kohtaamme vanhemmat päivittäin tuonti- ja hakutilanteissa. Aamuisin kasvattaja kirjaa muistiin vanhempien terveiset ja välittää ne lasta hoitaville kasvattajille. Iltapäivisin kasvattaja kertoo lapsen kuulumiset vanhemmille. Apuna ovat aamuvuorolaisen viestit lapsilistassa. Ryhmien eteistiloissa on selkeästi esillä ryhmän kasvattajien valokuvat, nimet, ammattinimikkeet ja pienryhmän nimi. Lähetämme vanhemmille DaisyNettiin tiedotteen, jossa kerromme ryhmän kuulumisista, ajankohtaisista tapahtumista ja päivämääristä. Tiedotteet löytyvät myös ryhmän ilmoitustaululta. 4. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI LAPSELLE Kasvun ja oppimisen tuella tarkoitetaan lapsiryhmän toimintatapojen mukauttamista lasten tarpeiden mukaan. Kasvun ja oppimisen tuki sisältyy varhaiskasvatuksen kaikkiin toimintaympäristöihin ja on kaikkien varhaiskasvatuksen kasvattajien vastuulla. (Jyväskylän vasu) Oppimisen tuki lähtee lapsen vahvuuksista ja myönteisistä kokemuksista. Tuen pohjalla on aikuisten ylläpitämä ja tukema laadukas vuorovaikutus lapsiryhmän lasten ja aikuisten kesken. Työntekijät havainnoivat lapsiryhmän lapsia ja vanhempien kanssa yhdessä mietitään mahdollisia tukitoimia lapselle. Havainnot ja tukitoimet kirjataan lapsen Vasuun. Lapsen kasvun ja oppimisen tuki jaetaan kolmeen osaan: yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki on tarkoitettu kaikille lapsille; lapsi kohtaa kehityksessään haasteita, joihin lapsiryhmässä vastataan mm. muokkaamalla toimintaa ja ympäristöä lapselle sopivaksi. Yleisessä tuessa käytetään esimerkiksi kuvia oppimisen tukena sekä luodaan säännöllisyyttä ja ennakoitavuutta päivärakenteisiin. Erilaisia pedagogisia pienryhmiä muodostetaan lasten tarpeiden mukaan. Myös esim. tarrapalkkioita voidaan käyttää ajoittain. Tehostettu tuki on yksilöllisempää, säännöllisempää, päivittäistä. Siinä esim. kuvia voidaan
käyttää lapsella joka päivä ja yksilöidymmin. Erityinen tuki perustuu moniammatillisen yhteistyöverkoston laatimaan yksilölliseen suunnitelmaan, joka kirjataan myös Vasuun. Erityisessä tuessa lapsi on oikeutettu laajaan tarpeidensa mukaiseen tukeen päivähoidossa. Erityisessä tuessa yksilöllinen tuki (esim. avustajan tuki) korostuu. Pappilanvuoressa lasten ja henkilökunnan tukena toimii resurssierityislastentarhanopettaja (relto). Erityislastentarhanopettaja osallistuu ryhmien pedagogisen toiminnan suunnitteluun, havainnoi lapsia yhdessä muun henkilökunnan kanssa ja osallistuu tarpeen mukaan ryhmien toimintaan. Erityislastentarhanopettajan kanssa työntekijät myös arvioivat omaa kasvatustoimintaa ja kehittävät omia toimintatapojaan vastaamaan lasten tarpeisiin. Erityislastentarhanopettaja tukee henkilökuntaa monialaisessa yhteistyössä ja osallistuu tarvittaessa Vasuihin/yhteisiin palavereihin. Pappilanvuoressa on tarpeen mukaan erityisavustaja/-ia. Erityisavustaja toimii ryhmän ja lasten apuna kasvun ja oppimisen tavoitteiden saavuttamiseksi.lapsen vahvuudet ja kehityksen myönteiset puolet ovat lapsen yksilöllisen huomioimisen perusta. Havainnoimme lapsia ja heidän tarpeitaan. Kunnioitamme lasta omana yksilönään, arvokkaana persoonanaan. Esiopetuksessa annettava tuki on jaettu kolmeen osaan; yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Mikäli lapsen hyvinvoinnissa tai kehityksessä ilmenee huolenaiheita, keskustelemme niistä ja niiden ratkaisumahdollisuuksista lapsen vanhempien kanssa. Sovimme, miten henkilökohtaiset tarpeet huomioidaan lapsen arjessa. Esimerkiksi kuvakortit päivän toiminnoista auttavat lapsia hahmottamaan päivän kulkua. Pienryhmätoiminta, vuorovaikutusleikit ja yksilöllinen ohjaus arjen tilanteissa ovat myös usein käytettyjä menetelmiä. Päiväkodin erityislastentarhanopettaja ja päiväkodin johtaja osallistuvat suunnitelman tekemiseen. Huolehdimme tiedonsiirron eettisistä periaatteista. Yhteistyössä voivat olla mukana kiertävä erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti, lasten- ja koulupsykologi, neuvola, sairaala, toimintaterapeutti, fysioterapeutti tai moniammatillinen tiimi. 5. LAPSI SAA OLLA LAPSI 5.1 Leikki on ykkönen Leikki syntyy vuorovaikutuksesta, ei leluista. Se on ennakoimatonta, vapaaehtoista ja tavoitteetonta. Kun me leikimme yhdessä, me näemme toisemme paremmin. Leikkiessään lapsi on päätään pidempi. Hän yltää sellaisiin suorituksiin, joihin hän ei vielä muuten pystyisi. Antoisa leikki vahvistaa itsetuntoa ja tuo iloa. Leikki on lapsen tärkein toimimisen tapa vielä esiopetusiässäkin. Annamme lasten leikkiä leikkinsä loppuun. Jos leikki on pakko lopettaa, kerromme siitä lapsille hyvissä ajoin ja neuvomme keksimään leikille lopetuksen. Käytämme erilaisia tapoja konkretisoida jäljellä olevaa leikkiaikaa (Merkki kellotaulussa, Ehditte ottaa vielä yhdet löylyt....). Leikkejä saa jatkaa ja säilyttää purkamatta, jos suinkin mahdollista. Sovimme asiasta leikkijöiden kanssa. Poimimme lasten aloitteita uusiksi leikki-ideoiksi. Keskustelemme lasten kanssa, miten leikkejä voisi jatkaa. Tuomme tiimipalaveriin nämä ideat. Teemapäivät: Ideoimme lasten kanssa erilaisia leikkipäiviä: Nurinkurin-päivä, Hattupäivä, Korvatunturilla-päivä... Osallistumme lasten leikkeihin riittävän usein. Mitä nuorempi lapsi on tai mitä enemmän hän tarvitsee tukea leikkitilanteissa, sitä tiiviimmin kasvattaja on mukana. Ryhmissä vietetään Oman lelun päiviä. Ne on tarkoitettu sellaisia leikkejä varten, jotka eivät onnistu päiväkodin leluilla tai joiden merkityksellisyys kasvaa oman lelun myötä.
Lelupäivillä tuemme lasten kaverisuhteita, omista tavaroista huolehtimisen taitoa, suunnittelu ja neuvottelutaitoja ja vastuuntuntoa. 5-6v. lelupäivän suunnitelma: Mitä haluaisit leikkiä?, Minkä lelun tuot kotoa leikkiin?, Kenen kanssa haluaisit leikkiä?, Missä?, Mitä tavaroita tarvitsette omien lelujen lisäksi (majakankaat, palikat, narut...)? Kirjaamme suunnitelman ja laitamme sen edellisenä päivänä vanhempien nähtäville. Teemme ryhmien viikko-ohjelmat niin väljiksi, että lapsille jää mahdollisuus valita itse leikkinsä ja jatkaa sitä useana päivänä. Väljyys mahdollistaa myös sen, että kasvattajat pystyvät tarttumaan lapsilta tuleviin ideoihin. Kuukausikirjeissä kerromme vanhemmille tarkemmin, mitä olemme tehneet ja mitkä asiat ovat puhututtaneet lapsia. Tuemme lasten omaehtoista leikkiä säilyttämällä leluja tietyillä paikoilla, lasten ulottuvilla. Rakennamme leikkiympäristöä houkuttelevaksi ja vastaamaan lasten tarpeita. Rakentajina ovat niin lapset kuin kasvattajatkin. Lapset valitsevat leikkikaverinsa. Jos valitsemme lapsen puolesta, sillä pitää olla kasvatuksellinen tai jokin muu lapsen edun mukainen syy (leikkirauhan luominen, mahdollisuus oppia uusia taitoja, uusien kaverisuhteiden syntyminen...) Ryhmillä on käytössään erilaisia toimintatauluja, joiden kuvien avulla lapset jäsentävät toimintaansa ja suunnittelevat puuhiaan. Luomme leikkirauhaa porrastamalla ulkoilua, toimimalla pienryhmissä, käyttämällä tilanjakajia, sopimalla leikkipaikat sekä kasvattajien läsnäololla ja ohjauksella. Käytämme draamaa taidemuotona ja opetusmenetelmänä. Se sisältää paljon ohjattuaja luovaa leikkiä. Lasten mietteitä leikistä ja kavereista: Se on tärkeetä, kun saa leikkiä myös sitä mitä ite haluaa. Pikkulegoilla on kiva leikkiä täällä ja kotona. No, ku se majaleikki oli Angelinan kaa kiva. No, ku on se semmonen tukka no sähkönen! Mää tykkään leikkiä Lotan kaa eläinlääkäriä, ku välillä vaihtuu mun vuokki ja Lotan mahasta kuuluu jotain jännää. 5.2 Ilo liikkua Periaatteenamme on, että kasvattajat poistavat esteitä lasten liikkumiselta, kuitenkin siten, että turvallisuus ja leikkirauha säilyvät. Huomioimme toiminnan suunnittelussa lasten liikkumisen tarpeen; Emme suosi turhaa istumista tai paikallaan oloa. Annamme lapselle mahdollisuuden liikkua arjen askareissaan taitojensa ja voimiensa mukaan; hakee itse työskentelyvälineensä, siivoaa jälkensä, kantaa oman reppunsa, kantaa omat suksensa ja luistimensa, osallistuu juhlien ja tilojen järjestelyyn kantamalla tuoleja ym., kiipeää itse tuolille ja saa kiivetä penkille, saa työskennellä myös seisten pöydän ääressä... Nautimme lasten kanssa monipuolisesti liikkumisen ilosta. Kannustamme ja kehumme lasta jo pelkästä yrittämisestä. Tarjoamme lapsille monipuolista liikuntaa, jotta lapsi löytäisi oman mieluisan tavan liikkua. Liikumme paljon metsässä ja lähiympäristössä. Vaihteleva maasto kehittää laste motoriikkaa ja tasapainoa. Päiväkodissamme aloitti syksyllä 2016 liikunta- ja luontoryhmä eli LILU. Huomioimme liikkumisen myös suunnitellessamme päiväkodin tapahtumia. Vauhtivarvas-pihatapahtuman on keväällä. Pidämme sisätiloissa lasten vapaassa käytössä vaihtuvia liikuntavälineitä. Ryhmät pääsevät liikkumaan (pienryhmissä) päiväkodin saliin.
Aktivoimme lapsia harjoittamaan motorisia taitojaan esim. siirtymätilanteissa. Hiihto- ja luisteluaikana ryhmät varaavat liikunnalle riittävästi aikaa. Tarjoamme kilpailutilanteita niille lapsille, jotka nauttivat kisailusta. Keskustelemme lasten kanssa liikunnan aiheuttamista tuntemuksista liikunnan lomassa: Hengästyttääkö?, Onko hiki?, Tunnustellaan sykettä, Miltä pohkeissa tuntuu?, Mistä pidit?/et pitänyt? Päiväkodilla ja kerholla on liikuntasuunnitelma. 5.3 Tutkijan tuntosarvet Lasten luontainen, ihmettelevä ja tutkiva elämänasenne pulppuaa aiheita, joihin kasvattaja voi tarttua yhdessä lasten kanssa. Osa niistä jää yhden lapsen ja kasvattajan väliseksi pohdinnaksi, osa saa koko ryhmän innostumaan ja tutkimaan. Tartumme lasten ihmettelyihin ja pohdintoihin pysähtymällä kuuntelemaan. Keskustelemme lasten kanssa heitä kiinnostavista asioista. Heittäydymme avoimeksi ihmettelylle arkisissakin tilanteissa ja annamme aikaa lapselle; Ei tule vettä, pieni poika ihmettelee kädet lavuaarissa, hanan alla. Yhdessä kasvattajan kanssa asiaa tutkittuaan poika keksii, että hanasta nostamalla saa päiväkodissa vettä! Suosimme ohjaavia opetustapoja. Lapsi saa pohtia eri vaihtoehtoja joko itse tai kavereiden kanssa. Aina ei ole yhtä oikeaa vastausta. Muistamme esittää lapsille kysymyksen: Miten sitä voisi tutkia? ja annamme heidän toteuttaa ideoitaan. Teemme retkiä lähiympäristössä. 5.4 Taide antaa siivet Taiteen avulla voimme kokea ja ilmaista kaikkea sitä, mitä muuten emme pysty. Sen avulla ymmärrämme syvemmin kokemaamme ja näkemäämme. Taide valjastaa meille siivet. Lapset saavat halutessaan joka päivä piirtää, maalata, askarrella, muovailla, katsella/kuunnella kirjoja ja kuunnella musiikkia. Tarvittavat välineet ovat lasten saatavilla. Tarjoamme lapsille mahdollisuuden tutustua eri taiteen tekemisen tekniikoihin ja materiaaleihin päiväkotivuosiensa aikana. Lasten työt ovat lasten näköisiä. Ihastelemme lasten kanssa ympäriltä löytyvää kauneutta ja lapsen silmään osuvia yksityiskohtia: Kato, söpö herne!, huudahti 5-vuotias poika matkallaan biojäteastialle tyhjentämään yli- itäneitä ja haisevia herneitä. Päiväkodissamme vierailee ulkopuolisia taiteilijoita (nukketeatteria, orkesteri...). Kokoonnumme usein laulamaan yhdessä ja esiintymään toisille. Välillä saamme nauttia myös talon oman henkilökunnan esityksistä. Teemme lasten kanssa myös teatteri- ja/tai konserttiretkiä. 5.5 Eskarissa Päiväkotimme esiopetus pohjautuu suoraan Jyväskylän esiopetussuunnitelmaan (http://www.jyvaskyla.fi/paivahoito/esiopetus). Käytännössä jokainen lukukausi muotoutuu omannäköisekseen lapsiryhmän kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan. Osa esiopetuksesta tapahtuu ns. sekaryhmissä, joissa on myös nuorempia lapsia, osa taas pelkkien esiopetusikäisten
pienryhmissä. Erityisen tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen kannalta on ryhmän hyvä vuorovaikutus, turvallinen ilmapiiri sekä kasvattajien hyvä lapsituntemus. Lapsi saa olla lapsi myös eskarissa. Kasvattajat suunnittelevat yhdessä lasten kanssa toiminnan sellaiseksi, että se antaa lapsille mahdollisuuden oppia yhdessä, heille ominaisilla tavoilla eli leikkien, liikkuen, tutkien ja taiteen avulla. Esiopetus on toiminnallista, leikinomaista ja läsnä lapsen arjessa, esimerkiksi aakkosmetsästystä käytävillä. Päiväkodissamme on käytössä Eroon kiusaamisesta -ohjelma, joka on myös osa esiopetusta. Laadimme yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapsen esiopetussuunnitelman, johon kirjaamme lapsen vahvuudet ja tuentarpeet, sekä sovimme tukemisen tavoista. Päivittäiset kokoontumiset: Opettelemme kuuntelemaan ja keskustelemaan, jaamme kuulumisia. Leikimme kielellisiä -, matemaattisia - ja sosiaalisia taitoja kehittäviä leikkejä. Laulamme ja soitamme. Suunnittelemme tulevaa, arvioimme menneitä ja ratkomme ongelmia. Harjoittelemme ryhmässä ohjeiden mukaan toimimista ja kaverin huomioimista. Opettelemme huolehtimaan omista tavaroista ja ottamaan vastuuta omasta toiminnasta. Viestilaput kotiin; Lapset kirjoittavat itse esim. muistutuksen lelupäivästä. Liikumme jumppasalissa kerran tai kaksi viikossa. Lisäksi liikumme lähiympäristössä. Syömme päiväkodin ruokasalissa. Esiopetusvuoden aikana teemme yhteistyötä tulevien alkuopettajien kanssa. Päiväkodissamme toimii liikunta- ja luontoryhmä eli LILU. Lapsihavainnoinnin työkaluna käytämme Jyväskylän kaupungin Eskarin arki materiaalia. Tuntemalla lasten vahvuudet ja tuen tarpeet, kasvattajat pystyvät tukemaan lapsen kouluvalmiuksien kehittymistä yhdessä vanhempien kanssa. 6. EROON KIUSAAMISESTA 6.1 Näin havaitsemme kiusaamisen Päiväkodissamme syntyy päivittäin tilanteita, joissa lapsi voi kokea, että kaveri kiusaa. Useimmiten kyseessä ei ole tahallinen kiusaaminen vaan esimerkiksi taidottomuus liittyä leikkiin tai sopia leikin säännöistä. Olipa kiusaaminen millaista tahansa, meidän kasvattajien ja vanhempien velvollisuus on puuttua siihen. Pappilanvuoren päiväkodin Eroon kiusaamisesta -ohjelma koostuu tavoista, joilla havaitsemme kiusaamisen ja toimimme sen havaittuamme, sekä ohjaamme lapsia sopimaan riitansa ja tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa leikissä. Toimimme samojen periaatteiden mukaisesti koko päiväkodissa, mutta huomioimme lasten iät ja vuorovaikutustaidot. Mitä pienempi lapsi tai suurempi tuen tarve, sitä enemmän annamme mallia ja ohjaamme kädestä pitäen, jotta lapsi onnistuisi luomaan hyviä kaverisuhteita ja selviämään kiusaamistilanteista. Lasten väliset vuorovaikutustilanteet voivat olla hyvin hienosyisiä, jolloin riitojen ja kiusaamisen havaitseminen vaatii meiltä tarkkuutta ja aktiivisuutta. Olemme läsnä, lähellä lasta joko osallistumalla leikkeihin tai havainnoimalla sitä. Kysymme lapsilta aktiivisesti, miten kavereiden kanssa ovat leikit sujuneet. Toivomme, että vanhemmat kertovat (lapsen kuullen) kasvattajalle, jos he epäilevät tai havaitsevat kiusaamista. He kuuntelevat kotona lapsensa huolen ja kertovat lapselle,
että asia selvitetään päiväkodissa. Vanhemmat myös vahvistavat kotona lapsen vuorovaikutustaitoja kertaamalla lapsen kanssa, miten Peli seis! sääntö toimii. 6.2 Peli seis! -sääntö Sano Peli seis!, kun sinulle tulee leikistä paha mieli tai sinun tekee mieli lyödä. Kerro kaverille, mistä et tykkää. Kun kaveri sanoo Peli seis!, pysähdy kuuntelemaan. Keksikää yhdessä, miten leikkiä pitäisi muuttaa, että se tuntuisi molemmista mukavalta. Hae aikuinen apuun, jos sinusta tuntuu, että et yksin selviä TAI sinun tekee mieli esim. lyödä. 6.3 Näin kasvattaja toimii havaittuaan kiusaamista tai riitaa Ensin ohjaamme lapsia käyttämään Peli seis! sääntöä. Usein se riittää ja leikki voi jatkua ilman suurempaa keskeytystä. Jos tilanne on jo päässyt pahaksi, kasvattaja kuuntelee molempia osapuolia. auttaa lapsia nimeämään tunteensa. aukaisee tilanteen; mitkä teot ja tunteet johtivat riitaan. ohjaa lapsia tekemään sovinnon (joka voi olla muukin kuin anteeksipyyntö). siirtyy sivummalle tarkkailemaan sovinnontekoa. tarkistaa hetken kuluttua, miten sopu löytyi ja mitkä ovat tunnelmat. Jos lapset eivät ole löytäneet sopua, kasvattaja liittyy avuksi. ohjaa lapsia löytämään sopuisan ratkaisun riidan aiheuttaneeseen tilanteeseen; Mitä keksittäisiin, että leikki sujuisi? kertoo tilanteesta lapsen ryhmän kasvattajille, jotka päättävät, milloin ja miten asiasta kerrotaan vanhemmille. valvoo ja seuraa tilannetta pidemmällä aikavälillä; Loppuiko kiusaaminen? ottaa kiusaamistilanteen käsiteltäväksi koko päiväkodin palaverissa, jos kiusaaminen ei lopu. Jos toinen tai molemmat lapsista ovat niin kiihtyneitä, että asiasta puhuminen on turhaa, ohjaamme lapsen rauhoittumaan. Tilanteen sovittelu jatkuu, kun kaikki ovat rauhoittuneet. Väkivaltaisesti käyttäytyvä lapsi (haukkuminen, lyöminen, potkiminen tai väkivallalla uhkailu...) ohjataan myös rauhoittumaan. Ensin rauhoitutaan, sitten tehdään sovinto. Aikuinen on lapsen seurassa, kun lapsi rauhoittuu. 6.4 Näin tuemme lasten vuorovaikutustaitoja ja itsetuntoa Kasvattaja osallistuu lasten leikkeihin ja samalla ohjaa vuorovaikutustaitoja. Käytämme itsetuntoa vahvistavia leikkejä ohjatuilla leikkituokioilla. Ohjaamme piha-ja liikuntaleikkejä, joihin kaikkien on helppo tulla mukaan. Tuemme lapsia omien vahvuuksiensa löytämisessä. Annamme lapsen leikkiä sellaista leikkiä, joka on hänelle merkityksellinen ja osoitamme olevamme kiinnostuneita hänen leikistään: Teemme kysymyksiä, ihastelemme, valokuvaamme(?), onnittelemme hyvästä leikistä... Kehumme kuuluvasti kaunista ja epäitsekästä käytöstä (kiitokset, anteeksi, jakaminen, vuorottelu, vaihtaminen, joustaminen, ehdottaminen..)
Opettelemme (lapset, kasvattajat ja vanhemmat) hillitsemään raivomme. Laskemme esimerkiksi mielessämme 1-10:een ja annamme pahimman puuskan mennä ohi. Opettelemme lasten kanssa kuuntelemaan toisiamme ja puhumaan omalla vuorolla. Kokoontumisella lapset pyytävät puheenvuoroa näyttämällä peukkua. Näin sekä kasvattajat että lapset pyytävät puheenvuoroa kesken leikin huiskeen tai aikuisten keskustelun: Menen viereen ja koputan käsivarteen. Odotan, että minua katsotaan silmiin ja vasta sitten kerron asiani. Opetamme lapsille, miksi pyydämme anteeksi ja miksi annamme anteeksi: Se, joka katuu pahoja tekojaan, pyytää anteeksi. Se, joka haluaa päästä eroon kaverin pahan teon aiheuttamasta tunteesta, antaa anteeksi. (Eivät ole riippuvaisia toisistaan.) Riita on sovittu lopullisesti vasta sitten, kun anteeksi pyytäminen ja antaminen on hoidettu. Siihen voi kulua aikaa. Opetamme, kuinka pääsee mukaan leikkiin: Seuraa sivusta, Mitä te ootte?, Pääseekö peliin?, Mikä mää voisin olla?, Mitä tää tekis?, Sopisko teille?, jne. Opetamme keinoja, joilla saa hyvän leikin: Lelujen jakaminen, vaihtaminen ja vuorottelu, ehdottaminen, joustaminen sekä Peli seis! sääntö. Käytämme tarvittaessa draaman keinoja tilanteiden harjoittelussa ja niihin eläytymisessä: Tönäiset vahingossa kaveria, joka alkaa itkeä. Mitä teet?, Olet kateellinen kaverin hienosta autotiestä ja sinun tekee mieli rikkoa se. Mitä teet?, Haluatte molemmat olla pomoja. Mitä teette? Opetamme lapsille, että itkevää kaveria ei jätetä yksin, vaan häntä lohdutetaan. Pahanmielenaiheuttaja lohduttaa. Opetamme lapsille, miten he toimivat, jos näkevät jotakuta kiusattavan: Mene kiusatun puolelle ja sano Peli seis!, hae aikuinen apuun, jos et yksin selviä. Lapset tuntevat päiväkodin säännöt (piha-, ryhmä- ja Peli seis! -säännöt) ja tietävät, mitä niiden rikkomisesta seuraa. Säännöt ovat samat kaikissa ryhmissä ja ne ovat esillä myös kuvina. Toimimme pienryhmissä. Käytämme eri keinoja, joilla lapset voivat ilmaista tunteitaan esim. kuvien avulla (Tunnekompassi, kiukkumittari ) Kasvattajat käyttäytyvät itse hyvien vuorovaikutustapojen mukaisesti ja luovat turvallisen ilmapiirin. 7. VARHAISKASVATUSTYÖN KEHITTÄMINEN; IDEOISTA ARVI- OINTIIN 7.1. Osallistamme 7.2 Havainnoimme ja dokumentoimme Lapsen, lapsiryhmän ja kasvattajan toiminnan havainnointi on suunnittelun perusta. Havainnoimalla tiedostamme esille nousevat tarpeet ja kehittämisen kohteet sekä jo hyvin toimivat asiat. Havainnointi tapahtuu: lapsen leikkiä ja päivän kulkua seuraamalla. lapsiryhmän toimintaa seuraamalla. kasvattajien toimintaa seuraamalla. lasta kuuntelemalla ja hänen kanssaan keskustelemalla.
Havainnointitapoja ovat: lapsen ja lapsiryhmän leikissä mukana oleminen lapsen ja lapsiryhmän leikin seuraaminen sivusta lapsen ja hänen kehitysvaiheiden seuraaminen valokuvaaminen ja videointi vanhempien luvalla kirjaaminen lasten keskinäisten keskustelujen kuunteleminen Havaintoja kootaan ja käytetään: vanhempien ja kasvattajien päivittäisessä vuorovaikutuksessa vasu-keskusteluissa tiimipalavereissa päivittäisessä keskustelussa viikko- ja kuukausipalavereissa päiväkodin toiminnan suunnittelussa (Kasvattajien toimintatavat -lomake) päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmassa 7.3 Suunnittelemme Suunnittelun lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet, tieto lapsen yksilöllisestä kehityksestä ja päivähoidon toimiva arki. Tuemme lasten ja perheiden osallisuutta. Suunnittelemme: aloituskeskustelussa lapsen vasu-keskustelussa lasten kanssa keskustellen henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa päivittäisissä keskusteluissa vanhempien kanssa vanhempainilloissa viikko- ja kuukausipalavereissa työilloissa ja suunnittelupäivillä kehityskeskusteluissa vanhempaintoimikunnan kanssa tehtävällä yhteistyöllä 7.4 Arvioimme Arviointi on tärkeää laadun varmistamiseksi. Sen avulla seuraamme toteutuneiden käytäntöjen toimivuutta ja jatkamme suunnittelua. Arviointia toteutetaan: Lasten kanssa: Kuuntelemme ja kirjaamme lasten ajatuksia, tuntemuksia ja ideoita. Kysymme lapselta: Miten ajattelit?, Mistä aloitit?, Mikä oli vaikeaa/helppoa? Mikä auttoi sinua onnistumaan? jne. Vasukeskusteluissa vanhempien kanssa. Asiakaskyselyillä Henkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa Tiimipalavereissa, Miten meillä menee lomake Viikko- ja kuukausipalavereissa Työilloissa ja suunnittelupäivillä Kehityskeskusteluissa Pyytämällä palautetta päiväkodissamme vierailevilta opiskelijoilta, harjoittelijoilta ym.
8. LUONTOA KUNNIOITTAEN Toimintamme on kestävän kehityksen mukaista. Käymme luontoretkillä, luonto ja luonnon kunnioittaminen sisältönä toiminnassa. Kiinnitämme lasten huomion ympäristön puhtauteen ja siisteyteen. Anssu-peikko vierailee päiväkodissa esiopetusryhmissä opettamassa kierrätystä. Ohjaamme lapsia käyttämään askartelutarvikkeita ja paperia järkevästi. Teemme hankinnat koko taloa ajatellen Jyväskylän kaupungin sopimushankintapaikoista. Kierrätämme maitopurkit, paperijätteen sekä käytämme askartelussa kierrätys- ja luonnonmateriaaleja. Käytämme täytettäviä mustekasetteja. Vähennämme paperijätettä käyttämällä sähköpostia ja Daisy Nettiä, ottamalla kaksipuoliset kopiot, kopioiden pienempi koko. Ohjaamme lapsia pienentämään sähkön - ja vedenkulutusta. Talossamme on ympäristövastaava.