RAPORTTI TERVON ALUEELLA VUOSINA

ARKISTO KAPPALE M 19/3313/76/1/10 Koskee 3313 07- Tervo Elias Ekdahl 1976-12-30 RAPORTTI TERVON ALUEELLA VUOSINA 1973 1974 SUORITETUISTA MALMITUTKIMUKSISTA

SISÄLLYSLUETTELO AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA sivu 1 SAARISENJÄRVEN, LUVELAHDEN ALUE 3 UTRIANLAHTI 4 TERVON TUTKIMUSALUEEN LINJOITUKSET JA GEOFYSIKAALISET TY1T (L.ESKOLA) 5 PEDOGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET 7 SYVÄKAIRAUS 8 YHTEENVETO 10 LIITTEET 12 MUUT LIITTEET 13

AIKAISEMMISTA TUTKIMUKSISTA Tervon alueen malmitutkimukset alkoivat 1950-luvulla maist. A.J.Laitakarin johdolla ja ovat jatkuneet useaan otteeseen myös 1960-luvulla, jolloin tutkimuksista ovat osittain vastanneet myös geologit E.Lyytik3inen ja P.Oivanen, Saarisenjärven NE-puolelta Rakolan tieteiden yhteydessä lcytyneiden Fek-pitoisten gabro-lohkareiden johdosta aloitettiin 1959 alueella tarkempi lohkare-'ja paljastumaetsintä. Tutkimukset keskittyivät nopeasti Saarisenjärven ja Viitajärven E-puolella todetun gabromassiivin yhteyteen. Saarisen~ järven NE-rannalta löytyikin useita kiisupitoisia gabro-lohkareita (Liite 2). Kyseisen Ni-Cu-aiheen parasta tasoa edustavat monttupaljastumasta 153/JW-59 analysoitujen palanäytteiden pitoisuudet Cu = 0,42-0,71% ja Ni = 0,22-0,73 %. Alueella suoritettiin geologisen tutkimuslaitoksen toimesta sähköisiä- ja magneettisia mittauksia 1960. Saarisenjärven N-rannalle kairattiin em. monttupaljastuman ja sähk6isen anomalian selvittämiseksi viisi syväkaira-usreikää (M 52/Tv-60/ 1-5). Reiät R 2 ja R 3 lävistivätkin kiisuuntunutta gabroa pitoisuuksien jäädessä kuitenkin vaatimattomiksi. Tutkimusalue laajeni kaakossa Luvelahden alueelle, josta löydettiin 1960 useita särmikkäitä Fek- ja Cuk-pitoisia gabrolohkareita (Liite 2). Lohkareiden Cu-Pitoisuudet vaihtelivat 0.10-0.20% ja Ni-pitoisuudet 0.24-0.39% välillä. Syksyllä 1961 saatiin Eelis Pylkkäsen Tallusjärven Viitasaare'sta lähettämä kansannäyte (K/3774), jossa kauttaaltaan kiisuuntuneessa gabrolohkareessa oli Cu = 0.13% ja Ni = 0.54% ( M 17/Tv/61/1).

-2~ Eelis PyIhköne n lähetti samaisesta Viitasaaresta uusia gab~ ron 4 ytta i tä.18o8 ja 1969, 'joista parhaimmat olivat K/5270/1 - OO Cu = O~O 4 ^ Ni =_0.905 ja Co = 0,13 % sekä K/527C/2~68 Cu = O AM ^ Ni = O,O5 % Vastaavan tyyppisiä joskin pitoisuuksiltaan hiukan heikompia lohkareita löydettiin 1969 Luvelahden W-rannalta. Alueella suoritettiin sähköisiä7, magneettisia- ja g r a v i me tri s ia mittauksia 1969. Luv e lahdeil a paljastumakartoituksen yht e yd e so ä I ö yd e tty gabromassiivi voitiin havaita myös gravimetrisesti. Heikkoa Fek-_ ja Cukpirotetta tavattiin myös kalliopaljastumassa P.505/K-69. Tasaisesta piro t te es t a saatiin a n a lyy s iarvoi ks i Cu = 0.21% `a N i = 0.27%. Utrianlahden alueella suoritettiin 1960 niin ikään Iohkaroeto i ntää ja paljastumakartoitusta. Utrianlahden N- puolelta löytyi useita runsaasti erilaisia kiisuja sisältäviä lohkareita, jotka olivat lähinnä d i op si di gnais ae J ' 9 tai h ara i ra i - t a i s ie hv a rt s ime as älpägnala s e'ö. Esimerkkeinä voidaan mainita lohkareet L. 1 2/VL-GO^ diopsidigneissi, Zn = 3.04 ; Pb = 3.07% ja 8g = 162 g /t sekä L.29/JW-60, karsikivi, Zn = 10.7% (Liite 2). Alueella suoritettiin 1960-1962 geofysikaalisia mi tt a uk h i a, joiden perusteella tehtiin 14 s yväk a ir a usro i h ää (M5Z/Tv-51-O3/5-8, 12, 13, 15, 17-1Q, sekä M 53/plv-G1/8-1O, 12). Sähköiset häiriöt todettiin g ra f i itin sekä rikki- ja m agnee tt i kii s un aiheuttamiksi. Satunnaisesti tavattiin merkkejä kuparikiisusta. Tervon %yakook e Il a 1960 asuoritetuissa lohkare-etsinnäissm löydettiin useita runsaasti kiisuja (F ek, Sk, Zns) sisältäviä g ranaat t lk±ili og n ei oa i Iohh a r ei ta (Liite 2). Zns esiintyi lähinnä juonina tai paö N kkein 3, joten saadut analyysitulokset eivät edusta lohkareiden k ås kit as o a.

3 SAARISENJÄRVEN - LUVELAHDEN ALUE Keväällä 1973 käynnistettiin geologi P,Oivasen johdolla Tervon alueen tutkimukset uudelleen aikaisempien tutkimustulosten täydentämiseksi ja uusien malmiviitteiden saamiseksi (Liitteet 1 ja 2). Eräs tavoite oli selvittää Saarisenjärven - Luvelahden alueen emäksisten massiivien geologia ja rakenne sekä niihin liittyvien mineralisaatioiden luonne. Tutkimusten suojaamiseksi tehtyjen valtausalueiden TALLUS 1-2 (Kaiv. RNro 2136/1 -_'2, 12.03.70) ja SAARINEN 1-3 (kaiv. RN :o 2453/1-3, 28..74) sijainti ja rajat käyvät selville liitteinä 4 ja 5 olevista kartoista. Saarisenjärven ja Luvelahden alueilla suoritettiin detaljimittakaavaista kallioperäkart6itusta sekä lohkare-etsintää, (Liite 1, ). LuK Elias Ekdahl teki vuosina 1973 ja 1974 progradu tutkielman Saarisen - Viitajärven emäksisestä mässiivista ja sen suhteesta ympäristön geologiaan ja' rakenteisiin (Oulun yliopiston geologian laitos). Tervon alueen kallioperä koostuu pääasiassa erilaisista gneisseistä, amfiboliiteista ja syväkivistä. Alueen pohjoisja itäosille tyypillisiä ovat lukuisat emäksiset massiivit sekä paikoin granaatti-kordieriitti-antofylliittigneissit (Liite 3). Detaljikartoituksessa löydettiin Saarisenjärven gabroalueelta lähes 500 kallio paljastumaa, joiden perusteella saatiin hyvin luotettava kuva esiintymästä ja siihen mahdollisesti liittyvistä kiisuuntumista. Heikosti kiisuuntuneita paljastumia tavattiin useita, mutta niistä saadut analyysitulokset osoittivat kiisuuntumien olevan enemmänkin satunnaisia ja varsin paikallisia kuin merkittäviä.

Gabromassiivi koostuu keskiosan peridotiiteista sekä länsija itäosien oliviini ja sarv.ivglke-pyroksenigabroista.. Tasaisesta kiisupirotteesta peridotiittipaljastumassa P. 244/MH~73 saatiin analyysituloksiksi Cu = 0,64 ja Ni = 0.04%. Kiisuuntuneesta gabropaljastumasta P.338/MH - 73 otettiin kolme p8lynäyteprofiilia 30 cm :n pistevälein yhteensä 17 m :n matkalla, jolloin pitoisuudet vaihtelivat Cu = 0.01 0,14 ja Ni = 0.01-0.38% välillä.. Malmikonsentroitumien paikallista luonnetta osoittaa sekin, ettei monttuoaljastuman (MP.153/JW-59) varsin hyviä pitoisuuksia enää tavattu syvä" kairausrei'''issä. Talluksen lohkareviuhkaan saatiin useita uusia kiisupitoisia lohkareita, jotka eivät kuitenkaan pitoisuuksiltaan edustaneet niin hyvää tasoa kuin aikaisemmat lohkareet. Muutamista vanhoista lohkareista otettiin niin ikään pölynäytteet, jolloin lohkareiden keskimääräiset pitoisuudet jäivät aikaisempia tuldksia pienemmiksi. Luvelahden gabropaljastumasta P. 750/MH-73 = P.505/JW-69 otetuissä pölynäyteanalyyseissä, jotka otettiin 40 cm :n pistevälein 13 ni :n matkalta vaihteli Cu-pitoisuus välillä 0.01-0.09% ja Nipitoisuus välillä 0.00-0.15%. Koska Talluksen lohkareviuhka muodostui kivilajeiltaan täysin Luvelahden tyyppisistä pyroksenigabroista ja koska myös Luvelahdessa oli tavattu kiisuuntumista paljastumissa, voidaan kuljetussuuntahavaintoihin nojautuen katsoa Talluksen lohkareviuhkan lähtökohta, selvitetyksi. Alueen paljastumista tehdyt systemaattiset pölynäyteanal.yysit antoivat kiisuuntumasta kuitenkin heikon kuvan. UTRIANLAHTI Utrianlahden alueella suoritettiin niin ikään detaljimittakaavaista paljastumakartoitusta ja lohkare-etsintää, jossa apuna käytettiin myös malmikoiraa (Liite 1).

Valtausalueen UTRIANLAHTI 1-2 (kaiv., RNro 2482/1-2, 03,04,75) sijainti ja rajat selviävät liitteestä 6. Utrianlahden Zn-lohkareistoon löydettiinkin joitakin uusia lohkareit~ joista merkittävin oli aikaisempien lohkareiden yläpuolelta löytynyt L. 5/JW-73 (Liite 2), Tämä ns, Koppelokankaan kvartsimaasälpägneissi-lohkare oli kooltaan noin 20x20x30 cm sisältäer tasaisena pirotteena rikkikiisua ja sinkkivälkettä Zn-pitoisuuden ollessa 7.2%. Lohkare tosin hiukan poikkeaa tyypiltään aikaisemmista Utrianlahden Zn-lohkareista, mutta ottaen huomioon karsikivien ja diopsidigneissien liittymisen kvartsimaasälpäkivien yhteyteen, voitaneen ko. lohkare lukea Utrianlahden viuhkaan kuuluvaksi. TERVON TUTKIMUSALUEEN LINJOITUKSET JA GEOFYSIKAALISET TYÖT (L.ESKOLA). Linjbitukset Karttalehtien 3313 05, 06, 08, 09 ja alueella tehdyt linjoitukset jakaantuvat kuuteen eri systeemiin oheisen kaavion M 06.3 3313 mukaisesti (Liite 7). 1. Tervo, Saarisenjärvi,, n. km2, tehty v. 1960. Linjoituksen suunta on määrätty erilliskoordinaatistossa aurinkomittauksen avulla. Systeemiin ei ole rakennettu kiintopisteitä, Alue on linjoitettu uudelleen v. 1973 Talluskylän alueen linj - oituksen yhteydessä. 2. Tervo, Tallusmäki, n. 18 km 2, tehty v. 1960 Gauss-Kruger koordinaatistoon. Suunta otettu Tallusmäen tornista 62 M 873. Alueelle on rakennettu 16 kiintopistettä. Systeemin yksityiskohdat sekä sidonnat Saarisenjärven systeemiin ilmenevät lihjoituskaaviosta M 06.3/Tv/3313//1. 3. Tervo, Talluskylä, 96 km 2, tehty v. 1973-74 Gauss-Kruger

koordinaatistoon. Linjoituksen suunta on määrätty Rappumäen kolmiopisteestä 63 M 4041..Tal:lusmäen koillispuolella oleva alue on aloitettu Tallusmäen'systeemin pulttiparista '13-14, ja Saarisenjärven uusittu linjoitus pulttiparista 15-16. Alueelle on rakennettu 42 kiintopistettä. Yksityiskohdat ilmenevät linjoituskaavioilta M 06.3/Tv/3313 j M 06.3/Tv/3313 08. 4. Tervo, Utrianlahti, 75 km 2, tehty Gauss-Kruger koordinaatistoon v. 1960-62, täydennetty v. 1968-71, ik-kartan avulla, lähtö Saarisenjärven systeemistä. 18 kiintopistettä, Alue on sidottu Maanmittaushallituksen kolmiopisteisiin 4022 ja 4023. Linjaheitot ja kiintopisteet ovat kaavioissa M 06,3/Plv/3313 08 ja M 06.3/P1v/3313 05. 5. Pielavesi, Heinikanmäki, n. 4 km 2, Gauss-Kruger koordinaatistossa. Aloitus tehty Heinikanmäen kolmiopisteeltä n.o 978. 6. Pielavesi, Säviä, 72 km 2 Gauss-Kruger koordinaatistossa. Aloitettu Säviän tornista 58 M 981. Linjaheitot ilmenevät kaavioista M 06.3/Plv/3313 05,../3313 06,.../3313 08,.../3313 09, Alue on sidottu Maanmittaushallituksen kiintopisteisiin 4016, 4018 ja 4021. Systeemin linjoitus on pahimmillaan eteläosassa 23 m liikaa idässä ja 17 m liikaa pohjoisessa. Geofysikaaliset työt Linjoitetulla alueella tehtiin vuosina 1961-62 sekä 1967-75 slingram- ja magneettikentän vertikaalikomponentin mittauksia. Slingram laite oli N.Purasen rakentama. 3.6 khzan taajuudella toimiva laite. Mittauksissa käytetyt kelavälit olivat 40 tai 60 m. Magnetometrina oli 1961-62 ARM 914 ja 1967-75 Jalandermagnetometri. Painovoimamittaukset tehtiin Worden-gravimetrilla vuosina 1960, 62 ja 73-74. Korkeudet mitattiin tuk1linjoilla. vaakitsemalla ja linjojen välissä letkuvaa`alla.

7 Suomen Malmi.:Oy teki GTL :n tilauksesta indusoidun polarisaation mittauksia v. 1973 n! 4.5 km2 :n alueella gradienttikon figuraatiota käyttäen. Mitatut alueet on esitetty oheisessa kaaviossa mk 1 :100000 (Liite 8).Mittaustulokset on esitetty geofysikaalisina karttoina. Kartoista ilmenee tarkemmin mittauksiin liittyvät yksityiskohdat kuten mittausäjat, käytetyt kelavälit, pistetiheydet jne. PEDOGEOKEMIALLISET TUTKIMUKSET Vuosina 1973-1975 suoritettiin Tervossa systemaattista pedogeokemiallista näytteenottoa fil.lis. A. Nurmen johdolla. Yhtenäinen tutkimusalue käsitti Saarisenjärven ja Luvelahden välisen alueen yhteensä n. 42 km 2 karttalehdellä 3313 (Liite 1), Linjaväli oli 200 m ja pisteväli 40 m. Näytteenottopisteitä kertyi 3652 kpl ja näytteitä 5615 kpl, joista analysoitiin Cu, Ni, Co ja Zn. Tulokset on esitetty Ni :n ja Cu :n osalta geokemiallisena karttana (M 35/3313 /75), jolloin anomaalisina arvoina on merkitty Ni'-' 40 ja Cu -`1 40 ppm. Saarisenjärven gabromassiivin yhteydessä saatiin joitakin pisteitä, joissa Cu-pitoisuus kohosi 300 opm :ään ja Ni-pitoisuus 200 ppm :ään, jotka arvot kuvastavat moreeniin johtuneita kallioperässä tavattuja, pitoisuuksia. Yleisesti ottaen Cu-pitoisuudet antoivat runsaam min anomaalisia arvoja ja kohosivat Ni-pitoisuuksia hiukan suuremmiksi. Luvelahden alueella saatiin vain joitakin heikko= ja yksittäisiä anomaalisia arvoja. Käytännöllisesti katsoen suoritettu systemaattinen pedogeokemiallinen tutkimus ei antanut malminetsinnällisesti mitään olennaisesti uutta.

- 8 - SYVÄKAIRAUS Tervon alueella kairattujen syväkairausreikien sijainti ja kairaussuunnat ilmenevät liitteinä olevilla geofysikaalisilla kartoilla. Geologisen tutkimuslaitoksen toimesta geologi P. Oivasen johdolla kairattiin 1973-1974 Äyskosken alueelle 12 syväkairausreikää (M19/52/3313/73-74/301=312). Kairauksella (reikien yht.pit. 1279,40 m) todettiin n. 330 suuntaisten sähköisten häiriöiden aiheutuvan lähinnä grafiitti-, Skja Fek-pitoisista biotiittigneisseistä ja ruhjeista. Useassa reiässä tavattiin myös kvartsimaasälpägneissejä, joihin paikoin liittyi heikosti Zns-pitoisia granaattikiillegneissi-välikerroksia. Vähäiset malmiutumat todettiin luonteeltaan leikkaaviksi ( n. 30 ). Äyskosken kairausrei'issä tavattu granaattikiillegneissi-tyyppi kiisupitoisuuksineen vastasi täysin aikaisempia Zn-lohkareita. Syväkairaus osoitti'zn-pitoisuuksien jäävän kokonaisuudessaan alhäisiksi, mitä todellisuudessa jo alkuperäiset lohkareetkin antoivat aihetta olettaa. Tervon 3okijärvellä kairattiin keväällä 1975 kolme syväkairausreikää (M 19/52/3313/75/R 313-315) ns. Liikasen Zn-aiheen selvittämiseksi. Sähköisen häiriön perusteella kairatut R 313 ja R 314 (yht.pit. 332,55 m) lävistivät lähinnä erilaisia biotiittigneissin gneissej3, jolloin grafiitti-pitoisen yhteydessä tavattiin paikoin heikkoa Cukja Zns-pirotetta. Analysoitaessa saatiin Cu- ja Zn-pitoisuuksien keskiarvoiks R 313 0.% ja 0.48% (analysoitu 6.2 m, Ra No. 293-298/75)' sekä R 314 0.12% ja 0.40% (analysoitu 7 m, Ra No. 299-305/75). Jokijärveltä monttupaljastumassa MP. 8/MH-62 grafiitti-pitoisessa kiillegneississä tavattua heikkoa Cuk- ja Zns-pirotetta ei enää tavattu reiässä 315 (pit. 71.05 m). Sähköisen häiriön aiheuttajiksi todettiin

biotiittigneissiin paikoin liittyvä'grafiitti sekä Sk- ja Fek-pirote, Vuonna 1975 kairattiin Vauhkolan alueella viisi ja Saarisenjärven alueella neljä syväkåirausreikää (M19/52/3313/75 R 316-320 ja M19/52/3313/75/R 321-,324). Reiät kaivattiin alueen yleistä liuskeisuustasoa vastaan suunnassa 270 kairauskulman ollessa 45. Reiät 316 ja 317 kaivattiin Utrianlahden Zn-viuhkan luoteispuolella saatujen gravimetristen anomalioiden selvittämiseksi, R 316 lävisti koko pituudeltaan 195.70 m granaatti-kordieriittigneissejä, jotka paikoin olivat antofylliittipitoisia. R 317 lävisti alussa n. 65 m paksun amfiboliittipatjan,jossa tavattiin paikoin heikkoa Fek-pirotetta lähinnä rakopinnoilla. Syväkairausprofiililla R 318-320 pyrittiin selvittämään mittauksilla saadut rinnakkaiset sähköiset häiriöt. Reiät, joiden yhteispituus oli 488.05 m, lävistivät erilaisia gneissejä, amfiboliitteja, kvartsidioriitteja sekä pegmatiitteja. Paikoin tavattiin biotiittigneissien yhteydessä Fek- ja Sk-pirotetta sekä joskus grafiittia ja vähäisiä merkkejä kuparikiisusta. Saarisenjärven gabromassiiviin liittyvät reiät kairattiin IP-menetelmållä saatujen frekvenssiefekti- ja ominaisvastusanomalioiden sekä gravimetristen tulosten että kalliopaljastumissa tavattujen kiisuhavaintojen perusteella.. Reiät 321 ja 322 (yht, pituus 286.60 m) lävistivät kaakkoisen kontaktivyöhykkeen, jossa tavattiin satunnaisesti heikkoa Sk- ja Fek-pirotetta kontaktia lähellä olevissa liuskeissa, Reiässä 323 (pit. 131.80 m) tavattiin karkeassa sarvivälke kummingtoniittigabrossa paikoin heikkoa ilmeniitti-pirotetta, sekä sarvivälke-gabrossa hiukan Sk-ja Fek-pirotetta, rualtavasti sulkeumana olleessa diopsidi-amfibolii.tissa tavattiin yhteensä 7 m.n matkalla niin ikään heikkoa Sk- ja Fek-pirotetta.

Reikä 324 lävisti noin 53 m sarvivälke-pyrokseni- ja oliviini-gabroja sekä loppusyvyydelle 163.85 m saakka serpentiniittiytynyttä peridotiittia. Oliviinigabrossa tavattiin välillä 18.30-20.30 m heikkoa Fek- ja Cuk-pirotetta sekä samoin peridotiitissa välillä 88.00-99.00 m. Analysoidut pitoisuudet jäivät kuitenkin vaatimattomiksi. YHTEENVETO Detaljimittakaavaisen kallioperäkarto' sen ja lohkare-etsinnän tuloksena voidaan Saarisenjärven Ni-Cu-pitoisten lohkareiden lähtökohta katsoa selviteyksi. Aihe voidaan todeta sekä aikaisempien että 1975 suoritettujen kaivausten valossa heikoksi ja kiisuuntumien olevan luonteeltaan paikallisia. L- IP-anomaliat johtuvat syväkairauksen mukaan satunnaisista kiisupirotteista. Geofysikaaliset ja geokemialliset tulokset eivät nekään anna aihetta enempään. Talluksen Ni-Cu-lohkareistoon löydettiin lukuisia uusia lohlareita, ja niiden alkuperäksi voitiin todeta luoteispuolella sijaitseva Luvelahden gabromassiivi. Kiisuuntuneista'kålliopaljastumista saadut analyysitulåkset eivät antaneet kuitenkaan kovin rohkaisevia tuloksia. Yhtenäisemmän malmiutuman olemassaolosta ei saatu viitteitä myöskään geofysikaalisilla mittauksilla eikä pedogeokemiallisella tutkimuksella. Eräiden lohkareiden pitoisuudet edustavat kuitenkin kalliosta saatuja analyysiarvoja hiukan rikkaampaa lähtökohtaa, joka kuitenkin lienee luonteeltaan paikallinen. Asiaa ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi selvittää syväkairauksella malmiutumaa osoittavien indikaatioiden puuttuessa. Jokijärven alueella lähinnä biotiittigneisseihin liittyvät Cu- ja Zn-pitoisuudet jäivät syväkairaustulosten osalta vaatimattomiksi. Häiriöiden aiheuttajiksi todettiin gneisseihin liittyvät grafiitti ja Sk- ja Fek-pirotteet.

- Äyskoskelta'1960 löydettyjen Zn-lohkareiden lähtökohta selvitettiin syväkainauksella. Samalla myös voitiin todeta malmipitoisuuksien jäävän varsin alhaisiksi. Alkuperäisten lohkareiden suhteellisen korkeat pitoisuudet johtuivat valikoiduista ja vähäisistä näytemääristä. Utrianlahden lohkareviuhkaan saatiin täydentäviä lohkareita, joskaan luoteispuolella Vauhkolassa kairatut viisi syväkairausreikää eivät antaneet minkäänlaisia viitteitä mahdollisesta malmiutumasta. Lohkareiviuhkan yläosissa tutkimuksia suuresti vaikeuttavat lohkareiden ja kalliopaljastumien puuttuminen johtuen suurista suoalueista. Rikkikiisua ja sinkkivälkettä tasaisena pirotteena sisältävä"ns. Koppelokankaan lohkare on kuitenkin varsin merkittävä ja mielenkiintoinen. Mikäli Koppelonkankaan lohkare on samasta lähtökohdasta kuin aikaisemmat Utrianlahden Zn-lohkareet, saattaisi se olla vielä kauempana jossain Vauhkolan alueen yläpuolella. Kuopiossa 1976-12-30 Geologi lias Ekdahl

LIITTEET LIITE 1. Lohkare- ja aihekartta, Tervo. LIITE 2. Lohkare- ja aiheluettelo, Tervo. LIITE 3. Kallioperäkartta, Tervo LIITE 4. Kartta valtausalueesta ; Tervo, TALLUS 1-2. LIITE 5. Kartta valtausalueesta ; Tervo, SAARINEN 1-3. LIITE 6. Kartta valtausalueesta ; Tervo,UTRIANLAHTI 1-2, LIITE 7. Linjoituskaavio M 06.3/3313, MK 1 :100 000 LIITE 8. Geofysikaaliset työt, Pielavesi - Tervo, kl 3313, MK 1 :100 000 Myöhemmin lueteltavia muita liitteitä s9ilytetään geologisen tutkimuslaitoksen arkistossa.

MUUT LIITTEET GEOLOGISET KARTAT Paljastuma- ja kivilajikartat M.1/3313 - A/74/1 - B/74/2-0/74/3 Tektoniset kartat M.12/3313 - A/74/1 - B/74/2 " - C/74/3 Lohkarekartat M.4/3313 08/76/1 /76/2 GEOGEMIALLINEN KARTTA M 35/3313 /75/3 SYVAKAIRAUS M 52/Tv-60/1-5, kivilajiraportit ja syväkairausprofiilit M 52/Tv-61-62/6-9. 12, 13, 15, 17-19

- 14 M 52/Ply-61/8-10, 12 kivilajiraportit ja syväkairausprofiilit M 19/52/3313/73-74/R 301-312, kivilajiraporit M 52/3313/73-74/R 301-312, syväkairausprofiilit M 19/52/3313/75/R 313-324, kivilajiraportit M 52/3313/75/R 313-324, syväkairausprofiilit OHUTHIEET No 18012-18017, 18224-18238, 18240-18287, 18289-18310, 18447-18448, 18450-18472, 18498, 18539, 18766, 18767, 18773, Ku 00001, 00003, 00004, 00006-00012, 00253-00265. ANALYYSIT Ra no 1823-1836/73 Ra no 1962-1964, 1968-2047/73 Ra no 2228-2277/73 Ra no 219-227/74 Ra no 293-305/75 Ra no 990-1002/75 GEOFYSIKAALISET KARTAT Linjoituskaaviot, MK 1 :20 000 M 06.3/Plv/3313 06 M 06.3/Plv/3313 08 M 06.3/Plv/3313 09 M 06.3/3313 M 06.3/Tv/3313 /1

- 15 Gravimetriset kartat, MK 1 :2000 M 21.1/Tv/3313 08 C 02 M 21.1/Tv/3313 08 C 06 M 21.1/Tv/3313 08 C 07 M 21.1/Tv/3313 08 C M 21.1/Tv/3313 08 C 12 M 21. 1 /Plv/3313 09 B 14 Gravimetriset kartat, MK 1 :4000 M 21.1/3313 08 A 05, 10 ; B 01, 06 08 A 09 08 A 12 08 A 13, 14 08 A 15 ; B A 01, 02, 06, 07 A 05, 10 ; B 01, 06 A 03, 04, 08, 09 A 13, 14, 18, 19 A 15, 20 ; B, 16 A 23, 24 ; C 03, 04 C 02 C 07 C 08, 09 Gravimetriset kartat MK :10 000 M 21.1/3313 08 A 08 B M 21.1/Plv/3313/10 B ja D M 21.1/Plv/3313a/10 B ja D M 21.1/3313 A 99 B C

Magneettiset kartat, MK 1 :2000 M 22/Tv/3313 08 A 17 08 A 18 08 A 19 08 A 20 08 A 23 08 A 24 08 A 25 M 22/ Plv/3313 08 B 01 08 B 02 08 B 03 08 B 04 08 B 05 08 B 06 08 B 07 08 B 08 " 08 B 09 08 B 10 08 B 08 B 12 08 B 13 08 B 14 08 B 15 08 B 16 08 B 17 08 B 18 08 B 19 08 B 20 08 B 21 08 B 22 08 B 23 08 B 24 08 B 25

17 M 22/Tv/3313 08 C 02 08 C 03 08 C 04 08 C 05 08 C 06 08 C 07 08 C 08 08 C 09 08 C 10 08 C 08 C 12 08 C 13 08 C 14 08 C 15 90 08 C 19 08 C 20 " 08 C 24 08 C 25 08 D 01 " 08 D 02 " 08 D 03 08 D 04 08 D 05 08 D 06 08 D 07 08 D 08 D 12 08 0 16 08 D 17 " 08 D 21 08 D 22 M 22/ Plv/3313 09 A 01 09 A 02 09 A 03 09 A 04

18 M - 22/Plv/3313 09 A 05 09 A 06 09 A 07 09 A 08 09 A 09 09 A 10 09 A 09 A 12 09 C 01 09 C 02 10 D 05 M 22/Tv/3313 A 04 A 05 A 08 A 09 00 A 09 10 A 10 A 13 A 14 A 16 A 17 A 18 " A 19 A 21 A 22 A 23 " A 24 C 01 C 02 C 03 C 04 " C 06 C 07 " C 08 C 09

Magneettiset kartat MK 1 :4000 M 22/3313 08 A 05, 10 ; B 01, 06 08 A 09 08 A 10 B 06/det. 08 A, 12 08 A 13, 14 08 A 15 ; B 08 C 06, 07,, 12 " 08 C 16, 17, 21, 22 08 C 18, 19, 23, 24 08 C 20, 25 ; D 21 08 D 08, 13 08 D 09, 14, 10, 15 08 D 17, 18, 22, 23 08 D 19, 20, 24, 25 M 22/3313 A 01, 02, 06, 07- " A 03, 04, 08, 09 A 05, 10 ; B 01, 06 A, 12, 16, 17 A 15, 20 ; B, 16 A 25, B 21, -'C 05, D 01 B 02, 03, 07, 08 B 04, 05, 09, 10 B 12, 13, 17, 18 B 14, 15, 19, 2.0 B 22, 23, D 02, 03 B 24, 25 ; 0 04, 05 C 10, 15 ; D 16, C, 12 IF C 13, 14 C 16, 17, 21, 22 if C 18, 19, 23, 24 C 20, 25 ; D 16, 21 D 07, 08, 12,'13.,

- 20 - M 22/3313 D 09, 10, 14, 15 D 17, 18, 22, 23 D 19, 20, 24, 25 Magneettiset kartat MK 1 :10 000 M 22/Tv/3313 08 A M 22/Plv/3313 08 B M 22/Tv/3313 08 C M 22/3313' 08 C/2 M 22/Tv/3313 08 D M 22/Plv/3313 09 A M 22/Plv/3313 09 B M 22/Tv/3313 10 B ja D/1 M 22/Tv/3313 10 B ja D/2 M 22/Tv/3313 10 B ja D/3 M 22/3313 A M 22/3313 A/2 M 22/3313 B/2 M 22/3313 B M 22/3313 C M 22/3313 D Slingram-kartat, f = 3,6 khz -, - imaginåärikomponetti, a = 40 m, MK 1 :2000 M 24./Kei/3313 08 A 04 08 A 05 M 24./Tv/3313 08 A 17 08 A 18 08 A 19 08 A 20 08 A 22 08 A 23

- 21 - M 24./Tv/3313 08 A 24 08 A 25 M 24./Plv/3313 08 B 01 08 B 02 08 B 03 08 B 04 08 B 05 08 B 06 08 B 07 " 08 B 08 08 B 09 08 B 10 08 B 08 B 12 08 B 13 08 B 14 08 B 15 08 B 10 08 B 17 08 B 18 08 B 19 08 B 20 10 08 B 21 08 B 22 08 B 23 08 B 24 08 B 25 M 24./Tv/3313 08 C 02 08 0 03 08 C 04 08 C 05 08 C 06 08 C 07 08 C 08 08 C 09

22 M 24./Tv/3313 08 C 10 08 C 08 C 12 08 C 13 08 C 14 " 08 C 15 08 C 19 08 C 20 08 C 24 08 C 25 M 24./Tv/3313 08 D 01 08 D 02 M 24. 1 1 /Plv/3313" - 08 D 03 08 D 04 08 D 05 M 24./Tv/3313 08 D 06 08 D 07 08 D 08 D 12 " 08 D 16 08 0 17 08 D 21 08 D 22 -imaginäärikomponentti, a = 60 m, MK 1 :2000 M 24.6/Plv/3313 08 A 10, B 06 09 A 05 09 B 01 09 B 02 09 B 03 09 B 04 09 B 05 09 B 07 09 B 08

23 M 24.6/Plv/3313 09 6 09 10 09 B 10 09 B 14 O! 09 B 15 M 24.6/Tv/3313 10 D 05 M 24.6/Tv/3313 A 04 A 05 " A 08 A 09 A 09 r 10 1 'f A 1 0 A 13 " A 14 A 16 A 17 A 18 A 19 A 21 A 22 A 23 A 24 M 24.6/Tv/3313 C 01 C 02 C 03 C 04 C 06 C 07 C 08 C 09 imaginäärikompon-entti, a = 60 m, MK 1 :4000 M 24.6/3313 08 A 05, 10 ; B 01, 06 08 A 09 08 A 10 6 06/det. 08 A 10 B 06/2 det.

- 2 4 M 24.6/3313 08 08 U' IF IF 91 'I 08 08 08 08 08 08 08 08 08 M 24.6/3313 IF IF A, 12 A 13, 14 A 15, B C 06, 07,, 12 C 16, 17, 21, 22 C 18, 19, 23, 24 C 20, 25 ; 0 21 D 08, 13 D 09, 14, 10, 15 D 17, 18, 22, 23 D 19, 20, 24, 25 A 01, 02, 06, 07 A 03, 04, 08, 09 A 05, 10, B 01, 06 A, 12, 16, 17, A 15, 20 ; B, 16 A 25 ; B'21 ; C 05 ; D B 02, 03, 07, 08 B 04, 05, 09, 10 B 12, 13, 17, 18 B 14, 15, 19, 20 B 22, 23 ; 0 02, 03 B 24, 25 ; 0 04, 05 C 10, 15 ; D 06, C, 12 C 13, 14 C 16, 17, 21, 22 C 18, 19, 23, 24 C 20, 25 D 16, 21 D 07, 08, 12, 13 D 09, 10, 14, 15 D 17, 18, 22, 23 0 19, 20, 24, 25 01

- 2 5 - imaginäärikomponentti, a = 40 m, MK 10 000 M 24./Tv/ 3313 08 - A M 24./Plv/3313 08 B M 24.1 7 /Tv/ 3313 08 C M 24./Tv/ 3313 08 D M 24./3313 B -imaginäärikomponentti, a = 60 m, MK 10 000 M 24.-6/Tv/3313 " M 24.-6/Plv/3313 " M 24.-6/3313 M 24.6/3313 " 08 C 08 D 09 A 09 B A 08 C/2 A/2 B/2 C D reaälikomponentti, a = 40, MK 1 :2000 M 24.12/Kei/3313 08 A 04 08 A 05 M 24.12/Tv/3313 08 A 17 08 A 18 08 A 19 08 A 20 08 A 22 08 A 23 08 A 24 08 A 25 M 24.12/Plv/3313 08 B 01 08 B 02 08 B 03

- 26 M 24.12/P\1v/3313 08 B 04 08 B 05 08 B 06 " 08 B 07 " 08 B 08 08 B 09 08 B 10 08 B 08 B 13 08 B 14 08 B 15 " 08 B 16 08 B 17 08 B 18 08 B 19 " 08 B 20 " 08 B 21 08 B 22 08 B 23 08 B 24 08 B 25 M 24.12/Tv/3313 08 C 02 08 C 03 08 C 04 08 C 05 08 C 06 08 C 07 08 C 08 08 C 09 08 C 10 08 C 08 C 12 " 08 C 13 M 24.12/Tv/3313 08 C 14 " 08 C 15

- 27 - M 24.12/Tv/3313 08 C 19 08 C 20 08 C 24 08 C 25 08 D 01 10 08 D 02 M 24.12/Plv/3313 08 D 03 08 0 04 pp 1 08 D 05 M 24.12/Tv/3313 08 D 06 " 08 D 07 08 D 08 D 12 08 D 16 08 D 17 08 D 21 08 D 22 reaalikomponentti a 40 m, Mk 1 :10 000 M 24.12/Tv/3313 08 A M 24.12/Plv/3313 08 B M 24.12/Tv/3313 08 C 08 D B - reaalikomponentti, a = 60 m, Mk 1 :2000 M.24.126/Plv/3313 08 A 10, 8 06 09 A 05 09 B 01 09 B 02 09 B 03 09 B 04 09 B 05 09 8 07

- 28 M 24.126/Plv/3313 09 B 08 09 B 09 09 B 10 09 B 14 09 B 15 M 24.126/Tv/3313 10 D 05 A 04 A 05 A 08 A 09 A 09, 10 " A 10 A 13 " A 14 A 16 A 17 A 18 A 19 1 1 A 21 A 22 " A 23 A 24 C 01 " C 02 C 03 C 04 C 06 C 07 C 08 C 09 - reaalikomponentti, a = 60 m, MK 1.4000 M 24.126/3313 08 A.05, 10 ; B 01, 06 II 08 A 09

- 29 M 24.126/3313 08 A 10 B 06/1 det. 08 A 10 B 06/2 det. 08 A, 12 08 A 13, 14 08 A 1-5, B 08 C 06, 07,, 12 19 08 C 16, 17, 21, 22 08 C 18, 19, 23, 24 II 10 08 C 20, 25, D 21 08 D 08, 13 08 D 09, 10, 14, 15 08 D 17, 18, 22, 23 08 D 19, 20, 24, 25 A 01, 02, 06, 07 A 03, 04, 08, 09 A 05, 10 ; B 01, 06 A, 12, 16, 17 12 A 15, 20 ; B, 16 IF IF 1 1 A 25 ; B 21 ; C 05 ; D 01 B 02, 03, 07, 08 B 04, 05, 09, 10 B 12, 13, 17, 18 B 14, 15, 19, 20 B 22, 23 ; D 02, 03 B 24, 25 ; D 04, 05 C 10, 15 ; 0 06, " C, 12 C 13, 14 C 16, 17, 21, 22 C 18, 19, 23, 24 C 20, 25 ; D 16, 21 M 24.126/3313 0 07, 08, 12, 13 0 09, 10, 14, 15 D 17, 18, 22, 243 0 19, 20, 24, 25

- 30 - - reaalikomponentti, a = 60 m, MK 1 :10 000 M 24.12-126/Tv/3313 08 C, 08 C/2 08 D M 24.12-126/Plv/3313 09 A 09 B A M 24.126/3313 A/2 B/2 c D IP-menetelmä -omin6isvasbuskertat MK 1 :4000 M 24.6/3313 - A 01, 02, 06, 07 A 03, 04, 08, 09 " A 05, 10, ; B 01, - 06 - frekvenssiefektikartat MK 1 :4000 M 24.7/3313 A 01, 02, 06, 07 " A 03, 04, 08, 09 A 05, 10, ; B 01, 06