1 PROSENTTILASKENTAA 7



Samankaltaiset tiedostot
1 PROSENTTILASKENTAA 7

1 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN Algebran perusteita 8 Potenssit Juuret 15 Tuntematon ja muuttuja 20 Lausekkeen käsittely 24

1 PERUSTEIDEN KERTAUSTA... 7

MATEMATIIKAN JOHDANTOKURSSI ASSIn opiskelijoille soveltuvin osin

KESKEISET SISÄLLÖT Keskeiset sisällöt voivat vaihdella eri vuositasoilla opetusjärjestelyjen mukaan.

Oppilas vahvistaa opittuja taitojaan, kiinnostuu oppimaan uutta ja saa tukea myönteisen minäkuvan kasvuun matematiikan oppijana.

Geogebra -koulutus. Ohjelmistojen pedagoginen hyödyntäminen

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

Suhteellisia osuuksia ilmaistaessa käytetään prosenttilukujen ohella myös murtolukuja.

MATEMATIIKKA VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

7 Matematiikka. 3. luokka

Prosentti- ja korkolaskut 1

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa

Tämä. Tili-ja kulutusluotot. -aineisto on tarkoitettu täydentämään. Liiketalouden matematiikka 2. kirjan sisältöä.

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

Talousmatematiikan perusteet: Luento 1. Prosenttilaskentaa Korkolaskentaa Lukujonot: aritmeettinen ja geometrinen

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle hyvä (8)

Kuutio % Kappaleet kertaus

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Verkkokurssin tuotantoprosessi

9 VEROTUS, TALLETUKSET JA LAINAT

1 KAUPALLISIA SOVELLUKSIA Tulovero 8

Talousmatematiikka (3 op)

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 3. Isto Jokinen 2013

Matematiikka vuosiluokat 7 9

1 lk Tavoitteet. 2 lk Tavoitteet

1.1 Suhteisjako 8. Euro 14 Valuuttakurssit 15 Kurssimuutokset ja rahan arvo 18. Tulovero 21 Ansiotulon vero 21 Pääomatulon vero 23

TUEKSI MYYNTITYÖN MATEMATIIKAN VALINTAKOKEESEEN VALMISTAUTUMISEEN. Katri Währn

(1) Desimaaliluvut ja lukujen pyöristäminen

(1) Katetuottolaskelma

MATEMATIIKKA MATEMATIIKAN PITKÄ OPPIMÄÄRÄ. Oppimäärän vaihtaminen

Merkitys, arvot ja asenteet 7 Ei vaikuta arvosanan

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT MATEMATIIKKA

MAS- linjan matematiikan kurssit

kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Matematiikka. Vuosiluokkien 1 2 yhteiset tavoitteet

8 8 x = x. x x = 350 g

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN

Tavoite T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien

LUOKKA 1 LUOKKA 2 lukumäärä, lukusana ja numerosymboli. yhteydet luonnollisilla luvuilla luonnollisilla luvuilla

2. a- ja b-kohdat selviä, kunhan kutakuinkin tarkka, niin a-kohta 1 p b-kohta 1 p

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Copyright Isto Jokinen 2013 MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. Isto Jokinen 2013 SISÄLTÖ. Pinta-alojen laskeminen

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

Laaja-alaiseen osaamiseen liittyvät painotukset matematiikassa vuosiluokilla 1-9

Tilastoja yleisurheillen

HELSINGIN YLIOPISTON VIIKIN NORMAALIKOULUN MATEMATIIKAN OPETUSSUUNNITELMA TAVOITTEET 1. LUOKALLE

Kuutio ja OPS 2016 K U U T I O OPS Oppiaineen tehtävä. Oppimiskäsitys

Prosenttiarvon laskeminen Esimerkki. Kuinka paljon pitsapala painaa, kun koko pitsa painaa 350 g?

S5-S9 L1, L2, L4, L5, L6, L7 havaintojensa pohjalta kannustaa oppilasta esittämään ratkaisujaan ja päätelmiään muille

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

Näillä sivuilla Tilastomatematiikan esimerkit, joissa käsitellään tietokoneen käyttöä tilastollissa operaatioissa, on tehty Excel versiolla.

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA (vesi- ja viemärilaitos)

3 Eksponentiaalinen malli

Aki Taanila YHDEN SELITTÄJÄN REGRESSIO

7. laskuharjoituskierros, vko 10, ratkaisut

MATEMATIIKKA PAOJ2 Harjoitustehtävät

Prosenttilaskentaa osa 2

YHTEENVETO LAINATARJOUKSISTA

EHDOTUS. EHDOTUS Matematiikan opetussuunnitelmien perusteiden oppiainekohtaiset osat

MAB 9 kertaus MAB 1. Murtolukujen laskutoimitukset: Yhteen- ja vähennyslaskuissa luvut lavennettava samannimisiksi

1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100

Pituus- ja pinta-alayksiköt. m dm cm mm. km hm dam m. a) neljän pienen kohteen pituus millimetreiksi, senttimetreiksi ja desimetreiksi

Tasogeometria. Tasogeometrian käsitteitä ja osia. olevia pisteitä. Piste P on suoran ulkopuolella.

1.2 Hintaan vaikuttavia tekijöitä 13 - Arvonlisävero 13 - Myyntipalkkio ja myyntikate 15 - Alennus ja hävikki 17

Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10

KORJAUSMATIIKKA 3, TEHTÄVÄT

1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ

MATEMATIIKKA. Oppiaineen tehtävä

Oppilas oppii Luvut ja laskutoimitukset Geometria Mittaaminen ja taulukot ymmärtämään lukukäsitteen ja oppii käyttämään

4. Nokian osakkeen arvo oli eräänä päivänä 12,70 ja kaksi päivää myöhemmin 11,22. Kuinka monta prosenttia osakkeen arvo oli muuttunut?

Talousmatematiikan perusteet: Luento 2. Lukujonot Sarjat Sovelluksia korkolaskentaan

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

SISÄLTÖ 1 TILASTOJEN KÄYTTÖ...7 MITÄ TILASTOTIEDE ON?

Kenguru 2012 Student sivu 1 / 8 (lukion 2. ja 3. vuosi)

Matematiikka VUOSILUOKKA 3. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Casion fx-cg20 ylioppilaskirjoituksissa apuna

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

PERUSYHTÄLÖ, JOKA OSOITTAA YHTÄÄLTÄ LUOTON JA TOISAALTA LYHENNYSTEN JA MAKSUJEN VASTAAVUUDEN:

6 Kertausosa. 1. a) Arvo laskee 4,3 % 100 % - 4,3 % = 95,7 % Arvo nousee 28,9 % 100 % + 28,9 % = 128,9 %

Juuri 3 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

( 3) ( 5) ( 7) ( 2) ( 6) ( 4) Pyramidi 3 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 105 Päivitetty

Algoritmit C++ Kauko Kolehmainen

Geometrian kertausta. MAB2 Juhani Kaukoranta Raahen lukio

A-osa (ilman laskinta)

1. Työpaikan työntekijöistä laaditussa taulukossa oli mm. seuraavat rivit ja sarakkeet

Diskreetin satunnaismuuttujan odotusarvo, keskihajonta ja varianssi

1 TILASTOJEN KÄYTTÖ 7. Mitä tilastotiede on 7 Historiaa 8 Tilastotieteen nykyinen asema 9 Tilastollisen tutkimuksen vaiheet 10

Mopoilua. Tavoitteet: TEEMA 1:

Transkriptio:

SISÄLTÖ 1 PROSENTTILASKENTAA 7 Peruskäsitteitä 8 Prosenttiarvo 9 Prosenttiluku 11 Perusarvo 13 Muutosten laskeminen 15 Lisäys ja vähennys 15 Alkuperäisten arvojen laskeminen 17 Muutosprosentti 19 Prosenttiyksikkö 20 Prosenttilaskut ja tietokone 22 2 KORKOLASKENTAA 33 2.1 Korkolaskennan perusteet 34 Peruskäsitteet 34 Korko 35 Korkoaika 35 Koron laskeminen 37 Pääoman, korkokannan ja korkoajan laskeminen 38 Kasvanut pääoma 42 Ajan vaikutus rahasuoritukseen 44 Laskun maksuehto 44 Korkohyvitys 45 Korkolaskut ja Excel 49 2.2 Korkolaskennan sovelluksia 51 Pankkitilit 51 Pankkilainat 55 Lainan nostaminen 55 Korko ja lyhennys 56 Tasaerälaina 58 Lainalaskelmat ja Excel 61 3 MATEMAATTISIA VÄLINEITÄ TALOUSELÄMÄN ONGELMIIN 66 3.1 Algebran perusteita 67 Tuntematon, muuttuja ja lauseke 67 Lausekkeiden arvojen laskeminen Excelillä 70 Lausekkeen käsittely 72 Nimityksiä 72 Laskusääntöjä 72 3.2 Yhtälöitä 77 Yhtälö 77 Epäyhtälö 78 Yhtälöpari 80 Toisen asteen yhtälö 84

3.3 Lineaarisia funktioita 89 Funktio 89 Kustannukset ja tuotto 92 Funktiot ja Excel 94 Kysyntä ja tarjonta 97 Kysyntä 97 Tarjonta 99 Tasapainohinta 100 4 GEOMETRISIA SOVELLUKSIA 103 4.1 Mittaaminen 104 Mitat 104 Pituusmitat 104 Pintamitat 105 Kuutiomitat 105 Painomitat 106 Vetomitat 106 Yhdenmuotoisuus ja mittakaava 108 4.2 Kuvioiden pinta-aloja 112 Neliö 112 Suorakulmio 112 Kolmio 113 Suunnikas 115 Puolisuunnikas 115 Ympyrä 116 Säännöllinen monikulmio 117 4.3 Kappaleiden tilavuuksia ja pinta-aloja 122 Kuutio 122 Suorakulmainen särmiö 122 Suora särmiö 123 Pyramidi 123 Suora ympyräpohjainen lieriö 124 Suora ympyräpohjainen kartio 124 Pallo 125 5 TILASTOT 130 5.1 Perusteita 131 Tilasto 131 Tilastojen hyödyntäminen 132 Valmiit tilastot 132 Peruskäsitteitä 135 Perusjoukko ja otos 135 Tilastoyksikkö ja muuttuja 135 Aineiston kerääminen 138 Otannan suorittaminen 138 Kerättävän tiedon laatu 139 Tietojen kirjaaminen tietokoneella 140

5.2 Tilastojen esittäminen 142 Taulukointi 142 Luokittelu 144 Kaksiulotteinen taulukko 145 Havaintomatriisin käsittely Excelillä 147 Lajittelu 147 Taulukointi 147 Graafinen esittäminen 154 Kuviotyypit 155 Pylväskaaviot 157 Ympyräkaavio 161 Murtoviivaesitykset 162 Hajontakuvio 165 Kuvaajien piirtäminen Excelillä 167 5.3 Tunnuslukuja 173 Sijaintiluvut 173 Keskiarvo 173 Mediaani 175 Prosenttipisteet 176 Tyyppiarvo eli moodi 178 Tunnuslukujen laskeminen Excelillä 179 Hajontaluvut 184 Vaihteluväli 184 Kvartiiliväli 185 Keskihajonta 186 6 PERUSTEIDEN KERTAUSTA 190 6.1 Peruslaskutoimituksia 190 Lukujen pyöristäminen 190 Laskemisjärjestys 193 Murtoluvut 197 Negatiiviset luvut 203 6.2 Yhtälö 209 Ensimmäisen asteen yhtälö 209 6.3 Algebran perusteita 217 Potenssit 217 Juuret 224 7 VASTAUKSIA 227

MUUTOSTEN LASKEMINEN Lisäys ja vähennys Kun perusarvoon lisätään perusarvosta prosentteina laskettu luku, saadaan lisätty arvo. Kun perusarvosta vähennetään prosentteina ilmoitettu vähennys, saadaan vähennetty arvo. Lisätty arvo saadaan laskemalla ensin lisäys ja lisäämällä se sitten alkuperäiseen arvoon. Tätä tapaa kätevämpi keino on lisäyskertoimen käyttö. Vastaavasti vähennetyn arvon laskeminen voidaan tehdä sujuvimmin vähennyskertoimella. Esim. 1.12 Alkuperäinen hinta on 380 ˆ. Hintaa korotetaan 15 %. Lasketaan korotettu hinta. Alkuperäinen hinta 380 ˆ. Korotus 15 % 380 ˆ:sta on 0,15 380 ˆ = 57 ˆ Korotettu hinta eli lisätty arvo on 380 ˆ + 57 ˆ = 437 ˆ. Korotettu hinta voidaan laskea kätevämmin seuraavasti: 380 ˆ + 0,15 380 ˆ = (1 + 0,15) 380 ˆ = 1,15 380 ˆ = 437 ˆ Kertomalla luvulla 1,15 lasketaan 115 % alkuperäisestä arvosta. Toisin sanoen perusarvo on 100 % ja lisäys on 15 %, joten lisätty arvo on 115 %. 100 + p Kerroin 1,15 eli yleisesti 100 helpointa laskea päässälaskuna. on lisäyskerroin. Lisäyskerroin on Esim. 1.13 Alkuperäinen hinta on 156 ˆ. Hinnasta annetaan 25 %:n alennus. Lasketaan alennettu hinta. Alkuperäinen hinta on 156 ˆ. Alennus 25 % 156 ˆ:sta on 0,25 156 ˆ = 39 ˆ. Alennettu hinta eli vähennetty arvo on 156 ˆ 39 ˆ = 117 ˆ. Alennettu hinta saadaan myös seuraavasti:

Edellä olevissa esimerkeissä esiintyi vain yksi tuntematon ja yksi muuttuja. Tuntemattomia tai muuttujia voi olla myös useita. Käytettävät kirjaimet voi yleensä valita vapaasti. Usein käytettyjä kirjaimia ovat x ja y sekä a ja b. Asiayhteyden mukaan käytetään usein vakiintuneita merkintöjä kuten hinnasta kirjainta p tai ajasta kirjainta t. Esim. 3.3 Tarjoilijan palkka oli 7,40 ˆ tunnilta. Lisäksi hän sai provisiota 2 % myynnin määrästä. Muodostetaan viikon kokonaispalkkaa kuvaava lauseke. Nyt muuttujia on kaksi: tehdyt työtunnit ja myynti. Merkitään työtunteja viikossa = a viikon myynti euroina = b. Viikon palkkaa kuvaava lauseke on a 7,40 + 0,02 b Työtuntien määrän ollessa 35 ja myynnin 10 000 ˆ viikon palkka on 35 7,40 + 0,02 10 000 = 459,00 (ˆ) Alla on eri tunti- ja myyntimääriä vastaavia palkkoja laskettu taulukkoon. Tunnit Myynti ˆ 33 34 35 36 37 40 8000 404,2 411,6 419 426,4 433,8 456 9000 424,2 431,6 439 446,4 453,8 476 10000 444,2 451,6 459 466,4 473,8 496 11000 464,2 471,6 479 486,4 493,8 516 12000 484,2 491,6 499 506,4 513,8 536 13000 504,2 511,6 519 526,4 533,8 556 14000 524,2 531,6 539 546,4 553,8 576 15000 544,2 551,6 559 566,4 573,8 596

TEHTÄVIÄ 2-44 Opintolainaa nostettaessa pankki perii toimitusmaksun, joka on 2 % lainan määrästä, kuitenkin vähintään 50 ˆ. Kuinka paljon lainaa nostettaessa saadaan, kun lainan määrä on a) 1 500 ˆ b) 2 800 ˆ c) 3 000 ˆ? 2-45 Lainan nostokulut ovat järjestelymaksu 2 % ja toimitusmaksu 0,5 % lainan määrästä. Arvioi ja laske lainaa nostettaessa saatava rahamäärä, kun a) lainan määrä on 30 000 ˆ b) lainan määrä on 12 000 ˆ. 2-46 Laske seuraavien tekstiviestillä anottavien lainojen todelliset vuosikorot a) Monetti-pikalainan määrä on 80 ˆ ja takaisin maksettava summa 92 ˆ ja laina aika 14 päivää b) Tekstivippi-pikalainan määrä on 100 ˆ, takaisin maksettava summa 120 ˆ ja laina-aika 14 päivää c) Ferratum-pikalainan määrä on 200 ˆ, takaisin maksettava summa 250 ˆ ja laina-aika 30 päivää. (Todellisuudessa kuluihin tulee lisäksi 3,80 ˆ tekstiviestikuluja) 2-47 Opiskelija ottaa 15.9.2007 opintolainaa 1 200 ˆ. Lainan korko on 5,8 %. Puolivuosittain 15.3. ja 15.9. maksetaan 1 %:n korko ja loppu korko lisätään pääomaan eli pääomitetaan. Laske a) maaliskuussa 2008 maksettavan ja pääomitettavan koron määrä b) syyskuussa 2008 maksettavan ja pääomitettavan koron määrä. 2-48 Opintolainan määrä on 11 000 ˆ. Kuinka suureksi laina kasvaa kolmessa vuodessa, jos puolivuosittain pääomaan lisättävä korko on ensimmäisenä vuonna 5,7 % ja kahden viimeisen vuoden ajan 6,65 %? 2-49 Luoton määrä on 5 000 ˆ ja se maksetaan takaisin yhdellä kertaa kahden vuoden kuluttua. Korko, joka on 3 kk:n euribor + 2,2 prosenttiyksikköä, maksetaan puolivuosittain. Korko tarkistetaan neljännesvuosittain. Laske ensimmäisen vuoden korkomenot, kun euribor on neljännesvuosittain 4,85 %, 4,79 %, 4,65 % ja 4,20 %. 2-50 Asuntolainan määrä on 56 000 ˆ, korko 6 % ja laina-aika 10 vuotta. Laina maksetaan takaisin puolivuosittain 1.6. ja 1.12. yhtä suurin lyhennyksin. Myös korko maksetaan puolivuosittain. Tee taulukko, josta ilmenevät kolmen ensimmäisen vuoden aikana kullakin maksukerralla maksettavat korko, lyhennys ja suoritus sekä jäännöslaina. 64 LIIKETALOUDEN MATEMATIIKKA 1

Joitakin tunnuslukuja voi laskettaa myös Pivot-taulukkoon. Sitä kannattaa käyttää etenkin silloin, kun lasketaan tunnuslukuja ryhmittäin. Esim. 5.29 Lasketaan Ratsastuskouluaineistosta ratsastuskoululle annettujen arvosanojen keskiarvot ryhmittäin sen mukaan onko vastaajalla oma hevonen, hoitohevonen vai ei kumpaakaan. Osoittimen ollessa havaintomatriisin jossakin solussa valitaan Tiedot Pivot-taulukko- ja -kaavioraportti... Viedään muuttuja Hevonen rivikenttään ja muuttuja Arvosana tietoosakenttään. Kentän asetuksista valitaan Keskiarvo.