Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen Diabetespäivä 2017

Samankaltaiset tiedostot
MIKSI SUOMESSA SAIRASTUTAAN TYYPIN 1 DIABETEKSEEN USEAMMIN KUIN MISSÄÄN MUUALLA MAAILMASSA?

Tyypin 1 diabeteksen syyt yhä hämärän peitossa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Ravintoko yksi syy lasten tyypin 1 diabetekseen?

Tyypin 1 diabeteksen ehkäisyn mahdollisuudet

vauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit

Yksityiskohtaiset mittaustulokset

Espoo IKÄVAKIOIDUT. Yhteensä 0,0. Ikäluokittain. IKÄVAKIOIMATTOMAT Yhteensä ,8 0,6 8,3 2,9

LASTEN DIABETEKSEN KLIINISET PIIRTEET DIAGNOOSIVAIHEESSA

Pohjois-Suomen syntymäkohortti v seurantatutkimus Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit

Uusi rekisteripohjainen diabetesluokitus kohti täsmähoitoa

Varhainen ravitsemus vaikuttaa tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

Mevlida Kararić. Nopean autovasta-ainemäärityksen optimointi diabetes autovasta-ainepositiivisten elinluovuttajien tunnistamiseksi

D-vitamiini voi ehkäistä tyypin 1 diabetesta

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Surveillance and epidemiology of hepatitis C in Finland

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi huhtikuu 45. vuosikerta Suomen Diabetesliitto

PROFESSORILUENTO. Professori Markus Juonala. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

Muistisairaudet saamelaisväestössä

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi


Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Mikä saa lapsen hoitotasapainon paranemaan?

Lataa Lapsen diabetes. Lataa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät Lihavuus kansanterveyden haasteena

Miten pääsen alkuun?

Seuraennätykset Masters Päivitetty MIEHET 25M allas

Kumpaan maahan diabeetikon olisi parempi syntyä? Suomeen vai Ruotsiin? Taustaa. Suomi-Ruotsi-malli?

Nivelreuman serologiset testit: mitä ne kertovat? LT, apulaisylilääkäri Anna-Maija Haapala TAYS Laboratoriokeskus

Diagnostisten testien arviointi

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

OVATKO SUOLAN SAANNIN SUOSITUKSET KUNNOSSA?

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

DIPP-tutkimus

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Naiset. B 1 Leinonen Pekka Oulu 72 B

Katsaus infektiotauteihin

OSALLISTUJAN OPAS. Kohti diabeteksen ennaltaehkäisyä: SEULONTA- JA SEURANTATUTKIMUS

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Tieteestä tulosta onko Suomessa muka osaamista? Herantis Pharma Oyj Toimitusjohtaja Pekka Simula

Tyypin 1 diabetes ja autoimmuniteetin yhteys ympäristöömme

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Kasvatuskokeet mädätysjäännös- ja kompostiseoksilla

Lasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Avaussanat Osmo Tervonen professori, järjestelytoimikunnan puheenjohtaja

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Metropolia University of Applied Sciences. Bachelor of Laboratory Services. Laboratory Sciences. Thesis

PROFESSORILUENTO. Professori Harri Niinikoski. Lääketieteellinen tiedekunta. Lääketieteellinen ravitsemusoppi

CP-vammaisten lasten elämänlaatu. Lasten ja huoltajien näkökulmasta Sanna Böling, KM, ft

Maha-suolikanava ja tyypin 2 diabetes

Lataa Diabetes - ei kiitos - Lars-Erik Litsfeldt. Lataa

Diabeetikko sairaana ketoasidoosi uhkaa

TOIMINTAMALLI DIABETESTA sairastavan lapsen koulupäivän aikaisesta hoidosta

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

helmikuu 41. vuosikerta Suomen Diabetesliitto. Diabetes ja lääkäri. Kuva: Rodeo. diabetes.fi

Etunimi: Henkilötunnus:

PERINNÖLLISET TEKIJÄT JA NIIDEN MERKITYS RINTASYÖPÄSAIRASTUMISESSA. Robert Winqvist. SyöpägeneCikan ja tuumoribiologian professori Oulun yliopisto

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

ELL, tutkija Ninja Karikoski Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Helsingin yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Mitä kuuluu MALLIMAAHAN?

Lataa Tartu toimeen - ehkäise diabetes. Lataa

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

LEENA K. SAASTAMOINEN FaT Erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

Mitä raskausdiabeteksen jälkeen?

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA

Bioinformatiikan maisteriohjelman infotilaisuus Exactum D122

Neuroradiologia- ja Päivystysradiologiapäivät

Suomalaiset vahvuudet

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

1. Miika Mäkinen RiihimKi ,2 6, Tuomo Rämö HämeenlTa ,2 5, Johannes Hartikainen HämeenlTa 547 0,0 5,47

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

HELSINGIN KAUPUNKI Liite 1 (5) SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA Hallinto / Talous- ja suunnittelupalvelut Talouden tuki -yksikkö

TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ LASTENTAUTIEN LISÄKOULUTUSOHJELMA LASTEN INFEKTIOSAIRAUDET

Helsingin Uimareiden ennätykset 2015

Rata 1 ylätaulu 88 Toiva Jarmo P-HA M Rata 1 ylätaulu 38 Korkeela Jarkko K-64 M alataulu 28 Ylikojola Reijo IlmA M alataulu 76 Lindstedt Ari NoSA M

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Suomen Kliinisen Fysiologian Yhdistys r.y. Jäsenkirje 1/2014. Sisällys

/SRI,AR TYYPIN 2 DIABETES VAARATEKIJÄT

DIPP-TUTKIMUS. Sähköposti muotoa: LABORATORIOHOITAJAT ( ) Mia Nyblom, Katja Isoaho, Saija Snygg, Siiri Sandström

PORKVU. TPU Turku Tampere. Riihimäki Vanginvartijat Tampere Tampere Riihimäki.

Transkriptio:

Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori tyypin 1 diabeteksessa Kirsi Salonen 22.11.2017 1

Esittely ja sidonnaisuudet LT 2016, Lastentautien EL Sidonnaisuudet: Päätoimi Espoon kaupungin kouluterveydenhuollossa Väitöskirjatyön rahoitus: Valtakunnallinen kliininen tutkijakoulu, Helsingin Kliininen tohtoriohjelma, Suomen lääketieteen säätiö, Biomedicum Helsinki säätiö, Folkhälsan, HUS Diabetes- ja pre-diabetestutkimukset, joissa mukana: DIPP, Diabetesrekisteri ja näytekokoelma, TRIGR, TrialNet 22.11.2017 2

Harjutsalo ym, Lancet 2008 22.11.2017 3

Glykosylaation kautta kehittyvät lopputuotteet Louis-Camille Maillard (1878 1936) huomasi sattumalta 1912, että kun sokereita ja aminohappoja lämmitetään yhdessä, seos tummuu Maillardin reaktiota on sittemmin hyödynnetty elintarviketeollisuudessa ruuan maun, tuoksun ja ulkonäön muokkaamiseen Glykosylaation kautta kehittyviä lopputuotteita (advanced glycation end products, AGEs) muodostuu myös luonnossa ja ihmiskehossa Ruuan AGE-määrä suurenee, kun ruokaa prosessoidaan Louis-Camille Maillard (1878 1936) 22.11.2017 4

Glykosylaation kautta syntyvien lopputuotteiden reseptori Receptor for advanced glycation end products (RAGE) on immunoglobuliinin kaltainen solukalvomolekyyli RAGE:lla on useita tunnettuja ligandeja, mm. AGE RAGE on kliinisissä tutkimuksissa yhdistetty mm. syövän, Altzheimerin taudin, tyypin 1 ja 2 diabeteksen ja monien autoimmuunisairauksien patogeneesiin Solukalvolla RAGE:lla on tehtäviä kudosten kehityksessä, mutta myös tulehdusreaktiossa. Liukoinen RAGE toimii solukalvo-rage:n vastavaikuttajana Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu liukoisen RAGE:n laskua akuutissa tulehduksessa. Pistemutaatiot RAGEa koodittavassa AGER-geenissä ovat yhteydessä diabetesriskiin ja sairauden komplikaatioihin. 22.11.2017 5

Väitöskirjatyön aineisto 2115 vastasairastunutta 0-15 -vuotiasta tyypin 1 diabeteetikkoa Pediatrisesta Diabetesrekisteristä ja näytekokoelmasta 114 DIPP-seurannan aikana diabetekseen sairastunutta ja 114 iän, sukupuolen ja HLAgenotyypin suhteen kaltaistettua myös seurannassa mukana ollutta kontrollia, joille ei ole ilmaantunut autovasta-aineita. 211 DIPP-seurannassa mukana ollutta lasta, joille on ilmaantunut kaksi tai useampia diabetekseen liittyviä autovasta-aineita, ja joista 168 on myöhemmin sairastunut T1D:een 22.11.2017 6

Tavoitteet Sinkkitransportteri 8 vasta-aineiden merkitys vastasairastuneiden tyypin 1 diabeetikkojen taudinkuvassa Mahdollinen yhteys beetasoluihin kohdistuvan immuunivasteen, RAGEa koodittavan AGER-geenin polymorfismien ja liukoisen RAGEn pitoisuuksien välillä Mahdollinen yhteys AGEn, liukoisen RAGEn ja autovastaaineiden ilmaantumisen välillä lapsilla, jotka ovat sairastuneet diabetekseen DIPP-seurannan aikana Liukoisen RAGEn suhde autovasta-aineiden ilmaantumiseen ja sen jälkeiseen, sairastumiseen johtavaan prosessiin Lääketieteellinen tiedekunta /Kirsi Salonen / 22.11.2017 7

Tulokset 1-2: Vastasairastuneista 63 %:lla oli ZnT8A:ta. ZnT8A-positiivisuudella oli yhteys sairastumisikään, metaboliseen tilaan diagnoosihetkellä ja HLAgenotyyppiin. ZnT8A-määritys ei lisännyt autoimmuniteetin toteamisherkkyyttä. Liukoinen RAGE oli diagnoosivaiheessa sitä matalampi, mitä nuorempana lapsi sairastui Ketoasidoosilla diagnoosivaiheessa ja korkeaan diabetesriskiin liittyvällä HLA-genotyyppi DR3/DR4:llä oli itsenäinen yhteys matalaan liukoisen RAGEn pitoisuuteen Kaksi AGER-geenin pistemutaatiota, joiden on todettu liittyvän lisääntyneeseen diabetesriskiin, oli yhteydessä alhaiseen liukoisen RAGEn pitoisuuteen D 22.11.2017 8

2. Liukoisen RAGEn pitoisuus ja rs9469089 SNP:n alleelit 1. Liukoisen RAGEn pitoisuus ikäryhmittäin vastasairastuneilla. 3. Liukoisen RAGEn pitoisuus ja rs2070600 SNP:n alleelit 22.11.2017 9

Tulokset 3-4: Diabetekseen myöhemmin sairastuvilla lapsilla liukoinen RAGE oli korkeampi kuin kontrolleilla Vasta-aineiden ilmaantumisen aikaan liukoinen RAGE laski esidiabeetikoilla Kontrolleilla ja lapsilla, joilla ensimmäiset autovasta-aineet todettiin varhaislapsuuden jälkeen, ei vastaavaa laskua todettu Diabetekseen myöhemmin sairastuvilla lapsilla RAGE/AGE-suhde oli kontrolleja korkeampi ennen vasta-aineiden ilmaantumista Serokonversion jälkeen liukoisen RAGEn pitoisuudet pysyivät vakaina Lääketieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 22.11.2017 10

1. Liukoisen RAGEn pitoisuudet pre-diabeetikoilla ja kontrolleilla 2. Liukoisen RAGEn pitoisuudet autovasta-ainepositiivisilla lapsilla. 22.11.2017 11

Yhteenveto päätuloksista Korkea liukoisen RAGEn pitoisuus oli yhteydessä lievempään taudinkuvaan ja tyypin 1 diabetekselta suojaaviin AGER-alleeleihin Lapsilla, jotka sairastuivat tyypin 1 diabetekseen, havaittiin laskua liukoisen RAGEn pitoisuudessa vasta-aineiden ilmaantumisen aikoihin Esidiabeetikoilla oli korkeammat liukoinen RAGE ja RAGE/AGE-suhde kuin kontrolleilla jo ennen vastaaineiden ilmaantumista Merkki elimistön suojamekanismista, joka pettää autovasta-aineiden ilmaantuessa? 22.11.2017 12

Julkaisut: I Salonen KM, Ryha nen S, Ha rko nen T, Ilonen J, Knip M; Finnish Pediatric Diabetes Register. Autoantibodies against zinc transporter 8 are related to age, metabolic state and HLA DR genotype in children with newly diagnosed type 1 diabetes. Diabetes/Metabolism Research and Reviews 29:646-54, 2013 II Salonen KM, Ryha nen SJ, Forbes JM, Ha rko nen T, Ilonen J, Laine AP, Groop PH, Knip M; Finnish Pediatric Diabetes Register. Circulating concentrations of soluble receptor for AGE are associated with age and AGER gene polymorphisms in children with newly diagnosed type 1 diabetes. Diabetes Care 37:1975-81, 2014 III Salonen KM, Ryha nen SJ, Forbes JM, Borg DJ, Ha rko nen T, Ilonen J, Simell O, Veijola R, Groop PH, Knip M. Decrease in circulating concentrations of soluble receptors for advanced glycation end products at the time of seroconversion to autoantibody positivity in children with prediabetes. Diabetes Care 38:665-70, 2015 IV Salonen K, Ryha nen SJ, Forbes JM, Ha rko nen T, Ilonen J, Simell O, Veijola R, Groop PH, Knip M. A drop in the circulating concentrations of soluble receptor for AGEs is associated with seroconversion to autoantibody positivity but not with subsequent progression to clinical disease in children en route to type 1 diabetes, Diabetes/Metabolism Research and Reviews 33: Epub 2017 Lääketieteellinen tiedekunta / Kirsi Salonen / 22.11.2017 13

Kiitos! Pedia Mikael Knip, Professori, ohjaaja Taina Härkönen Samppa Ryhänen Heli Siljander Anna Mäkinen Petra Pöllänen Markku Latva-Koivisto Iiris Ollila Juho Hämäläinen Mevlida Kararic Berta Davydova Sinikka Helander Leni Joutsjoki Susanne Johansson Tuomas Konttinen Folkhälsan Per-Henrik Groop, Professori, 2. ohjaaja Anna-Reetta Salonen Tuula Soppela Maikki Parkkonen Markku Lehto Turku, Kuopio ja Oulu Jorma Ilonen, Prof. Antti-Pekka Laine Olli Simell, Prof Riitta Veijola, Prof Brisbane, Australia Josephine Forbes, Prof. Danielle Borg, PhD Tutkimushenkilökunta ja erityisesti lapset, nuoret ja perheet, jotka ovat osallistuneet DIPP- tutkimukseen ja Diabetesrekisteriin Lääketieteellinen tiedekunta / Kirsi Salonen/ Diabetespäivä 22.11.2017 14