VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Samankaltaiset tiedostot
Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Kerääjäkasvien monet hyödyt, haasteita unohtamatta

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvien viljely. VILMA, maatilaverkoston etäluento Hannu Känkänen

Kerääjäkasvit. Ympäristöneuvonnan neuvottelupäivät Hannu Känkänen, Luke

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvikokemuksia

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamassa. Yleisesitys koosteena 2010-luvun esitelmistä Hannu Känkänen

Uudenmaan pellot vihreiksi

Sekaviljely maan kasvukunnon ja kasvutekijöiden käytön parantajana

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

RaHa-hankeen kokemuksia

Kerääjäkasvit Miten käyttää niitä parhaiten?

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Aluskasvit ja palkokasvien mahdollisuudet typenhallinnassa

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin

Kerääjä- ja aluskasvit

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari Hannu Känkänen

Kerääjäkasveista hyötyä käytännön viljelylle ja ympäristölle

Aluskasveja rikkakasvien kiusaksi

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

SjT:n viljelykiertopäivät Peter Rehn

Miksi tarvitaan viljelykiertoa nyt?

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Faktat, havainnot ja kokemukset

Kenttäkoetulokset 2017

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Apilanurmien mahdollisuudet tulevaisuuden ilmastossa - tietoja kirjallisuudesta

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Biologinen typensidonta

Luomutilojen tuki-ilta

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Energiatehoa palkokasveilla ja typensidonnalla. Petri Leinonen Elomestari Oy / Kukkolankosken luomu Koskitie 185 / Mäkikierintie Tornio

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Luomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.

Viljelykierto luomussa. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Viherlannoitus luomuviljelyssä. Lähteenä käytetty mm.: Viherlannoitusopas, Känkänen Hannu Luonnonmukainen maatalous, Rajala Jukka

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2018

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Viljelykierto luomussa Mustiala. Erkki Vihonen, Luomukasvintuotannon asiantuntija

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Viherryttämisen ekologinen ala Pauli Pethman Haikula Oy 1

Suorakylvöseminaari 2018

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kerääjäkasvit suorakylvössä

Tavoitteena viherlannoitusja kerääjäkasvikäytänteiden optimointi

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Viljelykierrolla tehoja vihannesviljelyyn. Petri Leinonen Elomestari Oy Koskitie Tornio

Tärkkelysperunan viljelykiertokokeilu RANKU-hankkeen Pellonpiennartilaisuus Kaasmarkku

Ympäristö ja viljelyn talous

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön hanke Lyhytnimi: Ravinneresurssi

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Ruis ja vehnä luomussa

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Transkriptio:

Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke

Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa Meillä ja maailmalla viime vuosisadalla: Viljelykiertojen lyhentyminen Yhden kasvin toistuva viljely Viherlannoituksen hylkääminen Eloperäisen aineksen väheneminen Maan rakenteen heikkeneminen Eroosion lisääntyminen Apua monipuolisuudesta: - Erikoiskasvit - Palkokasvit - Viherlannoitus - Kerääjäkasvit - Seoskasvustot Pellon tuottavuuden heikkeneminen Ympäristöhaittojen lisääntyminen

Erikoiskasvit esimerkkinä kumina 11.8.2011 Kaksivuotinen kasvi, monivuotinen kasvusto Roteva juuristo, vahva paalujuuri 29.6.2012 Eri kasvintuhoojat, tehokas este viljan taudeille ja tuholaisille 17.5.2013

Palkokasvit Voisivat säästää puolet väkilannoitetypestä HiiliN hanke -Nurmipalkokasvit rehunurmiin -Palkovilja-ala kymmenkertaiseksi -Viherlannoitus viljelykiertoon -Apiloita viljan aluskasveiksi Hyötyä muutenkin: -Parantaa peltojen kasvukuntoa -Hillitsee ilmastonmuutosta -Säästää fossiilista energia MTT Raportti 76

Kerääjäkasvit Tavoitteena syksyinen kattava kasvusto Huippusaavutus Hyvin koko lohkolla Riittävä tämäkin RaHa hanke 26.10.2011 RaHa hanke.2012 Ravinneresurssi 21.10.2015 - Mitä rehevämpi kasvusto syksyllä on, sitä enemmän siitä on hyötyä maan rakenteelle ja kasvukunnolle sekä ympäristölle. - Vaatimattomammankin näköinen kasvusto on hyödyksi ja estää ravinteiden huuhtoutumista. Ravinneresurssi 30.9.2015 Ravinneresurssi 30.9.2015

Juuret avuksi maan kunnostuksessa Esim. Kumina Rotevat paalujuuret, sivuhaaratkin vahvoja Maahan jää juurikanavia Esim. Italianraiheinä kerääjäkasvina Tiheää juuristoa maassa 3 kk viljan jälkeenkin

Vihreän peitteisyyden aikaa kannattaa lisätä (esimerkiksi verrattuna pelkkään viljaan) Koko pellon kattava kasvusto Ravinteet kiertävät pellossa, joutumatta vesiin. timotei italianraiheinä Tiheä juuristo koko syksyksi Maa kuohkeammaksi RaHa -hanke Pellon kasvukunto säilyy, tuottavuus jopa paranee. timotei pelkkä vilja italianraiheinä 7 HK 10.11.2017

Pitääkö olla huolissaan? - Kyllä, siitä että pelto ei ole tästä kohdasta kunnossa - Ei siitä, että aluskasvi on kasvanut tässä kohdassa hyvin Ohra kärsii märästä, aluskasvi kerää ravinteet ja parantaa maata 8 Hannu Känkänen 10.11.2017

Voiko puimurilla ajella huoletta? - Kyllä siellä, missä kerääjäkasvi kasvaa vahvasti (vasen) - Ei märkänä syksynä, jos satokasvi kasvaa yksin (oikea) RaHa -hanke 9 Hannu Känkänen 10.11.2017

Aluskasvien muita hyötyjä ja haasteita Miinusta Torjunta-aineiden valikoima pienenee, teho usein heikkenee Rikkakasvit Plussaa Aineita löytyy eri tilanteisiin Aluskasvit estävät rikkakasvien kasvua Kasvusto ehkä kosteampi Pää- ja aluskasvilla voi olla yhteisiä tauteja Taudit Fyysinen este leviämiselle Riski yleensä pieni, mutta osin tutkimatta. Voi hidastaa puintia Kuivuminen voi hidastua Korjuu Kuivempi maa ja jopa kuivempi vilja Parempi kantavuus 10 Hannu Känkänen 10.11.2017

Viherkesanto: Miten typpi siirtyy käyttöön? Virnojen ja kauran seos, kuvat heinäkuun lopussa 2017 11 Hannu Känkänen 10.11.2017

Voidaanko typen siirtymistä kevätviljalle tehostaa? VIHERTEHO 2016-2019 Valokuvia lokakuun alussa 2017 Virnakaura seos jätetty kasvamaan Kynnetty maahan jo elokuun alussa Seassa raiheinää, murskattu heinäkuussa Muokkaus + öljyretikan kylvö elokuun alussa 12 Hannu Känkänen 10.11.2017

Tavoite Käyttötilanne ja olot Toteutusesimerkki Nopea typentuotto Luonnonmukainen viljely Yksivuotinen typentuottaja Pelto hyvässä kasvukunnossa Virnapitoiset seokset Suuri typpimäärä Runsas orgaaninen aines Runsas orgaaninen aines Hyvä typpivaikutus Typen lisäys kiertoon Monipuolistaminen Pitkäaikainen vaikutus Multavuuden lisäys Tautien katkaisuhoito Työn ja ostopanosten säästö Kasvukunnossa parantamista Maan rakenne heikkenemässä Viljan tautiongelmia Yksipuolinen viljely Maan rakenne vielä hyvä Tauti- ja tuholaisriski iso Yksipuolinen viljely Kasvukunto on heikentynyt Maan rakenteen parantaminen Yksipuolinen viljely, raskaat koneet Pelto on tiivistynyt Perusparannukset mahdollisia Kasvukunnon ylläpito Monipuolistaminen Huuhtoutumisen hillintä Ravinteiden kierto Viherlannoituksen voi sovittaa tarpeeseen Viljatilat, hyvä satotaso Kasvukunto on säilynyt tai hieman heikentynyt Hillitsemisen tarve ilmeinen Karkea maalaji, typpeä runsaasti Leudot talvet Ruis seuraava kasvi 2-vuotinen, palkokasvit Seuraavana ruis / myöhäinen muokkaus ja kevätvilja 2-vuotinen, apila & heinä Seuraavana ruis / myöhäinen muokkaus ja kevätvilja Apilat aluskasveina Muokkaaminen myöhään tai keväällä 2-3 v. Puna-apila ja timotei Seuraavana ruis / myöhäinen muokkaus ja kevätvilja 3-5 v. viherkesannot Sinimailanen, apilat, heinät. 2-vuotisena valkomesikkä Heinä & apila aluskasvina Hävitys tarvittaessa kemiallisesti tai muokaten Heinät aluskasveina Italianraiheinä & timotei Tieto tuottamaan 143 (Peltojen kunnostus), s. 47 13 Hannu Känkänen 2.11.2017

Kiitos! 14 Hannu Känkänen 10.11.2017