2QNRDVHQWHHOODYlOLl" 3RVLWLLYLVHQDVHQWHHQPHUNLW\VVHQLRULQ\NVLQlLV\\VNRNHPXNVHOOH

2QNRDVHQWHHOODYlOLl" 3RVLWLLYLVHQDVHQWHHQPHUNLW\VVHQLRULQ\NVLQlLV\\VNRNHPXNVHOOH Strömborg Satu Opinnäytetyö, kevät 2005 Diakoniaammattikorkeakoulu, Porin yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK), diakonissa

TIIVISTELMÄ Strömborg, Satu. Onko asenteella väliä? Positiivisen asenteen merkitys seniorin yksinäisyyskokemukselle, Pori 2005, 28 sivua, 5 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Porin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali ja terveysala, sairaanhoitaja (AMK), diakonissa. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli selvittää mikä, merkitys positiivisella asenteella on seniorin yksinäisyyskokemukselle. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Saga Seniorikeskuksen, Turun yksikön senioreiden kanssa. Tutkimus on kvalitatiivinen, jossa tutkimusmenetelminä käytettiin kyselyä ja haastattelua. Aineistonkeruun opinnäytetyöhöni suoritin keväällä 2004 kyselylomakkeella ja loppukesällä 2004 avoimella haastattelulla. Ensin lähetin kyselylomakkeen kaikille talon 155 asukkaalle ja sen jälkeen haastattelin yhdeksää senioria. Analysoin aineiston osittain Martti Grönforsin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustuloksista selvisi se, että positiivinen asenne on laaja- alainen käsite, kuten elämä itse. Tutkimustuloksista selvisi se asia, että positiivisen asenteen merkitys seniorin yksinäisyyskokemukselle oli ei - yksinäisten senioreiden keskuudessa sidoksissa ajatteluun ja yksinäisten senioreiden keskuudessa toimintoihin. Pitkä ystävyyssuhde oli merkittävä tekijä sille, että yksinäisyyskokemus ei haitannut senioria. Positiivinen asenne voi muokkautua vielä seniori - ikäisenäkin. Siksi esimerkiksi hoitotyöllä palvelutalossa voidaan siihen vaikuttaa. Kuuntelemalla aidosti ja pysähtymällä tilanteisiin hoitohenkilökunta on mukana muokkaamassa senioreiden persoonallisuuden eheytymistä. Asiasanat: yksinäisyys, seniori, positiivinen asenne, kvalitatiivinen tutkimus

ABSTRACT Strömborg, Satu. Does attitude matter? The Meaning of Positive Attitude to the Senior Citizen s Experiences of Loneliness. Pori, Spring 2005, Language: Finnish, 28 pages, 5 appendices. Diaconal Polytechnic, Pori Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The aim was to define what meaning the positive attitude has to a senior citizen s experiences of loneliness. The study was implemented in cooperation with the seniors in Saga Service Center/ Turku Unit. The study was qualitative. An enquiry and interviews were used as methods. The questionnaires were sent to all the 155 residents in the service centre in spring 2004; nine residents were interviewed at the end of the summer 2004. The data were analysed by using partly Martti Grönfors content analysis. The study results show positive attitude is an extensive concept in the same way as life is. The noteworthy factor of attitude is the meaning of a school friend. The friend is a resource. The study results also show positive attitude is in connection with the thinking of not lonely seniors and with the activities of lonely seniors. Positive attitude can work up later in life. Nursing can affect on the growth of positive attitude. The staff can truly listen and they can stop at treatment situations, so they help senior citizens get positive attitude. Keywords: loneliness, senior citizen, positive attitude, qualitative research.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1. JOHDANTO 4 2. KESKEISET KÄSITTEET 5 2.1. Seniori 5 2.2. Yksinäisyys 5 2.3. Positiivinen asenne 6 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA 8 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 9 4.1. Tutkimuskohde 9 4.2. Tutkimusote 10 4.3. Aineiston keruumenetelmä 10 4.3.1. Avoin haastattelu 11 4.4. Tutkimusaineiston analyysi 12 5. TUTKIMUSTULOKSET 16 5.1. Positiivisen asenteen merkitys tunteisiin seniorin yksinäisyyskokemuksessa 16 5.2. Positiivisen asenteen merkitys ajatteluun seniorin yksinäisyyskokemuksesa 17 5.3. Positiivisen asenteen merkitys toimintoihin seniorin yksinäisyyskokemuksessa 17 5.4. Positiivisen asenteen merkitys elämänviisaudelle seniorin yksinäisyyskokemuksessa 19 6. TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS 20 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA 22 LÄHTEET 26 LIITTEET Liite 1 Tutkimuslupa- anomus, Saga Seniorikeskus, Turku Liite 2 Kyselylomake Liite 3 Haastattelurunko, yksinäiset Liite 4 Haastattelurunko, ei - yksinäiset Liite 5 Projektiesite Yhdessä elämyksiä arkeen, Vanhustyönkeskusliitto

1. JOHDANTO Yksinäisyyttä on tutkittu paljon sosiaalisuuden takia, eikä sitä ole tarkasteltu esimerkiksi positiivisen asenteen kautta. Ihminen voi olla hyvin yksin ja kärsiä siitä, vaikka hän olisi jatkuvasti läheisten ihmisten ympäröimänä, mutta toisaalta yksin elävä ihminen voi taas olla tyytyväinen elämäntapaansa ja tuntea elävänsä rikasta elämää yksinäisyydestä huolimatta tai juuri sen takia. Valitsin aiheen sen ristiriitaisuuden takia ja myös siksi, että minulla on pitkä työkokemus seniori- ikäisten parissa, joten tutkimustyö heidän kanssaan tuntui luontevalta. Rajasin työni tarkasti koskemaan positiivisen asenteen merkitystä yksinäisyyskokemukseen, koska yksinäisyys käsitteenä on laaja. Selkeä aiheen rajaaminen helpotti minua tutkimaan aihetta. Tutkimuksen alusta alkaen johtoajatuksena ja samalla tutkimusongelmana on ollut ymmärtää miten seniorin positiivinen asenne on yhteydessä yksinäisyyskokemukseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää seniori - ikäisten hoitotyössä. Hoitamisen perustan pitäisi olla toiseen kohdistuva huolenpito. Todellinen läsnäolo ja osallisuus on saavutettavissa, jos ymmärtää paremmin yksinäisyyttä ja sen taustalla olevia tekijöitä, esimerkiksi positiivisen asenteen merkityksen yksinäisyyskokemukselle. Tutkimuksesta on hyötyä myös senioreille itselleen, koska he voivat vaikuttaa näin Saga Senioritalon tarjoamaan palveluun. He voivat perustaa eimerkiksi ryhmän, missä yhteydenpito ja läsnäolo mahdollistavat kokemusten vaihdon elämänkokemuksen tuomalla samalla tasolla, ja samalla heidän on mahdollisuus tutustua muihin tutkimukseen osallistuviin senioreihin. Keskeisimmiksi käsitteiksi syntyivät tutkimuksen alkuvaiheessa seniori, positiivinen asenne. yksinäisyys ja

5 2. KESKEISET KÄSITTEET 2.1. Seniori Vanha, vanhempi vanhus, iäkäs, varttunut, seniori, aikuinen ja ikäihminen? Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Senioriksi sanotaan yleensä ihmistä, joka on saavuttanut eläkeiän. Suomessa eläköidytään nykyään (2002) 59 vuotiaina, mutta se on hyvin joustava käsite. Senioriksi kutsutaan yleensä ihmistä aktiivisen työelämän ulkopuolelta, minkä ei suinkaan tarvitse merkitä toimettomuutta tai tylsää ja joutilasta elämää. (Krons 2003, 14.) Seniori tarkoittaa vanhempaa henkilöä, arkikielessä eläkkeellä olevaa henkilöä, eläkeläistä (Valpola 2001, 1062). Seniori - ikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt myös Suomessa siinä määrin, että se on yritetty jäsentää osiin. Niinpä puhutaan nuorista vanhoista tai käsitteestä grampies (growing retied active monied people in an excellent state). Keski- iän jälkeistä elämää ei enää sanota vanhuudeksi vaan ennen oikeaa vanhuutta nähdään vielä oma elämänvaiheensa. Odotettavissa oleva elinikä on pidentynyt selvästi ja myös keski- iän jälkeinen ajanjakso. (Heinonen 1998, 7-9.) Tämä on johtanut siihen, että ihmiset ovat alkaneet käyttää heille lahjoitettuja vuosia itsensä kehittämiseen ja oman minuutensa rakentamiseen esimerkiksi opiskellen ja pysymällä tämän ajan hengessä kiinni (Heinonen 1998, 191). Seniori sanakin liittyy tämän ajan henkeen. Ennen ihminen oli reilusti vanhus tai eläkeläinen, mutta nykyään on trendikästä puhua senioreista, kun tarkoitetaan iäkästä ihmistä. 2.2.Yksinäisyys Yksinäisyys on arkea myös seniori - ikäisille ihmisille. Se voi olla konkreettista yksinäisyyttä tai yksinäisyyden tunnetta, vaikka ympärillä olisikin muita ihmisiä. Seniori ei välttämättä elä yksin. Hän saattaa asua avio- tai avoliitossa, mutta kokea silti syvällistä irrallisuutta, kuulumattomuutta tai riittämättömyyttä. (Aalto, Esko & Virtaniemi 1997, 204.)

6 Yksinäisyyden tunne voi olla myönteistä, rauhoittavaa ja luovaa, mutta se voi olla myös pelottavaa, ahdistavaa ja toivottomuutta aiheuttavaa. Senioreiden yksinäisyys voi näkyä arkipäiväisessä elämässä esimerkiksi yksinasumisena tai siten, että he eivät osallistu yhteisiin tapahtumiin. (Routasalo, Pitkälä, Savikko & Tilvis, 8.) Yksinäisyys voi olla on pahanolon tunne. Seniorilta puuttuu läheinen yhteys läheiseen ihmiseen. Pahanolon tunteet voivat ilmetä negatiivisin ajatuksin. Seniori voi syyttää itseään, hän ei tunne kelpaavansa muille ja hän saattaa tuntea, että muut ovat viisampia ja parempia kuin hän itse. Yksinäisyys tuo mukanaan alemmuudentunteen ja ahdistuksen. (Heinonen 1998, 24.) 2.3. Positiivinen asenne Asenne sanana sai psykologisen merkityksen 1880. Amerikkalainen G.W. Allport esitti ensimmäisenä asenteita käsittelevän teorian. (Spectrum 1987, 442.) Ihmisten asenteet ympäristöään kohtaan ovat jossakin määrin pysyviä ja niille on ominaista tietty muutosten vastustus eli asenteita ei voida helposti muuttaa. Asenteet voivat kuitenkin muuttua esimerkiksi nopeiden ja syvällisten ympäristönmuutosten myötä, kielteisestä positiivisemmaksi. (Spectrum 1987, 443.) Seniori ei yleensä ajattele elettyjen vuosiensa määrää, vaan jäljellä olevaa elinikäänsä. Tämä voi vaikuttaa olennaisesti asenteisiin ja se voi saada aikaan sen, että seniori ryhtyy arvioimaan mennyttä elämäänsä, mikä herättää hänessä tyytyväisyyden tunteita. (Lahti 1993, 280.) Tieto, tunteet ja käyttäytyminen kuuluvat käsitteen asenne alle, ja ne vaikuttavat toisiinsa. Asenteet eivät yksin määrää käyttäytymistä. Tilanteet, molemminpuoliset odotukset sekä vallitsevat normit vaikuttavat henkilön käyttäytymiseen. (Spectrum 1987, 443.) Tilannetekijät, niiltä odotettavissa oleva myönteinen palaute, tavat ja monet muut tekijät määräävät käyttäytymisen (Vilkko Riihelä 1999, 694).

7 Asenne on melko pysyvä, positiivinen tai negatiivinen suhtautumis- ja arviointitapa. Ihminen käyttää sosiaalista tietoa asenteensa mukaan. Asenne sisältää tiedollisen, tunneperäisen ja toiminnallisen osan. Asenne voi toimia psyykkisenä puolustusmekanismina ja arvostuksen ilmauksena. Me asennoidumme tietyllä tavalla niin ihmisiin kuin ajatuksiin ja tilanteisiin. Asenteet ovat mielipiteitä ihmisistä ja asioista sekä tapoja suhtautua johonkin tiettyyn kohteeseen. Asenteet ovat opittuja, lieviä tai voimakkaita ajattelun, tunteiden ja toimintojen malleja eli taipumuksia toimia tietyllä tavalla Asenteet ilmentävät positiivista tai negatiivista perusarviointiamme. Selvimmin asenteet näkyvät moraalisissa ja eettisissä kysymyksissä. (Vilkko Riihelä 1999, 690 692.) Positiivinen asenne eli pitäminen jostakin riippuu kohteen ominaisuuksista, sen palkitsevuudesta, tuttavuudesta tai siitä, liittyykö kohde jotenkin meihin itseemme. Positiivisen asenteen syntymiseen riittä jopa se, että asia liittyy omaan minään. Mielipide on asenteen ilmaus. On vaikeaa vetää selvää rajaa asenteen ja mielipiteen välille. Arvot ovat myös läheisiä käsitteitä asenteille. Arvo liitetään aatteeseen, ihmiseen tai johonkin seikkaan. Arvoja ovat esimerkiksi tasa arvo ja rehellisyys. Asenteita meillä voi olla satoja, mutta arvoja ehkä muutamia kymmeniä. Ennakkoluulot ovat ihmisryhmää tai asiaa kohtaan tunnettuja, yleensä negatiivisia asenteita eli ne liittyvät syvästi stereotyyppiseen ajatteluun. (Vilkko Riihelä 1999, 692-694.) Asenteeseen liittyy aina tietoa kohteesta ja tunteista kohdetta kohtaan. Asenteen tiedollinen osa sisältää mielipiteet ja tiedot kohteesta. Emotionaalinen osa ilmaisee tunteenomaisen suhtautumisen. Asenteen osat tieto ja tunne johtavat yleensä toimintaan, ja tunnetason muutos saa mielipiteenkin muuttumaan. Tilanne joudutaan kohtaamaan ja samalla tietoakin tulee lisää. Ratkaisevaa ovat ne seuraukset, joita ihminen uskoo toiminnallaan olevan. Myös muiden odotukset ja mielipiteet vaikuttavat siihen, miten paljon mielipide voi muuttua. (Vilkko Riihelä 1999, 694 700.)

8 3. TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSONGELMA Tutkimuksen tarkoitus on löytää mahdollinen yhteys positiiviselle asenteelle ja yksinäisyyskokemukselle siinä mielessä, miten seniorit ovat selviytyneet positiivisen asenteen avulla yksinäisyyskokemuksestaan. Tutkimus etsii positiivisen asenteen osa - alueiden: tunteiden, ajattelun ja toimintojen kautta positiivisen asenteen merkitystä seniorin yksinäisyyskokemukselle. Tutkimus vastaa siis seuraavaan kysymykseen: Tutkimuksen pääongelma: 1. Mikä merkitys on positiivisella asenteella seniorin yksinäisyyskokemukselle?

9 4. TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 4. 1. Tutkimuskohde Opinnäytetyö tehtiin Saga Seniorikeskuksen Turun yksikössä. Saga Seniorikeskus on ensimmäinen Ruissalo Säätiön rakennuttamista palvelutaloista seniori - ikäisille. Talo aloitti toimintansa Turussa vuodenvaihteessa 1994 95. Talossa on 128 huoneistoa. Talon tarjoamat palvelut ovat: hoitohotelli, asumispalvelut, kotipalvelut, lääkäripalvelut, terveydenja sairaanhoito, ateriapalvelut, yö- ja turvapäivystys, fysioterapia, jalkahoitola, parturi kampaamo, ravintola, kahvila, juhlapalvelu, sauna allasosasto, kuntosali, talopesula, harrastustilat ja seniori klubitoiminta. (Ruissalo säätiö 2004, esite.) Asukkaita oli palvelutalossa vuoden 2002 lopussa 138, joista 13 pariskuntaa ja miehiä 28. Asukkaiden keski ikä on 83 vuotta. (Ruissalo säätiö 2002, toimintakertomus.) Haastattelututkimus kohdistui yhdeksään senioriin. Kyselyyn vastanneista senioreista kahdeksan senioria koki yksinäisyyttä, mutta he eivät halunneet lisähaastattelua.samoin 23 senioria eivät kokeneet yksinäisyyttä ja siksi eivät tulleet haastatelluiksi ja 21 senioria halusi lisähaastattelun, mutta he eivät kokeneet yksinäisyyttä. Viisi asukasta koki yksinäisyyttä ja he halusivat lisähaastattelun. Näiden viiden yksinäisen seniorin lisäksi valitsin haastatteluun mukaan viisi ei yksinäistä senioria, koska heidän kauttaan minulla oli mahdollisuus saada vertailupohjaa yksinäisille senioreille. Olin saanut suullisen haastatteluluvan Saga Seniorikeskuksen johtajalta ja ohjaajaltani varmistanut vielä sen, että suullinen lupa riittäisi haastattelua varten. Tarkoitus oli haastatella kymmentä senioria, mutta yhdelle seniorille ei sopinut mikään ehdottamani aikataulu, joten jouduin hylkäämään yhden haastattelun jotta tutkimus olisi edennyt aikataulussa. Lähetin yksinäisille ja ei yksinäisille senioreille hyvissä ajoin haastattelukaavakkeen (liitteet 3 ja 4 ) rungoksi haastattelulle, mihin he siis saivat tutustua etukäteen. Haastattelun tein senioreiden kotona. Kahdeksan haastateltavaa senioria asui yksin ja yksi seniori aviopuolison kanssa.

10 4.2. Tutkimusote Fenomenologisen tutkimuksen tavoitteena on, että tutkija pyrkii kommunikaatioyhteyteen tutkimuskohteensa kanssa ymmärtääkseen, mikä on se laajempi yhteys, josta käsin kunkin vastaajan vastaukset voidaan ymmärtää. Aineiston hankinnan menetelmänä fenomenologiselle tutkijalle ei siten sovi kyselylomake vastausvaihtoehtoineen. Sopivampi on avoin haastattelu tai muunlaiset aineistot, jotka paljastavat henkilökohtaisia merkitysten kokonaisuuksia. (Kakkuri- Knuuttila M-L 1998, 358.) Yleensä kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistuvien määrä on pieni, muutamista henkilöistä muutamiin kymmeniin henkilöihin. Fenomenologisessa tutkimuksessa haastatteluun osallistuneiden valinta ei perustu aineiston kyllääntymisen tavoittelemiseen, vaan kyllääntyminen liittyy haastatteluun osallistuneiden koettujen merkitysten tavoittamiseen ja yhteisten kokemussisältöjen löytämiseen. (Janhonen & Nikkonen 2001, 127.) Heikkilän mukaan kvalitatiivinen tutkimus rajoittuukin yleensä pieneen tutkittavien määrään. Tutkimuksen tavoitteena on ymmärtäminen eli selitysten löytyminen selitettävinä oleviin tutkimuksiin. (Heikkilä 1999, 11.) Kvalitatiivinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa ja todellisen elämän kuvaamista. Se pohjautuu fenomenologiseen tieteenfilosofiaan. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 155.) Valitsin tähän tutkimukseen tutkimusotteeksi kvalitatiivisen otteen, koska samalla pystyin käyttämään haastattelua metodina. Valitsin myös laadullisen tutkimusotteen, koska se mahdollisti sen, että tutkijan ja tutkittavien senioreiden suhteesta tuli läheinen, eikä etäinen kuten kvantitatiivisessa tutkimuksessa olisi voinut käydä. Tämän pohjalta ajattelin myös haastattelujen olevan syviä ja rikkaita eli henkilökohtaisia ja ainutlaatuisia. 4.3. Aineiston keruumenetelmä Tutkimusaineiston keräsin ensin kaikilta 155 seniorilta kyselylomakkein. Tarkoituksena oli kartoittaa sitä, oliko talossa yksinäisiä ja halusivatko he kertoa sen. Kyselylomakkeen (liite 2) hyväksyi opinnäytetyönohjaaja ja kirjallisen tutkimusluvan (liite 1) sain Saga

11 Seniorikeskuksen johtajalta, Anne Simolalta. Jaoin yövuoron aikana kyselylomakkeen jokaisen seniorin postilaatikkoon. Vastauksia tuli 57 kappaletta, eli 37%. Lähetin kaikille talon senioreille avoimia- ja monivalintakysymyksiä sisältävän kyselylomakkeen. Avoimet kysymykset kyselylomakkeeseen valitsin sen takia, että ne antoivat senioreille mahdollisuuden sanoa laajemmin, mitä heillä oli mielessään ja monivalintatehtävät taas valitsin sen takia, että ne olisi helpompi käsitellä ajallisesti ja vastausten selkeyden vuoksi analysoida nopeammin. Samalla pohdin jo sitä asiaa, että kyselylomakkeen monilla- ja erilaisilla kysymyksillä voisin teemoitella tutkimustyötäni ja lisäksi tutkijana ajattelin, että senioreiden vastauksista saisin pohdinta ainesta työlleni. Kyselymenetelmä on tehokas, koska se säästää tutkijan aikaa ja vaivannäköä (Hirsijärvi, Remes& Sajavaara 2003, 182). Kyselylomake koostui 23: sta kysymyksestä ja vastaamisohjeesta. Lomakkeen teemat olivat ajattelu, tunteet ja toiminnot. Näihin teemoihin päädyin, koska niillä pystyin hahmottamaan asenteeseen vaikuttavia positiivisia tekijöitä ja miettimään koko ajan tutkimusongelmaa eli Positiivisen asenteen merkitystä seniorin yksinäisyyskokemukselle. Teemojen valintaan vaikutti myös se tosiasia, että pystyin hyödyntämään omaa työkokemustani senioreiden kanssa siten, että osasin jo etukäteen ajatella mahdollisia seniorin positiiviseen asenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Näin minun oli helpompi yhdistää nämä pohdinnat teemoihin: ajattelu, tunteet ja toiminnot ja miettiä niiden suhdetta tutkimusongelmaan. 4.3.1. Avoin haastattelu Avoin keskustelu voi olla olemukseltaan lähellä keskustelua (Metsämuuronen 2003, 189). Tutkija pyrkii kommunikaatioyhteyteen tutkimuskohteensa kanssa ymmärtääkseen, mikä on se laajempi yhteys, josta käsin jokaisen vastaukset voidaan ymmärtää (Kakkuri Knuuttila M-L 1998, 358). Tahdoin haastattelutilanteen keskustelun tyyppiseksi, koska näin ilmapiirikin vapautuisi.

12 Seuraava vaihe tutkimuksessani oli avoin haastattelu. Haastattelin viittä yksinäistä ja neljää ei - yksinäistä senioria. Tähän päädyin sen takia, koska halusin vertailupohjaa yksinäisille senioreille. Tavoitteena oli saada tietoa ei- yksinäisiltä senioreilta siitä, miten he olivat selviytyneet yksinäisyyskokemuksesta. Valitsin avoimen haastattelun tutkimusmenetelmäksi myös siksi, että halusin syventää tutkimusta. Lisäksi valitsin avoimen haastattelun sen takia, koska tiesin työkokemukseni kautta, että vanhuksilla on tavallisesti aikaa keskusteluille ja useimmat heistä pitävät siitä, että joku on kiinnostunut heidän mielipiteistään. Avoin haastattelu mahdollisti keskustelun. Avoimessa haastattelussa pyysin perusteluita mielipiteille. Lisäksi tutkin arkaa ja ehkä vaikeatakin aihetta, yksinäisyyttä ja siksi ajattelin avoimen haastattelun olevan hyvä tutkimusmenetelmä. Avoin haastattelu on omiaan silloin, kun aihe on arkaluontoinen (Metsämuuronen 2003, 189). Avoimen haastattelun valitsin myös siksi, että halusin korostaa sitä, että ihminen on nähtävä tutkimustilanteessa subjektina. Hänelle on annettava mahdollisuus tuoda esille itseään koskevia asioita mahdollisimman vapaasti. Ihminen on tutkimuksessa merkityksiä luova ja aktiivinen osapuoli (Hirsijärvi, Remes & Sajavaara, 2003). 4.4. Tutkimusaineiston analyysi Sisällönanalyysin mukaan jo aineiston keräys vaiheessa ja koko tutkimusprosessin aikana voidaan tehdä analyysiä (Grönfors 1985, 161). Grönforsin sisällönanalyysin mukaan ei voida tehdä suoraan johtopäätöksiä, vaan tutkija saa pohtia järjellisen ajattelun avulla tutkimusta. Sisällönanalyysi tuottaa tarvittavat raaka- aineet teoreettiseen pohdintaan, mutta varsinainen pohdinta tapahtuu tutkijan järjellisen ajattelun avulla. (Grönfors 1985, 161.) Tutkijalla on tutkittavasta ilmiöstä jokin esiymmärrys, mikä laajenee tulkinnan avulla (Krause & Kikkala 1996, 117). Aineiston järjestäminen ja sen analysoimisen ero on häilyvän pieni, koska aineiston järjestäminen on jo osa analyysiä. Eli laadullisessa tutkimuksessa tulkintaa tehdään jo tutkimusongelmaa mietittäessä ja koko tutkimusprosessin ajan. (Grönfors 1985, 152.)

13 Aineiston käsittelyssä voidaan käyttää apuna esimerkiksi tutkimusongelmaa, käsitteitä, tutkijan mielikuvitusta tai intuitiota (Hirsjärvi & Hurme 2000, 91). Sisällönanalyysiäkin voi tehdä monella erillä tavalla. Ei ole yhtä ehdottoman oikeaa ja varmaa analyysitapaa. Aloittelevana tutkijana voin kehitellä ja kokeilla itse erilaisia ratkaisutapoja. (Hirsjärvi & Hurme 2000, 82.) Valitsin tutkimukseeni Martti Grönforsin sisällönanalyysin ja käytin sitä osittain. Usein kvalitatiivista tutkimusta tekevä pohtii, miten teemoja synnytetään tai luodaan. Siihen on vaikeaa löytää yksiselitteistä vastausta. Teemojen muodostumisen kriteerit ovat yhteydessä tutkimustehtävään, aineiston laatuun ja myös tutkijan omaan teoreettiseen tietämykseen ja kykyyn käyttää tietoa. (Metsämuuronen 2003, 148.) Valitsin teemoiksi: ajattelun, toiminnot ja tunteet, koska ne olivat yhteydessä tutkimusongelmaan. Haastatteluaineiston keräsin yhdeksältä seniorilta. Yksinäisten joukossa oli viisi senioria ja ei - yksinäisten joukossa neljä senioria. Luin aineistoa useaan kertaan läpi ja merkitsin eri kirjaimilla senioreiden vastauspapereiden sivuun merkinnät: A= ajattelu, B= tunteet, C= toiminnot, Y= yksinäinen ja EY= ei yksinäinen. Tämän jälkeen tein käsitteestä positiivinen asenne silmälasit, eli niiden kautta aloin etsiä vastauksia tutkimusongelmaan; Mikä merkitys on positiivisella asenteella seniorin yksinäisyyskokemukselle? Vastaukset (merkinnät vastauspapereissa) olivat siis niitä tekijöitä, joilla seniorit olivat selviytyneet yksinäisyyskokemuksestaan, koska ajattelu, tunteet ja toiminnot ovat malleja, eli taipumuksia toimia tietylla tavalla ja nämä ovat myös niitä tekijöitä, mitkä muokkaavat positiivista asennetta. Saatuani 60 kappaletta vastauksia tutkimusongelmaan; Mikä merkitys positiivisella asenteella on yksinäisyyskokemukselle?, piti vastaukset pelkistää sanoiksi tai verbeiksi. Vastauksia tuli 60 kappaletta, vaikka vastaajia oli yhdeksän, koska eräät seniorit osasivat nimetä monta positiiviseen asenteeseen vaikuttavaa tekijää. Vastaukset kuvasivat samalla senioreiden selvitymiskeinoja yksinäisyyskokemuksesta.

14 Vastaukset koostuivat toisinaan yksittäisistä sanoista ja verbeistä, mutta myös pitemmistä lauseista. Haastateltavat eivät ilmaisseet samalla tavalla samaa asiaa, mutta pelkistin ne samaa tarkoittavaksi vastaukseksi. Vastaukset olivat siis positiiviseen asenteeseen vaikuttavia tekijöitä, mutta samalla: ajatus-, toiminto-, ja tunteet malleja toimia tietyllä tavalla. Esimerkiksi lauseet: 0XXWDPDQ\VWlYlQ NDQVVD\ULWlPPH UDWNDLVWD RQJHOPDW MD +\YlQ \VWlYlQ NDQVVD YRL SRKWLD NDLNHQODLVLD DVLRLWD, pelkistin vierailut ystävien luona tarkoittavaksi vastaukseksi ja teeman toiminnot alle. Pelkistämisen jälkeen listasin paperille yksinäisten ja ei - yksinäisten senioreiden vastaukset (A,B ja C). Huomioin myös yksinäisten senioreiden vastaukset, koska he olivat tunteneet selviytyneensä yksinäisyyskokemuksessaan jotenkin ja siksi tutkijana uskoin näiden vastausten olevan niitä tekijöitä, joiden avulla he olivat selviytyneet. Piirsin paperille vierekkäin yksinäisten- ja ei - yksinäisten ryhmät ja tein positiivisen asenteen silmälasit kummallekin ryhmälle erikseen. Kirjasin niiden alle senioreiden vastaukset, sillä tutkijana minun oli helpompi nähdä ja vertailla ryhmiä niiden ollessa vierekkäin piirrettyinä paperille. Samalla pystyin analysoimaan vastauksia siten, että yksittäisistä vastauksista tulisi omia luokkia ja samanpiirteisistä vastauksista joko laadullisesti, määrällisesti tai yhdessä syntyisi yläluokkia. Mietin myös jo tässä vaiheessa uuden teeman elämänviisauden syntyä, koska tutkijana koin luettuani vastauksia useaan kertaan, että eräät seniorit olivat saavuttaneet elämänviisauden. Luotin omaan pohdintaan. Tarkastelin siis molempia ryhmiä ja yritin löytää aineistosta esiin nousevia piirteitä, jotka olisivat yhteisiä useammalle vastaajalle. Ei - yksinäisten ryhmän toiminnot teemasta toiminnot korostuivat: työnteko, vierailut ystävien luona, vierailut lasten luona ja muiden ihmisten auttaminen laadullisesti ja määrällisesti. Tutkijana yhdistin nämä vastaukset uudeksi yläluokaksi sosiaalisuus. Muut vastaukset toiminnot teeman alta olivat yksittäisiä ja niin eri tyyppisiä, että niistä syntyi omia luokkia. Nämä luokat olivat omia ainutlaatuisia tekijöitä ja ne täytyi tulkita yksittäisinä tekijöinä. Eli niistä syntyi omia luokkia ja niitä ei voinut yhdistää esimerkiksi määrällisesti yläluokiksi.

15 Ajattelu teeman alta ei - yksinäisten ryhmästä korostui määrällisesti ja laadullisesti vastaukset, mitkä viittasivat myönteisyyteen ja luonteeseen. Niistä syntyi siis yläluokka positiivisuus. Ei - yksinäisten ryhmässä tunteiden teeman alla oli yksittäisiä vastauksia, joten ne oli ymmärrettävä ainutlaatuisina omina luokkina. Ei - yksinäisten ryhmästä teemoista: ajattelu, tunteet ja toiminnot korostuivat laadullisesti ja määrällisesti samantyyppiset vastaukset. Toiminnot teeman alta korostui uusi yläluokka sosiaalisuus. Tunteet teeman alta korostui tyytyväisyys elämää ja- itseä kohtaan. Ajattelu teeman alta korostui positiivisuus. Yhdistin nämä luokat omaksi pääteemaksi elämänviisaus. Tähän päädyin, koska tutkijana ymmärsin sen, että elämänviisaus sisältää kaikki teemat: tunteet, ajattelun ja toiminnot ja ne ovat muokkaamassa elämänviisautta. Pohtijana koin ja tutkijana oivalsin, että muutamat seniorit ei - yksinäisten ryhmästä olivat saavuttaneet elämänviisauden. Vastaukset (teemoihin) tutkimusongelmaan sain ei - yksinäisten senioreiden haastattelupapereista kysymyksellä 0LVWl DVLRLVWD VDDWWH LORD MD WRLYRD HOlPlOOHQQH" ja yksinäisten senioreiden vastaukset sain kyselylomakkeen kysymyksellä 0LNlRQDXWWDQXW WHLWlVHOYL\W\PllQYDLNHLVWDDVLRLVWD" Lopuksi pohdin esiin nousseita uusia yläluokkia: sosiaalisuutta ja positiivisuutta sekä uutta pääteemaa elämänviisautta, ensin erikseen ja sitten suhteessa tutkimusongelmaan. Kirjasin tutkimustulokset ja tein osittain johtopäätökset niistä. Tulosten raportoinnin yhteydessä käytän suoria lainauksia vastauksista, jotka vahvistavat tutkimustuloksia.

16 5. TUTKIMUSTULOKSET 5.1. Positiivisen asenteen merkitys tunteisiin seniorin yksinäisyyskokemuksessa Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että ei - yksinäiset olivat selviytyneet tasapainoisemmin ja useamman tunteen avulla yksinäisyyskokemuksesta kuin yksinäiset eli he olivat pärjänneet joidenkin tunteiden avulla yksinäisyyskokemuksestaan. Nämä tunteet olivat positiiviseen asenteeseen vaikuttavia tekijöitä ja samalla senioreiden selvitymiskeinoja yksinäisyyskokemuksesta. Ei - yksinäiset osasivat nimetä kuusi kuvausta, mitkä osoittivat sen, että kuvaukset olivat olleet tunteina voimavaroja yksinäisyyskokemuksessa. Eräs seniori oli pärjännyt rakkauden tunteen avulla. Eli hänelle oli riittänyt oman miehen rakkaus poistamaan negatiivisen yksinäisyyskokemuksen. Eräs seniori oli kiitollinen elämälle. Kiitollisuus elämälle riitti poistamaan yksinäisyyskokemuksen. Kahdelle seniorille oli nöyryys se tekijä, mikä kannatteli heitä, vaikka he olivat joskus tunteneet yksinäisyyttä. $ONXRQPXWWDORSSXHLROHPLQXQYDOODVVDWl\W\\Q \UW\lORSXQHGHVVl 1 \U\\VHOlPlQHGHVVlYDLNNDNXROLVLQQLLQVHROLVLVLWWHQWDKWR Myös tasapaino- ja tyytyväisyys omaan olemassaoloon riittivät tunnetasolla poistamaan negatiivisen yksinäisyyskokemuksen. OLVlNVLROHQHOlQ\W Yksinäisillä senioreilla ei ollut tunnetasolla niin paljoa kuvauksia ja vaihtoehtoja kuin ei - yksinäisillä. Ainoastaan kaksi yksinäistä senioria osasi kuvata tunteita voimavaroina yksinäisyyskokemukselle. Kiitollisuus ja nöyryys olivat ne voimavarat.

17 5.2. Positiivisen asenteen merkitys ajatteluun seniorin yksinäisyyskokemuksessa Tutkimustulokset osoittivat selvästi eron ei - yksinäisten ja yksinäisten senioreiden selvitymisen ajattelun avulla yksinäisyyskokemuksesta. Ainoastaan kaksi senioria yksinäisten ryhmästä koki luonteensa olevan positiivisen. Ei - yksinäisten kuvauksista näkyi selkeästi luonteen positiivisuus ja elämää kohtaan koettu vireys. Ei - yksinäiset seniorit osasivat kertoa 15 kuvausta, mitkä kertoivat siitä, että he olivat pärjänneet positiivisen luonteen ja elämää kohtaa koetun vireyden eli ajatteluun pohjautuvan asenteen avulla yksinäisyyskokemuksesta. Muita tekijöitä olivat esimerkiksi huumorintaju, anteeksianto ja sisu.,vwxqexvvlvvdwxqwrvduyhws\vw\vvlnrvndvlhoolyrlwdydwdvdpdqw\\sslvlllkplvll 7DKGRQVHXUDWDWYVWlXXWLVHWMDPXXWDNLQRKMHOPDD.XXQWHOHQUDGLRWDNXQHLROHPXLWDLKPLVLl 2OHQS\UNLQ\WVHXUDDPDDQSROLWLLNNDD <ULWlQDLQDDMDWHOODSRVLWLLYLVHVWL 2OHQHOlPlQP\ QWHLQHQ 2OHQRSWLPLVWL 2OHQKDVVX 5.3. Positiivisen asenteen merkitys toimintoihin seniorin yksinäisyyskokemuksessa Tutkimustulokset osoittivat selkeästi (määrällisesti) eron ei - yksinäisten ja yksinäisten senioreiden toimintojen määrässä. Samalla ei - yksinäisten kuvaukset toimintojen merkityksestä kuvasivat heidän positiivista olemustaan. Yksinäiset osasivat kuvailla kuusi toimintoa, mitkä auttoivat helpottamaan yksinäisyyskokemusta. Toiminnat olivat lähes aina kuitenkin yksin tekemistä: kortinpeluuta (pasianssi), lukemista, kirjoittamista, puhelimessa puhumista ja yksin matkustamista.

18 Ei - yksinäiset osasivat mainita 29 kappaletta toimintoa, millä he olivat selviytyneet yksinäisyyskokemuksesta. Huomattavaa oli sosiaalisuus toiminnoissa mutta myös yhden- tai muutaman pitkän ystävyyssuhteen merkitys korostui. Seniorille riitti yksikin ystävä siihen, että hän ei tuntenut yksinäisyyttä negatiivisena asiana. (LPLQXOODWDUYLWVHROODNRNRDMDQMRWDLQWHNHPLVWlWDLMRNXOlKHOOlULLWWllVHWLHWRHWWlRQ \VWlYl 7LHGlQ HWWl K\YlQ \VWlYlQ NDQVVD YRLQ SRKWLD NDLNHQODLVLD DVLRLWDHL VH PllUl YDDQ ODDWX 6DDQLORDMDWRLYRDHOlPlOOHQLQDXUXVWDNRXOXNDYHULQNDQVVD W\NNllQSXKXDNDLNLVWDDVLRLVWD\VWlYlQNDQVVD HOlPlQNDWVRPXVDVLRLVWDNHVNXVWHOXNROOHJRMHQMD\VWlYLHQNDQVVDRQWlUNHll Huomattava tutkimustulos oli se asia, että yksinäiset seniorit osasivat pohtia ja kaivata aitoa ystävyyssuhdetta. Tämä osoitti sen, että seniori - ikäinenkin pystyy vielä eheytymään ja saavuttamaan elämänviisauden, mikä onkin elämänkaarellinen tehtävä. 7XQWXXVLOWlHWWlPLQXOWDSXXWWXXV\GlQ\VWlYlQ\WRQOLLNDDSLQQDOOLVWDSXKHWWD Vastauksellaan seniori kuvasi siis sitä, miten hän kaipaa aitoa ystävyyttä. Ei - yksinäisten vierailut lasten luona, muiden ihmisten auttaminen ja työnteko olivat sosiaalisia toimintoja ja näissä kuvauksissa korostui lähimmäisenrakkaus. <VWlYLHQK\YLQYRLQWLRQWlUNHll 6HSLULVWllHWWlNl\PPHODVWHQOXRQD $XWDQQDDSXULQURXYDD

19 5.4. Positiivisen asenteen merkitys elämänviisaudelle seniorin yksinäisyyskokemuksessa Tutkimustuloksista ilmeni se asia, että ne seniorit, jotka eivät kokeneet yksinäisyyttä negatiivisena asiana, osasivat ilmankin toimintoja elää ehjää- ja tyydyttävää elämää. He olivat selvästi saavuttaneet tasapainon elämälleen. Positiivinen asenne sen kaikkine osaalueineen: tunteet, ajattelu ja toiminnot kulkivat käsikädessä ja näin elämänviisaudesta oli tullut se tekijä, mikä poisti negatiivisen yksinäisyyskokemuksen. Eräs seniori asui yksin ja hänellä oli ollut paljon vastoinkäymisiä elämässään. Lisäksi hän oli asunut ulkosaaristossa karuissa olosuhteissa lähes koko elämän. Hän koki kuitenkin olevansa ei - yksinäinen ja onnellinen. 6DDQ LORD MD WRLYRD HOlPlOOHQL YDLNHDVWD ODSVXXGHVWD W\\W\YlLV\\GHVWl HOlPllQL MD W\ K QLK\YlVWl\VWlYlVWlLVRVLVNRQNDQVVDVHLNNDLOXLVWDMDK\YlVWlSHUKHHVWl7DLYDDQLVlOOH NLLWRV/LVlNVLRPDQPLHKHQ\VWlY\\GHVWlMDVLLWlLORQWXQWHHVWDPLWlWXQQHQKlQWlNRKWDDQ /LVlNVLROHQHOlQ\W Tutkimustuloksista ilmeni myös se asia, että yksinäiset seniorit osasivat kaivata eheyttä elämäänsä ja sen takia he voivat vielä seniori - ikäisenäkin kypsyä saavuttamaan elämänkaarellisen tehtävän: elämänviisauden. Eräs yksinäinen seniori tiesi mistä elämänviisaudessa on kyse. 0LHOHVWlQL YDQKXXGHQ SLWlLVL SRKMDXWXD VRVLDDOLVHHQ HOlPllQ PXVLLNNLLQ KDUUDVWXNVLLQ OXRSXPLVHHQULHPXXQMDUDNNDXWHHQ

20 6. TUTKIMUKSEN EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Hirsjärven & Hurmeen (2000, 184) mukaan tutkimuksen teossa voidaan puhua laaduntarkkailusta. Jo tutkimuksen valinta on eettinen ratkaisu. Samoin tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu on eettistä ja tutkija välttää tutkimustyössä epärehellisyyttä tutkimuksen kaikissa vaiheissa. (Hirsjärvi ym. 2003, 213.) Ihmisiin kohdistuvissa tutkimuksissa mainitaan tärkeimpinä eettisinä periaatteina informointiin perustuva suostumus, luottamuksellisuus, seuraukset ja yksilöllisyys. Onkin erityisen tärkeää miten tutkimukseen osallistuneiden suostumus hankitaan, mitä tietoa tutkittavat saavat itse tutkimuksesta ja mitä hyötyä osallistumiseen sisältyy. (Hirsjärvi 2000, 20, 213 215.) Kerroin puhelimessa haastateltaville sen asian, että talon johtaja oli ehdottanut säännöllisesti kokoontuvan ryhmän perustamista myöhemmin alkavaksi. Ryhmässä keskusteltaisiin esimerkiksi yksinäisyydestä. Tällä tavalla tutkimukseen osallistuvien senioreiden ääni tulisi kuulluksi. Minulla on pitkä työhistoria hoitoalalta, missä eettisyys on muodostunut yhdeksi peruslähtökohdaksi kaikkeen työskentelyyn. Tämän tutkimuksen tärkein eettinen kysymys oli tutkittavien anonymiteetin säilyminen. Soinisen mukaan tutkittavalla on oikeus pysyä tuntemattomana, oikeus salassapitoon, oikeus luottamuksellisuuteen sekä oikeus odottaa tutkijalta vastuuntuntoa (Soininen 1995, 129-130). Vastaajien nimiä ei mainittu tutkimuksen vaiheessa ja haastattelu oli vapaaehtoista. Aineiston keräämisessä huomioitiin lähimmäisrakkaus ja sen myötä luottamuksellisuus. Kyselylomakkeen vastaukset palautettiin postilaatikkoon. Materiaali talletettiin säilöön ja kun työ valmistuu hävitetään kyselylomakkeet ja kirjoitetut haastattelutulokset polttamalla. Eräs eettinen pulma piti ratkaista eli miten paljon muuta asiaa saisin kuulla haastattelutilanteessa, kuin varsinaista tutkittavaa materiaalia. Olisi mahdollista, että haastattelutilanteessa olisi tullut ilmi esimerkiksi jokin sairaus, josta seniori ei ollut puhunut hoitajille. Eli tavallaan minusta olisi tullut uskottu ihminen. Siksi tutkijan tulee muistaa myös

21 se, että eettisyys näkyy kriittisenä asenteena vallitsevia käytäntöjä ja tarjottuja tietoja kohtaan (Kainulainen, Gothoni & Pesonen 2002, 13). Olin neutraali avoimessa keskustelussa haastattelutilanteessa. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta kohentaa tutkijan tarkka selostus tutkimuksen toteuttamisesta. Tarkkuus koskee tutkimuksen kaikkia vaiheita. Aineiston tuottamisen olosuhteet olisi kerrottava selvästi ja totuudenmukaisesti. Esimerkiksi haastattelu tutkimuksessa kerrotaan olosuhteista ja paikoista, joissa aineistot kerättiin. (Hirsjärvi ym.2003, 214.) Analyysin luotettavuutta arvioin jatkuvasti prosessin aikana. Hirsjärven (2000, 214) mukaan laadullisen tutkimuksen luotettavuutta lisää se, jos tutkija on tehnyt tarkan kuvauksen tutkimusprosessin kulusta (Hirsjärvi 2000, 214). Olenkin selittänyt tutkimuksen prosessinkulun tutkimuksen aiheen valinnasta raportointiin asti. Erätuulen (1994, 98) mukaan tarkasteltaessa tulosten luotettavuutta on todennettavissa kaksi seikkaa: miten hyvin saadut tulokset vastaavat todellisuutta ja ovatko käytetyt menetelmät oikeita juuri tähän tutkimukseen. (Erätuuli 1994, 98.) Tutkimuksen luotettavuutta lisäsin siten, että käytin suoria lainauksia tutkimustuloksissa. Helakorpi (1999, 71) toteaa, että suoritettava tutkimus on luotettava, koska suora lainaus vastaa todellisuutta (Helakorpi 1999, 71). Koko tutkimustulokseen vaikutti se, että kahdeksan yksinäistä senioria eivät halunneet lisähaastattelua. Heidän äänensä jäi siis kuulematta.

22 7. JOHTOPÄÄTÖKSET JA POHDINTA Martti Grönforsin mukaan johtopäätöksiä ei voi tehdä suoraan tutkimustuloksista, vaan niihin täytyy sisällyttää pohdintaa koko tutkimuksen ajan. Tutkimus osoitti sen, että yksinäiset olivat selviytyneet toimintojen kanssa yksinäisyyskokemuksissaan. Lisäksi tutkimus osoitti sen, että ei - yksinäiset eivät tarvinneet toimintoja siinä mielessä, että yksinäisyys olisi helpompaa kestää vaan he olivat löytäneet muuten tasapainon elämälleen ja näin yksinäisyyskokemus ei haitannut heitä. Muutamat ei-yksinäiset seniorit olivat saavuttaneet elämänkaarellisen tehtävän elämänviisauden. Tuloksiin perustuen voidaan siis esittää seuraavat johtopäätökset: Yksinäiset pärjäävät yksinäisyydessään parhaiten toimintojen kanssa. Ajattelun- ja tunteiden tasolla he eivät ole vielä saavuttaneet elämänkaarellista elämänviisautta ja siksi he kokevat yksinäisyyskokemuksen negatiivisena. Ei - yksinäiset eivät tarvitse toimintoja yksinäisyyskokemuksen häviämiseen. Elämästä osataan nauttia muutenkin. Työ, luonto, lapset ja ystävät tuottavat nautintoa seniorin elämään. Sosiaalisuus on ajattelun- ja tunteiden tasollakin eheyttävää. Sosiaalisuus voi perustua yhteenkin ystävään. Yhdenkin ystävän olemassa olo riittää poistamaan yksinäisyyskokemuksen. Ystävyys tuottaa iloa, aitouden tunnetta ja syvällisyyttä suhteeseen. Ystävyys luo luottamusta. Ystävyyssuhteen täytyy olla pitkä. Tutkimus osoitti, että seniorin elämänkaaren tuloksena voi syntyä elämänviisaus ja sen myötä eheyden tunne Eheys merkitsee seniorin elämässä elävyyttä ja mielenkiintoa elämää kohtaan. Jännitteet stimuloivat myös seniori ikäistä. Ne tuovat uutta virtaa hänen elämäänsä. Positiivinen asenne vaikuttaa elämään sitä rikastuttaen ja tasapainottaen, vaikka seniori olisikin yksin. Positiivinen asenne voittaa tunteen tasolla yksinäisyys kokemuksen.

23 Seniori voi olla yksin, mutta ei yksinäinen eli yksinäisyyskokemus on eri asia kuin yksin oleminen. Läpieletty ja työstetty seniori- ikä tuottaa siis perusvoimaksi viisauden. Positiivinen asenne, sen kaikkine osa-alueineen vaikuttaa elämänviisauden kasvuun. Tämän asenteen avulla seniori tulee toimeen paremmin yksinäisyyden kanssa. Hän on mieleltään tasapainoinen, vaikka olisikin yksinäinen. Hän sopeutuu omaan elettyyn elämänsä ja toisinaan yksinoloon. Lohduttavaa on se tieto, että positiivinen asenne on muokattavissa vielä seniori - ikäisenäkin ja seniori voi saavuttaa elämänviisauden. Samalla hän voi elää vitaalista elämää, mikä rikastuttaa hänen elämäänsä tunnetasolla. Tutkimuksesta saatavaa kokemukseen- ja tunteisiin pohjautuvaa aineistoa voidaan käyttää hyödyksi Saga Senioritalossa. Hoitohenkilökunnan todellisella läsnäololla ja aidolla kuuntelemisella seniorin yksinäisyys voidaan huomata. Tutkimuksesta saatua tietoa voi myös hyödyntää esimerkiksi seurakunnan diakoniatyöntekijä, joka käy Saga Seniorikeskuksessa. Hän voi keskustella syvällisemmin yksinäisten kanssa ja samalla aito ystävyyssuhde voi kasvattaa senioreiden eheyden tunnetta. Tosiasiahan on, että hoitohenkilökunnalla ei ole aikaa ja toisinaan mielenkiintoa keskustella senioreiden kanssa syvällisesti yksinäisyydestä. Diakoniatyöntekijällä voi olla ammattillisesti annettavaa senioreille, kun keskustellaan yksinäisyydestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, esimerkiksi positiivisen asenteen merkityksestä seniorin yksinäisyyskokemukselle. Diakoniatyöntekijä joutuu työssään kohtaamaan paljon myös yksinäisyyttä ja hän osaa kohdata lähimmäisen keskustellen ja kuunnellen. Hän antaa ehkä toivon- ja ystävyyssuhteen aitouden tunteen seniorelle, koska hänellä on aikaa ja mielenkiintoa kohdata seniorit yksilöinä ja ainutlaatuisina henkilöinä. Tutkijana koin tämän työn tekemisen mielenkiintoiseksi ja haastavaksi. Siihen vaikutti paljon se asia, että sain mahdollisuuden haastatella senioreita heidän kotonaan ja näin tutustua heihin paremmin ja ymmärtää heidän yksinäisyyskokemustaan syvällisemmin. Tutkimusongelma oli laaja- ja monivivahteinen kokonaisuus, kuten elämä itse ja

24 tutkimusongelman ymmärtäminen vaati paljon energiaa ja ymmärrystä, jotta seniorit tulivat oikein kohdatuiksi ja heidän yksinäisyyskokemuksensa oikein ymmärretyiksi. Tutkimustulosten paperille kirjaaminen oli hankalaa, koska pohtijana minun oli helppo analysoida vastaukset mielessäni, mutta vastausten kirjaaminen paperille oli aikaa vievää. Lisäksi tutkimustyöni edetessä huomasin sen, että olin tehnyt ylimääräisiä kysymyksiä kyselylomakkeeseen, minkä jaoin kaikille senioreille. Monipuoliset- ja useat kysymykset auttoivat kuitenkin tutkimustyötäni, koska pystyin jo tutkimuksen alkuvaiheessa teemoittelemaan tutkimusta ja näin hyödyntämään kyselylomaketta. Kyselylomakkeen kysymys Mikä on auttanut teitä selvitymään vaikeista asioista?, auttoi minua tutkimaan yksinäisten ryhmää. Haastattelun lisäksi tällä kyselylomakkeen kysymyksellä sain todelliset vastaukset myös yksinäisiltä. Lisäksi kyselylomakkeen ylimääräiset kysymykset antoivat pohdinta-ainesta. Tutkimusta tehdessäni heräsi ajatus siitä, että tutkimuksen pohjalta olisi mielenkiintoista kokoontua ryhmänä muutaman kerran niiden senioreiden kanssa, jotka halusivat ääneen kertoa yksinäisyyskokemuksesta. Tähän ryhmän muodostamiseen kannusti myös talon johtaja, Anne simola. Keväällä 2005 hän ottikin yhteyttä minuun ja kertoi Vanhustyön keskusliiton syksyllä 2005 käynnistyvästä Yhdessä elämyksiä arkeen projektista (liite 5 ). Siinä on mukana neljä palvelutaloa ja yksi ryhmäkoti. Projekti on taide- ja kulttuuripainoitteinen ikääntyneiden toimintakykyä tukeva projekti, missä yhtenä aiheena on ikääntyneiden yksinäisyys. Tutkimukseni on näin osa projektia ja toimii Saga Seniorikeskuksen senioreiden ehdoilla. Opinnäytetyöhöni liittyvä projekti herätti mielenkiintoa ja sain visiosta uutta energiaa. Positiivisen asenteen merkityksen ymmärtäminen kasvatti minua ihmisenä ja ammattillisesti hoitajana työssäni seniori- ikäisten parissa. Mielestäni lisätutkimukseksi nousi esiin miesten positiivisen asenteen merkitys yksinäisyyskokemukselle, sillä nyt työni käsitteli ainoastaan naisia. Yksinäisten seniori ikäisten miesten osuus palvelutalossa on lisääntymässä ja siksi olisi tärkeää tavoittaa myös heidät. Lisäksi jäin miettimään sitä, mikä merkitys toiminnoilla oli loppujen lopuksi ei - yksinäisille. Toiminnot perustuivat paljon lähimmäisenrakkauteen ja

25 antamiseen. Tämän takia ajattelin, että uskolla johonkin korkeampaan olisi yhteys tähän toimintojen synnytämään positiiviseen eheyden tunteeseen, asenteeseen? Tämän pohjalta olisi aihetta lisätutkimukselle.

26 8. LÄHTEET Aalto, K, Esko M & Virtaniemi M - P. 1997. Sielunhoidon käsikirja. Porvoo: WSOY. Erätuuli, M. 1994. Kvantitatiiviset tutkimusmenetelmät ihmistieteessä. Helsinki: Kirjayhtymä. Grönfors, M. 1985. Kvalitatiiviset kenttätyö menetelmät. Juva: WSOY. Heikkilä, M. 2000. Vanhus arvoonsa. Turun Henrikinseurakunnan vuoden 1999 vanhustyön projektin loppuraportti. Heikkilä, T. 1999. Tilastollinen tutkimus. 2. uudistettu painos. Helsinki: Edita. Heinonen, J. 1998. Senioriteetti voimavarana. Tampere: Tammer - Paino Oy. Helakorpi, S. 1999. Opinnäytetyö ja tutkimustoiminta ammattikorkeakoulussa. Opettajakorkeakoulun julkaisuja D: 118. Hämeenlinna. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulu. Hirsjärvi, S & Hurme H. 2000. Tutkimushaastattelu, Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S, Remes P & Sajavaara P. 2003. Tutki ja kirjoita. Vantaa: Dark Oy, 151-155. Janhonen, S & Nikkonen M. 2001. Laadulliset tutkimusmenetelmät hoitotieteessä. Helsinki: WSOY. Kainulainen, S, Gothoni R & Pesonen M. 2002. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä. Helsinki: Multiprint Oy.

27 Kakkuri Knuutila, M-L. 1998. Argumentti ja kritiikki. Tampere: Tammer- Paino Oy. Krause, K & Kiikala, I. 1996. Hoitotieteellisen tutkimuksen peruskysymyksiä. Tampere: Kirjayhtyma Oy. Krons, M. 2003. Seniorin Opas. Hämeenlinna: Karisto Oy. Lahti, P. 1993. Elämisen taito. Porvoo: Wsoy. Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. painos Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Ruissalo Säätiö 2004. Esite. Turku. Ruissalo Säätiö. 2002. Toimintakertomus. Turku. Routasalo, P, Pitkälä K, Savikko N & Tilvis R. 2003. Ikääntyneiden yksinäisyys. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino. Soininen, M. 1995. Tieteellisen tutkimuksen perusteet. Turku: Turun yliopisto. Spectrum tietokeskus 1987. I osa A Bok. Porvoo: WSOY. Teinonen, T, Vahlberg T, Isoaho R & Kivelä S - L. 6 /2004. Terveydenhuoltotukimus: Uskonnollisuuden ja terveyden yhteydet iäkkäillä. Suomen Lääkärilehti. Tutkiva ammattikäytäntö. Opas opinnäytetöitä varten. 2000. Helsinki: Diakonia- ammattikorkeakoulu. Valpola, V. 2000. Suuri sivistyssanakirja. Juva: WS Bookwell Oy.

Vilkko Riihelä, A. 1999. Psyyke/ Psykologinen käsikirja. Porvoo: WSOY. 28

Ei yksinäisten haastattelurunko Liite 3.. 1. Mistä asioista saatte iloa ja toivoa elämällenne? 2. Tunsitteko mahdollista yksinäisyyttä, jos teillä ei olisi ystäviä tai lemmikkieläimiä? 3. Mitä teille merkitsee vuorovaikutus ja läheisyys ihmisten kanssa? 4. Oletteko koskaan tuntenut yksinäisyyttä elämänkaarenne aikana? 5. Tarvitseeko teillä olla koko ajan tekemistä, jotta ette tunne yksinäisyyttä? 6. Puhutteko jonkun kanssa, kun teillä on paha olla, vai pohditteko mielummin itse asioita? 7. Mistä luulette senioreiden yksinäisyyden johtuvan? 8. Osaatteko antaa anteeksi? 9. Oletteko mielestänne optimisti tai pessimisti? Kiitos! lämmöllä/ Satu

Yksinäisten haastattelurunko Liite 4. 1. Osaatteko kuvailla, miltä yksinäisyys tuntuu? 2. Oletteko mahdollisesti ollut myös lapsena/ nuorena yksinäinen? 3. Mistä luulette yksinäisyyden johtuvan? 4. Mikä teidän mahdollinen elämänohjeenne on? 5. Mitä voisitte tehdä, että yksinäisyys vähenisi? 6. Mitä muut voisivat tehdä, että yksinäisyys vähenisi? 7. Oletteko mielestänne optimisti tai pessimisti? 8. Koetteko katkeruutta elämälle? 9. Onko teidän vaikea antaa anteeksi? Kiitos! lämmöllä/ Satu