Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg. Vaikea antisosiaalinen kehitys lapsuudesta nuoruuteen

Samankaltaiset tiedostot
Käytöshäiriöt nuorella MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät. #lastensuojelupäivät2018 #tasavertainenarki

Paha, hullu vai normaali? Riittakerttu Kaltiala-Heino Professori, vastuualuejohtaja TaY lääketieteen laitos TAYS nuorisopsykiatrian vastuualue

Nuoruusikä ja psykopatia

Suomalaisten mielenterveys

Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto

Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

Kiltistä koululaisesta vankilan asiakkaaksi Mitä olisi tehtävissä nuorten pitämiseksi kaidalla tiellä matkalla aikuisuuteen?

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Nuoruusikäisen mielentilatutkimus, milloin ja miten?

Vahingoittavaan seksuaalikäyttäytymiseen syyllistyvät nuoret

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

PUHUKAA ADHD:STÄ ADHD

Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

Lasten käytöshäiriöt ja tutkitut hoitomenetelmät

Lasten häiriökäyttäytyminen

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

ADHD:n Käypä hoito suositus Matkalla aikuisuuteen nuorten ADHD:n erityispiirteitä

Persoonallisuushäiriö ja pahuus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

Koulukodin jälkeen seurantatutkimuksen tuloksia

Psykoositietoisuustapahtuma

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN KÄYPÄ HOITO- SUOSITUS. Anita Puustjärvi Lastenpsykiatrian oyl, linjajohtaja, KYS

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1986 ja ADHD

Traumat ja traumatisoituminen

Liikenneturvallisuus tutkijalautakuntatyön psykologin näkökulmasta

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Kylmä ja tunteeton onko lapsilla psykopatiapiirteitä?

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Lasten ja nuorten käytöshäiriöt- ehkäisevä näkökulma

ADHD ja muut neuropsykiatriset häiriöt, kaltoinkohtelu ja päihteet syrjäytymisen tie?

Esityksen nimi / Tekijä 2

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Psyykkisten rakenteiden kehitys

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Syrjäytymisen ja väkivaltaisuuden biologiset ja psykososiaaliset taustatekijät

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Ihmeelliset vuodet -ohjelmat

NUORTEN VÄKIVALTAISEN KÄYTTÄYTYMISEN ENNALTAEHKÄISEMINEN PERUSKOULUSSA Taru Vihersaari & Veera Nieminen, Juvanpuiston koulu

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

LECTIO PRAECURSORIA. Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulijat!

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Väkivaltaisesti käyttäytyvät tytöt laitosolosuhteissa. Monica Gammelgård Vanhan Vaasan sairaala & Tampereen Yliopisto

NUORI MIES RIKOKSENTEKIJÄNÄ

Sisällys. Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa Psykologiset selitysmallit... 29

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Hullut ja häiriöiset? Psykiatrisoitumisen lyhyt historia. Sanna Tirkkonen Helsingin yliopisto

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

ALKOHOLI JA HENKINEN HYVINVOINTI

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi Minna Savolainen, THL

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa Psykologi Hanna Böhme

Kaltoinkohdellun lapsen oireet ja ongelmat nuoruusiässä

KASKI Työvalmennus Joensuu Ad(h)d. Valtone -hanke Niskakatu Joensuu p

Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys

Autismikirjon ja ADHD:n esiintyvyys rikostaustaisissa

LENE-menetelmä koulun alkuvaiheen pulmien ennakoinnissa. Riitta Valtonen

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Murrosikäisen kehitys

Lapsuuden laatu ja syrjäytyminen: yhteiskuntaa jäsentymisen prosessi ja sen tukeminen

Sisällys. Johdanto Rikollisuuden selityksiä Rikollisuuden muotoja Esipuhe...11

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

RISKIARVIOON POHJAUTUVA

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja Perjantaiyliopisto

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Transkriptio:

Oikeuspsykiatrian professori Nina Lindberg Vaikea antisosiaalinen kehitys lapsuudesta nuoruuteen

KÄYTÖSHÄIRIÖ pitkäaikainen ja laaja-alainen toisten oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä yhteisön laeista, normeista ja säännöistä piittaamaton käytös, joka heikentää nuoren toimintakykyä merkittävästi (APA, 1994) Esiintyvyys: n. 5-10 % nuoruusikäisessä yleisväestössä rikoksista tuomituista nuorista 70-90% pojat: tytöt: 2:1

DIAGNOSTISET KRITEERIT 1. kiukkukohtaukset 2. riitelee usein aikuisten kanssa 3. uhmaa aikuisen sääntöjä tai pyyntöjä usein 4. ärsyttää toisia tahallaan usein 5. syyttää toisia omista virheistä usein 6. suuttuu herkästi 7. usein vihainen 8. usein ilkeä tai kostonhaluinen 9. valehtelee usein 10. aloittaa usein fyysisiä tappeluita

11. on käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa toisille vakavaa fyysistä vahinkoa* 12. viipyy usein yömyöhään ulkona (<13v.) 13. kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta * 14. kohdistaa eläimiin fyysistä julmuutta 15. tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta * 16. sytyttää tarkoituksella tulipaloja * 17. varastaa tärkeitä tai arvokkaita tavaroita 18. pinnaa usein koulusta(< 13v.) 19. karannut kotoa 20. tekee rikoksen uhria vahingoittaen * 21. pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan * 22. kiusaa ja pelottelee usein toisia 23. tekee murron *

Diagnoosi edellyttää, että edellä kuvatuista oireista ainakin muutamia pitkäkestoisesti käytöshäiriö on heterogeeninen häiriö sisältäen useita alatyyppejä ICD-10 ja DSM-IV: varhain alkava (alle 10 v.) ja nuoruudessa alkava vaikeusaste: lievä- keskivaikea- vaikea ICD-10: perheen sisäinen, epäsosiaalinen (huonot suhteet ikätovereihin), sosiaalinen (kestäviä ystävyyssuhteita)

Uhmakkuushäiriö (F91.3) ICD-10 luokittelee uhmakkuushäiriön käytöshäiriön alatyypiksi, ja usein sitä pidetäänkin eräänlaisena käytöshäiriön lieväasteisena muotona

Diagnostiset kriteerit Vähintään 6 kuukauden ajan kestävä vastahankainen, vihamielinen ja uhmaava käyttäytyminen, jonka aikana vähintään 4 seuraavista kohdista: Menettää usein malttinsa Riitelee usein aikuisten kanssa Esiintyy usein tarkoituksellisen uhmakkaasti ja kieltäytyy suostumasta vanhempien vaatimuksiin ja sääntöihin

Ärsyttää usein tahallaan ihmisiä Syyttää muita virheistään tai huonosta käyttäytymisestään On usein herkkä ja ärsyyntyy helposti On usein vihainen ja pahantuulinen On usein ilkeä ja kostonhimoinen Varsinaisen käytöshäiriön kriteerit eivät täyty

Tunnekylmät piirteet piirteet lapsilla ja nuorilla DSM V (2013): käytöshäiriö tunnekylmin piirtein Kylmä-tunteeton piirteet ennustavat erityisen vakavia käytösongelmia, heikkoa koulumenestystä, ongelmia toverisuhteissa, varhaisia ja vaikeita monipäihdeongelmia, rikollisuutta ja karkailua lastensuojelun sijoituspaikoista Jännityshakuisuus, herkkyys reagoida herkemmin palkitsemiseen kuin rangaistuksiin Vaste perinteisiin lastenpsykiatrisiin/nuorisopsykiatrisiin hoitomuotoihin heikko

Tunnekylmyyden arviointityökaluista PCL-YV (Forth et al., 2003): ns. kultainen standardi Itsearviointilomakkeet: helppoja ja nopeita täyttää, seuloina, enemmän tai vähemmän läpinäkyviä-> ei toimi esim. nuorisorikollisaineistoissa The Antisocial Process Screening Device Self-Report (APSD- SR) (Frick & Hare, 2001) (suomennettu; Laajasalo et al., 2014) The Youth Psychopathic traits Inventory (YPI) (Andershed et al., 2002) (suomennettu; Oshukova et al., 2015) The Inventory of Callous-Unemotional Traits Self-Report (ICU-SR) (Frick, 2004) YPI-mittarin psykometriset omainaisuudet hieman APSD-SRmittaria paremmat (Oshukova et al., 2015)

Psychopathy Check-List - Youth Version (PCL- YV) Impression management (0-1-2) Grandiose sense of self-worth Stimulation seeking Pathological lying Manipulation for personal gain Lack of remorse/guilt Shallow affect Callousness/lack of empathy Parasitic orientation Poor anger control

PCL-YV Impersonal sexual behavior Early problem behavior Lack of goals Impulsivity Irresponsibility Failure to accept responsibility Unstable interpersonal relationships Serious criminal behavior Serious violation of conditional release Criminal versatility

Dikotomiasta piirrejatkumoon Distribution of Hare Psychopathy Checklist-Revised (PCL-R) scores of Finnish arsonists with normal IQ (Thomson et al., submitted)

Juriloo et al. (2014): Psychopathic traits in a representative sample of Finnish male prisoners. Totaalipistemäärä: ka 19.5 (8.05) Faktori I: ka 7.1 (3.70), Faktori II: ka 9.7 (4.80) 17.7% > 27, 12.3% > 30 Lindberg et al. (2009): Psychopathic traits and offender characteristics a nationwide consecutive sample of homicidal male adolescents. Totaalipistemäärä: ka 18.1 (8.73) Faktori I: 5.5 (3.55), Faktori II: 11.4 (5.50) 21.1% > 26, 12.3% > 30

Reaktiivinen ja proaktiivinen väkivaltakäyttäytyminen reaktiota tapahtuneeseen, tapahtuvaan tai tulevaan tapahtumaan impulssikontrollin ongelmat kiihtynyt suuttumus aggressiivinen virhetulkinta suunniteltua välineellistä ei tunnelatausta käsitys aggressiivisen käyttäytymisen oikeutuksesta ja hyödyllisyydestä 26.11.2017 Tähän voidaan hoidolla vaikuttaa Riittakerttu Kaltiala-Heino vastuualuejohtaja, ylilääkäri

Kaat A et al. Factor validity of a proactive and reactive aggression rating scale. J Child Fam Stud 2015; 24: 2734-2744. Reaktiivinen ja proaktiivinen aggressio korreloivat kohtalaisesti (r= 0.42)

ADHD oheissairastavuus Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ICD-10: F92.0 = masennusoireinen käytöshäiriö; F90.1 = hyperkineettinen käytöshäiriö Oppimisen erityisongelmat: lukeminen jne. Suisidaalisuus: suora ja epäsuora itsetuhoisuus (riskikäyttäytyminen, itsestä huolehtimattomuus)

Psykososiaaliset riskitekijät Fyysinen, seksuaalinen ja henkinen hyväksikäyttö Heikko vanhemmuus, jota tyypillisesti kuvaavat sitoutumattomuus, välinpitämättömyys sekä epäjohdonmukainen tai poikkeavan ankara kasvatus Jommankumman tai kummankin biologisen vanhemman antisosiaalinen persoonallisuus ja rikollinen elämäntapa Äidin masennus, äidin nuori ikä Perheen heikko taloudellinen tilanne, matala sosiaaliluokka Antisosiaalinen kaveripiiri

SIKIÖAIKAINEN KEHITYS äidin raskauden aikaisen tupakoinnin on osoitettu lisäävän riskiä lapsen käytöshäiriöongelmille, erityisesti käytöshäiriön varhain alkavaan muotoon äidin raskauden aikainen (1. ja 2. trimester) ravinnon puute liittyy jälkeläisten varhaisaikuisuuden antisosiaaliseen persoonallisuushäiriöön neurological soft signs = epäspesifejä motoristen, sensoristen ja integratiivisten toimintojen häiriöitä, jotka kuvaavat keskushermoston sikiöaikaista kehityshäiriötä sekä uhmakkuushäiriöisillä lapsilla että käytöshäiriöisillä nuorilla

KESKUSHERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA

Rakenteellisia ja metabolisia poikkeavuuksia aivokuorella Alentunut harmaan aineen volyymi sekä otsalohkojen että ohimolohkojen alueilla otsalohko: impulssien ja emootioiden hallinta, sosiaalisten normien mukainen käyttäytyminen, moraalinen järkeily, empatian prosessointi Etuaivokuoren heikentynyt metabolia uhmakkuus- ja käytöshäiriöisillä pojilla verrattuna terveisiin ikävakioituihin poikiin Etuaivokuori on oleellisessa asemassa aggression säätelyssä Sen suoran vaurion on osoitettu aiheuttavan huomattavan antisosiaalisen ja aggressiivisen käyttäytymisen puhkeamisen aikaisemmin tavanomaisesti käyttäytyneillä lapsilla (Raine, 2002)

KESKUSHERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA: AMYGDALA JA HIPPOKAMPUS

Empatiakyky Mantelitumakkeella on merkittävä rooli sekä pelon tunteiden että empatian prosessoinnissa Tunnekylmiä piirteitä omaavilla lapsilla ja nuorilla on raportoitu vaikeuksia tunnistaa sekä pelkoa ja surua ilmentäviä kasvojen ilmeitä että pelkoa ilmaisevia kehonasentoja Kuvantamistutkimuksissa mantelitumakkeen vaste kuviin pelokkaista kasvojenilmeistä on jäänyt merkittävästi heikommaksi kuin terveillä verrokeilla Empaattinen vaste toisen tuntemalle kivulle heikentynyt

KESKUSHERMOSTON RAKENNE JA TOIMINTA: VALKEA AINE aivojen valkea aine muodostuu isoista myelinivaipan ympäröimistä aksonikimpuista, jotka yhdistävät eri aivoalueita toisiinsa eri aivoalueet kommunikoivat keskenään valkeiden radastojen kautta muodostaen neuraalisia piirejä kuvautuu DTI-tekniikalla (diffuusiotensorikuvantaminen, diffusion tensor imaging) uhmakkuus- ja käytöshäiriöisillä lapsilla ja nuorilla myelinisaation häiriö ohimolohkoja ja etuaivokuorta yhdistävässä radastossa saattaa viitata siihen, että toiminnanohjauksen, muistin ja tunne-elämän integraatio ei toimi normaalisti

Neurokemia Serotoniini: impulsiivinen/reaktiivinen aggressio Kortisoni: tunnekylmyys, proaktiivinen aggressio Testosteroni: impulsiivinen/reaktiivinen aggressio

Vireystila Haren vireystilahypoteesi (the low-arousal theory): psykopaattinen yksilö toisaalta reagoi keskivertoa heikommin ärsykkeille, jotka ovat jännittäviä, pelottavia tai ahdistavia ja toisaalta tarvitsee intensiteetiltään keskivertoa voimakkaampia ärsykkeitä nostaakseen vireystasoaan Käytöshäiriöisillä lapsilla ja nuorilla, erityisesti tunnekylmiä piirteitä omaavilla vaikeuksia ylläpitää normaalia päiväaikaista vireystilaa Autonomisen hermoston poikkeavaa vireystilaa ilmentävät puolestaan hidas leposyke ja poikkeava ihon sähkönjohtokyky

Popma et al., Psychoneuroendocrinology 2006

. Caspi et al. Role of Genotype in the Cycle of Violence in Maltreated Children. Science 2002: 297: 851-855

Ennusteesta Riski sairastua muihin mielenterveyshäiriöihin: mielialahäiriöt, ahdistuneisuushäiriöt, PTSD, persoonallisuuden epävakaus päihdehäiriöt (Cloninger II alkoholismi)-> alkoholisairaudet, alkoholikuolemat noin 30-40 % käytöshäiriöisistä nuorista täyttää aikuisiässä antisosiaalisen persoonallisuushäiriön diagnostiset kriteerit Riski ajautua rikolliseen elämäntapaan-> vankila Somaattiset terveysongelmat Heikko psykososiaalinen ja taloudellinen selviytyminen

teiniäitiys, heikot vanhemmuustaidot -> seuraava sukupolvi Kuolleisuus: itsemurhat, tapaturmat, henkirikokset, mutta myös kuolleisuus somaattisiin sairauksiin kohonnut työkyvyttömyys/-haluttomuus antisosiaalinen käyttäytyminen vähenee iän myötä, 40 v.->

ANTISOSIAALINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ: ICD-10 (F60.2) A. täyttää persoonallisuushäiriön yleiset kriteerit B. Vähintään kolme seuraavista: 1. paatunut välinpitämättömyys toisten tunteita kohtaan 2. jatkuva ja karkea vastuuttomuus ja välinpitämättömyys sosiaalisia normeja, sääntöjä ja velvoitteita kohtaan 3. vaikeus ylläpitää kestäviä ihmissuhteita, vaikkakaan ei vaikeutta luoda niitä

4. turhautumien sietokyky on alhainen samoin kuin aggressiivisen ja väkivaltaisen käyttäytymisen kynnys 5. kyvyttömyys tuntea syyllisyyttä tai ottaa opiksi epämiellyttävistä kokemuksista, erityisesti rangaistuksista 6. taipumus moittia muita tai puolustella kaunistelevin järkeistyksin omaa käytöstä, joka on johtanut selkkaukseen yhteiskunnan kanssa

ANTISOSIAALINEN PERSOONALLISUUSHÄIRIÖ: DSM-IV & V A. laaja-alainen käyttäytymistapa, joka ei ota huomioon toisia ja loukkaa heidän oikeuksiaan ja esiintyy vähintään kolmella seuraavista tavoista: 1. epäonnistuminen sosiaalisiin normeihin sopeutumisessa liittyen lainvastaiseen käyttäytymiseen, joka ilmenee toistuvina pidätyksiin johtavina tekoina 2. vilpillisyys, joka ilmenee toistuvana valehteluna, väärällä nimellä esiintymisenä tai toisten petkuttamisena hyötytarkoituksessa tai huvikseen

3. impulsiivisuus tai kyvyttömyys suunnitella asioita etukäteen 4. ärtyisyys ja aggressiivisuus, joka ilmenee toistuvina tappeluina tai päällekarkauksina 5. piittaamattomuus omasta ja muiden turvallisuudesta 6. Jatkuva vastuuttomuus, joka ilmenee toistuvana töiden ja taloudellisten velvollisuuksien laiminlyömisenä

7. katumattomuus, joka ilmenee välinpitämättömyytenä toisille aiheutetuista vahingoista tai rationalisaationa B. henkilö on vähintään 18-vuotias C. käytöshäiriö ennen 15 vuoden ikää D. antisosiaalista käyttäytymistä ei esiinny ainoastaan skitsofrenian tai maanisen jakson aikana

PREVALENSSI antisosiaalinen persoonallisuushäiriö: esiintyvyys yleisväestössä n. 3%, vankilaaineistoissa n. 70% miehet : naiset 2:1 7:1 psykopatia: esiintyvyys yleisväestössä n.1%, vankila-aineistoissa n.15-20%

Table 1. Mortality of pretrial juvenile delinquents and their age-, place of birth- and gender-matched controls during the follow-up. Delinque nts Controls OR Cl 95% p All n= 606 n= 2424 Deaths total (n,%) 134 (22.1) 82 (3.4) 8.11 6.05-10.90 <0.001 Natural 23 (3.8) 36 (1.5) 2.62 1.54-4.45 <0.001 Unnatural 107 (17.6) 42 (1.7) 12.2 8.40-17.60 <0.001 Unclear 4 (0.7) 4 (0.2) 4.02 1.00-16.10 0.03 Lindberg et al. CAPMH, 2017

Väkivalta vs. ei-väkivaltarikollisuus Criminal history OR CI 95% p Violent 121/506 (23.9) 2.01 1.14-3.57 0.009 Non-violent 13/100 (13.0) ref

Lindberg et al. European Psychiatry, 2017 Skitsofreniaan sairastuminen