Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM2015-00413 RO Fallenius Sanna-Helena(MMM) 18.05.2015 Viite Asia Epävirallinen maatalous- ja kalastusneuvoston kokous, Riika 31.5.-2.6.2015 Kokouksen aihe: Luonnonmukainen tuotanto: Kestävyys, kasvu ja kuluttajien toiveet ennen ja jälkeen 2020
Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2015-00405 RO Ruuskanen Ritva 13.05.2015 2(6) Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Riika, 31.5.-2.6.2015 Luonnonmukainen tuotanto: Kestävyys, kasvu ja kuluttajien toiveet ennen ja jälkeen 2020 Kokous Epävirallinen maatalousministerikokous 31.05.2015-02.06.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Asiasta keskustellaan 31.5.-2.6.2015 pidettävässä epävirallisessa maatalousministerikokouksessa puheenjohtajavaltion laatiman tausta-asiakirjan pohjalta. Suomen kanta puheenjohtajavaltion keskustelun pohjaksi tausta-asiakirjassa 8493/15 esittämään kahteen kysymykseen: 1. Mitkä olemassa olevista politiikkainstrumenteista ovat olleet menestyksekkäitä haasteiden kohtaamisessa ja miksi? Suomessa luomutuotannon laajentumisessa keskeisenä edistäjänä on ollut EU:n II-pilarin mukainen luomutuki. Aiemmilla ohjelmakausilla se sisältyi maaseutuohjelmaan osana ympäristötukijärjestelmää. Nykyisellä ohjelmakaudella se on oma korvausjärjestelmänsä. Ilman tukijärjestelmää olisi ollut mahdotonta laajentaa luomutuotantoa nykymittoihin, koska markkinoilta tuskin olisi saatu riittävää kompensaatiota tavanomaista tuotantoa korkeammille tuotantokustannuksille. Erityisesti luonnonmukaisen kotieläintuotannossa EU:n yhteisen lainsäädännön ja EU-tukijärjestelmien kehitys on ollut tärkeää. 2. Mitä haasteiden kohtaamiseksi EU:n ja kansainvälisellä tasolla tulisi tehdä tulevaisuuden politiikkainstrumenttien suhteen? Merkittävän esteen luomutuotannon laajenemiselle saattavat asettaa yksityiskohtaisen lainsäädännön lisääntyminen ja luonnonmukaista tuotantoa koskevien standardien jatkuva muuttuminen. Standardien pysyvyys on tärkeää, jotta yritykset voivat tehdä investointeja. Tämä koskee erityisesti tuotantorakennuksia pohjoisissa oloissa. Myös lainsäädännön aiheuttaman hallinnollisen taakan vähentäminen olisi oltava keskeinen tavoite. Esimerkkinä tästä on valvonnan yksinkertaistaminen sekä siirtyminen aidosti riskiperusteiseen valvontaan. EU:n luomumerkin tunnettavuus kuluttajien keskuudessa on vielä varsin vähäistä ja merkin tunnettavuutta tulisikin lisätä erilaisin toimin.
Pääasiallinen sisältö Luomutuotteiden vientiä tulisi edistää ja kauppaneuvotteluissa EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tulisi kiinnittää erityistä huomiota kaupan teknisten esteiden purkamiseen ja varmistaa tuotteiden vientimahdollisuudet EU:n standardin mukaisesti tuotettuina. Suomella on hyviä kokemuksia tutkimusyhteistyötä tällä sektorilla ja Suomi toivoo, että eurooppalaista tutkimusyhteistyötä jatketaan CORE-Organic verkoston puitteissa. Puheenjohtajavaltion laatimassa tausta-asiakirjassa 8493/15 kuvataan luonnonmukaisen tuotantotavan luonnetta, laajuutta ja kuluttajien syitä ostaa luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita. Luomutuotteiden kysyntä on EU:ssa jatkuvasti kasvanut ja markkinoiden kehitys on ollut positiivista. Vuosina 2002-2012 luonnonmukaisesti viljelty ala on kasvanut noin 6,7 % vuodessa saavuttaen 10.1 miljoonan hehtaarin tason, mikä on 5,7 % kaikesta maatalousmaasta EU:ssa. Eräissä EU:n jäsenvaltioissa luomutuotanto on kehittynyt voimakkaasti. Esimerkiksi Latviassa 11 % maatalousmaasta on luomutuotannossa, joten Latvia kuuluu luomutuotannon osuudessa EU:n viiden kärkimaan joukkoon. Eurostatin vuoden 2013 tilaston mukaan ensimmäisellä sijalla on Itävalta (19,5 %), sitten Ruotsi (16,3 %), Viro (16 %), Tsekki (11,2 %) ja Latvia (11 %). Myös jäsenvaltioiden sisällä alueelliset erot ovat suuret luomutuotannon suhteellisessa osuudessa. Luomutuotteiden markkinat ovat kasvaneet nopeasti, keskimäärin 6 % vuodessa. EU:n luomumarkkinoiden arvo oli vuonna 2013 22,3 biljoonaa euroa kattaen noin 40 % luomutuotteiden maailmankaupasta. Vastaavasti Yhdysvaltojen osuus oli 43 %. EU:n rooli luomutuotteiden maailmankaupassa on merkittävä, mutta luomumaatalous kasvaa myös muualla. Euroopan maiden osuus luonnonmukaisesti viljellystä maatalousmaasta on noin 27 %, mutta luomumaatalous kokonaisuudessaan kattaa vain alle prosentin (0,98%) kaikesta maailman maatalousmaasta. Tulevaisuuden haasteet Puheenjohtajavaltion analyysin mukaan tulevaisuuden haaste on kuluttajien kysyntään vastaaminen ilman, että kuluttajien luottamus luomutuotannon periaatteisiin ja tuotteiden laatuun vaarantuu. Myös lainsäädännön harmonisointi on tärkeää tasapuolisen kilpailun saavuttamiseksi ja petosten riskien vähentämiseksi. Lisäksi on tärkeää asettaa tuontituotteet samojen tiukkojen sääntöjen alaisiksi, joita EU:n sisäiseen tuotantoon sovelletaan. Latvia on puheenjohtajakaudellaan edistänyt keskusteluja uudeksi EU:n luomuasetukseksi. EU:n tulee jatkossa kiinnittää huomiota luomutuotannon kehittymiseen myös EU:n ulkopuolisissa maissa. EU voi auttaa tätä kehitystä tarjoamalla tieteellistä tietoa ja käytäntöjen neuvontaa. Tämä auttaisi luomutuotannon kehitystä ja tukisi sitä, että tuotanto näissä maissa vastaisi EU:n standardeja. Luomutuotannon kehittyminen vaatii kohdennettuja investointeja. Jotta luomustandardia voidaan toteuttaa koko kasvin- ja eläintuotannon kiertokulussa, tulee kasvien lisäysaineiston ja vesiviljelyn poikasaineiston käyttö varmistaa. Myös luomutuottajien ja tavanomaisten viljelijöiden suhteet ovat tulevaisuuden haaste, kun pyritään löytämään 3(6)
ratkaisuja näiden viljelymenetelmien rinnakkaiseloon ja erityisesti löytämään harmonisoituja ratkaisuja käsitellä tuotteiden kontaminaatiota. 4(6) Luomutuotannon kasvun edistämiseksi on tarpeen käyttää niitä mahdollisuuksia, joita nykyisen maaseudun kehittämisasetuksen välineet tarjoavat. Innovaatioille on asetettu erityinen merkitys. Luomutuotannon kasvaessa kuluttajat hyötyvät laajemmasta valikoimasta luomutuotteita. On tärkeää rakentaa kuluttajien luottamusta ja kuluttajien tulee voida varmistua siitä, että tuote on tuotettu EU:n korkeiden standardien ja sääntöjen mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Maatalous- ja elintarvikejaosto 18.5.2015 EU-ministerivaliokunta 18.-20.5.2015 (kirjallinen menettely) Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta 22.5.2015 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 8493/15 AGRI 243 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosasto, neuvotteleva virkamies Tero Tolonen, tero.tolonen@mmm.fi, puh. 040 521 5384 hallitusneuvos Ritva Ruuskanen, ritva.ruuskanen@mmm.fi, puh. 040 824 1272 EUTORI-tunnus Liitteet
Viite 5(6)
6(6) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi