Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö MINVA MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) Viite Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Vallettassa : Ilmastonmuutos ja vesivarat EU:n maatalouden haasteina Epävirallisen maatalousministerikokouksen aiheena on ilmastonmuutos ja vesivarat EU:n maatalouden haasteina. Puheenjohtajamaa on laatinut asiasta tausta-asiakirjan, joka sisältää neljä kysymystä jäsenmaille koskien EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tulevaisuuden tarpeita erityisesti maatalouden sietokyvyn parantamiseksi. Suomea kokouksessa edustaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä. Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaille sallittaisiin laaja liikkumavara toimenpiteiden valintaan. Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin eri tavoin eri puolilla EU:ta, joten yhteisiä EU-tason toimia, jotka toimisivat tehokkaasti kaikkialla, on vaikea löytää. Toimet tulisi voida räätälöidä kunkin alueen olosuhteet huomioiden. Pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämistyö pitää varmistaa merkittävällä panostuksella tutkimukseen. Suomi näkee, että tuottajille tulee olla käytössä tehokkaita ja joustavia keinoja säätilan lisääntyvän epävarmuuden aiheuttaman taloudellisen riskin hallintaan. Monilla maatalouteen kaavailluista ilmastonmuutosta hillitsevistä ja siihen sopeutumiseen liittyvistä toimista on vaikutusta maatalouden taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Taloudellisen taakan ei tulisi jäädä yksin viljelijöiden kannettavaksi.

2 Asialista: 2(8) EPÄVIRALLINEN MAATALOUSMINISTERIKOKOUS VALLETTASSA Kokouksen aihe on Ilmastonmuutos ja vesivarat EU:n maatalouden haasteina.

3 Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM RO Unnaslahti Antti(MMM) (8) Asia Epävirallinen maatalousministerikokous Vallettassa : Ilmastonmuutos ja vesivarat EU:n maatalouden haasteina Kokous Maatalous- ja kalastusneuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta EU:n jäsenmaiden maatalousministerit kokoontuvat puheenjohtajamaa Maltan järjestämään epäviralliseen kokoukseen Maltalla Kokouksen aiheena ovat ilmastonmuutoksen tuomat haasteet EU:n maataloudelle. Keskustelua jäsentääkseen pjmaa on toimittanut jäsenmaille tausta-asiakirjan vesivarojen hallinnoinnista ja ilmastonmuutoksesta EU:n maatalouden haasteina. Pj-maa esittää jäsenmaille keskusteltavaksi neljä kysymystä, joiden avulla pyritään haarukoimaan tulevaisuuden maatalouspolitiikan tarpeita. 1. Mitä politiikkatoimenpiteitä tulisi EU-tasolla edistää maatalouden riskien sietokyvyn parantamiseksi, tutkimus ja kehitys mukaan lukien? Suomi pitää tärkeänä, että jäsenmaille sallittaisiin laaja liikkumavara toimenpiteiden valintaan, esim. valtiontukisääntöjen kautta. Ilmastonmuutos vaikuttaa hyvin eri tavoin eri puolilla EU:ta, joten yhteisiä EU-tason toimia, jotka toimisivat tehokkaasti kaikkialla, on vaikea löytää. Toimet tulisi voida räätälöidä kunkin alueen olosuhteet huomioiden. Suomi näkee yhteisen maatalouspolitiikan vahvan ja riittävän rahoituksen olevan ensisijaista myös tulevaisuudessa. Yhteisen maatalouspolitiikan toimeenpano ja valvonta eivät saa olla liian raskaita, jotta tuensaajat eivät pelkää sitoutua toimenpiteisiin. Tietyn tasoinen minimivaatimus, esimerkiksi tietty osuus ohjelmien kokonaisrahoituksesta, tulisi suunnata ilmasto- ja ympäristötoimiin. Maatalouspolitiikan kytkentä ympäristövaatimuksiin tulee säilyttää, mutta kokonaisuutta on syytä yksinkertaistaa. Yhteisellä maatalouspolitiikalla tulee edistää ekologisesti kestävällä pohjalla olevia toiminta- ja tuotantomuotoja. Tähän tarvitaan erityisesti vahvaa II pilaria, mutta myös I-pilarin nykyisten ehtojen järkevöittämistä ja selkeyttämistä.

4 4(8) Pitkäjänteinen tutkimus- ja kehittämistyö pitää varmistaa merkittävällä panostuksella tutkimukseen. Vahvalla ja monipuolisella maaseudun kehittämisohjelmalla, joka rohkaisee kokeiluihin ja innovaatioihin, voidaan edistää maatalouden riskinsietokykyä kunkin alueen olosuhteet huomioiden. 2. Tarjoavatko yhteisen maatalouspolitiikan välineet riittäviä keinoja hallita maataloussektorin lisääntynyttä haavoittuvuutta heikkenevissä ilmastonmuutosskenaarioissa? Uusia ilmastotoimia ja myös ympäristötoimia tarvitaan. EU-säädösten täytyy antaa mahdollisuus toteuttaa näitä joustavasti myös irrallaan toisistaan. Mikäli uutta tutkimustietoa syntyy, on tarvittaessa voitava ottaa käyttöön uusia toimia ohjelmakauden aikana. Yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä tulisi olla riittävästi kansallista joustoa tilanteissa, missä tuotannolle aiheutuu vaikeuksia sään ääri-ilmiöiden johdosta, esimerkiksi rankkasateiden, lumimyrskyjen tai muiden luonnonilmiöiden iskiessä kylvöjen aikoihin. 3. Mitä tuotannon monipuolistamisen vaihtoehtoja maataloudella on käytettävissä ennustetuissa ilmastoskenaarioissa ja miten niitä voisi tukea? Ilmaston lämpeneminen voi mahdollistaa eteläisempien viljelykasvilajien viljelyn pohjoisessa. Sateisuuden väheneminen Euroopan eteläosissa ja lisääntyminen pohjoisessa voi lisätä pohjoisen viljelyn merkitystä ruuantuotannossa. Ilmaston lämpeneminen vähentää tuotantorakennusten lämmitysenergian tarvetta pohjoisissa olosuhteissa. Sateisuus voi myös lisääntyä viljelyn kannalta vaikeaan aikaan vuodesta ja lisätä tarvetta peltojen vesitalouden parantamiseen ja ojituksen kunnossapitoon. Lämpeneminen voi myös tuoda vieraslajeja ja lisätä tuholais- ja tautipainetta sekä vaikeuttaa viileään sopeutuneiden kasvien kasvua. Tietyillä alueilla ilmastonmuutos saattaa lisätä viilennyksen ja ilmanvaihdon tarvetta. Viljelyn monipuolistamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kasvinjalostus on yksi kehittämisen avainalueista, samoin mm. integroidun torjunnan keinojen kehittäminen. Pohjoisilla viljelyvyöhykkeillä ei ole kaikissa tapauksissa mahdollista käyttää eteläisiin olosuhteisiin jalostettuja lajikkeita. Vaikka pohjoinen ilmasto lämpenee, päivän pituus ja valoisuus eivät muutu. Tuottajien valmiuksia ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa voidaan lisätä levittämällä tutkimukseen perustuvaa tietoa neuvonta- ja koulutustoimilla. Tehokas ja oikein suunnattu tutkimus on avainasemassa etsittäessä vaikuttavia ja kustannustehokkaita toimia sekä tuotantotapoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Suomi näkee, että tuottajille tulee olla käytössä tehokkaita ja joustavia keinoja säätilan lisääntyvän epävarmuuden aiheuttaman taloudellisen riskin hallintaan. 4. Minkä tyyppisiä taloudellisia välineitä voidaan kehittää maataloussektorin kestävyyden ja kasvun edistämiseksi ilmastonmuutokseen liittyen?

5 5(8) Riskienhallinta on osa maatalouspolitiikkaa ja se tulee olla mahdollista sovittaa joustavasti kunkin jäsenmaan tarpeiden mukaiseksi. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien haittojen, esimerkiksi säätilan vaihteluiden ääriilmiöiden esiintymisen varalle tulee kehittää riskienhallintatoimenpiteitä. Jos ilmastonmuutoksen johdosta tuotantoedellytykset muuttuvat, tukijärjestelmien ei tulisi estää uusien tuotantomahdollisuuksien hyödyntämistä. Tulisi etsiä keinoja, joilla hillitään ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia ja samalla lisätään viljelyn kannattavuutta pitkällä aikavälillä. Toimia tarvitaan myös vesitalouden ja maan rakenteen hoitoon. Maatalous tarjoaa yhteiskunnalle useita tärkeitä ekosysteemipalveluita, kuten mm. hiilen sitominen, veden sääntely, maaperästä huolehtiminen, pölytyspalvelut ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen. Monilla maatalouteen kaavailluista ympäristön tilaa edistävistä, ilmastonmuutosta hillitsevistä ja siihen sopeutumiseen liittyvistä toimista on vaikutusta maatalouden taloudellisiin toimintaedellytyksiin. Taloudellisen taakan ei tulisi jäädä yksin viljelijöiden kannettavaksi. Pääasiallinen sisältö Pj-maan tausta-asiakirja käsittelee ajankohtaisia haasteita ilmastonmuutoksen ja vesivarojen kannalta. Asiakirjan mukaan vesivarojen niukkuus aiheuttaa monin paikoin EU:ta jo nyt merkittäviä haasteita maataloudelle. Ilmastonmuutoksen myötä muutokset sadannassa ja sen vaihtelu tulevat lisäämään veden riittävyyden ongelmia nykyistä laajemmilla alueilla. Asiakirja pitää todennäköisenä, että ilmastonmuutoksen hillinnällä on vain rajallisia vaikutuksia, ja sopeutuminen muutokseen on välttämätöntä. Tavoitteena on luoda EU-tason toimenpiteitä Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. Veden käytön tehokkuuden edistämiseksi ei-tavanomaisten vesivarojen (merivesi, puhdistettu vesi) hyödyntämistä pyritään edistämään mahdollisimman tehokkaasti. Asiakirjan mukaan ilmastoperusteiset riskit maataloudelle tulevat lisääntymään ja sään ääri-ilmiöt tulevat muuttamaan ruuantuotannon mahdollisuuksia EU:n eri alueiden välillä. Uhkien nähdään jakautuvan epätasaisesti. Erityisesti kuivuus tulee vaikeutumaan Välimeren alueella. Pohjoisten olosuhteiden osalta on asiakirjan mukaan mahdollista, että kasvukausi pitenee, mutta mahdollisesti lisääntyviin ääri-ilmiöihin tulee varautua asianmukaisesti. Pj-maan asiakirja pyrkii edistämään integroidun vesitalouden konseptia, joka keskittyy saatavilla olevien resurssien ja tutkimuksen edistämiseen, sekä päätöksenteon läpinäkyvyyden parantamiseen. EU:n historia yhteisten resurssien hallinnoijana tuodaan esiin korostaen veden olevan unionille resurssi muiden joukossa. Asiakirja sivuaa myös vedenkäytön eettisiä periaatteita ja käsittelee ajatusta veden hallinnoinnista omistamisen sijaan. Pj-maan huolenaiheena on erityisesti vähenevä sadanta eteläisen Euroopan alueella. Pjmaa pitää tärkeänä maatalouden tehokkuuden lisäämistä tavalla, joka ei lisää painetta vedenkulutuksen kasvattamiseen. Ilmaston tuomat muutokset nähdään erittäin suurina, mutta tarkkojen seurausten ennustaminen tulee olemaan vaikeaa. Talvitulvien ja

6 6(8) ennakoimattomien kriisien odotetaan kuitenkin lisääntyvän. Pohjoisessa erityisesti ukkosmyrskyjen ja tornadojen odotetaan toistuvan useammin. Asiakirjassa pohditaan myös tarvetta riskienhallintavälineiden kehittämiselle ilmaston muuttuessa ennalta arvaamattomammaksi. Maatalouden resilienssin edistämiseksi nähdään tärkeänä edistää toimijoiden ja viranomaisten vastuullisuutta, avoimuutta, osallistumista ja tehokkuutta. Asiakirjassa viitataan myös OECD:n maatalousministerikokouksen julkilausumaan huhtikuulta 2016, jossa todettiin politiikkatoimenpiteiden olevan merkittävässä osassa resilienssin rakentamisessa koko ruokaketjussa. Asiakirja myös korostaa tutkimuksen keskeistä roolia sopeutumisen mahdollistavana tekijänä. Erityisesti veden saatavuuden kartoittaminen EU-tasolla nähdään ensisijaisena asiana. Mahdollisena ratkaisuna esitetään Centre for excellence -tutkimuskeskusta veden ja maatalouden tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kyseessä on epävirallisen maatalousministerien kokouksen keskustelu. Käsittely Euroopan parlamentissa Kyseessä on epävirallisen maatalousministerien kokouksen keskustelu. Kansallinen valmistelu EU18-jaosto (maatalous ja elintarvike) EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Kyseessä on epävirallisen maatalousministerien kokouksen keskustelu. Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät G20-maiden puheenjohtajamaa Saksa nosti maatalouden ja veden kautensa teemaksi. Aiheesta keskusteltiin myös maailman ruoka- ja maatalousfoorumin yhteydessä järjestetyssä maatalousministereiden huippukokouksessa Berliinissä Suomea kokouksessa edusti maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

7 7(8) Asiakirjat Keskusteluasiakirja epävirallista maatalous- ja kalastusneuvostoa varten - Ilmastonmuutos ja vesivarat EU:ssa: kasvavat haasteet maataloudessa Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, MMM/RO/MARY, birgitta.vainio-mattila@mmm.fi, puh Ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, MMM/RO/MY, veli-pekka.reskola@mmm.fi, puh Ylitarkastaja Saara Lilja-Rothsten, MMM/LVO/LUVE Saara.Lilja-Rothsten@mmm.fi, puh Ylitarkastaja Vesa Kahilampi, MMM/RO/EUKA, vesa.kahilampi@mmm.fi, puh Ylitarkastaja Antti Unnaslahti, MMM/RO/EUKA, antti.unnaslahti@mmm.fi, puh EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(8) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi jaosto maatalous- ja elintarvike (EU 18), maatalouden erityiskomitea, maatalous- ja kalastusneuvosto MMM ALR, EUE, EVIRA, MAVI, SM, STM, TEM, TULLI, UM, VM, VNK, YM