Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto

Pohjois-Suomen yksikkö 23.1.2009 Rovaniemi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Pasi Lehmuspelto

Käsivarren geokemiaa GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä 23.1.2009 Tekijät Pasi Lehmuspelto Raportin laji S49 Toimeksiantaja GTK PSY Raportin nimi Käsivarren geokemiallisten aineistojen tarkastelua Tiivistelmä Hankkeen 2801029 Maaperän geokemian ja stratigrafian tutkimus suunnitelman mukaisesti aloitettiin moreenigeokemiallisten aineistojen järjestelmällinen läpikäyminen aineistojen laadun tarkistamiseksi hankkeen 2407006 Aineistohallinnan kehittäminen PSY:ssä tukena sekä lisäselvityksiä ansaitsevien geokemiallisten piirteiden havaitsemiseksi ja raportoimiseksi. Työtä tehdään sekä alueittain että alkuaineryhmittäin (esim. voimametallit, teknologiametallit, jne.). Työ aloitettiin Enontekiön Käsivarren alueelta, jossa on harjoitettu malminetsintää sekä yhtiöiden että GTK:n toimesta 60-luvulta alkaen ilman varsinaista läpimurtoa. Tiedot alueen geologiasta, geofysiikasta ja geokemiasta sekä muutamat lohkarelöydöt viittaavat malmiesiintymiin. Suurimmat odotukset kohdistuvat nikkeliin ja kupariin, myös molybdeeni- ja kulta-aiheita on löydetty. Tilanne on sama Ruotsin ja Norjan puolella. Tähän mennessä merkittävin kaivos on Norjan puolella sijaitseva Bidjovaggen kupari-kultakaivos, joka on nyt suljettuna. Geokemiallisten aineistojen tarkastelussa merkittävin havainto on Ruossakeron alueen laaja kulta-anomalia. Mahdollisuus kullan analysoimiseen edullisesti suuristakin näytejoukoista tuli vasta 80-luvulla, eikä sitä alkuaikoina sovellettu läheskään kaikkiin näytteisiin. Siltä osin kuin Käsivarresta otetuista näytteistä kulta on analysoitu, anomaalisia (>10 ppb Au) pitoisuuksia esiintyy kohtalaisen runsaasti ja Ruossakeron alueelle muodostuu selvä anomalia. Voimametalleja ja teknologiametalleja on Käsivarren alueelta analysoitu ainoastaan geokemian osaston harvapistenäytteistä. Useimmat näistä alkuaineista ovat pitoisuustasonsa ja/tai kemiallisen luonteensa puolesta ongelmallisia analysoitavia, eikä silloin käytetyllä ICP-menetelmän versiolla saatuja pitoisuusarvoja pidä käsitellä tarkkoina; ainakin suhteelliset vaihtelut kuitenkin kuvastuvat useimmiten luotettavasti, mutta esim. uraanin kohdalla ei suurinta osaa tuloksista voi käyttää siihenkään. Voimametallien ja etenkin teknologiametallien pitoisuuksissa on johdonmukaiselta vaikuttavaa vaihtelua, tulkintojen perustaksi niistä on kuitenkin ensin tutkittava koko valtakunnallisen aineiston jakautumia. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) geokemia, geokemialliset anomaliat, moreeni Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi, Lappi, Enontekiö, Käsivarsi Karttalehdet 18 Muut tiedot Arkistosarjan nimi S49 Arkistotunnus Kokonaissivumäärä 9 Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue PSY 502 Hanketunnus 2242002 Allekirjoitus/nimen selvennys Allekirjoitus/nimen selvennys Pasi Lehmuspelto

Käsivarren geokemiaa Sisällysluettelo Kuvailulehti TAUSTAA 1 ALUEEN KALLIOPERÄ 1 ALUEEN MAAPERÄ 2 GEOKEMIAA 2 JATKOTOIMIA 9 KIRJALLISUUSLUETTELO 9

Käsivarren geokemiaa 1 0BTAUSTAA Hankkeen 2801029 Maaperän geokemian ja stratigrafian tutkimus (vuoden 2009 alusta hankenumero on 2242002) tehtäviin sisältyy geokemiallisten aineistojen järjestelmällinen läpikäynti tarkoituksena löytää niistä piirteitä, joita ei heti aineistojen keräämisen jälkeen mahdollisesti ole niistä havaittu. Kerrallaan käsiteltäväksi otettavien erien rajaukset perustuvat yleensä alueisiin, kuten nyt käsiteltävä Enontekiön Käsivarsi. Työ tapahtuu läheisessä yhteydessä aineistohallinnan kehittämishankkeen etenemiseen. Aineistojen tultua kunnostetuiksi ja järjestykseen voidaan käsitellä myös suurempia kokonaisuuksia muullakin kuin alueperusteella, esim. voimametallit, teknologiametallit, jne. Outokummulta siirrettyjen aineistojen saaminen käytettäväksi tulee tuottamaan uuden kierroksen useimmilla alueilla, esim. Käsivarren alueella Outokummulla on ollut useita työmaita. Odotusarvona oli, että geokemiallisen tiedon keruu olisi aikoinaan tapahtunut kohtalaisen yhtenäisiä menettelytapoja käyttäen, mutta yllättävän monessa tapauksessa odotukset eivät täyttyneet. Osaltaan aineistojen kirjavuus luonnollisesti johtuu myös menetelmien kehittymisestä niiden vuosikymmenten aikana, joina esim. Käsivarren alueella on työskennelty. Sekä kallioperään että maaperään kohdistuvat geologiset kartoitusohjelmat ja malmipotentiaalin arviointihanke ovat parhaillaan ja lähivuosina toiminnassa Käsivarren suunnalla, ja siksi otettiin myös Käsivarren alueen geokemialliset aineistot ensimmäisinä tarkasteltaviksi. Ensimmäiset tarkoin dokumentoidut geokemialliset työt Käsivarren alueella teki Outokumpu Oy:n Malminetsintä jo 1960-luvulla. Töitten ja tulosten esittely löytyy Heikki Wennervirran (1968) väitöskirjasta, jossa Käsivarren tutkimusaluetta käsitellään hyvin laajasti Enontekiön Haukijärven alueen nimellä. Wennervirran kartoissa oleva Haukijärvi esiintyy myöhemmissä kartoissa nimellä Vuoskujärvi ja nykyisissä kartoissa nimellä Suolijärvi. Samaa aluetta ovat myöhemmin tutkineet sekä yhtiöt että GTK. GTK on käyttänyt alueesta mm. nimiä Kaamajoki ja Tsohkkoaivi (Heikura ja muut 2004). GTK:n geokemian osaston kartoitustöistä nk. linjamoreeninäytteenotto ei milloinkaan ehtinyt Käsivarren alueelle, mikä jättää hankalan aukon alueen geokemiallisten tulosaineistojen näytepistetiheyksien valikoimaan. Koko alueen kattavat ainoastaan ympäristöatlaksen, pohjoiskalottiprojektin ja harvapistenäytteenoton harvat näytepisteverkot, ja niitä täydentävinä ovat malminetsinnän yhteydessä tehdyt tiheät ja pienialaiset näytteenotot. Käsillä olevaa selvitystä varten on tähän mennessä löydetty malminetsinnän 26 analyysitilauksen analyysitulokset. Tilausten näytemäärät vaihtelevat 7-573 kpl, ja analysoituja näytteitä on yhteensä 3155 kpl. Geokemian osaston harvapistenäytteenoton näytteitä on Käsivarren alueelta analysoitu 711 kpl. 1BALUEEN KALLIOPERÄ Tiedot alueen kallioperästä muistuttavat geokemian tietoja sikäli, että suurimmasta osasta aluetta on ainoastaan hyvin yleisluontoinen kuva, mutta joiltakin malmityömailta on pienialaisia detaljikartoituksiakin, myös syväkairauksia on tehty paikoin runsaastikin (Heikura ja muut 2004). Koska laaja-alaisempaa tarkkaa kartoitusta parhaillaan tehdään ja sitä on lähivuosina tarkoitus edelleen jatkaa, ei tämän geokemiaan painottuvan selvitystyön yhteydessä ole syvällisemmin perehdytty vanhoihin kallioperäkartoitusaineistoihin. Kaivostoimintaa alueella on ollut ainoastaan Norjan puolella Köli-vuoriston reunan pienillä kupariesiintymillä sekä viimeksi Bidjovaggessa, jossa norjalaisen yhtiön harjoittaman kuparin tuottamisen jälkeen Outokumpu tuotti kultaa. Kul-

Käsivarren geokemiaa 2 lan etsintää on myöhemminkin harrastettu sekä Norjan että Ruotsin puolella, myös GTK on ollut konsulttina kummassakin naapurissa. Suomen Käsivarressa malminetsinnän painopiste on ollut nikkelissä ja kuparissa, joskin pienimuotoisia esim. molybdeeni- ja kultaviitteiden tarkistuksia on myös tehty. 2BALUEEN MAAPERÄ Myöskään Käsivarren alueen maaperää ei ole koko aluetta kattavasti kartoitettu sitten yleiskartoituksen 1963-1966 (Kujansuu 1967). Yksityiskohtaisia kohdeselvityksiäkään ei ole sanottavasti tehty. Täten tiedot maaperästä ja esim. moreeniaineksen kulkeutumissuunnista ja matkoista ovat varsin hajanaiset. Oletuksen mukaan mannerjäätikön paksuimmillaan ollessa virtaussuunta oli valtameren suuntaan eli luoteen ja koillisen välille. Jäätiköitymisen alku- ja loppuvaiheissa paikallisen topografian vaikutus on epäilemättä ollut suuri; vaiheet tunturiylängöillä ja alavissa jokilaaksoissa ovat suuresti poikenneet toisistaan. Vaihteleva topografia antaa aiheen olettaa, että paikalliset vaihtelut tunturista ja laaksosta toiseen voivat myös maapeitteen paksuuden suhteen olla suuret. Geokemiallisia anomalioita maaperässä voidaan pitää käytännössä paikallisina, ja mahdolliset vähäiset kulkeutumiset ovat tapahtuneet enemmän paikallisen pinnanmuodostuksen mukaisesti myötärinteeseen kuin todettuun mannerjäätikön liikkumissuuntaan. Uutta maaperäkartoitusta alueella on aloitettu kuten kallioperäkartoitustakin, joten tiedot tulevat lähivuosina täydentymään. Suunnitelluista geokemiallisista töistä tullaan saamaan käsitystä maaperän laadusta ja moreeniaineksen kulkeutumisesta sekä rapakallion esiintymisestä. 3BGEOKEMIAA Pohjoiskalottiprojekti aloitti vuonna 1980 työnsä alueelta, joka käsitti Suomen Käsivarren kokonaan ja suunnilleen samankokoiset alueet sekä Ruotsin että Norjan puolelta. Tuloksessa tulee voimakkaasti esille Cr-Cu-Ni anomaliana emäksisten kivien vyöhyke (Lehmuspelto 1981), jota kohtaan oli jo aikaisemminkin tunnettu malminetsinnällistä mielenkiintoa kaikissa kolmessa valtakunnassa. Harvapistenäytteenoton tulokset täydentävät Pohjoiskalottiprojektin antamaa kuvaa. Malminetsintätöiden yhteydessä tehdyt näytteenotot keskittyvät Sarvisoaivin ja Ruossakeron alueille. Ni-Cu-anomaliat ovat huomattavia ja anomaliakontrastit voimakkaita, mikä viittaisi moreeniaineksen lyhyeen kulkeutumismatkaan ja vähäiseen sekoittuneisuuteen. Samaan viittaa moreeni- ja rapakallionäytteiden hyvin samanlaiset pitoisuustasot; rapautuneen aineksen osuus moreenissa on ilmeisesti suuri. Sarvisoaivin alueen näytteistä ei ole ainakaan tallennettujen tietojen mukaan analysoitu kultaa eikä palladiumia, kun taas Ruossakeron alueen näytteistä se on tehty kohtalaisen kattavasti, ja useita anomaalisia pitoisuuksia on tavattu (Kuva 1). Myös harvapistenäytteenoton tuloksissa on Ruossakerossa anomaalinen Au-pitoisuus malminetsinnän tiheiden näytteenottoalueiden vieressä, mikä tuntuisi lisäävän alueen painoarvoa. Malminetsinnän yhteydessä on tehty lukuisia pieniä näytteenottoja eri puolilla, ja joistakin saatu hyvinkin huomattavia yksittäisiä pitoisuuksia. Niiden merkitystä kannattaa arvioida sitten, kun kallioperä- ja maaperäkartoituksesta ja mahdollisista geofysikaalisten aineistojen tulkinnoista saadaan lisää taustatietoja. Yksi tällainen on karttalehdellä 281109 (näyte 8842199042, x-koord 3321565, y-koord 7607577) oleva Au-anomalia, jossa korkeimpaan pitoisuuteen 149 ppb Au yltävän näytteen lähettyvillä on useita heikommin anomaalisia pitoisuuksia. Harvapisteaineiston korkein kultapitoisuus 363 ppb Au on karttalehdellä 1832 (näyte 18280188, x-koord 3284304, y-koord 7636334).

Käsivarren geokemiaa 3 Kummankin pisteen sijainti näkyy kuvassa 2. Läheltä viimeksi mainittua paikkaa otetussa Pohjoiskalottiprojektin purosammalnäytteessä on myös korkea Au-pitoisuus. Useimmat anomaaliset Au-pitoisuudet ovat näytteissä, joissa myös Co, Cu ja Ni esiintyvät korkeina pitoisuuksina, mikä viittaa kullan esiintymiseen kiisujen yhteydessä. Kiinnostava poikkeus ovat edellä mainitut 149 ppb ja 363 ppb Au sisältävät näytteet, joissa mikään muu analysoitu alkuaine ei esiinny taustasta poikkeavana pitoisuutena. Kullan esiintyminen kvartsiutuneessa kivessä voisi olla selityksenä. Taulukoihin 1 ja 2 on koottu analyysituloksia geokemian osaston harvapistekartoituksen aineistosta (Taulukko 1) ja malmiosaston geokemiallisten tutkimusten aineistoista (Taulukko 2). Taulukoihin on otettu näytteitä, joissa ainakin yhden alkuaineen pitoisuus on alueen keskimääräiseen tasoon verrattuna voimakkaasti anomaalinen. Harvapistenäytteet on otettu noin metrin syvyydeltä moreenista tärykairaamalla tai lapiolla. Malmiosaston yleisin näytteenottotapa oli näytteen ottaminen niin syvältä kuin kulloinkin käytössä olleella näytteenottomenetelmällä oli mahdollista. Näytteenottosyvyydet kuvastavat alueen maapeitteen paksuusvaihteluja (näytenumeron kolme viimeistä numeroa ilmoittavat näytesyvyyden desimetreinä) ja rapakallionäytteiden osuuden vaihtelu kallionpinnan rapautuneisuutta. Taulukossa 1 pitoisuudet ovat selvästi alhaisemmat kuin taulukossa 2, koska taulukossa 2 esitetyt näytepisteet on yritetty sijoittaa runsaimmin metalleja sijaitseviin kohtiin ja näytteet on otettu mahdollisimman läheltä kallion pintaa. Taulukossa 1 esitetyt näytepisteet taas on sijoitettu laajalle alalle säännölliseksi verkoksi ja matalalta otettujen näytteiden aines on sekoittuneempaa kuin läheltä kallion pintaa otettujen. Taulukko 1. Esimerkkejä harvapistekartoituksen anomaalisten moreeninäytteiden P-fraktion alkuaineyhdistelmistä. Au- ja Te-analyysit 519U, yksikkö ppb, muut alkuaineet 511P, yksikkö ppm. Karttal Näytenum As Ba Co Cr Cu La Li Ni Pb Sb Sc Sr Th U Y Zn Au Te 1832 18280155 30 275 29 79 141 45 31 44 14 20 6 26 10-1 13 81 0 12 1832 18280156 44 129 19 47 62 24 19 26 15 17 4 20 7-1 8 46 0 8 1832 18280157 39 89 18 50 67 20 19 28 14 22 4 19 7-1 7 45 0 14 1832 18280161 36 111 13 45 48 14 21 23 17 15 3 19 5-1 5 50 19 13 1832 18280169 21 85 15 44 30 19 17 24 13 10 3 22 6-1 7 38 30 7 1832 18280176 31 210 12 17 26 17 10 13 13 10 2 45 8-1 5 30 0 9 1832 18280188 17 67 12 37 29 16 17 17 19 9 2 12 7-1 5 34 363 8 1832 18280230 34 100 18 54 31 18 26 43 21 15 3 14 19-1 5 64 0 5 1832 18280232 28 163 18 150 36 17 20 111 15 3 2 34 10-1 5 43 0 6 1832 18280243 37 89 12 43 25 14 18 22 29 9 2 14 4-1 5 50 0 30 1832 18280268 23 143 17 20 63 10 6 16 19 11 2 17 5-1 5 39 1 113 1832 18280271 34 162 15 260 21 5 21 28 20 12 5 6 4-1 3 64 0 39 1833 18280434 22 56 9 32 21 24 11 15 17 8 3 19 9-1 8 21 0 7 1833 18280438 26 149 14 74 30 25 20 29 6 13 7 26 9-1 11 36 0 8 1833 18280445 40 182 24 81 45 16 16 43 10 14 8 46 7-1 8 51 0 7

Käsivarren geokemiaa 4 1833 18280446 33 77 30 82 65 16 10 50 4 7 4 15 9-1 8 14 0 20 1833 18280450 12 64 9 33 119 12 9 20 7 6 3 13 4-1 5 19 4 11 1833 18280453 17 55 12 43 47 16 9 22 6 6 3 14 7-1 7 17 0 23 1833 18280460 6 41 6 29 17 15 4 11 6 0 2 18 34-1 9 10 1 4 1833 18280465 19 74 12 41 45 35 13 23 8 7 4 22 15-1 10 30 1 6 1833 18280473 13 41 8 33 13 13 6 15 0 1 3 12 5-1 6 12 12 6 1834 18280284 25 95 17 77 33 24 18 41 21 17 4 19 9-1 8 48 0 19 1834 18280288 49 63 19 301 59 11 34 101 63 0 7 7 4-1 6 165 1 29 1834 18280289 52 55 22 180 59 15 24 110 42 14 5 8 6-1 7 103 0 22 1834 18280314 39 130 34 142 21 15 19 182 16 9 3 20 7-1 5 58 28 311 1834 18280323 10 54 13 348 28 7 9 100 16 11 3 10 3-1 3 37 0 11 1834 18280344 15 147 9 82 19 24 12 22 18 2 2 14 12-1 4 30 0 7 1834 18280362 32 90 21 79 72 42 19 48 16 13 6 21 11-1 15 28 1 18 1834 18280374 23 69 15 61 44 37 13 37 16 16 5 23 13-1 13 25 0 8 1834 18280390 28 57 12 39 33 38 11 23 11 10 4 22 16-1 10 25 0 5 1834 18280416 8 38 6 25 17 15 5 12 6 7 2 14 2-1 7 11 23 1 1841 18279936 30 89 11 20 14 15 11 16 9 12 3 14 11-1 13 23 0 4 1841 18279939 81 379 50 48 245 27 50 54 23 18 13 13 4-1 11 65 6 6 1841 18279970 37 117 15 46 28 47 21 25 20 6 3 21 21-1 7 64 0 8 1841 18279985 30 294 22 25 40 46 24 21 15 13 4 52 20-1 10 78 0 9 1841 18280032 40 62 32 215 90 7 27 105 38 11 5 7 2-1 4 126 0 44 1841 18280057 11 33 8 31 23 17 11 23 14 3 3 8 9-1 6 19 4 164 1841 18280058 80 50 51 1580 320 8 23 316 27 0 29 6 6-1 4 125 0 25 1843 18280087 21 58 13 83 25 18 17 46 20 7 3 14 9-1 5 52 0 13 1843 18280094 71 1 0 0 5 2 4 1 0 0 1 0 33-1 1 0 12 8 1843 18280096 27 41 11 74 21 12 12 35 6 19 3 9 4-1 5 28 0 9 1843 18280105 15 86 12 84 18 10 15 63 8 12 2 16 7-1 4 35 0 14 1843 18280106 22 88 10 42 24 14 16 22 8 18 3 12 8-1 6 30 0 16 1843 18280109 20 78 18 82 72 22 29 45 4 16 5 12 10-1 15 29 0 19 1843 18280115 19 82 11 47 28 24 10 28 14 8 3 21 16-1 10 25 4 11 2811 18278310 11 45 6 52 16 14 6 35 3 2 2 14 5 64 4 17 0 5 2811 18278318 16 100 11 36 29 40 24 16 7 2 3 26 15 155 7 38 0 2 2811 18278337 28 77 12 44 36 34 10 21 14 12 3 19 5 323 10 20 0 5 2811 18278374 12 77 11 58 27 18 6 12 10 1 4 11 6 0 6 15 0 5

Käsivarren geokemiaa 5 2811 18278375 23 92 13 58 50 28 16 25 9 0 4 14 0 0 10 31 1 6 2811 18278376 4 76 11 42 28 34 20 34 12 0 5 14 8 39 12 47 1 15 2811 18278397 20 549 12 32 47 29 9 19 10 1 6 59 5 6 14 37 0 4 2811 18278404 17 46 7 39 16 21 10 22 9 1 4 13 6 0 7 20 10 3 2812 18278428 19 94 11 43 26 33 13 23 6 9 4 21 8 208 11 29 0 6 2812 18278429 6 69 9 39 43 24 15 20 6 5 4 16 7 54 10 21 0 6 2812 18278430 13 55 8 27 39 12 6 24 10 7 3 13 4 195 5 21 0 10 2812 18278437 9 49 6 27 19 32 8 13 10 3 2 14 10 23 6 21 0 7 2812 18278442 8 97 14 46 33 33 11 21 4 14 5 15 8 0 14 31 0 8 2812 18278451 14 69 10 48 31 28 11 22 1 5 4 18 6 0 10 23 55 8 2812 18278460 17 120 11 33 48 22 12 20 7 10 5 13 5 0 9 41 0 9 2812 18278465 25 73 18 58 58 22 12 38 4 0 6 16 5 25 10 23 0 20 2812 18278475 21 91 12 43 60 33 12 27 5 0 4 26 7 0 11 28 1 11 2812 18278487 14 19 7 69 4 18 14 26 0 4 4 6 25 0 19 10 0 5 Taulukko 2. Esimerkkejä anomaalisten näytteiden P-fraktion alkuaineyhdistelmistä. MR = näyteaines moreenia, RP = näyteaines rapakalliota. Au- ja Pd-analyysit 519A, yksikkö ppb, muut alkuaineet 511A, yksikkö ppm (menetelmät eivät ole enää Labtiumin normaalitarjonnassa). Ennen vuotta 1985 käytettyjen analyysimenetelmien A35, A61, A62 ja A63 pitoisuustasot ovat oleellisesti alhaisemmat eikä analyysituloksia ole sisällytetty taulukkoon. Pitoisuuslukeman puuttuminen tarkoittaa, ettei analyysitulosta ole. Karttalehti Näytenumero Näyteaines Co Cu Ni Pb Zn Au Pd 183303 8549055006 MR 28 857 80 19 40 25 1 183303 8549058024 MR 35 202 76 10 60 2 15 183303 8549062038 MR 27 106 55 11 28 1 12 183401 8540030047 MR 27 609 42 220 320 10 0 183401 8540043036 RP 239 5 4220 1043 3210 1 5 183401 8640003022 MR 18 30 103 6 32 12 183401 8640047039 MR 44 1895 116 32 93 31 183401 8640090025 MR 13 28 22 15 31 12 183401 8640116060 MR 72 512 165 11 75 52 183401 8640163059 MR 44 38 933 18 35 14 183401 8640174130 RP 23 111 58 15 21 18

Käsivarren geokemiaa 6 183401 8640179063 RP 20 134 176 16 58 14 183401 8640182060 MR 52 85 875 20 39 11 183401 8640218054 MR 33 5334 341 18 43 12 183401 8640221067 RP 17 1501 113 17 21 11 183401 8640234053 MR 32 1362 158 19 46 12 183401 8640242073 RP 10 218 78 25 21 16 183401 8640313063 RP 39 243 144 25 77 11 183401 8640317066 RP 48 37 210 24 24 23 183401 8640322073 RP 12 175 60 41 64 31 183401 8640324053 RP 39 70 202 24 94 10 183401 8640336037 RP 30 73 165 21 49 11 183401 8640337043 MR 36 356 127 26 68 14 183401 8640430038 MR 26 33 125 17 32 32 183405 8643808019 MR 29 143 48 10 183401 8744147037 MR 18 59 146 15 31 13 183401 8744166073 RP 7 32 66 15 23 66 183401 8744171045 MR 19 82 137 15 25 21 183401 8744212013 MR 12 124 24 25 73 13 183401 8744266033 MR 28 564 120 11 27 84 3 183401 8744272036 RP 50 1758 277 20 61 28 2 183401 8842218021 MR 32 23 179 10 183401 8842269020 MR 118 22 1899 26 183401 8842298015 MR 748 101 14343 4 183401 8842340060 MR 26 30 212 20 183401 8842348065 RP 93 114 2434 23 107 19 281109 8842199042 MR 7 43 24 149

Käsivarren geokemiaa 7

Käsivarren geokemiaa 8

Käsivarren geokemiaa 9 4BJATKOTOIMIA Monipuolisten malmiviitteiden takia aluetta tulisi tutkia järjestelmällisesti alueellisilla menetelmillä ja sitten niiden tulosten perusteella suunnitelluilla kohteellisemmilla menetelmillä. Tähänastisten tulosten merkitsevyyden arviointia haittaa se, että alueellinen työvaihe puuttuu ja yksityiskohtaisten tutkimusten kohteita valittaessa ei ole ollut laajempaa yleiskuvaa alueesta. Ensimmäiseksi pitäisi tarkistaa, puuttuvatko Sarvisoaivin alueelta tosiaan Au-analyysit. Jos näytteet ovat löydettävissä, niistä kannattaisi analysoida Au. Saatavissa olevasta analyysimäärästä riippuen analysointi voitaisiin tehdä joko kaikista näytteistä, näytteitä yhdistellen tai näytteitä poimien. Ruossakeron alueella voisi tehdä näytteenoton muutamalla neliökilometrillä (esim. noin 16 tai enemmän näytettä neliökilometriltä) anomalian luonteen laajemmaksi selvittämiseksi. Mikäli Sarvisoaivin näytteitä ei enää löydy, pitäisi ulottaa näytteenotto sinnekin. KIRJALLISUUSLUETTELO Heikura, P., Iljina, M., Isomaa, J. & Salmirinne, H., 2004. Tutkimustyöselostus valtausalueilla Kaamajoki 1-4, 6 ja 7 sekä Tsohkkoaivi 1 Enontekiön kunnassa suoritetuista tutkimuksista. 13 s., 22 l. Geologian tutkimuskeskus, arkistoraportti M06/1832,1834/2004/1/10. Kujansuu, R., 1967. Suomen geologinen yleiskartta, Maaperäkartta 1:400 000, Lehti N:o 18 Kilpisjärvi. Geologinen tutkimuslaitos, Helsinki. Lehmuspelto, P., 1981. Kallioperän ja mineralisaatioiden kuvastuminen moreenin pintaosan geokemiassa Käsivarren Lapissa. Teoksessa: Lindroos, P. (toim.) Pintamoreenin merkitys malmilohkarekuljetuksissa. Geologinen tutkimuslaitos, Tutkimusraportti N:o 55, 77-85. Wennervirta, H., 1968. Application of geochemical methods to regional prospecting in Finland. Bull. Comm. Geol. Finlande 234. 91 s.