ÖLJYPELLAVAN SOPIMUSVILJELIJÖIDEN HAASTATTELUTUTKIMUS MMM Ari Klemola 31.01.2010
SISÄLLYS SIVU JOHDANTO 3 1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT 4 2. TULOSTEN TARKASTELU 8 3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 9 2
JOHDANTO Tämän kyselytutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa öljypellavan sadon laatuun, määrään ja viljelyhalukkuuteen vaikuttavista tekijöistä haastattelemalla öljypellavan sopimusviljelijöitä. Hankkeeseen osallistuneiden yritysten sopimusviljelijöiden joukossa on vuodesta toiseen määrällisesti ja laadullisesti elintarvikelaatuisen sadon tuottavia viljelijöitä. Näistä viljelijöistä valittiin haastateltavat sopimusviljelijät. Toiset sopimusviljelijät epäonnistuvat elintarvikelaatuisen sadon tuottamisessa ja luopuvat öljypellavan viljelystä muutaman vuoden kuluttua viljelyn aloittamisesta. Tässä kyselytutkimuksessa haastateltiin Elixi Oilin kahdeksaa sopimusviljelijää, Tuusulan Osuuspuristamon viittä sopimusviljelijää ja Linseed Proteiinin neljää sopimusviljelijää. Sopimusviljelijöistä kolme on luomuviljelijöitä. Neomed yritys osallistui myös hankkeeseen, yrityksellä ei ole omaa öljypellavan sopimusviljelyä. Seuraavissa kappaleissa esitellään öljypellavan sopimusviljelijöiltä kysytyt kysymykset ja näiden vastaukset. Aineistoa ei käsitelty tilastotieteellisesti sen pienuuden vuoksi. Tutkimusta rahoitti Varsinais-Suomen TE- keskus. 3
1. KYSYMYKSET JA VASTAUSTEN TIIVISTELMÄT Viljelijän ikä, koulutus ja tuotantosuunta: Linseed: 46v. Elixi: 53. 12 koulu-aste, 2 opisto-aste, 1 agronomi ja 1 MTT. Kasvinviljely (1 pellavantuotanto). Osuuspuristamo: 45 vuotta. Öljypellavalohkojen viljavuustiedot/pinta-ala (muutos edellisistä vuosista), sijainti tilalla ja missä ilmansuunnassa metsä sijaitsee peltoon nähden (etäisyys): Hyvä-tyydyttävä. Linseed: HHt, KHt, HtMn, Hs. Elixi: HtS, HsS. ph Linseed 5.7-6.5 ja Elixi 6.3-6.5. Linseed: 29 ha, Elixi 18 ha ja Osuuspuristamo 11 ha (luomu 8 ha). Metsään etäisyys: länsi 5 m, itä 150 m, etelä 100 m. Metsään 300 metriä. Luomulohkot lännestä metsä ihan kiinni javain piirioja välissä tai useita satoja metrejä. Kylvöajankohta/kylvömäärä/kylvösyvyys/kylvötiheys/lajike ja satotaso: Huhtikuun loppu ja toukokuun alkupuoli. Linseed 54,5 kg (2-3 cm), Elixi 64 kg (3-4 cm) ja Osuuspuristamo 80-90 kg/ha (luomussa 80 ja 120 kg/ha). Linseed 800-850 kpl/neliömetri (1 viljelijä), Elixi 750-850 kpl/neliömetri ja yksi Osuuspuristamon viljelijä 700-800 kpl/neliömetri. Linseed (Helmi) ka. 1000 kg/ha ja yksi viljelijä 1400-1500 kg/ha. Elixi Helmi 1800 kg/ha, Laser 1200, 1500 ja 1900 kg/ha. Heljä 1500 kg/ha ja Abacus 1200 kg /ha. Osuuspuristamo Helmi luomussa 400, 500 ja 700 kg/ha. Helmi tavanomaisessa viljelyssä 700-800 kg/ha, 1400 kg/ha ja Laser 2000 kg/ha. Kylvömenetelmä/kylvösiemen(oma/osto/peittaus): Elixi: suorakylvökone ja lautasmuokkain syksyllä tai keväällä, myös hankmo keväällä. Laahavannaskone ja äestys. Linseed: jyrsinkylvö, äestys ja kylvö suorakylvökoneella pintaan (2-3 cm) ja siementen peittäminen suorakylvökoneen jälkiäkeellä, äestys keväällä ja kylvö laahavannaskoneella. Oma siemen ei peitattu ja ostosiemen peitattu. Osuuspuristamo: joustopiikkiäes ja laahavannaskone ja luomussa siipivannas (nauhakylvö). Lisäksi perinteisessä viljelyssä sänkimuokkaus (lautasmuokkain) ja kylvö etumuokkaimella varustetulla suorakylvökoneella (Rapid). Oma peittaamaton kylvösiemen. 4
Edellisen syksyn muokkausmenetelmä/muokkaamattomuus: Linseed: 3 viljelijää kyntää syksyllä ja yksi lautasmuokkaa. Elixi: lautasmuokkaus tai kyntö syksyllä ja kolmella viljelijällä ei muokkausta syksyllä (suorakylvö). Osuuspuristamo: luomussa kyntö. Tavanomaisessa viljelyssä rypsin jälkeen suorakylvö ja muulloin lautasmuokkaus ja harvemmin kyntö. Viljelykierto: Elixi: Vehnä 5 v. Pellava-ohra/vehnä/kaura/rypsi/rapsi-pellava. Pellava-vehnä-ohra/ruis/pellava/ rypsi-herne-pellava. Pellava 2v.-vihantanurmi-pellava. Linseed: Pellava (4v.)-kesanto (1v.)- pellava (4v.). Pellava-pellava-kevätvilja(peruna)-pellava (2-4v.). Pellava-vilja-rapsi-vilja-pellava. Pellava-ohra-nurmi-pellava. Pellavaa 3 viimeistä vuotta samalla lohkolla ja 20 viimeistä vuotta samalla lohkolla. Osuuspuristamo: luomussa apila-pellava-vilja-apila ja pellava (apila)- apila/härkäpapu-vilja(nurmi)-1-2v. nurmi-pellava. Tavanomaisessa: pellava-kaura 6-8 vuotta tai pellava-mallasohra-vehnä(rypsi)-vehnä-pellava (2 pellavaa). Typpitaso (lannoite tai fosforitaso): Linseed: 30-45 kg/ha. Elixi 40-50-60 kg/ha ja yksi viljelijä starttifosforia 10-15 kg/ha. Osuuspuristamo: typpeä 50 ja 78 kg/ha tavanomaisessa viljelyssä ja luomussa ei lisätyppeä. Luomussa tarkoitus kokeilla Viljo-lannoitetta. Yleisimmät käytetyt lannoitelajit: Y1, Y2, Y5, Y6, NK2, PY1, SS, AGRO K2 ja fosfori viljavuustutkimuksen mukaan (yksi osuuspuristamon viljelijä 8 kg/ha). Puintiajankohta/rahtipuinti/leikkuupuinnin ongelmat: Syyskuun kaksi viimeistä, lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa ja Osuuspuristamon luomutuottajat syyskuun puolivälistä lokakuun puoliväliin. Osuuspuristamo: kaikilla oma puimuri. Linseed: kaksi omaa puimuria ja kaksi käytti rahtipuimuria. Elixi: kaikilla viljelijöillä oma puimuri. Kietominen syöttöruuvin ympärille ja myös kolakuljettimen ympärille. Kosteissa olosuhteissa siemen ei irtoa kosteasta sylkystä (puintitappiot). Syöttöruuvista sormia pois, 2-3 kpl jätetään. Remmin palasta tehty kaavin syöttörumpuun. Rahtipuinnin kapasiteetti ei riittänyt sateisena syksynä (Linseed). Parhaana puintipäivänä 10 ha:n lohko kolmessa tunnissa (Linseed). 5
Kuivaustapa/kuivauksen ongelmat/rahtikuivaus: Lämminilmakuivuri (kaksi kylmäilmakuivuria) ja yksi kuivautti rahtina. Ilmamäärä oikea, heti puinnin jälkeen kuivuriin ja lämpötila noin 50-60 astetta. Osuuspuristamon luomuviljelijällä kylmäilmakuivuri lisälämmöllä (perävaunukuivuri). Paksu kerros kovettuu (rikottava) ja pieni kuivausmäärä ongelma. Oma ja rahtikuivaus. Kuivauksessa ei suurempia ongelmia. Kasvinsuojelu/rikkakasvien torjunta-aineet ja tankkiseokset: Ally+Gratil ohjeen mukaan (Glean 20 DF), Ally, Gratil (12g)+0.2 L MCPA ja joenranta MCPA 1L. Juolavehnän torjunta erikseen: TARGA 1,5 l, AGIL 3 l ja FOCUS. Juolavehnäruiskutus 2 viikkoa rikkakasviruiskutuksen jälkeen. Osuuspuristamon luomuviljelijät viljelykierto. Kuinka usein kasvustoja tarkkaillaan kasvukaudella ja kasvustojen tasaisuus orastumisen jälkeen (arvio asteikolla 1-10): Viikoittain, 2 kertaa viikossa. 7-8-9 ja 8 ka. Osuuspuristamon luomuviljelijät 8. Öljypellavan korren hyötykäyttö/ei hyötykäyttöä: Ei hyötykäyttöä. Viljelytuen käyttö/tiedonhankinta: Viljelytuki alussa, yrityksen ja erehdyksen kautta, MTT:n lajikekokeet (1 viljelijä), netti ja kokemusten vaihto muiden viljelijöiden kanssa. Miksi viljelee öljypellavaa: Helppo viljellä, mielenkiintoinen erikoiskasvi, hinta hyvä, taloudellisuus, viljelykierto, jaksottaa sadonkorjuuta ja kevättöitä, pieni varastotilan tarve (kylvötyöt nopeutuu), 4 viljelijää osakkaana jalostavassa yrityksessä ja kilpailukykyinen kasvi (katetuotto). Yksi viljelijä oli ollut mukana Agrokuituverkostossa viljelijäjäsenenä. 6
Tulevaisuuden suunnitelmat öljypellavan suhteen/mikä estäisi viljelemästä öljypellavaa tulevaisuudessa: Elixi ja Linseed: noin 30 % viljelijöistä lisää pinta-alaa ja noin 70 % pitää samana. Linseed: 3/4 hinta liian alhainen (lue 3 neljästä), 1/4 (lue 1 neljästä) kasvuolosuhteet heikkenevät ja kuivauksen ongelmat. Osuuspuristamon luomuviljelijät pitävät pinta-alan nykyisellään. Ei markkinoita tulevaisuudessa, viljanviljelyn kannattavuus paranee ja öljypellavan viljelyn kannattavuus kevätviljojen tasolle tai alhaisemmaksi. Osuuspuristamon luomuviljelijät: rikkakasvit lisääntyvät ja viljely vaikeutuu tämän seurauksena. Kokemukset öljypellavasta viljelykasvina: Haastava, helppo viljellä, syksyt joskus ongelma (lajikkeilla pitkä kasvuaika), viljelykierto, panostuotos-suhde edullinen, kasvinsuojelu kevyt ja hieno kukkiessaan. Osuuspuristamon luomuviljelijät: heikko kilpailu rikkakasvien kanssa ja suhteellisesti tavanomaisen viljelyn kate hieman parempi viljoihin verrattuna kuin verrattaessa luomupellavaa luomuviljoihin. Mitkä tekijät viljelijän mielestä vaikuttavat eniten satotasoon ja myös satovaihteluihin: Kasvukauden säätila, maalaji, kylvöajankohta, kalkitus, liika typpilannoitus, tasainen orastuvuus, kasvinsuojelun onnistuminen ja pelto saattaa kuivua liikaa kuivana keväänä, jos samalla lohkolla viljelty edellisenä kasvukautena öljypellavaa. Osuuspuristamon luomuviljelijät: rikkakasvit, lannoitus ja erot lohkoissa. Tutkimustarpeet (viljelijänäkökohta): - olosuhteisiin sopiva satoisa, aikainen ja helposti puitava lajike (kotimainen/ulkolainen) - hivenravinteiden ja kalkituksen (dolomiittikalkki) vaikutus satotasoon - lannoitusvaikutus: fosfori, kali ja rikki - latvaversonnan syyt, satovaihtelut ja kukinta-ajan vaikutus satotasoon - korren hyötykäyttö (energia) - korjuuaika ja tekniikka - kasvinsuojeluaineet (uudet valmisteet) - viljelykierto (kuinka lyhyt mahdollinen) - siemenen itävyyteen vaikuttavat tekijät - öljypellavan markkinat - satoon ja laatuun vaikuttavat tekijät 7
2. TULOSTEN TARKASTELU Kysymyslomakkeet lähetettiin etukäteen kyselyyn valituille viljelijöille ja haastattelut tehtiin puhelimella ennalta sovittuna aikana. Haastattelun aikana kysymykset kysyttiin uudelleen. Ensimmäisillä viljelijöillä oli aluksi noin 2-4 viikkoa aikaa tutustua kyselylomakkeeseen ennen puhelinhaastattelua. Loput haastattelut jouduttiin tekemään joulukuun puolessa välissä ja näillä viljelijöillä oli aikaa tutustua kyselylomakkeeseen noin 2 kuukautta. Syynä edellä mainittuun olivat syystöiden aiheuttama kiire. Aikatauluja sovittelemalla saatiin kuitenkin kaikilta kyselyyn osallistuneilta viljelijöiltä vastaukset kysymyksiin. Peltolohkojen viljavuus- ja maalajitiedot ovat viljelijöiden viljavuustutkimuksista ja näin ollen melko luotettavia. Muiden öljypellavaa koskevien kysymysten vastaukset ovat viljelijöiden arvioita tai näkemyksiä kysytyn kysymyksen aihepiiristä. Tuusulan Osuuspuristamon kaikkia sopimusviljelijöitä haastateltiin. Elixi Oilin osalta kyselyyn valittuja sopimusviljelijöitä oli 8 kpl ja sopimusviljelijöiden kokonaismäärä oli 71 kpl vuonna 2009. Linseedin osalta sopimusviljelijöitä oli 4 kpl ja sopimusviljelijöiden kokonaismäärä oli 25 kpl vuonna 2009. 8
3. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Kyselyyn vastanneiden viljelijöiden keski-ikä on lähellä 50 vuotta (48 ka.) ja kaikilla viljelijöillä oli tuotantosuuntana kasvinviljely. Öljypellavalohkojen läheisyydessä ei ole metsää, yhdellä viljelijällä lohko rajoittui lännessä metsään. Viljavuusluokiltaan lohkot ovat tyydyttäviä/hyviä. Elixin sopimusviljelijät viljelevät öljypellavaa hieta- ja hiesusavilla. Linseedin sopimusviljelijät viljelevät öljypellavaa hietamailla. Tilat viljelevät öljypellavaa melko suurilla pinta-aloilla ja joinakin vuosina viljelyssä tulee epäonnistumisia. Kylvötyöt tehdään heti olosuhteiden salliessa mahdollisimman aikaisin. Elixin sopimusviljelijät kylvävät noin 1 cm syvempään kuin Linseedin sopimusviljelijät ja kylvömäärä on Elixin sopimusviljelijöillä noin 10 kg suurempi. Elixin sopimusviljelijät käyttävät 10-15 kg/ha typpeä enemmän kuin Linseedin viljelijät ja yksi Elixin sopimusviljelijä käyttää starttifosforia 10-15 kg/ha. Elixin sopimusviljelijät kylvävät suorakylvökoneella keväällä tai syksyllä lautasmuokattuun kylvöalustaan, myös kynnön jälkeen äestys ja kylvö laahavannaskoneella oli seuraavaksi yleisintä. Elixin sopimusviljelijöissä oli myös 3 kpl suorakylväjiä. Linseedin sopimusviljelijät suosivat jyrsinkylvöä ja yleisin edellisen syksyn muokkausmenetelmä oli kyntö. Osuuspuristamon luomuviljelijät äestivät tasausäestyksen jälkeen syksyllä kynnetyt lohkot. Kylvöt tehtiin laahavannaskoneella ja yksi viljelijä käytti kylvökoneessa siipivantaita. Yksikään viljelijä ei laskenut kylvömäärää tjp:n, itävyyden ja kylvötiheyden avulla. Omaa kylvösiementä ei peitattu. Rikkakasvien torjunnassa käytettiin yleisimmin Allyn + Gratil-seosta tai pelkkää Ally-torjuntaainetta. Sopimusviljelijöiden mielestä rikkakasvien torjunta onnistui hyvin kyseisillä aineilla. Juolavehnä torjuttiin useimmiten kaksi viikkoa rikkakasviruiskutuksen jälkeen Targa- tai Agilvalmisteilla. Suurin osa viljelijöistä tarkkaili kasvustoja viikoittain ja kasvustojen tasaisuudesta annetun arvioin keskiarvo oli 8. Tuusulan Osuuspuristamon yksi luomuviljelijä tarkkailee kasvustoja päivittäin kukinnan aikaan ja ennen sadonkorjuuta. Öljypellavan korrelle ei ollut hyötykäyttöä ja kolme sopimusviljelijää toivoisi korrelle käyttökohteita esim. energiaksi. Helmi-lajikkeen keskisato (viljelijän ilmoittama) oli huomattavasti parempi Elixin kuin Linseedin sopimusviljelijöiden saman lajikkeen sato. Kyselyyn osallistuneet Linseedin sopimusviljelijät viljelivät vain Helmi-lajiketta. Elixin sopimusviljelijät viljelevät myös muita lajikkeita (Laser, Heljä ja Abacus). Elixin sopimusviljelijöiden viljelykierto oli pidempi kuin Linseedin sopimusviljelijöiden ja kierrossa oli mukana rypsiä, rapsia, härkäpapua tai hernettä. Linseedin viljelijöiden 9
viljelykierto oli lyhyempi ja sisälsi vähemmän öljykasveja, mutta lisäksi perunaa, kesantoa tai nurmea. Lisäksi sopimusviljelijät viljelivät enemmän pellavaa peräkkäin samalla lohkolla esim. kolme tai jopa 20 vuotta. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijöiden viljelykierto oli pituudeltaan Elixin viljelijöiden viljelykierron kaltainen ja viljelykierrossa oli enemmän apilaa tai härkäpapua. Lisäksi Tuusulan Osuuspuristamon yksi luomuviljelijä olisi halukas kokeilemaan valkoapilaa öljypellavan aluskasvina. Puintiajankohta vaihteli syyskuun kahden viimeisen ja lokakuun kahden ensimmäisen viikon välillä. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijät pääsivät aloittamaan puinteja hieman aikaisemmin syyskuun keskivaiheilla. Kaikilla viljelijöillä puinti sujui ilman suurempia ongelmia, syöttöruuville ja kolakuljettimelle kietomista kuitenkin esiintyi. Nämä puinnin ongelmat keskeyttivät öljypellavan leikkuupuinnin vain väliaikaisesti. Terälaitteen hyvä kunto ja tuleentunut kasvusto merkitys puinnin onnistumiselle korostui vastauksissa. Kosteissa puintiolosuhteissa puinnin ongelmat lisääntyivät. Lisäksi viljelijät poistivat 2-3 kpl syöttösormia syöttöruuvista ja kaksi viljelijää käytti hankainlevyjä varstasillassa. Linseedin sopimusviljelijöistä kaksi käytti rahtipuimuria. Elixin ja Tuusulan Osuuspuristamon sopimusviljelijät puivat omilla puimureilla. Lämminilmakuivaus oli yleisin kuivaustapa ja kuivaus sujui ilman suurempia ongelmia. Kuivaus tulisi aloittaa heti puinnin jälkeen ja käyttää sopivaa ilmamäärää. Kaksi viljelijää ilmoitti käyttävänsä kuivauslämpötilana 50-60 Celsiusastetta. Tuusulan Osuuspuristamon luomuviljelijät käyttivät kylmäilmakuivausta ja lisälämpöä (1 perävaunukuivuri). Heillä myös pieni kuivausmäärä hankaloitti kuivausta. Viljelytukena viljelijät käyttivät aluksi yritysten viljelyneuvontaa ja tämän jälkeen viljelyssä edettiin yrityksen ja erehdyksen kautta. Myös netistä haettiin tietoa ja viljelijöiden mielestä tietoa öljypellavan viljelystä oli vähän saatavilla. Sopimusviljelijöiden mielestä öljypellavaa on helppo viljellä, öljypellava on mielenkiintoinen kasvi, tuotteesta saa hyvän hinnan, öljypellava on hyvä kasvi viljelykierrossa, taloudellinen viljelykasvi, jaksottaa sadonkorjuuta ja kevättöitä, varastotilan tarve on pieni, kukkiessaan kauniin näköinen ja kasvisuojeluaineita käytetään toistaiseksi vähän. Osuuspuristamon luomuviljelijöiden mielestä öljypellava kilpailee rikkakasvien kanssa heikosti ja suhteellisesti tavanomaisen viljelyn kate on hieman parempi viljoihin verrattuna kuin verrattaessa luomupellavaa luomuviljoihin. Elixin ja Linseedin sopimusviljelijöiden mielestä satotasoon ja satovaihteluihin eniten vaikuttaa kasvukauden säätila, maalaji ja kylvöajankohta. Osuuspuristamon 10
luomuviljelijöiden mielestä eniten satotasoon ja satovaihteluihin vaikuttaa rikkakasvit, lannoitus (viljelykierto) ja erot peltolohkoissa. Elixin ja Linseedin viljelijöistä noin 30 % haluaa lisätä öljypellavan viljelyä tulevaisuudessa ja Osuuspuristamon luomuviljelijät pitävät viljelypinta-alan nykyisellään. Tulevaisuudessa tuotteesta saatava hinta, markkinoiden kehitys, öljypellavan viljelyn kannattavuuden heikkeneminen ja viljan viljelyn kannattavuuden paraneminen heikentäisi viljelyintoa. Öljypellavan luomuviljelijöillä rikkakasvien lisääntyminen ja viljelyn vaikeutuminen niiden seurauksena vähentäisi viljelyä tulevaisuudessa. Tärkeimpänä tutkimuskohteena viljelijät haluaisivat aikaisen, satoisan, olosuhteisiin sopivan ja helposti puitavan lajikkeen. Muut tutkimuskohteet liittyvät hivenravinteiden ja kalkituksen (dolomiittikalkki) vaikutukseen satotasoon, lannoitusvaikutukseen (fosfori, kali ja rikki), latvaversonnan syihin, satovaihteluiden syihin, kukinta-ajan vaikutukseen satotasoon, korren hyötykäyttöön (energia), korjuuaikaan ja tekniikkaan, kasvinsuojeluaineisiin (uudet valmisteet), viljelykiertoon (kuinka lyhyt mahdollinen), siemenen itävyyteen vaikuttaviin tekijöihin, öljypellavan markkinoihin ja sadon määrään ja laatuun vaikuttaviin tekijöihin. 11