Ajankohtaista nurmen lannoituksesta Agrifuture 29.11.2017 Sanna Kykkänen, Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi, Miika Hartikainen
Lannoitustutkimus Luke Maaningalla Kasvuolosuhteet maalaji Maan rakenne (tiivistyminen) Juuristovyöhyke Sääolosuhteet Orgaaniset lannoitteet Viljelytekniikka Niittojen lkm Lantatyyppi Lannan levitystapa Lannan levitysjälki kasvilajivalikoima Rehunlaatu maidon tuotanto ja eläinterveys ILMASTONMUUTOS BIOLOGINEN Ympäristövaikutukset TYPEN Huuhtouma SIIDONTA Haihdunta KHK-päästöt 2 30.11.2017 Mineraaliainet Humus Hajoavaorgaaninen aines Kationin (ja anionin vahto)
Keskimääräinen typpilannoitustaso maatiloilla on 155 kg N/ha/v (Lohkotietopankki). Ympäristökorvausjärjestelmän yläraja (vm ja m maa) 3 niittoa 240 kg N/ha/v Nitraattidirektiivin yläraja 250 kg N/ha/v Aiemmat kokeet: Salo ym. 2013. Nitrogen fertilizer rates, N balances, and related risk of N leaching in Finnish agriculture. MTTReport 102. 3
GRINDSTAD 22.8.2016 50 kg N/ha 2600 kg KA/ha 90 kg N/ha 4300 kg KA/ha 3. sato käytti typpeä jopa 90 kg/ha, myös kokonaistase oli ainakin kahtena ensimmäisenä vuonna maltillinen 4 30.11.2017 Kuva: Luke/Sanna Kykkänen
Taloudellinen optimi Typpilannoituksen taloudellinen optimi on biologista optimia mielenkiintoisempi, mutta sen laskeminen ei ole suoraviivaista. Typpilannoituksen lisääminen on taloudellisesti kannattavaa niin kauan, kun sen tuottaman sadonlisän arvo on suurempi kuin lannoittamiskustannus. Mutta mikä on sadonlisän arvo? Yksinkertaistetuilla laskelmilla taloudellinen optimi asettuu 350 kg/ha/v yläpuolelle Johtopäätös: typpilannoitus on taloudellisesti kannattavaa nykyisillä sallituilla käyttömäärillä... mutta jos jokin muu tekijä peltolohkolla rajoittaa sadon määrää, typpilannoituksella ei päästä yhtä hyviin sadonlisiin. 5 30.11.2017
Ka-sato, kg/ha Ka-sato, kg/ha K-satovasteet eri kaliumtilan mailla Matala = pintamaa ja jankko < 500 mg /l, Korkea = pintamaa tai jankko > 600 mg/l a) 12000 MATALA RES-K b) 12000 KORKEA RES-K 10000 10000 8000 6000 8000 6000 nurmet 1 v. nurmet 2 v. 4000 2000 0 nurmet 1 v., r 2 = 0,80 nurmet 2 v., r 2 = 0,92 nurmet 3 v., r 2 = 0,90 0 50 100 150 200 250 300 350 4000 2000 0 nurmet 1 v., r 2 = 0,00 nurmet 2 v., r 2 = 0,01 nurmet 3 v., r 2 = 0,00 0 50 100 150 200 nurmet 3 v. K-lannoitus, kg/ha/vuosi K-lannoitus, kg/ha/vuosi Kun reservikaliumia riittävästi, ei satovastetta Heikon kaliumtilan maalla K-pitoisuus sadossa nousee lannoituksen myötä Korkean reservikaliumin mailla K-pitoisuudessa ei muutosta 6 30.11.2017
ARVIOI K-LANNOITUKSEN TARVE MAAN VILJAVUUS- JA RESERVIKALIUMIN SEKÄ REHUN KALIUPITOISUUDEN PERUSTEELLA! Matala reservikalium (alle 500 mg/l) Matala viljavuuskalium Todennäköisesti rehun K-pitoisuus on alhainen (< 17 g/kg ka). Jos myös sato on huono, lisää K- lannoitusta etenkin 2 v nurmilla. Jos rehun K-pitoisuus on korkea, analysoi jankon ravinnetila (20 40 cm vähintään, mutta voi analysoida 60 cm asti). Jos se on korkea, älä lisää K-lannoitusta. Korkea viljavuuskalium Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus on > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Korkea reservikalium (yli 1000 mg/l) Rehun K-pitoisuus ratkaisee. Jos rehun K-pitoisuus on < 17 g/kg ka, lisää kaliumlannoitusta. Jos rehun K-pitoisuus > 30 g/kg ka, vähennä lannoitusta. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Vähennä kaliumlannoitusta maltillisesti ja seuraa sadon K- pitoisuutta ja satotasoa. Kasvilajivalinnoilla ja kalkituksella voit vaikuttaa eläinten terveyteen. Viljely onnistuu todennäköisesti myös ilman kaliumlannoitusta. Kalia lannoitusta suunniteltaessa huomio: rehun K-pitoisuus, muokkauskerroksen varasto- ja viljavuuskaliumin määrä sekä jankon varastokalium yhdistä tiedot ja tee päätelmä!
Kuiva-ainesato kg/ha/v Nykyiset suositukset vs. uudet satovasteet 10000 9000 8000 K/ha/vuosi Korkea K 0 Matala K 220-250 Rehun K- pitoisuus rajoittaa 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Maalaji Viljavuus-K Reservi-K Ht 130 430 LCt 107 477 HsS 173 1780 0 50 100 150 200 250 300 K-lannoitus kg/ha/v Hieta Metsäsaraturve Hiesusavi kg/tn Naudan lietelanta 20tn 30tn 40tn K 2,9 58 87 116 8 30.11.2017
14000 14000 12000 10000 MTT Maaninka, mkht, P-luku 27 mg/l 12000 10000 MTT Ruukki, rmkht, P-luku 18 mg/l 8000 8000 6000 6000 2006 2007 4000 4000 2007 2008 2000-luvun 2000 2008 jälkeen P-lannoituksella ei 2009 ole saatu sadon lisää 2000 Luke:n nurmikokeissa. Maan P-luku on vaihdellut välillä 4-27 0 0 0 5 10 15 0 5 10 15 14000 mg P/l. Huom orgaaniset maat 14000 ja erittäin karkeat maat ovat 12000 jääneet vähemmälle huomiolle! 12000 10000 10000 8000 6000 4000 2000 0 MTT Maaninka, ermhe, P-luku 6 mg/l 2010 2011 2012 0 10 20 40 8000 6000 4000 2000 0 Maaninka Maaninka, liete Ruukki Ruukki, liete Luke Maaninka, rm He, P-luku 4,6 mg/l Luke Ruukki, Mm/Ct, P-luku 8,3 mg/l 0 10 20 30 40 50 9
Myöskään nyt 15 vuotta kestänyt pitkäaikainen P- lannoituskoe ei ole antanut satovasteita suositusten mukaiselle lannoitukselle Satovaste + 2,2 % (+0,9 %) Satovaste -0,3 %, (-0,7 %) Satovaste +400 ja +900 kg ka/ha Satovaste +400 kg ka/ha 10 30.11.2017
Sadon P-pitoisuuden on vaikuttanut huomattavasti enemmän kasvukauden säät kuin P-lannoitus Vuodesta 2013 lähtien Ruukissa selvempi ero lannoitetun hyväksi Keskiarvot 2,5 vs 2,6 ja 2,6 vs 2,7 g/kg ka Kuivat vuoden erottuvat alhaisina P-lukuina huolimatta lannoituksesta 11 30.11.2017
Viljavuus-P tippuu suosituslannoituksesta huolimatta, kun satotaso on hyvä Viljavuus-P laskee kaikilla koejäsenillä ts. suositusten mukainen lannoitus ei estä laskua tyydyttävä Nautakarjatilalla lietteen P ei johda korkeisiin maan P-lukuihin, jos käyttö nykyohjeiden mukaista ja täydennyslannoituksesta huolehditaan tyydyttävä 0-ruudut erottuvat alimpana, mutta erot eivät kovin suuria 12 30.11.2017
kg ka/ha/v P lannoituksen kannattavuus 10000 9000 8000 P kg/ha/vuosi Alle 10 mg/l P 35-44 Alle 15 mg/l 35-40 Yli 10 mg/l P 0 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 10 20 30 40 50 60 Fosforilannoitus kg P/ha/v Matala P < 10 mg/l P > 10 mg/l Turvemaat < 15 mg/l Silloin kun P lannoitusvastetta on odotettavissa, on lannoitussuositus korkea Lannoitusvastetta saa harvoin, uusien tutkimusten mukaan vielä harvemmin Aineisto: Saarela, 1995, Virkajärvi ja huhta 1993, Suomela ym. 2010, Kykkänen ym. 2014, Virkajärvi ym. 2015 13
Lyhyesti NPK-lannoitus nyt Nurmi on tehokas ravinteiden ottaja varastoravinteet! kun pellon peruskunto on hyvä (vesitalous, ph, rakenne) Typpi on nurmituotannon tärkein ravinne ja sen lannoittaminen suositusten mukaan kannattavaa Kalium on toiseksi tärkein sadon tuottoon vaikuttava ravinne, mutta sen satovaste nurmilla riippuu pitkälti maan reservikaliumtilasta, ei viljavuuskaliumista! Fosfori on välttämätön, mutta sadon muodostuksen kannalta vähempi arvoinen kuin N ja K. Sen lannoittaminen kannattaa, kun satovaste on odotettava (karkeasti alle tyydyttävässä luokassa) Nurmisadon mukana poistuu runsaasti fosforia ja taseet ovat usein negatiiviset, siksi oikeanlainen lannan levityskään ei ole riski 14
Mikä voisi tulevaisuudessa olla toisin? Korkeammat N:n lannoitusrajat? Kaliumlannoitus perustuisi maan reservikaliumiin, jolloin suositus tippuu kun K-reservejä maassa on ja nousee, kun niitä ei ole? Fosforilannoituksen rajoitteet eivät ainakaan kiristyisi? Negatiiviset taseet eivät voi jatkua loputtomiin Paljon vielä epäselvää Yksilöllisempää lannoitusta Otettaisiin huomioon.. nurmikierron vaihe lohkokohtainen satotaso?? Tarkempi optimointi eri korjuusysteemeihin Rehujen ja maan analysointi on älyttömän tärkeää ja kannattavaa! Lannan ravinteet tehokkaammin hyötykäyttöön levitystapaa ja ajoitusta optimoimalla ja esim. uusilla fraktiointimenetelmillä Lannan kierrättäminen Typensitoja kasvien käytön lisääminen 15 30.11.2017
Tarkemmin nurmen N-lannoituksesta NURMIEN TYPPILANNOITUKSESTA https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/hyrkas _maitovalmennus_nurmiseminaari_7.9.2017_maarit_hyrka s.pdf NURMEN TYPPILANNOITUSKSESTA MAATALOUSTIETEENPÄIVILLÄ TAMMIKUUSSA 2018 16 30.11.2017
Tarkemmin nurmen kaliumlannoituksesta NURMIEN KALIUMLANNOITUKSESTA https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485102/mttraportti165.pdf?sequence=1 KALIUMISTA JA PALJON MUUTAKIN NAUTATILALLISELLE! http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti167.pdf 17 30.11.2017
Tarkemmin nurmen P-lannoituksesta SEITSEMÄN LIHAVAA VUOTTA - VIELÄKÖ NURMEN P-LANNOITUKSESTA VOIDAAN TINKIÄ http://www.smts.fi/mtp_julkaisu_2014/posterit/072mustonen_ym_seitseman_lihavaa_vuotta_viel ako_nurmen_fosforilannoituksesta_voidaan_tinkia.pdf HYVÄÄ TIETOA FOSFORIN TARPEEN ARVIOINNISTA JA MUUTENKIN HYVÄÄ TIETOA NAUTATILALLISELLE RAVINTEISTA http://portal.savonia.fi/amk/sites/default/files/pdf/tki_ja_palvelut/julkaisut/raewebedition.pdf AMMATTILEHTIARTIKKELI KOKOAA YHTEEN NPK-LANNOITUSTA NURMELLA https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/esittely/toimipaikat/ruukki/tietopankki/peltokasvituota nto/nurmikasvit/nurmen%20lannoitussuositukset_%20kykk%c3%a4nen.pdf NURMEN TYPPILANNOITUSKSESTA MAATALOUSTIETEENPÄIVILLÄ TAMMIKUUSSA 2018 TYKKÄÄ JA PYSYT AJANTASALLA NURMITUTKIMUKSESTA! www.facebook.fi/lukemaaninka 18 30.11.2017
Kolmas sato 2017: Grindstad 350 kg N kuvattuna ma 4.9. Maaningalla, korkeutta n. 55 cm. Kiitos! Seuraa uusimpia kuulumisia Facebookista: www.facebook.com/lukemaaninka www.facebook.com/lukeruukki
20 Teppo Tutkija 30.11.2017