Tilinpäätös 2012
SISÄLLYSLUETTELO 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA.. 1 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus. 1 1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset.. 3 1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys.. 5 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa. 6 1.5 Henkilöstö.. 7 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. 7 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset 9 2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ.. 10 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 11 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET.. 14 5. KOKONAISTULOT JA MENOT.. 16 6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS.. 17 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus. 17 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat 20 6.3 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä.. 33 6.4 Konsernin henkilöstömäärä 33 6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut. 34 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY.. 38 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN.. 39 8.1 Toimielimille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 39 8.2 Liikelaitoksille asetettujen tavoitteiden toteutuminen.. 63 8.3 Investointiosan toteutuminen. 72 8.4 Rahoitusosan toteutuminen. 76 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 77 10. LIITETIEDOT. 85 11. LIIKELAITOSTEN TILINPÄÄTÖKSET.. 100
TOIMINTAKERTOMUS
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kaupunginjohtajan katsaus 1 Kotkaa koetellaan - talous sukelsi Helsingin Sanomat kirjoittaa 21.2.2013, että suomalaisten teollisuusyhtiöiden kannattavuus heikkeni selvästi vuonna 2012. Yritysten yhteenlaskettu liikevoitto supistui 1,6 miljardia euroa eli 15 % vuoden 2011 liikevoittoon verrattuna. Koko viime vuotta leimasi epävarmuus taantuman kestosta. Erot yhteiskunnassa tuntuivat kasvavan, varovaisuus lisääntyi, mikä näkyi mm. auto- ja asuntokaupassa. Investoinnit ja taloudellinen toimeliaisuus oli laimeaa koko Kymenlaaksossa, jonka osalta mm. työttömyysluvut olivat maan surkeimpia. Kotkassa työttömyysprosentti liikkui vuoden osalta 15 %:n molemmin puolin. Vuosi 2012 oli talouden osalta maassamme vuosituhannen heikoin. Tämä ei voinut olla heijastumatta kaupunkiimme. Oman taloutemme osalta pärjäsimme tyydyttävästi, mutta lähinnä ulkoa tulleet menopaineet Carean laskutuksen ja toimeentulotuen kasvun myötä veivät kaupunkimme talouden negatiiviseksi. Tilannetta pahensivat vielä saamatta jääneet omaisuuden myyntivoitot. Kaiken kaikkiaan taloutemme sukelsi ja oli vuoden lopussa 26,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Jopa käyttötalous eli vuosikate painui ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella negatiiviseksi, 10,3 miljoonaan euroon. Kaupunginhallitus on 11.3.2013 hyväksynyt laajan talouden tasapainottamisohjelman valmistelun. Carean johdon kanssa on käynnistetty yhteistyö, jonka tuloksena useiden miljoonien lisälaskut vuonna 2013 on eliminoitu. Kaupunki tekee voitavansa oikaistakseen taloutensa syöksykierteen. Tämä työ tulee kestämään koko valtuustokauden. Valoa kehitykseemme toi Venäjä. Se näkyi mm. HaminaKotka Sataman toiminnassa. Yhtiön tulos oli hyvä, vaikka liikennemäärän lasku oli kymmenisen prosenttia. Vaalimaan rajanylitykset kasvoivat 3,2 miljoonaan. Kaikki laskelmat povaavatkin matkailijamäärien 3-4 -kertaistuvan lähivuosina riippumatta viisumivapauden toteutumisesta. Tämä näkyy Kotkan kaupoissa, liikkeissä ja Merikeskus Vellamossa, jonka kävijämäärä ylitti 100 000. Yhteistyömme Pietarin kaupungin kanssa on kehittynyt vuonna 2012 suotuisasti. Vietimme syksyllä Pietarissa Kotka-päiviä, jotka koostuivat seminaareista, tapaamisista ja Pikku Filharmoniassa pidetystä Kymi Sinfoniettan konsertista ja kaupungin vastaanotosta. Rubicon-seminaari oli menestys. Itse hankkeeseen on saatu n. 20 venäläisyritystä, jotka miettivät liiketoimintansa laajentamista busineksen tuloaan länteen Kotkaa platformina käyttäen. Pietarin kaupungin kanssa järjestettiin lisäksi Lontoossa laaja investointitapahtuma, johon osallistui lähes sata henkeä. Jatkoa suunnitellaan vuodeksi 2013. Pietari-yhteistyön kruunasi 12.12.2012 saatu miljoonan euron hankeraha Tukholma-Turku- Helsinki-Kotka-Pietari -kehityskäytävähankkeeseen vuosiksi 2012 2014. Tarkoituksena on olla vetovoimainen ja kilpailukykyinen seutu, kun moottoritie Loviisasta Venäjän rajalle 2017 on kokonaan valmis. Tarkoitus on jatkaa hanketta rahastokaudella 2014 2020. Kehityskäytävähanke on Helsingin, Turun, Kotkan ja Työ- ja elinkeinoministeriön yhteinen hanke. Oman palvelutuotannon osalta tehtiin monta merkittävää päätöstä. Palveluverkkoselvitys hyväksyttiin ja sovittiin päivähoidon ja kouluverkon tulevaisuuden linjaukset. Lisäksi päätettiin sosiaali- ja terveystoimen, lähinnä terveystoimen, keskittämisestä keskussairaalakiinteistön yhteyteen, joka itsessään on tarkoitus lähivuosina saneerata. Vuosi 2012 oli valtuustokauden viimeinen. Vuotta hallitsivat myös syksyn kunnallisvaalit. Tuleva nelivuotiskausi ei tule olemaan helppo. Poliittiselta johtajuudelta tullaan vaatimaan paljon. Kaupunginvaltuuston strateginen johtajuus asetetaan varmasti useasti koetukselle.
2 ORGANISAATIO
1.2 Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset KAUPUNGINVALTUUSTO Saastamoinen Markku, DI, puheenjohtaja (Kok.) Tiusanen Pentti, kansanedustaja, kir. erikoislääkäri, I varapuheenjohtaja (Vas.) Oksanen Heikki J., yrittäjä, mentori, II varapuheenjohtaja (Kesk., sit.) Luumi Jari, operaattori, III varapuheenjohtaja (SDP) 3 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Brask Nina, osastosihteeri, kuntohoitaja Elo Jari, kaustistamon hoitaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Harkko Mia, myyjä Hjelt Petri, betonimies, 10.4.2012 asti Häkkinen Risto, 11.4.2012 alkaen Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Kimpanpää Hilppa, toimittaja Montonen Tiina, päiväkodinjohtaja Niemi Ritva, kierrätyskeskuksen hoitaja Paatero Sirpa, kansanedustaja Posti Pekka, rehtori, KM Salminen Vesa, toiminnanjohtaja Taavitsainen Ninni, opiskelija Vainikka Anneli, erityislastentarhanopettaja Vasemmistoliitto (Vas.) Bilaletdin Sirkku, sosiaaliasiamies Hodju Juhani, rautatieläinen Hömppi Pauli Leppänen Hannu, rakennusmestari Lommi Semi, sahuri Repo Risto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit Vihreä liitto (Vihr.) Aalto-Partanen Annika, meribiologi, projektipääll. Appelberg Jan, erikoislääkäri, 24.9.2012 asti Komulainen Rita, 25.9.2012 alkaen Griinari Leena, FM, viestinnän opettaja Virtanen Sami, erityisperhetyöntekijä Kansallinen Kokoomus (Kok.) Eerola Seppo, ylikonstaapeli Elomaa Jari, yrittäjä, toimitusjohtaja Hirvonen Pasi, yrittäjä Holmberg Kai, osaamisalapäällikkö Häkämies Jyri, VTM, puolustusministeri Kallioniemi Ritva, luokanopettaja Kirjavainen Marika, kuljetusyrittäjä Kotiniemi Topias, ylikomisario Lipponen Sirkku, liikkeenharjoittaja Mielonen Juha, viinuri Norhio Päivi, järjestelmäasiantuntija Posti Jukka, kiinteistökehitysjohtaja 5.3.2012 asti Aalto Uuno 6.3.2012 alkaen Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä Ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Olsson Birgitta, ekonomichef, diplomekonom Perussuomalaiset (PS) Eerola Juho S.A., pakolaisohjaaja, yrittäjä Hirvonen Arto, nuohoojamestari Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori van Wonterghem Freddy, varaosamyyjä Suomen Keskusta (Kesk.) Klemola Riitta, FM, kieltenopettaja Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Almgren Esko, opetusneuvos Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori Kotkan demokraattinen vaihtoehto Arpula Jarkko, ahtaaja KAUPUNGINHALLITUS Salminen Vesa, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja (SDP) Ylimäki Rauli, toimitusjohtaja, yrittäjä, I varapuheenjohtaja (Kok.) Lommi Semi, sahuri, II varapuheenjohtaja (Vas.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, yliopettaja, KT Hurtta Pia, kansainvälisten asiain sihteeri Hynninen Raimo, apulaispalopäällikkö Vasemmistoliitto Tujula Pirjo, levyseppä-hitsaaja, sit. Vihreä liitto Komulainen Rita, myymäläpäällikkö Kansallinen Kokoomus Hirvonen Pasi, yrittäjä Kirjavainen Marika Perussuomalaiset Merivirta Jorma-Kalevi, operaattori Suomen Kristillisdemokraatit Kilpeläinen Veijo, liikunnan lehtori
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen merkittävimmät päätökset 4 Kaupunginvaltuusto Valtuusto kokoontui 12 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 170. Valtuusto on hyväksynyt päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen. Valtuusto on hyväksynyt palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian 2020. Valtuusto on hyväksynyt useita asemakaavoja ja asemakaavan muutoksia, mm. Kotkansaarelle ja Mussaloon. Valtuusto on päättänyt perustaa ICT Kymi -liikelaitoksen yhdessä Haminan ja Pyhtään kanssa. Valtuusto on päättänyt liittyä Kymen jätelautakuntaan. Valtuusto on hyväksynyt konserniohjeen. Valtuusto on hyväksynyt päivitetyn taloussäännön. Valtuusto on antanut lausunnon kuntauudistusasiasta valtiovarainministeriölle. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus kokoontui 19 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 407. Kaupunginhallitus on päättänyt osallistua työllistämisen kuntakokeiluun 2012-2015. Kaupunginhallitus on hyväksynyt TVA-hankkeen työprosessin. Kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen Kotka-konsernin vakuutuksista. Kaupunginhallitus on täyttänyt kaupunkisuunnittelujohtajan, kehitysjohtajan ja henkilöstöpäällikön virat. Kaupunginhallitus on antanut Pääesikunnalle lausunnon Puolustusvoimain suunnitelluista muutoksista Kotkan osalta. Konsernijaosto Konsernijaosto kokoontui 7 kertaa, ja pöytäkirjapykäliä kertyi 64. Jaosto on hyväksynyt omistajapoliittiset linjaukset eräiden yhtiöiden ja laitosten osalta. Jaosto on kuullut katsauksen Kotkan Energian tulevista investoinneista Jaosto on saanut selvityksen Cursor Oy:n toiminnasta. Jaosto on saanut ajankohtaiskatsauksen Tukholma-Turku-Helsinki-Kotka-Pietari - kehityskäytävästä. Jaosto on saanut selvitystä kaupunkituulipuistoa koskevasta hankkeesta.
1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 5 Suomen kansantalous hiipui vuonna 2012 kohti taantumaa. Viennin väheneminen, investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat vaikuttaneet siihen, että kansantuotteen kasvu jää vuositasolla mitattuna prosentin tuntumaan. Myös vuodelle 2013 povataan yleisesti varsin vaatimatonta kasvua. Vuoden 2008 tuotannon taso saavutettaneen näillä näkymin vasta vuonna 2014. Taloustilanteen heikkeneminen Suomessa on johtunut pääasiassa Euroopan velkakriisistä ja sen seurausvaikutusten heijastumisesta talouteemme. Eurokriisin hoitaminen on keskeisessä asemassa taloudenkehityksen kääntämisessä kohti suotuisaa taloudellista kehitystä myös Suomessa. Kuluttajahintoja nosti joulukuussa edellisestä vuodesta eniten elintarvikkeiden, liikenteen sekä alkoholijuomien ja tupakan kallistuminen. Elintarvikkeiden hintoja nosti eniten lihan, kasvisten, maitotuotteiden ja hedelmien kallistuminen. Liikenteen kallistumisen aiheuttivat erityisesti julkisen liikenteen ja polttoaineiden hinnannousut ja ajoneuvoveron nosto. Ravintola- ja kahvilapalvelujen kallistumisella ja vuokrankorotuksilla oli niin ikään suuri vaikutus inflaatioon. Joulukuussa kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten korkojen lasku ja matkaviestintäpalvelujen halventuminen edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 keskimääräinen inflaatio oli 2,8 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste nousi hieman vuonna 2012. 15 64- vuotiaiden työllisyysaste oli 69,0 prosenttia, mikä oli 0,4 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2011. Miesten työllisyysaste oli 69,8 prosenttia ja naisten 68,1 prosenttia. Miesten työllisyysaste säilyi ennallaan, naisten työllisyysaste puolestaan kasvoi 0,7 prosenttiyksikköä vuodesta 2011. Työllisyysasteeseen vaikuttavat myös väestön muutokset. 15 64-vuotias väestö, josta virallinen työllisyysaste lasketaan, väheni toista vuotta peräkkäin. Ikäryhmä pieneni yhteensä 30 000 hengellä vuosina 2011 ja 2012. Vuoden 2011 vuosineljänneksiin verrattuna työllisyys kasvoi vuoden 2012 kolmella ensimmäisellä vuosineljänneksellä, mutta kääntyi laskuun neljännellä vuosineljänneksellä. Kuntien vuoden 2012 tilinpäätökset olivat ennakkotietojen mukaan pelättyäkin heikommat. Vuosikatteet kattavat vain 74 % poistoista ja tämä johtikin vuosituhannen merkittävimpään lainakannan kasvuun. Erot kuntien välillä lisääntyivät kaikilla tekijöillä eli tulopohja-, toimintakate-, investointi- ja lainakantavertailujen mukaan. Tulopohjan kasvu oli heikointa 40 000-100 000 asukkaan kunnissa, tässä kuntakokoluokassa myös vuosikate heikkeni eniten. Vuosikate ei missään kuntaryhmässä riittänyt kattamaan poistoja. Alle 6 000 asukkaan sekä 40 000-100 000 asukkaan kunnissa vuosikate oli negatiivinen joka neljännessä kunnassa. Kuntien verotulojen kasvu hiipui lähelle yhtä prosenttia, kun samanaikaisesti toimintakatteen kasvu ennakkotietojen mukaan oli 6,2 %. Kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat 1,2 %. Kunnallisveroa kertyi 3,8 % enemmän kuin vuonna 2011. Yhteisöveron tilitykset laskivat 27,4 % ja poikkeuksellisesti aikaisempien vuosien tilityksiä oikaistiin marraskuussa eräälle verovelvolliselle, niin että kuntien yhteisöverot pienenivät tämän vuoksi n. 105 milj. euroa. Luonnollisesti pääosa tilitysten laskusta johtuu kasvuennusteiden alentumisesta ja tulosnäkymien heikkenemisestä. Yritysten tuloskehityksen heikkeneminen näkyy verokertymässä tyypillisesti nopeammin kuin tuloskehityksen paraneminen. Kiinteistöverojen muutos oli 5,8 %. Kymenlaakson työllisyyden ja väestön kehitys on ollut kohtuullisen tasapainoista, vaikkakin työttömyys on selvästi koko maan tasoa korkeampi. Maakunnan nettomuutto on ollut pääasiassa positiivista, joskin Kotka-Haminan seutukunta saa suurimman osan muuttovoitosta. Kuitenkin ikääntymisestä ja muuttotappioista johtuva työikäisten määrän lasku on voimakasta molemmissa seutukunnissa. Teollisuuden laskusuhdanne on voimistunut vuoden 2012 kuluessa ja muidenkin toimialojen kasvu on hidastunut. Kotka-Haminan seudun vahvin erikoistumisala on logistiikka, jonka perustana ovat satamatoiminnot sekä Venäjän tavaraliikenne. Vuonna 2012 HaminaKotkan satamassa vienti väheni 11 % edellisvuoteen nähden. Perinteisistä volyymituotteista väheni etenkin paperi pitkälti johtuen Myllykosken tehtaan sulkemisesta. Nesteiden tuonti kasvoi voimakkaasti. Eräs kasvava toimialaklusteri on ICT-ala. Mm. digitaaliseen pelialaan on syntynyt pienyrityksiä, jotka tällä hetkellä työllistävät n. 70 henkilöä. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Pelialaan panostetaan. Jo toteutunut
esimerkki ICT:n kasvusta on Googlen palvelinkeskus Haminassa. Elokuussa 2012 Google teki päätöksen palvelinkeskuksen laajentamisesta. 6 Valmistuneiden rakennusten kerrosala vuonna 2012 oli 77.671 m2 ja vastaava luku vuosien 2008-2012 keskiarvona oli 78.043 m2. Asuntojen osuus valmistuneiden rakennusten kerrosalasta oli 29.970 m2, liikerakennusten 3.348 m2 sekä teollisuus- sekä varastorakennusten osuus 22.079 m2. Valmistuneita asuntoja vuonna 2012 oli 256 kpl, vastaava keskiarvo 2008-2012 oli 194 kpl. Omakotitaloja valmistui 88 kpl, kun niitä keskimäärin vuosina 2008-2012 on valmistunut 74 kpl. Omakotitaloille myönnettiin 36 rakennuslupaa vuonna 2012. Vastaava keskiarvo viideltä viimeiseltä vuodelta on 60 kpl. Vuonna 2012 työttömien määrä Kotkassa oli keskimäärin 3942 henkilöä (3701 henkilöä vuonna 2011) ja työttömien osuus työvoimasta 15,8 % (14,9 %). Pitkäaikaistyöttömien määrä oli 1098 henkilöä (1009) ja alle 25-vuotiaiden työttömien 557 henkilöä (530). 1.4 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Pitkin syksyä kaupungin talouden ennustetta oli huononnettu ja jo varsin varhaisessa vaiheessa todettiin, että verotulojen kehitys, menojen voimakas kasvu ja toisaalta toimintatuottojen toteutumattomuus vievät vuosikatteen negatiiviseksi. Talousarvioon tehtiin keskeiset muutokset valtuuston joulukuun kokouksessa. Kaupunginvaltuusto päätti myöntää sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakatteen ylitykseen yhteensä 15,7 milj. euron määrärahat ja tuloarvioiden tarkistukset, kaupunkisuunnittelulautakunnan tuloarviota laskettiin 1,5 milj. eurolla ja menomäärärahoja pienennettiin 0,1 milj. eurolla. Teknisen lautakunnan toimintakatteen heikennyksen summa oli 0,8 milj. euroa ja lasten ja nuorten lautakunnan 0,4 milj. euroa. Kaupunginhallituksen tuloarvioihin sisältyvää myyntivoittojen määrää tarkistettiin 1,4 milj. euroa pienemmäksi ja menomäärärahoihin päätettiin 2,2 milj. euron ylitys lomapalkkavelan laskentamuutoksen vuoksi tehtävään varauksen lisäämiseen. Nettona vuoden aikana tehdyt tuloarvioiden ja määrärahojen muutokset kasvattivat alkuperäistä talousarvion toimintakatetta 23,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen vuosikate jäi vielä 1,5 milj. euroa huonommaksi kuin talousarvio muutosten jälkeen ja vuosikate oli -10,3 milj. euroa negatiivinen, mikä merkitsee sitä, että tulorahoitus ei riittänyt kattamaan palvelutoiminnan juoksevia menoja. Erityisesti palvelujen ostot olivat merkittävässä kasvussa ja ylittivät muutetun talousarvion 2,3 miljoonalla eurolla, alkuperäinen talousarvio ylittyi 18,3 milj. euroa. Kunnat suorittivat Carealle nyt toisen kerran tuote- ja ennakkolaskutuksen eron nk. clearing-maksuna. Tämän määrä Kotkan kaupungille oli 4,9 milj. euroa viime vuodelta. Kaupunginvaltuusto asetti alkuperäisessä vuoden 2012 talousarviopäätöksessään 4,0 milj. euron käyttöomaisuuden myyntivoittotavoitteet. Myyntivoittojen toteutuma jäi 2,6 milj. euroon ja myyntitappioita kertyi 0,9 milj. euroa. Toimintakate päätyi hiukan talousarviota paremmaksi, kuten myös rahoituserät, verotulojen ja valtionosuuksien kertymä oli 2,8 milj. euroa talousarvioon merkittyä alemmalla tasolla. Investointien toteutuma nousi 4,1 milj. euroa talousarviota korkeammaksi, osin ammattikorkeakoulun omistusjärjestelyiden, osaksi toteutumattomien myyntitavoitteiden vuoksi. Vuoden 2012 historiallisen suuri alijäämä merkitsee sitä, että kumulatiivinen alijäämä kasvaa yli 3,5 veroprosentin tuoton suuruiseksi, - 30,1 milj. euroon. Taloussuunnitelmavuosien tavoitteita kyettiin arvioimaan talousarviossa 2013 pitkälti oikeaan suuntaan ennustetiedon pohjalta, mutta kaupungilla on edessään mittava talouden tasapainotustyö, jotta se ei vajoaisi kriisikuntien joukkoon. Tavoite talouden saamiseksi terveen kuntatalouden uralle on karkaamassa kauas samalla kun kuntien lähivuosien tulokehitys jatkuu hyvin epävarmana. Valtion toimenpiteitä odotetaan parhaillaan hallituksen puolivälitarkastelusta ja kehysriihestä, eivätkä ne välttämättä tule olemaan kunnille myönteisiä. Työllisyyden merkitys koko talousalueella nousee avainasemaan kaupungin talouskehityksen mahdollisuuksia arvioitaessa, samoin sote- ja kuntarakennetyön mahdollisuuksien hyödyntäminen.
7 1.5. Henkilöstö Vuosi Henkilöstö Palkat ja 31.12. palkkiot M 2008 3576 99,7 2009 3523 103,3 2010 3582 107,0 2011 3727 111,5 2012 3569 119,4 Henkilöstömäärä vuoden viimeisenä päivänä väheni 158 henkilöllä. Vakinaisia henkilöitä tästä luvusta väheni 8, määräaikaisia 150. Ammattiluokkina ilmaistuna hoitohenkilöstö lisääntyi merkittävästi lähes kaikkien muiden ammattiluokkien henkilöstömäärän laskiessa. Koko henkilöstömenot kasvoivat yhteensä 9,1 milj. euroa, 6,0 %. Vuoden 2012 alusta jokaiseen työehtosopimukseen kohdistui hiukan normaalia suurempi yleiskorotus. Korotus oli KVTES:n, TS:n, TTES:n ja LS:n osalta 1,7 %. OVTES:n yleiskorotus oli 1,63 %. Lisäksi vuoden alussa maksettiin kertaerä 150 kaikille sopimusaloille. Palkat ovat nousseet myös työehtosopimusten palkkarakenteen muutoksien vuoksi. KVTES:n palkkarakennetta muutettiin työkokemuslisän ja tehtäväkohtaisen palkan suhteen. (LS:n osalta vasta 2013). Työkokemuslisien prosenttiosuuksia laskettiin, ja tehtäväkohtaisia palkkoja nostettiin vastaavalla prosenttiosuudella. Tällä tasoitettiin osaltaan uudempien ja pidempään työskennelleiden palkkaeroja. Myös vähimmäispalkkoja nostettiin. TS:n kohdistui lisäksi prosentin ammattialakorotus. Yleinen palkkataso kaupungilla nousi kaikista edellä mainituista muutoksista johtuen vauhdikkaammin kuin vuonna 2011. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä nousi 4 %, 19,9 päivästä/henkilö 20,7 päivään/henkilö. Vuodelta 2012 on tehty erillinen henkilöstökertomus. 1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Rahoitusriskit Epävarmuus Euroopan euro-alueella jatkui toimintakertomusvuonna edelleen. Rahoituksen järjestäminen kustannustehokkaasti onkin entistä haasteellisempaa myös kuntasektorilla. Korkoriski Kotkan kaupungin lainakanta 31.12.2012 on 247,8 M. Kuntarahoitus Oyj on suurin rahoittaja. Lainakannasta 36 % on kiinteäkorkoista, 64 % vaihtuvakorkoista lainaa. Koronvaihtosopimuksia (vaihtuvakorko muutettu kiinteäksi) on tehty noin 125 M edestä. Lainakannan korkokustannus ei ole herkkä koronmuutoksille seuraavien vuosien aikana. Valuuttariski Kotkan kaupungilla ei ole valuuttariskiä. Likviditeettiriski Konsernitililimiitin sekä kuntatodistuksien turvin likviditeettiriski on mahdollista pitää tavoitetasossa, joksi on määritelty kassan riittävyys 15 päivää. Tavoitetta ei vuonna 2012 pystytty pitämään. Luottoriski Kuntasektorin luottoluokitus on toistaiseksi taannut uuden lainarahoituksen edullisin ehdoin. Kuntasektorin yleinen raskas velkaantuneisuus voi aiheuttaa haasteellisen tulevaisuuden rahoituksen uudelleen järjestelyssä. Tiukka budjettikuri sekä markkinaehtoinen rahoitusstrategia mahdollistavat Kotkan kaupungille vakaan rahoituksen. Konserniyhtiöiden toiminnan mahdollisesti aiheuttama luottoriski tulisi ottaa huomioon konserninlaajuisella rahoitus- sekä riskienhallinnan strategialla.
8 Vakuutukset Konsernitasoinen riskienhallinta vakuutusten osalta on kartoitettu vuonna 2012 ja vakuutus- ja palvelusopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Riskit palveluiden tuottamisen näkökulmasta Työttömyysaste kasvoi vuoden 2012 lopulla ja pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi. Toimeentulotukimenot ovat kasvaneet vuoden aikana 15 prosentilla. Myös lastensuojelun menot kasvoivat. Väestön ikääntymisen myötä palvelujen tarve kasvaa ja ikärakenteen muutoksen takia huoltosuhde heikkenee. Maahanmuuttajaväestön määrän kasvaminen ja tästä aiheutuvat kulttuuritaustojen eroavaisuudet on otettava huomioon kaupungin eri toiminnoissa. Väestön hyvinvoinnin turvaamiseen ja palveluiden järjestämiseen liittyy näiden muutosten myötä epävarmuutta ja riskejä. Erikoissairaanhoidon palveluiden käytön lisääntyminen on nostanut terveydenhuollon kokonaiskustannuksia. Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut eivät ole riittävän joustavia eikä hoiva-asumisen paikkoja ole ollut riittävästi. Nämä tekijät ovat aiheuttaneet jonoa keskussairaalaan ja Karhulan sairaalaan. Jonotilanteiden purkamiseksi on tehty järjestelyjä ympärivuorokautista hoivaa odottavien asukkaiden hoidon järjestämiseksi. Jatkossa on tarkistettava ja hiottava hoitoketjut joustaviksi palvelupoluiksi erikoissairaanhoidon ja peruspalveluiden välillä. Tilojen käytön tehostamisella muun muassa liikunta- ja nuorisotyön yksiköissä pyritään vaikuttamaan tilakustannusten nousuun, jotta resursseja pystyttäisiin kohdentamaan varsinaiseen ydintoimintaan ja palveluiden järjestämiseen. Eri toimipisteissä on ilmennyt sisäilmaongelmia, jotka vaativat toiminnan uudelleen järjestämistä muun muassa kouluissa ja päiväkodeissa. Lisääntyneet sisäilmaongelmat muodostavat riskin palveluiden järjestämiselle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen hoito- ja palvelutakuiden määräaikojen täyttämisessä aiheuttavat riskejä esimerkiksi suun terveydenhuollon hoitotakuun toteutumisessa sekä neuvolatoiminnan ja koulu- sekä opiskeluterveydenhuollon asetuksen mukaisten tarkastusten suorittamisessa. Lastensuojelun lakisääteiset käsittelyajat eivät toteutuneet vuoden 2012 alussa, mutta saatiin kuntoon loppuvuoden aikana. Kunnan on yhä nopeammassa tahdissa pystyttävä reagoimaan lainsäädännön muutoksiin ja arvioitava sen kautta omaa toimintaansa. Nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Uusi laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) tulee voimaan 1.7.2013. Valmisteilla on myös muutoksia sosiaalihuoltolakiin ja uusi laki itsemääräämisoikeudesta. Henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen tulee kiinnittää edelleen erityistä huomiota. Opetustoimessa henkilöstöriskit liittyvät koulunkäynnin ohjaajien määrään ja erityisopettajien saatavuuteen oppilaiden tuen tarpeen vaihdellessa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työvoiman saatavuus on heikentynyt edelleen ja henkilöstön eläköityminen tuo haasteita pätevän ja riittävän henkilöstön saatavuudelle. Lainsäädännön velvoitteiden noudattaminen, resurssien riittävyys ja organisaatioiden toiminnan muutokset voivat aiheuttaa henkilöstön työhyvinvointiin ja jaksamiseen sekä sairauspoissaoloihin lisääntyvää epävarmuutta, johon on pystyttävä puuttumaan ajoissa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja kuntauudistusten eteneminen näyttävät edelleen epäselviltä. Epäselvyys tulevaisuuden hallintorakenteista voi muodostua riskitekijäksi, jos se vaikuttaa haitallisesti alueelliseen yhteistyöhön ja operatiiviseen toimintaan. Epäselvästä tilanteesta huolimatta kaupungin toimintaa on pystyttävä kehittämään täysipainoisesti eteenpäin. Kotka on valinnut taloutensa tervehdyttämisen keinoksi rakenteelliset muutokset ja toiminnan aktiivisen kehittämisen lomautusten yms. sijasta. Kunnan taloudellisen tilanteen heikentyessä on pystyttävä kohdentamaan resursseja uudella tavalla. Kun on kyse työvoimavaltaisesta toiminnasta, kaikki muutokset vaikuttavat väistämättä ihmisten työhön jollakin tavalla. Keskeisenä riskinä muutosten läpiviennissä on muutosjohtamisen onnistuminen ja henkilöstön mukaan saaminen toiminnan kehittämiseen. Rakennemuutosten onnistuminen edellyttää avointa ja jatkuvaa vuoropuhelua johdon, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä. Yleinen negatiivinen keskusteluilmapiiri kunnan toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta voi muodostua riskiksi eri toimijoiden välisen yhteistyön ja kehittämistyön eteenpäin viemisessä ja henkilöstön jaksamisessa. Liikelaitokset ovat selostaneet toimintansa riskejä omissa toimintakertomuksissaan.
9 Kiinteistöjen korjausvelka Kaupunkistrategian (kv 13.9.2010) mukaan kiinteistöjen korjausvelkaa ei enää ole vuonna 2016. Korjausvelan määrä oli vuonna 2011 yhteensä 24,0 milj. euroa ja alustavien laskelmien mukaan vuoden 2012 loppuun mennessä sitä ei ole saatu yhtään pienennettyä. Korjausmäärärahat sekä investoinnit ovat olleet selkeästi liian pienet, jotta kaupunkistrategian mukaiseen tavoitteeseen päästään vuonna 2016. Tästä on seurannut, että Kotkan kaupungin monissa rakennuksissa on esiintynyt arvaamattomia sisäilmaongelmia, mitkä ovat tuoneet merkittäviä riskejä henkilöstölle ja palvelujen sujuvalle toiminnalle. Epävarmuus uusien sisäilmariskien ilmaantumisesta on todennäköistä vanhasta rakennuskannasta johtuen sekä liian pitkälle siirtyvistä peruskorjaus- ja perusparannustöistä. Sisäilmaongelmat saattavat johtaa lähivuosina nopeisiin ja ennakoimattomiin korjausja perusparannustöihin ja palveluja tuottavien tilojen käyttökieltoon ja tilapäisiin parakkitoimintoihin. Kanteet ja veroseuraamukset Puretun Kiinteistöosakeyhtiö Kotkan Konserttitalon vuoden 2012 verotus valmistui 22.1.2012. Verohallinto määräsi yhtiölle arvioidun 180.000 euron verotettavan tulon seuraamukseksi veroa ja veronkorotusta yhteensä 61.394,33 euroa. Seuraamus poikkesi huomattavasti verohallinnon aiemmin arvioimasta veroseuraamuksesta. Kaupunginhallitus päätti 4.2.2013 ottaa veron puretun yhtiön puolesta vastattavakseen. Kotkan Toriterassi Oy nosti vuonna 2011 kanteen Kotkan kaupunkia vastaan väitetystä liiketulon ym. muista menetyksistään Kauppatorin rakennusaikana sekä sen jälkeen torin kilpailutilanteen kiristyttyä. Kotkan Toriterassi Oy:n vaatimukset olivat yhteensä 995 466,55 euroa laillisine viivästyskorkoineen sekä asian vaatimat oikeudenkäyntikulut. Käräjäoikeus on ratkaissut asian 19.3.2013. Vanhentuneina jätettiin tutkimatta vuodelta 2005 esitetty korvausvaateen menetetystä tuotosta sekä osa kiinteän kahvilan investoinneista esitetystä korvausvaateesta. Muilta osin käräjäoikeus hylkäsi kanteen. Kotkan Toriterassi Oy velvoitettiin korvaamaan Kotkan kaupungin oikeudenkäyntikulut. Yhtiö on ilmoittanut tyytymättömyytensä käräjäoikeuden päätökseen. 1.7 Ympäristö, energiatehokkuus ja ilmastonmuutoksen vaikutukset Valtuuston joulukuussa 2011 hyväksymän ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteita ja toimenpiteitä energiatehokkuuden lisäämiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi jalkautettiin kaupungin vastuualueille. Energiansäästöön ja energiatehokkuuden lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä toteutettiin eri osa-alueilla. Lisäksi ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet on huomioitu vuoden 2013 budjetoinnissa ohjeiden mukaisesti. Konkreettisina esimerkkeinä toimenpiteistä ovat: ekotukitoiminta, jonka avulla vietiin ekotehokkuustavoitteiden toteutumiseen tähtääviä konkreettisia toimenpiteitä kaupungin työpisteisiin, Kymenlaakson energianeuvonta, jonka avulla lisätään asukkaiden tiedonsaantia asumisen ja rakentamisen energiakysymyksissä sekä syyskuussa toteutettu linja-autoilun lisäämiseen tähtäävä markkinointikampanja. Kaupunkisuunnittelun osalta ilmasto- ja energia-asioiden toteutusta tuettiin ja edistettiin palkkaamalla ilmasto- ja energia-asiantuntija. Kotkan kaupungin ilmastotyötä ja energiatehokkuustavoitteiden toteutumista tuettiin ja edistettiin kaupungin hallinnoiman kolmevuotisen EkoKymenlaakso-projektin resursseilla.
2. SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Riskienhallinnan järjestäminen 10 Riskien ja epävarmuustekijöiden välttämiseksi kaupunginhallitus on hyväksynyt 8.2.2010 riskienhallintasuunnitelman ja saattanut sen valtuuston tietoon. Samassa yhteydessä on hyväksytty johtamis- ja hallintojärjestelmään perustuva kaupungin sisäisen valvonnan yleisohje. Riskienhallintaan liittyy kunnan sopimustoiminta. Konsernipalveluissa on käynnistetty sopimustenhallintaohjeiston laatiminen. Tavoitteiden toteutuminen ja sisäisen valvonnan kehittäminen Kaupunkistrategia on päivitetty (kv 13.9.2010) ja uudistettu vuoden 2010 aikana. Kaupungin strategisten tavoitteiden asettaminen ja niiden seuranta toteutuu systemaattisesti. Strategian toteuttamiseen liittyvät lisääntyvät vaatimukset talouden tasapainottamiseksi, tuottavuuden lisäämiseksi ja ennakoitavien epävarmuustekijöiden havaitsemiseksi. Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia, jonka tarkoituksena on rakentaa entistä optimaalisempi hyvinvointipalvelusten verkosto, on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.10.2012. Päiväkoti- ja kouluverkosta on valtuusto tehnyt päätökset 5.3.2012. Tehtäväalueet raportoivat vuosittain toimintakertomuksen sisäisen valvonnan selonteon pohjaksi toiminnallisia riskejään ja sisäisen valvonnan toteutumista. Kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen valvonnan ohje lisää eri toimijoiden vastuullisuutta ja tietoisuutta sisäisen valvonnan liittymisestä olennaisena osana johtamiseen, toiminnan ohjaukseen, seurantaan ja arviointiin. Selvitys sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Tarkastuspalvelu on hankittu Tuokko Tilintarkastus Oy:ltä 1.7.2010 31.12.2012 väliseksi ajaksi. Kaupunginjohtaja on hyväksynyt kertomusvuodelle sisäisen tarkastuksen suunnitelman, jonka mukaisesti on edetty. Sisäinen tarkastus raportoi kaupunginhallitukselle ja kaupunginjohtajalle. Kertomusvuoden alussa on annettu raportti henkilöstösäästöjen toimeenpanosta ja siihen liittyvistä riskeistä. Kyseisten toimenpiteiden etenemisen seuranta on toteutettu marraskuussa 2012. Seurantaraportti kiinnittää huomiota mm. rakenteellisten muutosten toteutumisen mahdollisuuksiin, täyttölupakäytäntöihin ja eläköitymisen pelisääntöihin. Lisäksi sisäinen tarkastus on antanut kertomuksen kaupungin sopimushallinnon kehittämisen riskienhallinnasta ja sisäisestä valvonnasta. Sisäinen tarkastus on suositellut kaikkien sopimusten tallentamista sähköiseen järjestelmään ja valvontavastuun määrittämistä kullekin sopimusryhmälle. Kaupunginvaltuusto on talousarviopäätöksessään vuodelle 2013 päättänyt, että tarkastuspäällikön virka täytetään. Kannanotto sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta Kaupungin sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty ottaen huomioon voimassa olevat kaupungin johto- ja toimintasäännöt, sisäisen valvonnan yleisohje, riskienhallintasuunnitelma, taloussääntö, konserniohje, talousarvio ja täytäntöönpanomääräykset, raportointimenettelyt sekä strategia-asiakirjat.
11 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Muutos-% Toimintatulot 77,7 78,9 93,5 91,5 92,3 0,8 0,9 % Valmistus omaan käyttöön 2,3 1,9 2,4 1,9 1,5-0,4-21,1 % Toimintamenot -306,2-326,1-336,7-354,9-377,6-22,7 6,4 % TOIMINTAKATE -226,2-245,3-240,8-261,5-283,8-22,3 8,5 % Verotulot 184,1 184,8 186,3 190,8 189,0-1,8-0,9 % Valtionosuudet 62,9 69,7 75,4 80,9 85,7 4,8 5,9 % Rahoitustulot ja -menot -2,8-3,2-0,6-0,5-1,2-0,7 140,0 % Korkotuotot 1,5 1,0 0,9 1,2 1,1-0,1-8,3 % Muut rahoitustuotot 4,5 4,3 5,4 4,7 4,9 0,2 4,3 % Korkokulut -8,3-6,1-4,8-5,4-4,6 0,8-14,8 % Muut rahoituskulut -0,5-2,4-2,1-1,0-2,6-1,6 160,0 % VUOSIKATE 18,0 6,0 20,3 9,8-10,3-20,1-205,1 % Poistot ja arvonalentumiset -15,1-16,8-18,3-18,3-19,0-0,7 3,8 % Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 7,8 1,9-5,9-75,6 % TILIKAUDEN TULOS 2,9-10,8 2-0,7-27,4-26,7 Tilinpäätössiirrot 0,9 5,9 1,2 1,2 1,2 0,0 0,0 % TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 3,8-4,9 3,2 0,5-26,2-26,7 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut % 25,6 24,3 28 25,9 24,4-1,5 Vuosikate % poistoista 119,2 35,7 110,7 53,5 neg. Vuosikate, euroa/asukas 330 109 371 178-187 -365 Asukasmäärä 54694 54775 54824 54831 54877 46 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tuottoina kertynyt tilikauden tulorahoitus riittää palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät kaupungin lisäksi liikelaitokset ja tuloksesta on eliminoitu pois kaikki keskinäiset tilikauden aikaiset taloustapahtumat.
12 Tuotot Kotkan kaupungin tuottojen kokonaismäärä (toimintatuotot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot) vuonna 2012 oli yhteensä 373,0 milj. euroa. Tuottojen määrä yhteensä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 3,8 milj. euroa. Myyntituotot kuitenkin pienenivät 2,2 milj. eurolla ja verotulojen määrä laski 1,8 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat 4,7 milj. euroa. Muihin tuottoihin on kirjattu eläkevarauksen purku, tuottovaikutus 1,9 milj. euroa. Kulut Kotkan kaupungin kulujen kokonaismäärä oli 377,6 milj. euroa. Kulujen kasvu oli 22,7 milj. euroa. Kun kuluja tarkastellaan pelkästään kaupungin osalta, ilman liikelaitoksia, ovat palvelujen ostot kasvaneet 15,4 milj. euroa henkilöstökuluja suuremmaksi. Henkilöstökulut kokonaisuutena kasvoivat 6,5 milj. euroa. Palkat kasvoivat 5,9 milj. euroa, missä lomapalkkojen laskentatavan muutos vaikuttaa 2,4 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 8,8 milj. euroa ja avustukset 3,5 milj. euroa. Kiinteistö Oy Kotkan konserttitalon purkamisesta kirjattiin 0,9 milj. euron myyntitappio. Toimintakate ja vuosikate Toimintakatteella osoitetaan, paljonko kuluista saadaan katetuksi palvelutoiminnan myynti- ja maksutuloilla. Loput toimintakuluista katetaan käytännössä vero- ja valtionosuusrahoituksella. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni 22,3 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli 6,4 % ja palvelujen ostojen 5,9 %. Toimintatuotot kattoivat 24,4 % toimintakuluista. Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien poistojen suuruinen, tulorahoitus on riittävä. Oletus on kuitenkin pätevä vain, jos poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kotkan kaupungin investointitaso on selvästi poistojen määrää korkeampi viime vuonna, suunnitelmakaudella 2013-2017 investointimäärää pyritään pienentämään olennaisesti. Tilinpäätöksen 2012 vuosikate on negatiivinen, tämä merkitsee sitä, että jo kaupungin päivittäistä palvelutoimintaa on rahoitettu lainanotolla eikä tulorahoitusta ole ollut yhtään investointien ja lainanlyhennysten katteeksi. Toiminnan rahoitus Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kaupungin rahavarojen muutoksen tilikaudella.
13 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT milj. euroa 2008 2009 2010 2011 2012 Muutos Toiminnan rahavirta Vuosikate 18,0 6,0 20,3 9,8-10,3-20,1 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 7,8 1,9-5,9 Tulorahoituksen korjauserät -3,3 3,1-7,0-9,9-4,3 5,6 Investointien rahavirta Investointimenot -40,6-37,2-27,5-22,0-35,3-13,3 Rahoitusosuudet investointeihin 2,3 2,2 3,0 0,8 0,9 0,1 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 4,6 0,9 10,2 15,2 4,1-11,1 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -19,0-25,0-1,0 1,7-43,0-44,7 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0,0 0,0 0,0-0,1-0,2-0,1 Antolainasaamisten vähennykset 0,0 0,0 0,3 0,0 0,2 0,2 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 40,0 40,0 30,0 23,8 23,8 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16,9-19,3-23,0-26,9-15,4 11,5 Lyhytaikaisten lainojen muutos -6,2 7,6-0,7-2,1 10,0 12,1 Oman pääoman muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Muut maksuvalmiuden muutokset -1,0 4,8 1,6-12,4 11,9 24,3 Rahoituksen rahavirta 16,0 33,1 8,3-17,7 30,2 47,9 Rahavarojen muutos -3,0 8,1 7,2-16,0-12,8 3,2 Rahavarat 31.12. 13,6 21,7 28,9 12,9 0,0 Rahavarat 1.1. -16,6-13,6-21,7-28,9-12,8 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 47,2 17,1 82,9 46,2 neg. Pääomamenojen tulorahoitus, % 32,7 11,0 42,8 45,9 neg. Lainanhoitokate 1,0 0,5 0,9 0,5 neg. Kassan riittävyys, pv 13 20 27 17 0 Asukasmäärä 54694 54775 54824 54831 54877 Investointien tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella Kotkan kaupungin toiminnan ja investointien rahavirta 2012 oli - 43,0 milj. euroa, joka on nettoinvestointeja miltei 13 milj. euroa suurempi. Tämä osoittaa sen, että velkarahoitusta on tarvittu myös käyttötalouden kattamiseen. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos lainanhoitokate on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään rahavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat vähenivät tilikaudella 12,8 milj. euroa ja vuoden vaihteessa ne olivat nolla, jolloin kaupungin maksuvalmiutta hoidettiin lyhytaikaisella velalla. Kassavarojen riittävyyden tunnusluku oli 0 päivää, maksuvalmiuden turvaamiseksi on käytössä konsernitilijärjestelmä.
14 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE milj. euroa VASTAAVAA 2008 2009 2010 2011 2012 PYSYVÄT VASTAAVAT 505,8 523,7 526,5 524,0 537,0 Aineettomat hyödykkeet 2,7 2,0 2,5 2,7 2,6 Aineettomat oikeudet 0,4 0,1 0,3 0,5 0,5 Muut pitkävaikutteiset menot 2,2 1,7 2,0 1,9 2,0 Ennakkomaksut 0,1 0,2 0,2 0,3 0,1 Aineelliset hyödykkeet 328,0 346,1 347,7 347,8 359,9 Maa- ja vesialueet 83,1 83,7 84,1 84,2 86,1 Rakennukset 159,3 183,5 190,0 189,2 204,1 Kiint.rakenteet ja laitteet 51,4 56,6 55,8 55,9 56,2 Koneet ja kalusto 8,2 9,0 9,0 7,9 8,6 Muut aineelliset hyödykkeet 1,5 1,7 1,8 1,8 1,9 Enn.maksut ja keskener.hankinnat 24,3 11,5 7,0 8,8 3,0 Sijoitukset 175,2 175,6 176,3 173,5 174,5 Osakkeet ja osuudet 169,7 170,1 171,0 168,2 169,1 Muut lainasaamiset 5,1 5,1 4,8 4,8 4,8 Muut saamiset 0,4 0,4 0,5 0,5 0,6 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1,1 0,9 0,8 0,7 0,6 Valtion toimeksiannot 0,6 0,4 0,3 0,2 0,1 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 VAIHTUVAT VASTAAVAT 53,0 53,4 64,0 62,2 46,7 Vaihto-omaisuus 0,8 0,7 0,8 0,7 0,7 Aineet ja tarvikkeet 0,8 0,7 0,8 0,7 0,7 Saamiset 38,6 31,1 34,3 48,6 46,0 Pitkäaikaiset saamiset 14,1 14,9 13,8 25,3 23,5 Lainasaamiset 14,1 14,9 13,8 13,6 13,3 Siirtosaamiset 0,0 0,0 0,0 11,7 10,2 Lyhytaikaiset saamiset 24,5 16,2 20,5 23,3 22,5 Myyntisaamiset 8,9 6,1 5,7 6,5 7,1 Lainasaamiset 1,2 0,3 1,4 0,8 2,4 Muut saamiset 7,2 3,3 4,4 8,0 7,4 Siirtosaamiset 7,2 6,5 9,0 8,0 5,6 VASTATTAVAA 2008 2009 2010 2011 2012 OMA PÄÄOMA 291,4 286,5 289,7 290,2 264,0 Peruspääoma 293,1 293,1 293,1 293,1 293,1 Muut omat rahastot 4,0 4,0 1,0 1,0 1,0 Edel. tilikauden yli-/alijäämä -9,4-5,6-7,6-4,4-3,9 Tilikauden yli-/alijäämä 3,8-4,9 3,2 0,5-26,2 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 20,5 14,5 13,3 12,1 10,9 Poistoero 20,5 14,5 13,3 12,1 10,9 Vapaaehtoiset varaukset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 PAKOLLISET VARAUKSET 6,0 9,6 9,6 9,6 6,9 Eläkevaraukset 6,0 9,6 9,6 9,6 6,9 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 1,1 0,9 0,8 0,7 0,6 Valtion toimeksiannot 0,6 0,5 0,3 0,2 0,1 Lahjoitusrahastojen pääomat 0,5 0,4 0,5 0,5 0,5 VIERAS PÄÄOMA 240,8 266,5 277,9 274,3 301,9 Pitkäaikainen 179,9 196,9 199,9 196,9 200,9 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 179,9 196,9 199,9 196,8 200,8 Muut velat 0,0 0,0 0,0 0,1 0,1 Lyhytaikainen 60,9 69,5 78,0 77,4 101,0 Lainat rah. ja vak.laitoksilta 19,4 23,0 27,1 26,9 36,4 Lainat julkisyhteisöiltä 0,0 0,0 0,1 0,1 0 Lainat muilta luotonantajilta 0,8 8,5 7,7 5,6 10,5 Saadut ennakot 0,4 0,5 0,5 0,8 2,0 Ostovelat 17,5 16,3 19,3 17,5 19,8 Liittymismaksut ja muut velat 7,0 5,1 6,7 8,7 11,7 Siirtovelat 15,8 16,0 16,6 17,8 20,6 VASTATTAVAA YHT 559,8 578,0 591,2 586,9 584,3 Rahoitusarvopaperit 0,4 0,4 0,4 0,0 0,0 Muut arvopaperit 0,4 0,4 0,4 0 0,0 Rahat ja pankkisaamiset 13,2 21,3 28,5 12,9 0,0 VASTAAVAA YHTEENSÄ 559,8 578,0 591,2 586,9 584,3
15 Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikaudella tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. Tarkemmin eritelty, sentin tarkkuudella laadittu tase esitetään tilinpäätöslaskelmat-osassa. TASEEN TUNNUSLUVUT 2008 2009 2010 2011 2012 Kunnan omavaraisuus % 55,7 52,1 51,3 51,6 47,2 Rahoitusvarallisuus euroa/ asukas -3 442-3 891-3 906-3 865-4 697 Suhteellinen velkaantuneisuus % 74,0 79,7 78,1 75,3 81,7 Kertynyt yli/alijäämä, 1000 euroa -5 645-10 546-4 397-3 892-30 092 Kertynyt yli/alijäämä, euroa/asukas -103-193 -80-71 -548 Kunnan lainakanta 31.12. (milj.euroa) 200,1 228,4 234,8 229,4 247,8 Kunnan lainat euroa/asukas 3 659 4 170 4 282 4 186 4 515 Kunnan lainasaamiset (milj.euroa) 20,3 20,2 20,0 19,2 20,5 Asukasmäärä 54 694 54 775 54 824 54 831 54 877 Omavaraisuusaste, % = 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma Saadut ennakot) / Asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt jvk -lainasaamiset ja muut lainasaamiset Kotkan kaupungin taseen loppusumma oli 584,3 milj. euroa. Taseen loppusumma pieneni 2,6 milj. euroa. Aineellisten hyödykkeiden eli maa-alueiden, rakennusten, koneiden, laitteiden jne. määrä kasvoi 12,1 milj. euroa. Taseesta laskettava omavaraisuusaste laski alle 50 %:n ja se oli tilikauden päättyessä 47,2 %. Lainakannan määrä kasvoi 18,4 milj. eurolla ja se on asukasta kohti noin 2200 euroa korkeammalla tasolla kuin koko maassa ennakoidaan vuoden 2012 tilinpäätöksissä olevan keskimäärin. Suhteellinen velkaantuneisuus kuvaa kaupungin mahdollisuuksia selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksellaan. Tunnusluku on sitä parempi, mitä pienempi luvun arvo on. Rahoitusvarallisuus mittaa kaupungin likvidien varojen riittävyyttä vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntien rahoitusvarallisuus on viime vuosina ollut selkeästi negatiivinen. Kertyneen yli-/alijäämän määrä osoittaa, paljonko kunnalla on tulevina vuosina liikkumavaraa tai mikä määrä on katettava tulevien vuosien ylijäämäisillä tilinpäätöksillä.
5. KOKONAISTULOT JA MENOT milj. euroa 16 TULOT 2012 % 2011 % Toiminta Toimintatuotot 92,3 22,5 % 91,5 22,1 % Verotulot 189,0 46,2 % 190,8 46,0 % Valtionosuudet 85,7 20,9 % 80,9 19,5 % Korkotuotot 1,0 0,3 % 1,1 0,3 % Muut rahoitustuotot 4,9 1,2 % 4,7 1,1 % Satunnaiset tuotot 1,9 0,5 % 7,8 1,9 % Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien myyntivoitot -4,5-1,1 % -2,3-0,6 % Investoinnit Rahoitusosuudet invest.menoihin 0,9 0,2 % 0,8 0,2 % Pysyvien vast. hyödykk. luovutustulot 4,1 1,0 % 15,3 3,7 % Rahoitustoiminta Antolainojen vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen lisäys 23,8 5,8 % 23,8 5,7 % Lyhytaikaisten lainojen lisäys 10,0 2,4 % 0,0 2,4 % Oman pääoman lisäykset 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 409,2 100,0 % 414,4 100,0 % MENOT Toiminta Toimintakulut 377,6 87,0 % 354,9 86,4 % - Valmistus omaan käyttöön -1,5-0,4 % -1,9-0,5 % Korkokulut 4,6 1,0 % 5,4 1,3 % Muut rahoituskulut 2,6 0,6 % 1,0 0,2 % Tulorahoituksen korjauserät - Pakollisten varausten muutos -2,7-0,6 % 0,0 0,0 % - Pysyvien vast. hyödykk. myyntitappiot 0,9 0,2 % 0,1 0,0 % Investoinnit Investointimenot 37,2 8,6 % 22,0 5,4 % Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäys 0,0 0,0 % 0,1 0,0 % Pitkäaikaisten lainojen vähennys 15,4 3,5 % 27,0 6,6 % Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0,0 0,0 % 2,1 0,5 % Oman pääoman vähennys 0,0 0,0 % 0,0 0,0 % KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 434,1 100,0 % 410,7 100,0 %
17 6. KOTKA-KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernin toiminnan ohjaus Tytäryhteisöt tulee noudattaa konserniohjeita ja strategiaa sekä valtuuston yhtiöille hyväksymiä omistajapoliittisia linjauksia. Konserniohje on päivitetty kaupunginvaltuustossa 5.3.2012. Kaupunginhallitus johtaa kuntakonsernia. Kaupunginhallituksen konsernijaosto käyttää omistajan ohjausvaltaa. Konsernin operatiivinen johtaminen on kaupunginjohtajan vastuulla. Vuoden 2012 alusta konserniohjauksen operatiiviset vastuut muuttuivat ja liiketoimintajohtajan virka, joka lakkautettiin organisaatiouudistuksen seurauksena vuoden 2012 alusta, muuttui projektijohtajan toimeksi vuodenvaihteeseen 2012 2013 saakka. Siirtymävaiheessa projektijohtaja hoiti osan konserniohjaustehtävistä. Liiketoimintajohtajan tehtävät konserniohjauksessa jaetaan konsernijaoston vuosittain päättämän vastuutuksen mukaisesti eri viranhaltijoille. Konserniasiamiehenä toimii kansliapäällikkö, jolle siirtyi osa liiketoimintajohtajan tehtävistä, mm. liikelaitokset. Tytäryhtiöt raportoivat kaupunginvaltuustolle kolmannesvuosittain toiminnastaan ja talouden toteumasta. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhtiöt 9 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt 2 6 Muut omistusyhteysyhteisöt 2 Yhteensä 18 8 Vuoden 2012 konsernitilinpäätökseen yhdistellään osakkuusyhtiöistä Kymenlaakson Sähkö Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy. Kuusi osakkuusyhtiötä (Sunilan Kantola Oy 50 %, Uuperinrinteet Oy 42,5 %, Kaakon Taitoa Oy 34,0 %, Sunilan Puhdistamo Oy 33,3 %, Kymenlaakson Jäte Oy 28,3 %, Kotkan Golf Oy 28,0 %) jätetään yhdistelemättä. Kotka-konserniin kuuluvat tytäryhteisöt on jaettu kolmeen ryhmään: yksiköille, jotka harjoittavat liiketoimintaa, asetetaan tuottovaatimus (liiketoimintayhtiöt) : Kotkan Energia Oy ja HaminaKotka Satama Oy yksiköille, joiden omistaminen perustuu kunnan jonkun perustehtävän ylläpitoon tai joiden ylläpito ja omistaminen pohjautuu sosiaalisiin tai sivistyksellisiin perusteisiin, ja joille ei aseteta taloudellisen voiton tuottovaatimusta (nollatuottoyhtiöt): Cursor Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Vesi Oy, Kyamk-kiinteistöt Oy, Kymijoen Ravintopalvelut Oy, Kotkan Asunnot Oy, Kotkan Toriparkki Oy edellisessä kohdassa mainituin perustein omistettavat yhtiöt, joiden toimintaan voidaan antaa avustusta. Toiminnallinen ja riskienhallinnan vaatimus asetetaan (avustettavat yhtiöt): Kotkan Kaupunginteatteri Oy, Kotka Maretarium Oy, Kymenlaakson Orkesteri Oy
18
19 Konsernin tytäryhteisöjen tuloslaskelmat 1.1.-31.12.2012, milj. euroa (kunnan tuloslaskelmakaavan mukaisena) Hamina- Kotka Satama Oy Kotkan Asunnot Oy Kotkan Kaupunginteatteri Oy Kotkan Energia Oy Cursor Oy Kymenlaakson Vesi Oy Kymenlaakson Orkesteri Oy Kotka Maretarium Oy Kymijoen Ravintopalvelut Oy Kotkan Toriparkki Oy Kymen Vesi Oy Kyamkkiinteistöt Oy TULOSLASKELMA Toimintatuotot 46,4 15,6 3,9 46,4 11,0 3,0 2,7 0,7 12,6 0,5 19,8 3,4 Toimintakulut -30,2-10,7-3,9-36,5-8,9-1,7-2,7-0,7-11,0-0,2-11,6-0,2 Toimintakate 16,1 4,9 0,0 9,9 2,1 1,3 0,0 0,0 1,6 0,3 8,2 3,2 Verot -0,4-0,3 0,0-0,8-0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkotuotot 0,1 0,0 0,0 0,1 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Korkokulut -3,7-1,4 0,0-1,7-0,5-0,2 0,0 0,0-0,3-0,1-1,9-0,4 Muut rahoituskulut 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-0,1 0,0 Vuosikate 12,1 3,3 0,0 7,5 1,5 1,1 0,0 0,0 1,3 0,2 6,2 2,8 Suunn.mukaiset poistot -11,6-2,4 0,0-5,5-1,3-1,2 0,0 0,0-0,8-0,2-5,0-0,8 Satunnaiset erät 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 0,5 0,9 0,0 2,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 1,2 2,0 Tilinpäätössiirrot 0,4 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0-1,2 0,0 Vähemmistöosuudet 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ 0,9 1,1 0,0 2,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 2,0