Kokogenomisekvensointi Esimerkkinä MRSA

Samankaltaiset tiedostot
Kokogenomityypitys uusi työkalu tartunnanjäljitykseen. Tartuntatautikurssi Laura Lindholm

Kokogenomisekvensointi elintarvikevälitteisten tautibakteerien seurannassa ja epidemianselvityksissä

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Kokogenomisekvensointi (WGS)

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

THL:n laboratoriopohjainen seuranta ja kantakokoelmaan lähetettävät bakteerikannat,

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

Suomen MRSA-tapausten spa-tyyppien analysointi vuosilta

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Grampositiivisten bakteerien resistenssimekanismien toteaminen EUCAST suositus

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Kierrospalaute: Moniresistenttien bakteerien seulonta

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin ja yhteistyöhön Euroopan tautikeskuksen kanssa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

Resistenttien bakteerien

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Tuberkuloosin laboratoriotestien käytön lyhyt kertauskurssi

Laboratorion listerialöydösten hyödyntäminen

Mikrobilääkeresistenssitilastot

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Suositus ESBL:ää ja plasmidivälitteistä AmpC-β-laktamaasia tuottavien bakteerien diagnostiikasta

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Valtakunnallinen suositus moniresistenttien mikrobien torjunnasta. Elina Kolho

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Suositus karbapenemaaseja tuottavien gramnegatiivisten sauvabakteerien laboratoriodiagnostiikasta ja kantajuusseulonnoista

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2017

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

Mikrobilääkeresistenssin seuranta ja torjuntaohjeet

Epidemiat - megatrendit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö Tartuntatautipäivät

Karbapenemaasin tuottajien epidemiologiaa. Jari Jalava, FT

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Moniresistentit bakteerit

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

ESBL Klebsiella pneumoniae -epidemia

Elintarvikkeet ja tartuntariskit. Markku Kuusi THL, Infektiotautien torjuntayksikkö VSSHP,

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä Katariina Kivilahti-Mäntylä

Miten MALDI-TOF MS -menetelmä on muuttanut diagnostiikkaa ja tunnistusta?

KROMOGEENISET MALJAT, PERIAATE, TAUSTA. Pauliina Kärpänoja Laaduntarkkailupäivät 2007

Alueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa

Sisältö. Taustaa Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

KANNATTAAKO MONIRESISTENTTIEN MIKROBIEN SEULONTA? HYGIENIAHOITAJA JAANA-MARIJA LEHTINEN HUS MOBIILIYKSIKKÖ

Tietojärjestelmien tuottamien hälytysten käyttö infektiopotilaiden hoitopäätöksissä

Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP

Metisilliiniresistenttien Staphylococcus pseudintermedius ja Staphylococcus aureus -bakteerien esiintyminen Opaskoirakoulun koirilla

Tekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS

Näytteiden tutkiminen elintarvike- ja talousvesivälitteisessä epidemiassa

Suositus sienten lääkeherkkyyden määrittämiseksi Versio 1.0

Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia

C.difficile alueellisena haasteena

ONGELMAMIKROBIT. Luennon tavoitteet

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Polttopisteessä tuberkuloosi kehityskulkuja Petri Ruutu, emeritusprofessori Terveysturvallisuus osasto, THL

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

MRSA-kantojen seulonta rikastusten ja selektiivisen kiinteän kasvatusalustan avulla

Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö

Eläinlääkäreiden suojautuminen moniresistenttejä bakteereita vastaan esimerkkinä metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus -bakteeri

Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät

Epidemiaselvitykset THL Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö

Ituepidemia ja VTEC -tutkimukset elintarvikkeista. Saija Hallanvuo Mikrobiologian tutkimusyksikkö

ESBL-E.coli, linjaus OYS ERVA:lla. Niina Kerttula infektiolääkäri OYS

Jääkö infektioturvallisuus potilasturvallisuuden jalkoihin?

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Koagulaasipositiivisten stafylokokkien määrittäminen. Pesäkelaskentatekniikka.

Epidemiaepäilynäytteiden tutkiminen

Avohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit

Metisilliiniresistenttien Staphylococcus pseudintermedius kantojen tunnistus ja tyypitys MALDI-TOF MS menetelmällä

LEIKKAUSALUEEN INFEKTIOT

NGS:n haasteet diagnostiikassa Soili Kytölä, dos. sairaalageneetikko HUSLAB, genetiikan laboratorio

Miten tulkitsen mikrobiologisia laboratoriovastauksia?

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa

Noroviruksen epidemiologia maailmalla ja Suomessa

Moniresistenttien mikrobien kantajien/altistuneiden hoito ja viljelynäytteet akuuttisairaanhoidon osastoilla ja poliklinikoilla

Transkriptio:

Kokogenomisekvensointi Esimerkkinä MRSA 14.11.2017 Laura Lindholm, erikoistutkija Asiantuntijamikrobiologia

Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 2

MRSA seuranta Suomessa 1995-2014 THL ylläpitää valtakunnallista tartuntatautirekisteriä (TTR) Tartuntatautilakiin ja -asetukseen perustuen. TTR:iin ilmoitetaan kaikki uudet MRSA-tapaukset (1995 ) MRSA kannat talletetaan kansalliseen mikrobikantakokoelmaan MRSA referenssilaboratoriossa meca varmistus (1992-2005), Molekylaarinen tyypitys (1992 ) Vuodesta 2009 pääasiallinen tyypitysmenetelmä on ollut spatyypitys Kaikki kannat tyypitetään Lisätyypityksiä tarpeen mukaan tai pyydettäessä (PFGE, MLST, PVL, mecc varmistus, SCCmec) Epidemiaselvityksissä PFGE 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 3

MRSA seuranta Suomessa 2015 Asiantuntijamikrobiologiayksikkö Kaikkien uusien MRSA-tapausten kannat lähetetään THL:n kantakokoelmaan Verestä ja selkäydinnesteestä eristetyt MRSA-kannat lähetetään aina THL:n kantakokoelmaan Kaikille kannoille tehdään spa-tyypitys WGS (Whole Genome Sequencing) Veri ja likvorkannat CC398 kompleksiin kuuluvat kannat Epidemiaselvitykset Erityiskysymyksenasettelut 2014 600 S. aureus kantaa sekvensoitu https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/laboratoriotoiminta/laboratoriotutkimukset/mrsalaboratoriotutkimukset 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 4

Spa-tyypitys Spa-tyypityksessä sekvensoidaan S. aureus -bakteerille spesifistä proteiini A:ta koodaavan geenin polymorfista X- aluetta. a S E D A B C Xr Xc Signaalisekvenssi IgG sitoutuminen b r26 r23 r17 r34 r17 r20 r17 r12 r17 Toistojaksojen määrä vaihtelee (1-25) c AAAGAAGACGGCAACAAGCCTGG Toistojakso yleensä 21-24bp Spa-tyyppi: t067 Spa-toistojakso: 26-23-17-34-17-20-17-12-17 Spa-tyypin perusteella MRSAkantoja voidaan vertailla eri laboratorioiden välillä sekä kansainvälisesti Väitöskirja Anni Vainio, HY 2011 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 5

Molekyyliepidemiologia Paikallisen epidemian havaitseminen, varmistaminen Molekyyliepidemiologisen seurantatiedon tuottaminen Havaitseminen, epäily Hoitava yksikkö, kliininen laboratorio, THL:n laboratorio Epidemiaselvityksen tavoite: tilannekuva infektioita aiheuttaneen mikrobin levinnäisyydestä, tartuntareiteistä ja altistuneista potilaista Epäilyn varmistaminen THL:n laboratorio (spa-tyypitys) WGS (whole genome sequencing) Tuotetaan tietoa potilaista eristettyjen bakteerikantojen sukulaisuudesta kromosomin ja/tai geenien samankaltaisuus 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 6

Kokogenomisekvensointi Entistä tarkempi työkalu tartunnanjäljitykseen

Kokogenomisekvensointi Bakteerikanta 1) Kromosomaalisen DNA:n eristys 2) Genomikirjaston valmistus 3) Sekvensointi 5) Genomitiedon hyödyntäminen 4) Sekvenssin kokoaminen de novo koonti koonti referenssikantaa vasten MLST, SPA cgmlst Mikrobilääkeresistenssi Virulenssitekijät 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 8

core genome MLST cgmlst arc MLST arc yqil yqil aro aro tpi S. aureus 2,8 Mb tpi S. aureus 2,8 Mb glp glp pta gmk pta gmk 1823 kohdegeeniä, 2,8 Mb 7 kohdegeeniä, 3186 bp Genomin koko informaatio saadaan käyttöön Parempi / tarkempi erottelukyky 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 9

WGS datasta saatava informaatio Genotyyppi; Spa,MLST Lajitunnistus Virulenssitekijät Resistenssitekijäprofiili (~ herkkyysprofiili) J Clin Microbiol. 2014 Jul; 52(7): 2365 2370 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 10

Mikrobilääkeherkkyyden ennustaminen genomidatan perusteella Staphylococcus aureus

Genomidatan perusteella arvioidun herkkyysprofiilin vertailu perinteiseen herkkyysmääritykseen 308 Staphylococcus aureus isolaattia (185 MRSA + 123 MSSA) Kaikki isolaatit testattiin EUCAST:in kehityslaboratoriossa 16 +3 (MRSAisolaatit) eri mikrobilääkkeellä 5288 in silico herkkyysmääritystä, genomidatasta arvioitu resistenssitekijä profiili Euroopan stafylokokki referenssilaboratorioiden tekemät herkkyysmääritykset MBio. 2016 May 5;7(3). pii: e00444-16. doi: 10.1128/mBio.00444-16 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 12

Staphylococcal Reference Laboratories (SRLs) The European Committee on Antimicrobial Susceptibility Testing (EUCAST) Development Laboratory (EDL) 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 13

We note that the degree of discordance between the in silico predictions and the EUCAST data is comparable to the degree of discordance between the two sets of phenotypic data. This demonstrates that in silico predictions were at least as reliable, in terms of matching the gold standard, as the AST results generated by independent reference laboratories. We conclude that genotypic prediction is at least as reliable as routine phenotypic testing and that any discrepancies between the two approaches are just as likely to represent inaccuracies in the phenotypic testing as inaccurate genotypic predictions. Herkkyyden ennustaminen genotyypistä on vähintään yhtä luotettavaa kuin rutiini fenotyyppinen testaus. Eroavaisuudet näiden eri lähestymistapojen välillä voivat edusta yhtälailla niin fenotyyppisen testauksen kuin genotyyppisen ennustamisen epätarkkuuksia. 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 14

Asiantuntijamikrobiologia Herkkyysmääritys: Mikrodiluutiomenetelmä (ISO20667-1 standardi, EUCAST referenssimenetelmä) Veri- ja likvorkannat Glykopeptidiherkkyydeltään alentuneet kannat 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 15

Resistenssitekijä analyysi (WGS), MRSA 60 mikrobilääkeresistenssiiin liittyvää kohdetta + eri alleelit Metisilliini Penisillinaasit MLS (makrolidi-linkosamiini-streptogramiini) ryhmä Aminoglykosidit (Genta-, Tobra-, neo-, kanamysiini) Trimetopriimi Fusidiinihappo Mupirosiini Tetrasykliinit Kloramfenikoli Oksatsolidinonit (Linetzolidi) Glykopeptidit (Vankomysiini, Teikoplaniini) THL: WGS ja mikrodiluutiomenetelmällä tehdyn herkkyysmääritysdatan vertailu Invasiiviset kannat 2015-2017 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 16

Virulenssitieto patogeenisuus, leviämiskyky Staphylococcus aureus

Virulenssiprofiili 101 virulenssiin liittyvää kohdetta (adhesiinit, eksoentsyymit, hemolysiniit, toksiinit ) 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 18

Esimerkkejä WGS:n käytöstä MRSA epidemiaselvityksissä

WGS:n perustuva cgmlst-sukulaisuusanalyysi Spa t223, ST22 5 tapausta samalla osastolla 1 infektionäyte, 4 seulontanäytettä Vertailussa mukana 1845 geeniä Isolaattien väliset erot 2-6 alleelia sama kanta, todennäköisesti klonaalinen leviäminen osastolla 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 20

Samassa sairaalassa toisella osastolla vuotta aikaisemmin spa t223, ST22 ryväs Käynnissä oleva ryvästymän selvittely Vertailussa mukana 1845 geeniä Rypäiden ero 78 geeniä eivät ole samaa kantaa 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 21

Osastolla ollut 3kk aikaisemmin potilas, jolta eristetty spa t223, ST22 Vertailussa mukana 1845 geeniä ero 92 geeniä sama eivät ole samaa kantaa vältyttiin laajamittaisilta seulonnoilta Käynnissä oleva ryvästymän selvittely 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 22

WGS:n perustuva cgmlst-sukulaisuusanalyysi 7 potilaan ryväs samalla osastolla Vertailussa 1828 geeniä Spa t127, ST1 Spa t002, ST5 x2 x2 Spa t172, ST375 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 23

x2 x2 Spa t386 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 24

Spa t002, pvl+ Spa t008, pvl- Spa t008, t024 pvl+ Spa t032 t008 11-19-12-21-17-34-24-34-22-25 t024 11-----12-21-17-34-24-34-22-25 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 25

Spa t067, ST125 Klusteri A Vertailussa 1738 geenin sisältämä informaatio (n. 2milj.emästä) MRSA-kantojen erottelu ei onnistuisi PFGE:n eikä perinteisten spa- ja MLST tyypitysten avulla. Kannat samaa spa-tyyppiä (t067) ja samaa sekvenssityyppiä (ST125) Klusteri B 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 26

Spa t067 FIN-name spa Resistance SCCmec MLST ST CC PVL FIN-16 t067 OxaMIC >256, Tob, Ery, Cip, Clin IA 125 ( 5slv ) 5 neg Klusteri A resistenssiprofiili Resistance gene Phenotype meca Beta-lactam resistance aadd Aminoglycoside resistance nora Fluoroquinolone resistance Klusteri B resistenssiprofiili Resistance gene Phenotype meca Beta-lactam resistance nora Fluoroquinolone resistance aadd Aminoglycoside resistance blaz Beta-lactam resistance mph(c) Macrolide resistance msr(a) Macrolide, Lincosamide and Streptogramin B resistance 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 27

Yhteenveto WGS päämenetelmä MRSA-kantojen epidemiaselvityksissä Seurantatieto Rypäiden havaitseminen ja epidemiaselvitykset WGS:n erottelukyky on huomattavasti parempi kuin minkään perinteisen tyypitysmenetelmän Herkkyysmääritykset Resistensssigeeniprofiilit Virulenssitieto leviämiskyky, patogeenisuus 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 28

Kiitos! 15.11.2017 Tartuntatautipäivät 2017 / Laura Lindholm 29