1 JOHDANTO Vesihulln kehittämissuunnitelman laatiminen perustuu 1.3.2001 vimaan astuneeseen vesihultlakiin. Vesihultlain tavitteena n turvata sellainen vesihult, että khtuullisin kustannuksin n saatavissa riittävästi terveydellisesti ja muutinkin mitteetnta talusvettä sekä terveyden- ja ympäristönsujelun kannalta asianmukainen viemäröinti (Vesihultlaki 1 ). Vesihultlain mukaan kunnan tulee kehittää vesihulta alueellaan yhdyskuntakehitystä vastaavasti vesihultlain tavitteiden tteuttamiseksi sekä sallistua vesihulln alueelliseen yleissuunnitteluun. Kunnan tulee yhteistyössä alueensa vesihultlaitsten kanssa laatia ja pitää ajan tasalla alueensa kattava vesihulln kehittämissuunnitelma. Vesihulln kehittämissuunnitelman päivittäminen n tullut ajankhtaiseksi Kkklassa 1.1.2009 tapahtuneiden kuntaliitsten jälkeen. Kkklan alueelle n aiemmin laadittu seuraavat vesihulln kehittämissuunnitelmat: Kälviän kunnan vesihulln kehittämissuunnitelma (Vesihydr, 2002) Lhtajan kunnan vesihulln kehittämissuunnitelma (Vesihydr, 2002) Ullavan kunnan vesihulln kehittämissuunnitelma (Vesihydr, 2002) Kkklan kaupungin vesihulln kehittämissuunnitelma (SCC Viatek Vesihydr, 2003) Kkklan seutukunta: Haja- ja ranta-asutusalueiden jätevesihulln kehittämissuunnitelma (Rambll Finland Oy, 2005) Tämän varsinaisen vesihulln kehittämissuunnitelman phjaksi n laadittu taustaselvitys, jssa käydään läpi Kkklan kaupungin perustiedt vudelta 2009. Tämä vesihulln kehittämissuunnitelma n laadittu yhdessä Kkklan kaupungin viranhaltijista mudstetun työryhmän kanssa. Suunnittelijana työssä n timinut Rambll Finland Oy.
2 TIIVISTELMÄ Kkklassa n vesihulttilanne nykyisellään suhteellisen hyvä. Käytännössä lähes kaikki pysyvästi asutut kiinteistöt vat liittyneet vesilaitksiin tai niillä n ainakin mahdllisuus tähän. Tulevaisuudessa timenpiteitä tarvitaan lähinnä vedenhankinnan ja jakelun varmistamiseksi myös käyttöhäiriötilanteissa. Myös viemäröintipulella n nykytilanne kknaisuudessaan tyydyttävä. Tulevina vusina tarvitaan kuitenkin mittavia panstuksia jätevedenpuhdistuksen järjestämiseksi ja viemäröinnin laajentamiseksi myös haja-asutusalueille. Suunnitelman päätavitteena n yhdyskuntien ja vakinaisen asutuksen vesihulln järjestäminen. Kuitenkin siirt- ja yhdysjhtjen rakentaminen lu edellytyksiä myös lma-asuntjen vesihulln järjestämiseen. Lma-asuntja Kkklassa n kaikkiaan yli 2.600, jista valta-sa Kanta-Kkklassa. Mnet lma-asunnt vat liittyneet vesilaitksiin, mutta jätevesihult n puutteellista. Lma-asuntjen vesihulln järjestäminen ei le kehittämissuunnitelman ensisijainen tavite ja vesihulln järjestäminen jääkin kiinteistönmistajan vastuulle. Ykspihlajan suurtellisuusalueen vedenhankinnasta ja jakelusta vastaa tellisuuden ma vesihultlaits. Suurtellisuusalueelle ei le määrätty timinta-aluetta. Timinta-alueen määrääminen tulisi käynnistää. Vimassalevan lainsäädännön mukaan kiinteistön mistajalla tai haltijalla n ensisijainen vastuu kiinteistönsä vesihulln järjestämisestä. illa, jille yleistä tai yhteistä viemärilaitsta ei rakenneta, n jätevesien jhtaminen ja käsittely hidettava kiinteistökhtaisesti. Vedenhankinnassa suurin yksittäinen khde n lisävedenhankinnan järjestäminen Lhtajan Karhinkankaalta. Vedenjakelupulella ei le verkstn leellista laajentamistarvetta, mutta vedenhankinnan ja -jakelun varmuutta n parannettava kaupungin eri sissa. Lisäksi vesijhtverkstn saneerauksen ja uudelleen rakentamiseen n varauduttava sijittamaan vusittain nin 2,5 % verkstn jälleenhankinta-arvsta. Käytännössä khteet määritetään vusittain. Kunnstustarve lisääntyy jhtverkstn ikääntyessä. Samin myös viemäriverkstn saneeraukseen ja uudelleen rakentamiseen tulee varautua. Jätevesipulella tavitteena n viemäröinnin laajentaminen hajaasutusalueelle (kaupunginvaltuust, 26.10.2009/ 153). Kkklaan n suunnitteilla uusi jätevedenpuhdistam, jnne lisi mahdllista jhtaa jätevesiä mm. Kälviältä ja Lhtajalta sekä myöhemmin myös Kruunupyystä. Viemärilaitksen laajentamisen yhteisen viemäröinnin tarkituksenmukaisuutta vidaan arviida ympäristönäkökhtien lisäksi lähinnä kustannusperusteilla. Valtuust n päättänyt Kanta-Kkklan salta viemäröinnin tteutusjärjestyksen. Kälviän, Lhtajan ja Ullavan alueilla viemäröitävä alue tarkentuu, kun viemäreiden sijainti selviää. Uudet vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän rakentaminen tai vanhan jätevesijärjestelmän uusiminen tavanmaiseen vakinaiseen asuntn maksaa nrmaalisti 4.000 10.000 eura. Js kiinteistön käytössä levaa hyväkuntista jätevesijärjestelmää n tehstettava ja lemassa levia rakenteita vidaan käyttää hyväksi, jätevesijärjestelmä vidaan tteuttaa halvemmalla.
3 Vesihulln laajentamiseen ja sen rakentamisaikatauluun vaikuttaa lennaisesti suunnitellun siirtviemärin Lhtaja Kälviä Kkkla rakentamisaikataulu. Siirtviemärin kanssa samaan kaivantn n tarkitus asentaa myös vesijht välille Karhinkangas Kälviä Kkkla, jten Karhinkankaan vedenhankintasuunnitelman laatiminen ja ttamiden ympäristölupien saanti vaikuttavat myös viemäröinnin tteutukseen. Suunnitelmassa n letettu, että järjestelmä tteutetaan lähivusina. Viemäriverkstja n edullista laajentaa lähinnä nykyisten viemärilaitsten timinta-alueiden tai uusien siirtjhtjen läheisyydessä. Muualla haja-asustusalueella n tarkituksenmukaista rakentaa kyläkhtaisia viemäriverkstja jätevedenpuhdistamineen. Viemäröinnin laajentamisesta haja-asutusalueelle vastaa alueella j timiva viemäröinnistä vastaava vesihultlaits eli Kkklan Vesi. Kylille, jille n tarkituksenmukaista rakentaa kyläkhtainen jätevedenpuhdistam ja siihen liittyvä viemäriverkst, tulisi siitä ensisijaisesti vastata alueella j timiva vedenhankinnasta ja jakelusta vastaava laits. Tissijaisena vaihtehtna vidaan alueelle perustaa uusi viemäröinnistä vastaava viemärisuuskunta tai -yhtymä. Tällöin n kuitenkin humiitava, kaikki yli 50 asukkaan jätevesihullsta vastaavat (tai yli 10 m 3 /d jätevettä vastaanttavat) rganisaatit vat vesihultlain (119/2001) tarkittamia vesihultlaitksia, jita kskevat vesihultlain mukaiset velvitteet. Vesihulln kehittäminen vaatii lähivusina mittavia investinteja. Vedenhankintaan ja käsittelyyn tarvittavat investinnit Kkklan alueella vat yhteensä nin 9,5 milj.. Siirtviemärien ja jätevedenpuhdistamiden vaatimat investinnit vat nin 21,6 milj.. Lisäksi viemärilaitksen verkstjen laajentamiseen tarvittavat investinnit vat lukkaa 11,5 milj. eli yhteensä lähes 43 milj.. Suunnitelmaan sisältyy lisäksi ehdtuksia kylien ja talryhmien yhteisten viemäröintijärjestelmien rakentamiseen.
4 1. KAUPUNGIN VESIHUOLLON PAINOPISTEET JA TAVOITTEET Kkklan vesihulln tavitteena vidaan pitää niin yksittäisten vesihultlaitsten kuin Kkklan Veden timittaman hyvälaatuisen talusveden ja sen jakeluverkstn ylläpita. Vedenlaatua ja verkstn kunta tarkkaillaan valvntatutkimushjelman mukaisesti. Rakentamistarpeita n ennen kaikkea Kkklan Veden vedenhankinnan varmistamisessa. Kkklan Veden lisäksi alueella timii pieniä ja keskisuuria vesihultlaitksia, jiden vedensaantia tulee myös varmistaa jk rakentamalla varattam tai yhdysvesijht vesihultlaitsten välille. Liitteessä 1 n lueteltu ne Kkklan alueella timivat vesihultlaitkset, jtka timittavat talusvettä vähintään 50 kuluttajan tarpeisiin. Jätevesipulella kaupungin tavitteena n viemäröinnin laajentaminen haja-asutusalueelle (kaupunginvaltuust, 26.10.2009/ 153). Kkklaan n suunnitteilla uusi jätevedenpuhdistam, jnne lisi mahdllista jhtaa jätevesiä mm. Kälviältä ja Lhtajalta sekä myöhemmin myös Kruunupyystä. Kkklan kaupungin vesihulln suunnitelmat vat vunna 2009 laaditun Pietarsaaren, Kkklan, Kruunupyyn, Ludn, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn vesihulln yleissuunnitelman mukaisia (Rambll Finland Oy, 2009). 2. TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLISET ALUEET 2.1. NYKYTILA 2.1.1. Talusvesi Kkklan alueella timivien vesihultlaitsten verkstjen piirissä n nin 99 % kaupungin asukkaista. Käytännössä kaikilla vakituisesti asutuilla kiinteistöillä n mahdllisuus liittyä, niin halutessaan, jnkin vesihultlaitksen verkstn. Lma-asutuksesta suurin sa n vesijhtverkstjen ulkpulella. Kaupungin alueella timivien vesihultlaitsten käyttämä talusvesi n phjavettä. 2.1.2. Jätevesi ja lietteet Kanta-Kkklan salta n vahvistettu ympäristösujelumääräykset, Määräyksissä n esitetty jätevesien käsittelyjärjestelmän vaatimukset eri alueilla. Uusien määräysten valmistelu kk kaupungin alueelle n vireillä. Lma-asutuksesta suurin sa n viemäriverkstjen ulkpulella. Haja-asutusalueen jätevesihult n nykyisin pääsin sakkaivkäsittelyn varassa. Uudisrakennuksille n vaadittu valtineuvstn asetuksen
5 mukainen kiinteistökhtainen jätevesihult. Haja-asutuksen jätevesihulln tulee lla säädetyn asetuksen mukainen vuden 2014 alkuun mennessä. Sakkaivlietteiden vastaantt Kälviän ja Lhtajan jätevedenpuhdistamilla n lpetettu kuntaliitksen jälkeen. Sakkaivlietteet tulee timittaa Kkklan kaupungin sakkaivlietteiden vastaanttasemalle. 2.2. VERKOSTOJEN TARVEALUEET 2.2.1. Talusvesi Lähes jkaisella vakituisesti asutulla kiinteistöllä n, niin halutessaan, mahdllisuus liittyä jnkin Kkklan alueella timivan vesihultlaitksen verkstn. Merkittävää vedenjakeluverkstjen laajentamistarvetta ei le. 2.2.2. Jätevesi ja lietteet Karhinkankaalta Kkklaan suunnitellun yhdysvesijhdn kanssa samaan kaivantn n tarkitus laittaa myös jätevesiviemäri. Siirtviemäri n suunniteltu rakennettavaksi Lhtajan kirknkylän jätevedenpuhdistamlta Karhinkankaalle ja siitä eteenpäin samaan kaivantn yhdysvesijhdn kanssa. Myös Kälviän jätevedenpuhdistamlta n suunniteltu rakennettavaksi siirtviemäri Rutsaln, jssa se yhdistetään Kkklaan menevään viemäriin. Siirtviemärin varrella n asutustihentymiä, jiden jätevedet n mahdllista ja tarkituksenmukaista jhtaa siirtviemäriin. Tällaisia alueita vat: Peukalnmäki Jkikylä Karhi Marinkainen (viemäriverkst rakennettu, nykyisin ma jvpuhdistam) sekä sen lähialueet mm. Hyypänperä ja Lent Peits Rutsal lähialueineen Lukkarinmäki Maunumäki Vitikka Kkklan keskustan viemäriverkstn välinen alue Viemäröinti Kkklan Veden viemäriverkkn lisi teknis-taludellisesti sekä ympäristönsujelunäkökhdat humin ttaen paras ratkaisu ainakin seuraaville asutustihentymille: Jkilaaks Kirilahti Linnusperä Piilesmäki Kvikant Skjan suunta Öjan suunta Rödsö Kykyri-Kleemla
6 Osalle Lhtajan Rannanperän aluetta n j rakennettu viemäriverksta ja lisäksi alueelle n laadittu suunnitelmia, jita ei le vielä tteutettu. en jätevedet jhdetaan nyt Lhtajan kirknkylän jätevedenpuhdistamlle. Kälviällä Peltkrven alueelle n rakennettu siirtviemäri ja salle aluetta myös viemäriverksta. Viemäriin n liittynyt vain pieni sa alueen kiinteistöistä. elle laaditaan sayleiskaava, jssa alueelle tullee uusia rakennuspaikkja. Kaavan laatimisen jälkeen alue tulisi määrätä timinta-alueeksi ja kk alueelle rakentaa viemäriverkst, jtta alueen kaikki kiinteistöt vidaan liittää viemäriin. Seuraavilta alueilta n mahdllista jhtaa jätevesiä naapurikuntien viemäriverkstihin: Långön (Öja) alueen jätevesiä vidaan jhtaa Ludn viemäriverkstn kautta Pietarsaareen Väli-Viirre, alueen jätevedet vidaan jhtaa Kannukseen Kyläkhtaiset viemäröintiratkaisut vat susiteltavia niille alueille, jiden ei le taludellisesti kannattavaa liittyä kunnalliseen viemärilaitkseen, mutta jissa asutus n niin tiheää, että yhteinen viemäröinti n ympäristön kannalta ja taludellisin perusteluin susiteltavaa. Kyläkhtainen viemäröinti vi tulla jätevesienkäsittelyn ratkaisuksi seuraaville asutustihentymille: Kanta-Kkklan haja-asutusalueella jää edelleen keskitetyn viemäröinnin ulkpulelle yksittäisten taljen ja talryhmien sekä huvila-asutuksen lisäksi mm. seuraavat pienemmät kylät: Lahnakski Ktkamaa (Ktkamaan alueelle n j laadittu viemäröintisuunnitelma, mutta sitä ei le tteutettu) Oivu Mjsund (Öja) Kälviän haja-asutusalueella jää edelleen keskitetyn viemäröinnin ulkpulelle yksittäisten taljen ja talryhmien sekä huvilaasutuksen lisäksi mm. seuraavat pienemmät kylät tms.: Rita Hilli Välikylä Lhtajan haja-asutusalueella jää edelleen keskitetyn viemäröinnin ulkpulelle yksittäisten taljen ja talryhmien sekä huvilaasutuksen lisäksi mm. seuraavat kylät tms.: Kskenkylä Ala-Viirre Kauppila Harmaalanperä Ullavan alueella timii klme pientä viemärisuuskuntaa Rahksenharjun alueella. Osa Rahksenharjun alueella sijaitsevista kiinteistöistä n kuitenkin vielä viemäriverkstn ulkpulella. Ympäristönäkökhtien perusteella alueen viemäriverkstja tulisi laajentaa kattamaan kk Rahksenharjun phjavesialue.
7 Kahdenkin taluden yhteistyö jätevesien käsittelyssä n paitsi taludellisesti edullisempaa, myös ympäristöarvjen kannalta erillisiä puhdistamita parempi vaihteht kuin jka taluden ma kiinteistökhtainen jätevedenpuhdistam. 2.3. TOIMENPITEET NYKYISTEN TOIMINTA-ALUEIDEN ULKOPUOLELLA 2.3.1. Vedenhankinta ja jakelu Talusvesiverkstjen laajentamistarve n tdettu pieneksi, eikä näiden suhteen le tarvetta merkittäviin laajennuksiin. Vedensaantia tulee entisestään varmistaa mm. yhdysvesijhtjen rakentamisella. Viemäriverkstn laajetessa n näiden yhdysvesijhtjen asentaminen samaan kaivantn viemärin kanssa suhteessa edullisempaa kuin yhden putken rakentaminen. Yhdysvesijhdn tarve kannattaa aina tutkia. Vesihultlaitsten valmiussuunnitelmat ja valvntatutkimushjelmat n pidettävä ajan tasalla myös pienempien vesihultlaitsten salta. 2.3.2. Viemäröinti ja jätevedenkäsittely 2.3.2.1. Yleiset lähtökhdat Vimassalevan lainsäädännön mukaan kiinteistön mistajalla tai haltijalla n ensisijainen vastuu kiinteistönsä vesihulln järjestämisestä. illa, jille yleistä tai yhteistä viemärilaitsta ei rakenneta, n jätevesien jhtaminen ja käsittely hidettava kiinteistökhtaisesti. Jätevesien puhdistusvaatimukset vat jätevesiasetuksen (542/2003) mukaan peruskäsittelyvaatimuksen mukaiset (BHK 7 >90 %, kk.p >85 %, kk.n >40 %). Kunnallisissa ympäristönsujelumääräyksissä vidaan määrätä tiukennetun käsittelyn alueet (esim. phjavesialueet) ja lievennetyn käsittelyn alueet (esim. ranta-alueiden ulkpulella). Kkklan kaupungin ympäristönsujelumääräyksiä llaan parhaillaan uusimassa. Kustannusarvissa käytettyjen pienpuhdistamiden kustannuksia n esitetty liitteessä 2. Yhteisen viemäröinnin tarkituksenmukaisuutta vidaan arviida ympäristönäkökhtien lisäksi lähinnä kustannusperusteilla. Hajaasutusalueilla viemäröinti rakennetaan paineviemäröinnin ja viettviemäröinnin yhdistelmänä. Vallitseva paineviemäröinnin putkikk n M75 (n. 37 /m), viettviemärit vat pääsin M160 kklukkaa (n. 65 /m) ja sittain myös M110 M160 (n. 54 /m). Vidaan lisäksi arviida, että jka klmas talus tarvitsee pumppaamn (n. 3.500 /kpl), jllin pumppaamita tarvitaan nin 1 kpl/350 m (10 /m). Näillä perusteilla viemäröintijärjestelmän keskikustannus mudstuu suuruuslukaltaan seuraavasti (alv = 0):
8 - matalapaineviemärit, M75 (37 /m), 50 % jhtpituudesta 19 /m - pumppaamiden lisäkustannus 10 /m - viettviemäröinti kaivineen, 50 % jhtpituudesta M110, 20 %, 54 /m 11 /m M160, 30 %, 65 /m 20 /m Viemäröinnin keskihinta yhteensä 60 /m Viemäröinnin keskihinnalla laskettuna, taljen etäisyyden llessa keskimäärin nin 170 m, n rakentamiskustannus kiinteistöä khti n. 10.000. Tässä suunnitelmassa n käytetty kauttaaltaan viemäriverkstn rakentamiskustannuksia arviitaessa samja hintaperusteita. Vasta maasttutkimusten ja rakentamissuunnitelmien laatimisen jälkeen vidaan arviida kunkin alueen tdelliset rakentamiskustannukset. Kanta-Kkklan alueelle llaan parhaillaan laatimassa sayleiskaavja. Suunnitelmakartissa ja jäljempänä tekstissä esitetyt uudet sayleiskaavjen mukaiset rakennuspaikat vat suuntaa antavia määrältään ja sijainniltaan, sillä tiedt perustuvat 4.11.2009 päivättyihin lunnksiin. Kaavitustyö valmistunee vuden 2010 aikana. Liitteessä 3 n esitetty periaatteet ja vaihtehdt kiinteistön jätevesien käsittelyratkaisuista. Ohjeet vat yleisluntisia ja puhdistam n aina suunniteltava tapauskhtaisesti. Ohjeiden nudattaminen ei pista vastuuta kiinteistön haltijalta, kska puhdistamn hit vaikuttaa leellisesti saavutettavaan puhdistustulkseen. Vastuu jätevesien käsittelystä n jka tapauksessa kiinteistön mistajalla tai haltijalla. Käytännössä vaihtehdt vat jk kunnallinen tai suuskuntaphjainen viemäröinti sekä kylän yhteinen tai kiinteistökhtainen puhdistam. Viemäröinnin laajentamisesta haja-asutusalueelle tulisi pääsääntöisesti vastata alueella j timiva vesihultlaits eli Kkklan Vesi. Mikäli jllekin tai jillekin kylille n tarkituksenmukaista rakentaa kyläkhtainen jätevedenpuhdistam ja siihen liittyvä viemäriverkst, tulisi siitä ensisijaisesti vastata jk taajamassa timiva vesihultlaits tai alueella j timiva vedenhankinnasta ja jakelusta vastaava laits. Tissijaisena vaihtehtna vidaan alueelle perustaa uusi viemäröinnistä vastaava viemärisuuskunta tai -yhtymä. Tällöin n kuitenkin humiitava, kaikki yli 50 asukkaan jätevesihullsta vastaavat (tai yli 10 m 3 /d jätevettä vastaanttavat) rganisaatit vat vesihultlain (119/2001) tarkittamia vesihultlaitksia, jita kskevat vesihultlain mukaiset velvitteet. Kyläkhtaisten puhdistamiden salta tulee humiida, että mikäli puhdistamn asukasvastineluku n yli 100, tulee sille hakea ympäristökeskuksesta ympäristölupa. Mikäli asukasvastineluku n alle 100, tulee ympäristölupa hakea kunnan ympäristönsujeluviranmaiselta. Kkklan viemäröinnin laajennusalueet n esitetty piirustuksessa nr 2. tarkastelussa n letettu, että laaditun vesihulln yleissuunnitelman mukainen siirtviemäri välille Lhtajan kirknkylän puhdistam
9 2.3.2.2. Siirtviemäriin liitettävät alueet Marinkainen Rutsal Kkklan jätevesiverkst sekä siirtviemäri välille Kälviän puhdistam - Rutsal rakennetaan j lähivusina. Siirtviemärin varrella n asutustihentymiä, jiden jätevedet n mahdllista jhtaa siirtviemäriin. Tällaisia alueita vat: Peukalnmäki Jkikylä Karhi Marinkainen (viemäriverkst rakennettu, ma jvpuhdistam) sekä sen lähialueet mm. Hyypänperä ja Lent Peits Rutsal lähialueineen Vitikka Kkklan keskustan viemäriverkstn välinen alue Siirtviemäriin vidaan harkinnan mukaan liittää myös yksittäisiä talja, ainakin putkikn llessa NS 200 (paineviemäreissä) tai pienempi. Suurempiin putkiin yksittäisten taljen liittämistä n syytä välttää. Viettviemäreihin liittyminen n aina mahdllista ja viettviemärien varret n syytä ttaa timinta-alueeseen. Siirtviemärin kautta liittyisi seuraavissa taulukissa esitetyn mukaan Kkklan Veden viemäriverkstn yhteensä nin 750 talutta, jka vastaa nin 1.900 ihmisen aiheuttamaa jätevesikurmaa. Viemäriverksta n tarkitus rakentaa Kanta-Kkklan alueella seuraavassa esitetyille alueille ja liittää alueet Lhtajan ja Kkklan välille rakennettavaan siirtviemäriin: Vitikka Kkklan viemäriverkst: Rakentamiskustannukset Vitsari - Vessi 120 (6400 m, keskihinta, 60 /m + 18 tien alitusta, à 3.000 ja valtatien alitus 14.000 + radan alitus 25.000 + linjapumppaamt 60.000 ) = 537.000 / 4.500 / kiinteistö Rimmi 71 (5600 m, keskihinta, 60 /m + 12 tien alitusta, à 3.000 ja valtatien alitus 14.000 + radan alitus 25.000 + linjapumppaamt 60.000 ) = 471.000 / 6.700 / kiinteistö Rödsö Rödsö 72 (7200 m, keskihinta, 60 /m + 12 tien alitusta, à 3.000 + jen alitus 10.000 + linjapumppaamt 60.000 ) = 538.000 / 7.500 / kiinteistö Haras 8 (800 m, keskihinta, 60 /m + 1 tien alitus, à 3.000 ) = Härmasbacken Friis - Vitikka Friis - Finnilä 51.000 / 6.400 / kiinteistö 28 (3000 m, keskihinta, 60 /m + 5 tien alitusta, à 3.000 ) = 195.000 ; 7.000 / kiinteistö 36 (5000 m, keskihinta, 60 /m + 6 tien alitusta, à 3.000 ja valtatien alitus 14.000 + purn alitus 4.000 + linjapumppaamt 40.000 ) = 376.000 ; 10.500 / kiinteistö Vitikka 45 (3300m, keskihinta, 60 /m + 8 tien alitusta, à 3.000 ja valtatien alitus 14.000 + linjapumppaam 20.000 ) = 256.000 ; 5.700 / kiinteistö Yhteensä /kiinteistö 380 2.424.000 n. 6.400
10 Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Rimmin suunnitelluille viemäröintialueille n tulssa uusia asuinrakennuksia 9 kpl. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Rödsön suunnitelluille viemäröintialueille n tulssa uusia asuinrakennuksia seuraavasti: UUDET KIIN- ALUE TEISTÖT, KPL Rödsö 24 Rödsö laajennus (vanhja kiint.) 4 Haras 7 Härmasbac ken 3 YHTEENSÄ 38 Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Vitikan suunnitelluille viemäröintialueille n tulssa uusia asuinrakennuksia 5 kpl. Uusien rakennuspaikkjen jhdsta viemäröintialuetta tulisi laajentaa niin, että myös klme j rakennettua kiinteistöä liitetään viemäriverkkn. Suurimmaksi saksi uudet kiinteistöt sijittuvat suunniteltujen viemärilinjjen varteen. Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Viemäröintialueiden kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 432 kpl. Viemäriverksta n tarkitus rakentaa entisen Kälviän kunnan alueella seuraavassa esitetyille alueille ja liittää alueet Lhtajan ja Kkklan välille rakennettavaan siirtviemäriin: Lhtajan raja - Rutsal: Rakentamiskustannukset Peits (etelä) 18 (1900 m, keskihinta, 60 /m + 4 tien alitusta, à 3.000 ja valtatien alitus 14.000 + linjapumppaam, á 20.000 ) = 160.000 / 8.900 / kiinteistö Peits (phjinen) 18 (1600 m, keskihinta, 60 /m + linjapumppaam 20.000 ) = 116.000 / 6.500 / kiinteistö Rutsal, Kinnari, 92 (7100 m, keskihinta, 60 /m + 7 tien alitusta, à Järvenharju ja 3.000 + linjapumppaam, á 20.000 ) = Järvikylä 467.000 / 5.100 / kiinteistö Yhteensä /kiinteistö 110 743.000 n. 6.800 Rutsaln alueelle tullaan laatimaan sayleiskaava, jssa alueelle tullee uusia rakennuspaikkja.
11 Lukkarinmäki: Timenpide Määrä á, Lukkarinmäki 27 viemäri, m 3300 60,00 198 000 Linjapumppaamt kpl 2 20000 40 000 YHTEENSÄ 27 238 000 / kiinteistö nin 8 900 Maunumäki: Timenpide Määrä á, Maunumäki 13 viemäri, m 1950 60,00 117 000 Linjapumppaamt kpl 1 10000 10 000 YHTEENSÄ 13 127 000 / kiinteistö nin 9 800 Viemäriverksta n tarkitus rakentaa entisen Lhtajan kunnan alueella seuraavassa esitetyille alueille ja liittää alueet Lhtajan ja Kkklan välille rakennettavaan siirtviemäriin: Karhi: Timenpide Määrä á, Karhi 29 viemäri, m 3400 60,00 204 000 Tien alitus kpl 3 3000,00 9 000 YHTEENSÄ 29 213 000 / kiinteistö nin 7 400 Marinkainen ym.: Rakentamiskustannukset Marinkainen, Hyypänperä ja Lent ym. Hyypänperän suunta 11 (1400 m, keskihinta, 60 /m + linjapumppaam, à 20.000 ) = 104.000 / 9.500 / kiinteistö Marinkainen (phjispuli) 27 (3100 m, keskihinta, 60 /m + 3 tien alitusta, à 3.000 ) = 195.000 / 7.300 / kiinteistö Lent 4 (240 m, keskihinta, 60 /m + tien alitus, à 3.000 + linjapumppaam, á 20.000 ) = 37.400 / 9.400 / kiinteistö Lennnperä 24 (2200 m, keskihinta, 60 /m + 2 tien alitusta, à 3.000 + linjapumppaam, á 20.000 ) = 158.000 / 6.600 / kiinteistö Viikinperä 8 (1000 m, keskihinta, 60 /m + valtatien alitus, à 14.000 ) = 74.000 / 9.300 / kiinteistö Yhteensä /kiinteistö 103 781.400 n. 7.600
12 Marinkaisten alueelle tullaan laatimaan sayleiskaava, jssa alueelle tullee uusia rakennuspaikkja. Peukalnmäki - Jkikylä: Timenpide Määrä á, Jkikylä 11 viemäri, m 1300 60,00 78 000 Valtatien alitus kpl 1 14000,00 14 000 Peukalnmäki 28 viemäri, m 2500 60,00 150 000 Peukalnmäki - siirtv. viemäri 90-10 1050 38,80 40 800 Linjapumppaamt kpl 1 25000 25 000 YHTEENSÄ 39 307 800 / kiinteistö nin 7 900 2.3.2.3. Muut viemäröinnin laajennusalueet Viemäriverksta n tarkitus rakentaa Kanta-Kkklan alueella seuraavassa esitetyille alueille (valtuustn hyväksymässä rakentamisjärjestyksessä): Rakentamiskustannukset Linnusperä 85 (6400 m, 160 viett, 65 /m + 15 tien alitusta, à 3.000 ) = 461.000 ; 5.500 / kiinteistö Kvikant 40 (4700 m, 160 viett, 65 /m + 5 tien alitusta, à 3.000 ) = 320.500 ; n. 8.000 / kiinteistö Jkilaaks Kirilahti Kallt 25 (3400 m, keskihinta, 60 /m + 4 tien alitusta, à 3.000 ) = 216.000 ; 8.700 / kiinteistö Kirilahti 75 (5900 m, keskihinta, 60 /m + 9 tien alitusta, à 3.000 ) = 381.000 ; 5.100 / kiinteistö Juckus 7 (840 m, keskihinta, 60 /m + 2 tien alitusta, à 3.000 ) = 56.400 ; 8.100 / kiinteistö Piilesmäki 21 (1500 m, 160 viett, 65 /m + 3 tien alitusta, à 3.000 ) = 106.500 ; 5.100 /kiinteistö Rödsö (Hagström) 24 (2900 m, keskihinta, 60 /m + 4 tien alitusta, à 3.000 ) = 186.000 ; 7.800 / kiinteistö Yhteensä /kiinteistö 277 1.727.400 n. 6.300 Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Juckusin alueelle tullee uusia asuinrakennuksia 3 kpl ja Kvikantin myös 3 kpl. Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Viemäröintialueiden kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 283 kpl.
13 Skjan suunta: Timenpide Määrä Kustannuká, set, Rasmus 29 viemäri, m 2500 60,00 150 000 Hällis 9 viemäri, m 1100 60,00 66 000 Ventjärvi 18 viemäri, m 2170 60,00 130 200 Jv- pumppaamt kpl 1 15000 15 000 Skja 55 viemäri, m 5400 60,00 324 000 Välialue 53 viemäri, m 3300 60,00 198 000 Rasmus - Hällis viemäri 90-10 1000 38,80 38 800 Hällis - Skja viemäri 90-10 550 38,80 21 340 Skja viemäri 90-10 1400 38,80 54 320 viemäri 110-10 2050 43,00 88 150 Skja - kaava- alue viemäri 140-10 5100 51,00 260 100 Linjapumppaamt kpl 3 30000 90 000 YHTEENSÄ 164 1 436 000 / kiinteistö nin 8 800 Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa suunnitelluille viemäröintialueille n tulssa uusia asuinrakennuksia seuraavasti: UUDET KIIN- ALUE TEISTÖT, KPL Rasmus 4 Hällis 1 Ventjärvi 7 Skja 11 Välialue 19 YHTEENSÄ 42 Skjan viemäröintialueelle tullee uusia kiinteistöjä 42 kpl. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi siten kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 206 kpl.
14 Öjan suunta: Timenpide Määrä á, Öja 33 viemäri, m 2840 60,00 170 400 Bdö 27 viemäri, m 1970 60,00 118 200 Kvarnnabba 11 viemäri, m 1480 60,00 88 800 Välialue 17 viemäri, m 700 60,00 42 000 Knivsund 74 viemäri, m 6480 60,00 388 800 Välialue 6 viemäri, m 320 60,00 19 200 Hagaflk 8 viemäri, m 880 60,00 52 800 Djupsund 30 viemäri, m 2400 60,00 144 000 Metsla 19 viemäri, m 2170 60,00 130 200 Öja - Bdö viemäri 90-10 720 38,80 28 000 Bdö - Knivsund viemäri 110-10 3300 43,00 141 900 Knivsund - kaava-alue viemäri 140-10 7360 51,00 375 400 Linjapumppaamt kpl 3 30000 90 000 YHTEENSÄ 225 1 789 700 / kiinteistö nin 8 000 Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa suunnitelluille viemäröintialueille n tulssa uusia asuinrakennuksia seuraavasti: UUDET KIIN- ALUE TEISTÖT, KPL Öja 29 Bdö 13 Välialue 2 Knivsund 20 Djupsund 10 Hagaflk 3 Metsla 1 YHTEENSÄ 78 Öjan ym. viemäröintialueelle tullee uusia kiinteistöjä 78 kpl. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi siten kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 303 kpl. Siirtviemärin läheisyydessä n lisäksi runsaasti lma-asutusta, mm. Vattungenissa ja Metslassa. Lma-asuntjenkin liittäminen siirtviemäriin n tivttavaa. Kykyri - Kleemla suunta: Kälviällä n Ullavantien varressa Kykyri-Kleemla-alueella melk tiheää asutusta ja sinne n rakennettu viime vusina useita uusia rakennuksia. en vesijhtverkst n j melk vanhaa ja vaatii saneerausta lähivusina. Vesijht ja jätevesiviemäri lisi siten mahdllista asentaa samaan kaivantn.
15 Suunnitellulla Kykyrin viemäröintialueella n nin 65 kiinteistöä ja Kleemlan alueella nin 20 kiinteistöä. Timenpide Määrä á, Kykyri 65 viemäri, m 10400 60,00 624 000 Linjapumppaamt kpl 2 20000,00 40 000 YHTEENSÄ 65 664 000 / kiinteistö nin 11 000 Timenpide Määrä á, Kleemla 20 viemäri, m 3000 60,00 180 000 Linjapumppaamt kpl 1 20000,00 20 000 YHTEENSÄ 20 200 000 / kiinteistö nin 10 000 Kleemlan alueen jätevedet n jhdettava Kykyrin alueen kautta. Työkustannukset alenevat nin 25 %, mikäli vesijht asennetaan viemärin kanssa samaan kaivantn. Rannanperän suunta: Rannanperän suuntaan n j rakennettu viemäriverksta, mutta sa j laadituista suunnitelmista n vielä tteuttamatta. Osalle aluetta ei le vielä edes laadittu suunnitelmia. Rakennetun viemäriverkstn ulkpulella, suunnitellulla viemäröintialueella n nin 60 kiinteistöä. Viemäriverksta tulisi laajentaa alueella vielä seuraavasti: Timenpide Määrä á, Rannanperä 62 viemäri, m 6100 60,00 366 000 Linjapumppaamt kpl 4 15000,00 60 000 YHTEENSÄ 62 426 000 / kiinteistö nin 6 900 2.3.2.4. Viemäröinti naapurikuntiin Långö: Långön alueen jätevedet n mahdllista jhtaa Ludn viemäriverkstn. Ludssa n suunnitelmissa laajentaa viemäriverksta Kkklan suuntaan, jllin laajennuksen tteuduttua Ludn pulelle pitäisi rakentaa vain nin 500 m siirtviemäriä. Jätevesien jhtamisesta pitää spia Ludn kunnan ja Pietarsaaren Veden kanssa. Jätevesien jhtaminen Ludn kunnan kiintiöstä ei le mahdllista, vaan Kkklasta jhdettavalle jätevesimäärälle tulee saada Pietarsaaresta ma kiintiö.
16 Timenpide Määrä á, Långö 51 viemäri, m 4150 60,00 249 000 viemäri 90-10 1350 38,80 52 380 Långö - Lut viemäri 110-10 1220 43,00 52 460 Linjapumppaamt kpl 2 25000 50 000 YHTEENSÄ 51 403 900 / kiinteistö nin 8 000 Kustannusarvin ei sisälly jätevedenpuhdistus eikä ikeus käyttää Ludn viemäriverksta jäteveden jhtamiseen. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Långön suunnitellulle viemäröintialueelle tullee uusia asuinrakennuksia 24 kpl. Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 75 kpl. Väli-Viirre: Väli-Viirteen alueen jätevedenkäsittelyssä n klme vaihtehta: 1. Jätevesien jhtaminen Kannukseen 2. Kyläpuhdistam 3. Kiinteistökhtainen jätevedenpuhdistus VE 1: Kannuksen Vesisuuskunta n valmis ttamaan vastaan Väli-Viirteen alueen jätevedet. Asia edellyttää spimusta Kannuksen Vesisuuskunnan kanssa. Väli-Viirteen taajaman ja Kannuksen suunnitellun viemäröinnin timinta-alueen rajan välinen matka n n. 5,5 km. Välialueella n Kkklan pulella n. 10 kiinteistöä ja Kannuksen pulella n. 5 kiinteistöä, jtka vitaisiin liittää siirtviemäriin. Väli-Viirteen alueella n n. 19 viemäriin liitettävää kiinteistöä. Väli-Viirre Kkklan puli Kannuksen puli Yhteensä /kiinteistö Rakentamiskustannukset 20 (1790 m, keskihinta, 60 /m + linjapumppaam, á 20.000 ) = 127.400 / 6.400 / kiinteistö 13 (2330 m runkviemäriä 75-10, á 37 /m + talhaarat 1170 m, 63, á 34 /m + kiinteistöpumppaamt, 10 kpl, á 3.500 ) = 161.000 / 12.100 / kiinteistö 5 (3150 m runkviemäriä 90-10, á 39 /m + talhaarat 390 m, 63, á 34 /m + kiinteistöpumppaamt, 5 kpl, á 3.500 ) = 153.300 / 30.700 / kiinteistö 38 441.700 n. 11.600
17 Kannuksen Vesisuuskunta n ilmittanut vivansa ttaa vastaan Väli- Viirteen alueelta tulevat jätevedet. Kustannuksissa ei le mukana liittymismaksua Kannukseen. Mikäli vaihtehtn päädytään, n liittymisehdista yms. asiista svittava Kannuksen Vesisuuskunnan kanssa. VE 2: Rakentamiskustannukset Väli-Viirre 20 (1940 m, keskihinta, 60 /m + linjapumppaam 15.000 + kyläpuhdistam 20.000 = 151.400 /kiinteistö n. 7.600 Tässä vaihtehdssa Kkklan ja Kannuksen välisen alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely tulee järjestää kiinteistökhtaisesti (Kkklan pulella 10 ja Kannuksen pulella 5 kiinteistöä). Kyläpuhdistamlla tulee lla pätevä hitaja, jtta puhdistustuls n mahdllisimman hyvä. Rakentamiskustannuksiltaan edullisempi vaihteht n vaihteht 2, mutta ympäristön kannalta vaihteht 1 n parempi. 2.3.2.5. Erillisalueet Kkklan Veden viemäriverkstn liittyminen ei le taludellisesti kannattavaa tiheästi asutuissa kylissä, jtka vat sijainniltaan kaukana nykyisistä timinta-alueista. Tällöin kylän viemäröinti n taludellisesti kannattavaa tteuttaa kyläkhtaisin järjestelyin (kyläpuhdistam). Rahksenharju: Rahksenharjun alueella n klme erillistä viemäriverksta kyläpuhdistamineen. Phjavesialueella n kuitenkin vielä is sa kiinteistöistä viemäriverkstjen ulkpulella. Viemäriverksta tulisi laajentaa phjavesialueella vielä seuraavasti: Timenpide Määrä á, Rahksenharju viemäri, m 4000 75,00 300 000 Linjapumppaamt kpl 1 20000 20 000 Kyläpuhdistam kpl 1 35000 35 000 YHTEENSÄ 40 355 000 / kiinteistö nin 8 900 Rahksenharju n phjavesialuetta, jten jätevesiviemärit tulee rakentaa siten, ettei jätevesiä missään lsuhteissa pääse imeytymään maaperään. Rahksenharjun alueella n useita vedenttamita, jten alue n vedenhankinnan kannalta erittäin tärkeä alue. - - - - - - - - -
18 Seuraavilla alueilla kysymykseen visi tulla kylän yhteisen jätevedenpuhdistamn ja viemäriverkstn rakentaminen tai kiinteistökhtainen jätevesien puhdistus: VE 1, Kiinteitökhtainen jätevedenkäsittely: Uudet vaatimukset täyttävän jätevesijärjestelmän rakentaminen tai vanhan jätevesijärjestelmän uusiminen tavanmaiseen vakinaiseen asuntn maksaa nrmaalisti 4.000 10.000, jllin keskimääräinen kustannus n n. 7.000 / kiinteistö. VE 2, Kyläpuhdistamvaihtehdt Lahnakski Lahnaksken alueella n vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi Lahnakski Oy:n tellisuuslaits. Timenpide Määrä á, Lahnakski 32 viemäri, m 3300 60,00 198 000 viemäri 90-10 200 38,80 7 760 Linjapumppaamt kpl 2 20000 40 000 Kyläpuhdistam kpl 1 30000 30 000 YHTEENSÄ 32 275 800 / kiinteistö nin 8 700 Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Lahnaksken suunnitellulle viemäröintialueelle tullee uusia asuinrakennuksia 10 kpl. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 42 kpl. Ktkamaa: Ktkamaan alueella n vakituisesti asuttujen kiinteistöjen lisäksi Kkklan Nahka Oy:n tellisuuslaits. Timenpide Määrä á, Ktkamaa 30 viemäri, m 3510 60,00 210 600 viemäri 90-10 330 38,80 12 800 Linjapumppaamt kpl 3 15000 45 000 Kyläpuhdistam kpl 1 30000 30 000 YHTEENSÄ 30 298 400 / kiinteistö nin 10 000 Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Ktkamaan suunnitellulle viemäröintialueelle tullee uusia asuinrakennuksia 10 kpl. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan 40 kpl.
19 Oivu: Timenpide Määrä á, Oivu 15 viemäri, m 1650 60,00 99 000 Tien alitus kpl 1 3000,00 3 000 Linjapumppaamt kpl 1 15000 15 000 Kyläpuhdistam kpl 1 16000 16 000 YHTEENSÄ 15 133 000 / kiinteistö nin 8 900 Edellä esitetty kustannusarvi n laskettu nykyisen asuntkannan perusteella. Laadittavassa kylien sayleiskaavassa Oivun suunnitellulle viemäröintialueelle tullee uusia asuinrakennuksia 10 kpl. Viemäröintialueen kiinteistöjen määrä tulisi kaavan tteutumisen jälkeen lemaan nin 25 kpl. Mjsund: Timenpide Määrä á, Mjsund 15 viemäri, m 1600 60,00 96 000 Kyläpuhdistam kpl 1 16000 16 000 YHTEENSÄ 15 112 000 / kiinteistö nin 7 500 Hilli: Timenpide Määrä á, Hilli 10 viemäri, m 950 60,00 57 000 Kälviänjen alitus kpl 1 4500,00 4 500 Tien alitus kpl 1 3000,00 3 000 Linjapumppaamt kpl 1 10000 10 000 Kyläpuhdistam kpl 1 10000 10 000 YHTEENSÄ 10 84 500 / kiinteistö nin 8 500 Rita: Timenpide Määrä á, Rita 5 viemäri, m 450 60,00 27 000 Tien alitus kpl 1 3000,00 3 000 Kyläpuhdistam kpl 1 9000 9 000 YHTEENSÄ 5 39 000 / kiinteistö nin 7 800
20 Kskenkylä: Timenpide Määrä á, Kskenkylä 16 viemäri, m 1800 60,00 108 000 Tien alitus kpl 2 3000,00 6 000 Linjapumppaamt kpl 1 10000 10 000 Kyläpuhdistam kpl 1 20000 20 000 YHTEENSÄ 16 144 000 / kiinteistö nin 9 000 Ala-Viirre: Timenpide Määrä á, Ala- Viirre 40 viemäri, m 2800 60,00 168 000 Tien alitus kpl 6 3000,00 18 000 Linjapumppaamt kpl 2 15000 30 000 Kyläpuhdistam kpl 1 35000 35 000 YHTEENSÄ 40 251 000 / kiinteistö nin 6 300 Välikylä: Timenpide Määrä á, Välikylä 18 viemäri, m 2550 60,00 153 000 Kälviänjen alitus kpl 1 4000,00 4 000 Tien alitus kpl 2 3000,00 6 000 Linjapumppaamt kpl 1 10000 10 000 Kyläpuhdistam kpl 1 20000 20 000 YHTEENSÄ 18 193 000 / kiinteistö nin 10 800 Harmaalanperä: Osa Harmaalanperän alueesta n Tiilipruukinkangas A:n phjavesialuetta. Tälle alueelle n viemäri letettu rakennettavaksi sujaputkeen. Timenpide Määrä á, Harmaalanperä 17 viemäri, m 1600 60,00 96 000 Viemäri sujaputkeen m 1200 65,00 78 000 Valtatien alitus kpl 2 14000,00 28 000 Linjapumppaamt kpl 2 15000 30 000 Kyläpuhdistam kpl 1 20000 20 000 YHTEENSÄ 17 252 000 / kiinteistö nin 14 900
21 Kauppila: Timenpide Määrä á, Kauppila 13 viemäri, m 1830 60,00 109 800 Tien alitus kpl 1 3000,00 3 000 Linjapumppaamt kpl 1 10000 10 000 Kyläpuhdistam kpl 1 16000 16 000 YHTEENSÄ 13 138 800 / kiinteistö nin 10 700 Välikylän, Harmaalanperän ja Kauppilan alueilla kyläpuhdistamjärjestelmän rakentamiskustannukset vat alustavan kustannusarvin mukaan kiinteistöä khti yli 10.000. 3. VESIHUOLTOLAITOSTEN TOIMINTA-ALUEET 3.1. NYKYTILA, ONGELMAT JA KEHITTÄMISTARPEET 3.1.1. Vesilaitsten kehittämistarpeet 3.1.1.1. Timinta-alueet 3.1.1.2. Kehittämistarpeet Kkklan Veden sekä muiden kaupungin alueella timivien vesihultlaitsten talusvesiverkstn vedenttamt ja päälinjat jakelualueineen n esitetty liitteenä levalla kartalla, piirustus nr 1 (mk 1:80 00). Kkklan alueella timii useita vesi- ja viemärilaitksia. Yli 50 käyttäjän vesihultlaitkset n esitetty liitteessä 1. Vesihultlain mukaan vesihultlaitkselle n määrättävä timintaalue. Timinta-alueen tulee kattaa alueet, jilla kiinteistöjen liittäminen vesijhtn tai viemäriin n tarkituksenmukaista. Timinta-alue vidaan määrätä erikseen vesijhdlle, jätevesiviemärille ja hulevesiviemärille. Timinta-alue pitää lla määrätty vesilaitkselle, jnka piirissä n vähintään 50 asukasta tai vedenkulutus n yli 10 m 3 /d. Kaupunki hyväksyy timinta-alueen laitsta kuultuaan tai laitksen esityksestä. Vesilaitsten timinta-alueet n tarkistettava nykyisiä lsuhteita vastaaviksi. Kkklan suurtellisuuden alueelle ei le määrätty timintaaluetta. en määräämiseksi n syytä ryhtyä timenpiteisiin. Vedenhankinnan varmistamiseksi kk Kkklan alueella tarvitaan uusia vedenttamita sekä yhdysvesijhtja vesihultlaitsten välille. Pieniä vesihultlaitksia, jilla ei le varattamita tai varayhteyksiä, n Ullavan ja Lhtajan alueilla. Lhtajan Vesihult Oy:n ja Kälviän Vesisuuskunnan verkstjen välillä n yhdysjht.
22 Patamäen ttamsta n lupa ttaa vettä kuukausikeskiarvna laskettuna enintään 12.000 m 3 /d ja Saarikankaan ttamsta 5.000 m 3 /d. Patamäen ttamn luntainen antisuus n 5.500 m 3 /d ja Saarikankaan ttamn 5.000 m 3 /d. Phjavesialueen eteläsassa n tehty kaivnpaikkatutkimuksia, jiden perusteella alueelle n mahdllista rakentaa kaksi uutta kaiva parantamaan vedenhankintaa. Ykspihlajan suurtellisuus (Bliden Kkkla Oy, OMG Kkkla Chemicals) hitaa vedenhankintansa itsenäisesti. Tellisuuden vesilaits n liitetty kaupungin vesilaitkseen yhdysjhdlla. Kaupunki n sakkaana Öjanjärven säännöstely-yhtiössä. Öjanjärvi n tellisuuden vesilaitksen raakavesilähde. Kkklan Vesi ja suurtellisuuden edustajat vat käynnistäneet (syksy 2009) yhdysvesijhdn käyttöä kskevat spimusneuvttelut. Kkklan Veden vedenhankinnan varmistamiseksi n laadittu yleissuunnitelma vedenttamsta ja käsittelylaitksesta Karhinkankaan phjavesialueelle (6.000 m 3 /d) ja yhdysvesijhdsta Karhinkangas Kälviä Kkkla välille. Karhinkankaan alueella n tehty phjavesitutkimuksia hankeen tteuttamismahdllisuuksien selvittämiseksi. Kälviän Vesisuuskunnan timinta-alueella n tarvetta varavedenttamlle. Kälviän Vesisuuskunnalla n vireillä varavedenttamn rakentamishanke Pesäkankaan phjavesialueelle (400 m 3 /d). Yksittäisten vesihultlaitsten väliltä puuttuu varayhteyksiä Lhtajan ja Ullavan alueilla. Vesihultlaitsten yhteishankkeita (kuten yhdistymistä suuremmiksi yksiköiksi) ja timintavarmuutta tulee kehittää. Myös yhteistyötä naapurikuntiin n edelleen syytä kehittää vedenjakelun varmistamiseksi. Tällaista tarvetta n ainakin Kkklan ja Kruunupyyn sekä Kkklan ja Ludn välillä. Kkklan alueen phjavesialueille n laadittu seuraavia suunnitelmia: Patamäen phjavesialueelle n Kkklan kaupunki laatinut vunna 2006 sujelusuunnitelman lunnksen. Maa ja Vesi Oy n vunna 1991 laatinut Kälviän Vesisuuskunnalle Herlevinharjun vedenttamn sujaaluesuunnitelman. Insinööritimist PSV Oy n vunna 1994 laatinut Karhinkankaan alueelle Huratinkankaan maa-ainestn yleissuunnitelman. Phjaveden sujelusuunnitelma lisi aiheellista laatia ainakin Karhinkankaan phjavesialueelle, jssa n Lhtajan Vesihult Oy:n vedenttam ja jnne n suunniteltu rakennettavaksi Kkklan uusi vedenttam. 3.1.2. Viemärilaitsten kehittämistarpeet 3.1.2.1. Timinta-alueet Kkklan Veden sekä muiden kaupungin alueella timivien jätevesisuuskuntien viemäriverkstjen alueet n esitetty liitteenä levalla kartalla, piirustus nr 2 (mk 1:80 000).
23 3.1.2.2. Kehittämistarpeet Timinta-alueet n määrättävä kaikille viemärilaitksille, jiden piirissä n vähintään 50 asukasta tai jätevesimäärä n yli 10 m 3 /d. Kaupunki hyväksyy timinta-alueen laitsta kuultuaan tai laitksen esityksestä. Timinta-alueet vidaan määrittää liitteenä levien karttjen mukaisesti, kuitenkin detaljidummin. Viemärilaitsten timinta-alueet n tarkistettava nykyisiä lsuhteita vastaaviksi. Pienistä nykyisistä viemärilaitksista ainakin Neverbackan jätevesiyhtymä n j nyt niin suuri (verkstn piirissä n n. 60 asukasta), että sille tulee määrätä timinta-alue. Kkklan, Kälviän, Ullavan ja Lhtajan kirknkylä sekä Marinkaisten jätevedenpuhdistamt alkavat lla teknisen käyttöikänsä päässä. Kkklaan n tarkitus rakentaa kknaan uusi jätevedenpuhdistam lähivusina (v. 2011). Siirtviemärin rakentaminen Lhtajalta Kälviän kautta Kkklaan n tdettu taludellisesti kannattavaksi vaihtehdksi varsinkin, js yhdysvesijht Karhinkankaalta Kkklaan tulee siirtviemärin kanssa samaan kaivantn. Tulevaisuudessa Kkklan puhdistamlle n tarkitus jhtaa myös Kruunupyyn alueen jätevesiä (v. 2020). Ullavan kirknkylän jätevedenpuhdistamn timinnassa n viime vusina llut ngelmia. Puhdistam alkaa lla kneistnsa salta saneerauksen tarpeessa. Kneistt vaativat saneerausta nin 15 vuden välein. 3.2. TOIMENPITEET JA TOIMENPIDEOHJELMA NYKYISILLÄ TOIMINTA- ALUEILLA 3.2.1. Vedenhankinta ja jakelu Vedenjakelupulella ei le verkstn leellista laajentamistarvetta, mutta vedenhankinnan ja -jakelun varmuutta n parannettava kaupungin eri sissa. Vedenhankinnan ja jakelun varmuutta parannetaan seuraavilla asiilla: Patamäen phjavesialueelle rakennetaan kaksi uutta kaiva alueen eteläsaan Saarikankaan eteläpulelle. Karhinkankaan phjavesialueelle rakennetaan vedenttamt (4 kpl) ja laajennetaan Lhtajan Vesihult Oy:n käsittelylaitsta niin, että alueelta vidaan jhtaa kulutukseen vettä 6.000 m 3 /d. Nykyisestä Lhtajan Vesihult Oy:n ttamsta ja käsittelylaitksesta saatava vesimäärä n 1.000 m 3 /d. Karhinkangas Kälviä Kkkla välille rakennetaan yhdysvesijht (M400-10, n. 30 km) ja Kälviän verkstn (M160-10, n. 1,8 km). Kälviän Vesisuuskunnalla n suunnitelmissa rakentaa varattam Pesäkankaan phjavesialueelle (400 m 3 /d). Vedenttamn vesi käsitellään Riipan käsittelylaitksessa (syöttöjht M110-10, n. 3,6 km) Yhdysvesijht Kälviän Vesisuuskunnan ja Marinkaisnevan Vesihultyhtymän välille (M63-10, n. 2,7 km)
24 Yhdysvesijht Kälviän Vesisuuskunnan ja Ullavan Vesisuuskunnan välille (M110-10, n. 2,2 km) Yhdysvesijht Ullavan Vesisuuskunnan ja Haapala-Krven Vesihultyhtymän välille (M90-10, n. 1,8 km) Yhdysvesijht Haapala-Krven Vesihultyhtymän ja Neverbackan Vesiyhtymän välille (M90-10, n. 0,6 km). Yhdysvesijhdt Haapala-Krven Vesihultyhtymän, Rahksen Vesiyhtymän ja Ylikylän Vesihultyhtymän välille (M90-10, n. 1,4 km) Yhdysvesijht Kannuksen Vesisuuskunnan ja Alaviirteen Vesisuuskunnan välille (M110-10, n. 0,8 km) Yhdysvesijht Lhtajan Vesihult Oy:n ja Uudenkylän Vesisuuskunnan välille (M110-10, n. 3,9 km) Edellä esitettyjen hankkeiden tteuttaminen lisää vesihulln käyttövarmuutta kk kaupungin alueella. Yhdysjhtjen rakentaminen n a. laitsten välinen asia. Asiasta n svittava erikseen. Kkklan Veden vesijhtverkstn kknaispituus n nin 465 km ja verkstn jälleenhankinta-arv n lukkaa 9,3 milj. (20 /m). Saneeraukseen ja uudelleen rakentamiseen n varauduttava sijittamaan vusittain nin 2,5 % jälleenhankinta-arvsta vudessa eli nin 240.000 /a, jtta järjestelmä säilyisi jatkuvasti käyttökelpisena eikä rappeutuisi. Tämä merkitsee vusittain nin 11 jhtkilmetrin uudelleen rakentamista tai saneerausta. Käytännössä khteet määritetään vusittain. Kunnstustarve lisääntyy putkiverkstn ikääntyessä. Myös muiden vesihultlaitsten tulee varautua vesijhtverkstnsa kunnstukseen. Suurimpien vesihultlaitsten vesijhtverkstjen pituudet ja jälleenhankinta-arvt vat seuraavat: - Kälviän Vesisuuskunta, n. 292 km, jälleenhankinta-arv n. 5,84 milj.. Kunnstustarve n. 140.000 /a eli n. 7 jhtkilmetriä vudessa - Lhtajan Vesihult Oy, n. 150 km, jälleenhankinta-arv n. 3 milj.. Kunnstustarve n. 70.000 /a eli n. 3,5 jhtkilmetriä vudessa - Ullavan Vesisuuskunta, n. 27 km, jälleenhankinta-arv n. 0,54 milj.. Kunnstustarve n. 13.000 /a eli n. 0,5 jhtkilmetriä vudessa 3.2.2. Viemäröinti ja jätevesien käsittely Viemäriverkstja laajennetaan lähinnä Kanta-Kkklan, Kälviän, Lhtajan ja Marinkasten taajamien läheisyydessä piirustusten nr 3 10 (mk 1:20 000) sittamille alueille. Suunnitellun siirtviemärijärjestelmän varrella n laskettu levan yhteensä nin 720 talutta. Lisäksi Kanta- Kkklan viemäriverkstn lähialueella n nin 320 talutta. Viemäriverkstn tteuttamisjärjestykseen vaikuttaa ennen kaikkea siirtviemärin ja Karhinkangas Kkkla vesijhdn rakentamisaikataulu. Viemäröinnin aikataulutuksessa tulee pririsida ne alueet, jtka sijaitsevat jk phjavesialueella tai jiden kautta myös muilla alueilla n mahdllisuus ja halu liittyä rakennettuun viemäriverkstn. Muina te-
25 kijöinä vidaan käyttää esim. keskimääräistä viemäripituutta talutta khti eli rakentaa viemäröinti ensiksi taludellisesti kannattavimmille alueille. Kkklassa suunniteltuun siirtviemäriin liitettävien viemäröintialueiden kustannukset vat nin 4,83 milj. jakautuen seuraavasti: /kiinteistö Vitsari - Vessi 120 537 000 4 500 Rimmi 71 471 000 6 700 Rödsö 72 538 000 7 500 Haras 8 51 000 6 400 Härmäläbacken 28 195 000 7 000 Friis- Finnilä 36 376 000 10 500 Vitikka 45 256 000 5 700 Peits 36 276 000 7 700 Rutsal ym. 92 467 000 5 100 Lukkarinmäki 27 238 000 8 900 Maunumäki 13 127 000 9 800 Karhi 29 213 000 7 400 Marinkainen ym. 103 781 400 7 600 Peukalnmäki - Jkikylä 39 307 800 7 900 YHTEENSÄ 719 4 834 200 6 800 Kkklassa viemäriverksta laajennetaan lisäksi seuraaville alueille: /kiinteistö Linnusperä 85 461 000 5 500 Kvikant 40 320 500 8 000 Jkilaaks - Kirilahti 107 653 400 6 100 Piilesmäki 21 106 500 5 100 Rödsö (Hagström) 24 186 000 7 800 Skjan suunta 164 1 436 000 8 800 Öjan suunta 224 1 789 700 8 000 Kykyri - Kleemla 85 864 000 10 200 Rannanperän suunta 62 456 500 7 400 YHTEENSÄ 812 6 273 600 7 800 Naapurikuntiin vidaan jhtaa seuraavien viemäröintialueiden jätevedet: Lutn Långön alueen jätevedet; 51 kiinteistöä, kustannukset n. 404.000 / n. 8.000 /kiinteistö (yleiskaavan tteutuessa viemäriverkstn liitettäviä kiinteistöjä tullee kaikkiaan 75 kpl) Kannukseen Väli-Viirteen alueen jätevedet; Kkklasta n. 33 kiinteistöä ja Kannuksesta n. 5 kiinteistöä, kustannukset n. 442.000 / n. 11.600 /kiinteistö tai edullisempana vaihtehtna rakentaa alueelle kyläpuhdistam
26 Kkklan alueella viemäriverksta rakennetaan ja laajennetaan khdassa 2.2.2 esitetyille alueille khdan 2.3.2 mukaisesti. Kkklan Veden viemäriverkstjen putkipituudet timinta-alueittain vat seuraavat: TOIMINTA-ALUE JOHTOPITUUS, km Kkkla 357,0 Kälviä 35,0 Lhtaja kk 13,0 Lhtaja, Marinkainen 6,4 Ullava kk 2,8 YHTEENSÄ 414,2 Kknaispituus n nin 414 km ja verkstn jälleenhankinta-arv n lukkaa 16,6 milj. (40 /m). Saneeraukseen ja uudelleen rakentamiseen n varauduttava sijittamaan vusittain nin 2,5 % jälleenhankinta-arvsta vudessa eli nin 420.000 /a, jtta järjestelmä säilyisi jatkuvasti käyttökelpisena eikä rappeutuisi. Tämä merkitsee vusittain nin 10 jhtkilmetrin uudelleen rakentamista tai saneerausta. Kunnstustarve lisääntyy verkstn ikääntyessä. Käytännössä khteet määritetään vusittain. Kkklan uuden jätevedenpuhdistamn kustannuksiksi n arviitu nin 17,1 milj.. Puhdistam n tarkitus rakentaa vunna 2011. Kkklan uudelle jätevedenpuhdistamlle jhdettavan jätevesimäärän (m 3 /d) arviidaan Kkklan alueella kehittyvän seuraavasti: v. 2015 v. 2025 v. 2040 Kkkla 9 460 9 690 10 000 Kälviä 595 685 800 Lhtaja 270 320 400 YHTEENSÄ 10 325 10 695 11 200 Kruunupyyn jätevesiä n tarkitus jhtaa Kkklan puhdistamlle vuden 2020 tienilla. Kruunupyystä jhdettavan jäteveden määrän n arviitu levan n. 520 m 3 /d (v. 2040). Lhtaja Kälviä Kkkla siirtviemärin mititusvirtaamat ja putkikt mudstuvat jht-sittain seuraaviksi: Paineviemäri Viettviemäri Lhtaja - Karhi, 12,2 l/s PEH 200 M 200 Karhi - Marinkainen, 12,2 l/s PEH 200 (M 200) Marinkainen - Rutsal, 16,7 l/s PEH 225 M 250 Kälviä - Rutsal, 28,4 l/s PEH 280 M 250 Rutsal - Vitikka, 44,2 l/s PEH 315 M 315 Vitikka - Suntinsuu, 51,4 l/s PEH 315 M 315 Viemäriputki Karhinkankaalta Kkklaan rakennetaan samaan kaivantn vesijhdn kanssa. Karhinkankaan phjavesialueella viemäri asennetaan sujaputkeen tai se varustetaan muulla lutettavalla sujauksella, mikä estää jäteveden vutamisen maaperään.
27 Lhtajan kirknkylän, Marinkaisten ja Kälviän puhdistamt jäävät pis käytöstä siirtviemärin valmistuttua. Ullavan kirknkylän jätevedenpuhdistam n jk saneerattava tai rakennettava kknaan uusi puhdistam j lähivusina. 3.3. POIKKEUKSET JÄTEVESIASETUKSEN VAATIMUKSEEN Viemäriverkstn rakentaminen n tarkitus tteuttaa vudesta 2010 lähtien. Valtin ja kaupungin rahitustilanteesta jhtuen vi rakentamisaika venyä jiltain silta vuteen 2018 saakka, jten viemäröintijärjestelmä ei tule valmistumaan jätevesiasetuksen mukaiseen määräaikaan, vuden 2014 alkuun mennessä. Vesihultlaitksen timinta-alueella levilla kiinteistöillä n liittymisvelvllisuus viemäriverkstn. Liittymisvelvllisuudesta n mahdllisuus hakea vesihultlain 11 :n mukaista vapautusta ympäristönsujeluviranmaiselta, jka päättää sen myöntämisestä tapauskhtaisen harkinnan perusteella ttaen humin paikalliset lsuhteet, muiden viranmaisten ja vesihultlaitksen lausunnt sekä kaikki muut asiaan merkittävästi vaikuttavat asiat. Vapautuksen myöntäminen edellyttää seuraavien perusteiden täyttymistä: liittäminen aiheutuisi kiinteistönmistajalle tai haltijalle khtuuttmaksi; vesihulln taludellinen ja asianmukainen hitaminen timinta-alueella ei vaarannu; sekä lisäksi: vapauttamisesta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Jätevesiasetuksen siirtymäajan päättyessä niillä kiinteistöillä, jilla n asetuksen vaatimuksiin nähden riittämätön jäteveden käsittelyjärjestelmä, mutta jtka sijaitsevat alueella, jnne rakennetaan yhteinen viemäröinti pian vuden 2013 jälkeen, n mahdllisuus saada ympäristönsujelulain 18 :n mukaista pidennystä jätevesiasetuksen edellyttämien timenpiteiden tekemiseen enintään 5 vudeksi kerrallaan. Ympäristönsujeluviranmainen päättää hakemuksesta pidennyksen myöntämisestä tapauskhtaisen harkinnan perusteella khtuuttmuus ja ympäristökurmituksen vähäisyys kknaisuutena humiiden. Kun alueelle myöhemmin vahvistetaan timinta-alue, n kiinteistöt tullin liitettävä viemäriverkstn tai niiden n haettava vapautusta liittämisvelvllisuudesta. Uusilla kiinteistöillä, jtka rakennetaan vesihultlaitksen timintaalueen laajennusalueelle tai suunnitellulle yhteisviemäröintialueelle, jätevesijärjestelmän tteuttaminen ratkaistaan sana rakennuslupaa. Näissä khteissa susitellaan väliaikaisen käsittelyjärjestelmän asentamista sillä kiinteistöt n myöhemmin liitettävä alueelle tulevaan viemäriverkstn tai niille n haettava vesihultlain mukaista vapautusta liittämisvelvllisuudesta. Väliaikaisenkin käsittelyjärjestelmän n täytettävä jätevesiasetuksen puhdistusvaatimukset.