4. VMK (KAAVALUONNOS) MH 28.11.2012 159 Vaihemaakuntakaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja tarvittavilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta, osoittaa puolustusvoimien melu- ja suoja-alueita, tarkistaa virkistystoimintojen alueet ja muuttaa Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta vastaamaan Keski- Suomen maakuntakaavaa niillä alueilla, jotka siirtyivät Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin. (NÄHTÄVILLÄ 3.9 5.10.2012) LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETUT VASTINEET (sisennyksellä). Henkilöiden nimet on tietosuojan ja henkilötietolain nojalla poistettu yksityishenkilöiden muistutuksista. KUNNAT... 1 NAAPURIMAAKUNNAT... 16 VIRANOMAISET... 18 YRITYKSET... 29 YHDISTYKSET... 30 YKSITYISET... 35 KUNNAT Hankasalmi Hankasalmen kunnan suunnitelmat kirkonkylän yleiskaavan toteuttamisen osalta on huomioitu 4. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa niin kaupan kuin taajamarakenteen kehityksenkin osalta. Kunnalla ei ole huomautettavaa tässä vaiheessa kaavaluonnoksesta. Joutsa (lausunto tullut myöhässä) Joutsan kunnan näkemys on, että kaavaan tulisi tehdä Oravakiven kohdalle seudullisesti merkittävää vähittäiskaupan suuryksikköä osoittava km-merkintä tai kaupallisen vyöhykkeen km-1 merkintä. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan toteutuminen alueella tukisi valtakunnallisia maankäytön 1
tavoitteita ja olisi voimassa olevan yleiskaavan mukainen. Joutsan keskustassa paljon tilaa vaativaa erikoiskauppaa ei ole mahdollista järjestää eikä toteutuva suuryksikkö tai kaupallinen vyöhyke heikentäisi keskustan erikoiskaupan toimintamahdollisuuksia. Kunnan teettämän kaupallisen selvityksen (FCG 18.1.2011) johtopäätelmissä todetaan mm., että Joutsan kaupallisen vetovoiman vahvistamisen näkökulmasta valtaosa liiketilan lisätarpeesta tulisi keskittää keskustan alueelle. Palvelujen keskittäminen keskustaan turvaa palvelujen alueellisen saatavuuden ja vahvistaa parhaiten Joutsan kaupallista vetovoimaa. Mikäli liikerakentaminen ja kaupan palvelut hajautetaan usealle alueelle, on vaara, ettei mikään niistä ole riittävän vetovoimainen. Valtatien 4 varteen esim. Oravakiven alueelle toteutettavien palvelujen tulisi olla luonteeltaan liikennepalveluja ja sellaisia, jotka eivät kilpaile keskustan kaupan kanssa. Keski-Suomen liiton maakuntakaavaa varten teettämän Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkoselvityksen vuoteen 2030 ulottuvan ennusteen mukaan Joutsan oma ostovoimakehitys yhdessä erikoiskaupan negatiivisen ostovoimataseen tasapainottamisen kanssa antaa mahdollisuuden lisätä Joutsan erikoiskaupan tarjontaa lähes 7000 k-m2:llä. Maakuntakaavaluonnos mahdollistaa Joutsan keskustaan 10 000 kem2 pelkästään suuryksiköihin sijoittuvaa kauppaa eli nykyisen suuryksikön lisäksi vielä toisen. Lisäksi maakuntakaava sallii muualle taajamaan 2000-3000 k-m2 suuryksikkömyymälöitä kunnan omilla selvityksillä, koska niiden ei katsota ylittävän seudullisesti merkittävän kaupan rajaa. Näiden lisäksi kunnan on tärkeää turvata myös suuryksikkökokoa pienemmälle yritystoiminnalle toimintaedellytyksiä osoittamalla vain osa ostovoimasta suuryksiköihin. Paljon tilaa vaativa kauppa tulee suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin 16.4.2015. Maakuntakaava ei ole voimassa kunnan oikeusvaikutteisen kaavan alueella. Maakuntakaavaluonnos ja sen mitoitus on riittävä Joutsan ostovoimatarpeisiin ja ottaa lisäksi huomioon loma-asutuksen ja kuntarajan ylittävän asiakaspotentiaalin. Oravakiven alueelle esitetty kaupan suuryksikköalue hajauttaa yhdyskuntarakennetta eikä esitetystä kaupan suuryksiköstä ole MRL:n mukaisia riittäviä selvityksiä sen perustelluksi osoittamiseksi maakuntakaavassa. Lisäksi maakuntakaavaan on tehtävä teollisuusaluemerkintä Oravakiveen johtavan rinnakkaistien ympäristöön. Myös tämä toiminto olisi voimassa olevan yleiskaavan ja tulevien kaavoitussuunnitelmien mukainen. Teollisuusalueen sijainti lähellä maakuntarajaa vaikuttaa ylimaakunnallisesti työllistävästi myös Hartolan puolelle. Huomioidaan kunnan esittämä alue oikeusvaikutteisen Oravakivi-Karimäki osayleiskaavan mukaisesti Teollisuus- ja varastoalueen kohdemerkinnällä (T). Jyväskylä (lausunto tullut myöhässä) Kaavan palveluverkon osalta lausunnossa todetaan, että kaava tukee hyvin Jyväskylän kaupungin strategista tavoitetta alueellisesti tasapainoisesta yhdyskuntakehityksestä. Kaava vahvistaa olemassa olevien keskustojen ja kaupan alueiden elinvoimaisuutta. Uusia sijaintimahdollisuuksia tar- 2
jotaan mitoituksellisesti ja sijainniltaan perustellusti osana muuta yhdyskuntarakennetta. Kaupunki pitää onnistuneena ratkaisuna sitä, että kaikkea ostovoiman kasvun mukaista mitoitusta ei ole osoitettu suuryksiköille. Näin mahdollistetaan ostovoiman riittävyys myös pienille lähikaupoille. Yleispiirteisten kaavojen kehittämisotteen tulee olla tulevaisuutta ennakoivaa eikä ainoastaan menneen kehityksen toteavaa. Tässä 4. vaihemaakuntakaava on onnistunut hyvin. Lausunto tukee kaavaratkaisua. On huomattava, että keskusta-alueet tulee yleispiirteisissä kaavoissa osoittaa kaupunkirakenteen kokonaisvaltaisten kehittämistavoitteiden näkökulmasta, ei ainoastaan kaupan näkökulmasta. Kaupungin keskusta-alueen rajaus on yhdenmukainen kaupungin yleiskaavaluonnoksessa ja lausuttavana olevassa vaihemaakuntakaavassa. Kaupunki sitoutuu omalla kaavoituksellaan edistämään sitä, että laajemman keskustaaluerajauksen sisälle sijoittuvan ydinkeskustan asema valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkityksellisenä erikoiskaupan keskuksena säilyy. Lausunto tukee kaavaratkaisua. Virkistykseen liittyen todetaan, että uutena ulkoilureittinä osoitetun Laukaa-Palokka reitin osalta tulee kiinnittää huomiota siihen, että ohjeellinen ulkoilureitin linjaus on esitetty kulkemaan Tikkakoskella Puolustusvoimien alueiden sekä lentokentän melualueen poikki. Puolustusvoimien alueen osalta maankäytön tilanne voi muuttua voimakkaastikin tulevaisuudessa Puolustusvoimien rakenneuudistuksen toteutuessa. Jatkosuunnittelussa onkin pohdittava, onko reitin linjausta vielä tarkistettava. Reitti esitetään ohjeellisena, joten se tulee täsmentymään tarkemmassa suunnittelussa. Ulkoilureitin yhteystarve tulisi esittää myös Muuramen keskustan ja Korpilahden kirkonkylän välille sekä Korpilahdelta etelään Jämsän Himokseen. Virkistysalueen laajenemisalue merkintää tulisi harkita myös Kinkovuorelta Muuramen keskustan suuntaan (Paasivuoren alueelle). Lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa ohjeellinen ulkoilureitti kulkee Muuramesta Hangasjärven kautta Korpilahdelle ja edelleen Himokselle (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009). Tämä reitti on pitkä eikä suoraviivainen esitettyjen paikkojen välillä. Vaikka tämä suora yhteys ei ole mukana Jyväskylän seudun liikuntapaikkasuunnitelmassa, voidaan se merkitä edellä mainitulla perusteella Muuramen kautta Korpilahdelle ja Himokselle. Tätä tukee Pohjoisen Päijänteen retkeilyreittisuunnitelma (ks. Elyn lausunto ja vastine). Kinkovuoren ja Muuramen väli on käytännössä yhtä taajama-aluetta. Taajama-alueilla reittejä ei esitetä lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan mukaisesti. Laajavuoren matkailupalveluiden kohdemerkintää tulee tarkistaa siten, että maakuntakaava mahdollistaa kaupungin selvityksiin perustuvat Laajavuoren matkailun kehittämistoiminnot osana seudullisesti merkittävää virkistysaluetta. Keski-Suomen lainvoimaisessa maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) Laajavuoren matkailupalvelujen alue on Laajari. Liitto antoi Laajavuoren asemakaavan laajennusehdotuksesta lausunnon 21.2.2012 (Dnro 29/5311/2012). Siinä todetaan mm., että Maakuntakaavan virkistysalueilla on voimassa maankäyttöja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus ja virkistysaluemerkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan alueilla sallitaan vain virkistys- ja 3
retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Liitto ei hyväksy kaavaehdotusta rmalueiden osalta esitetyssä muodossa. Liitto pitää edelleen kiinni Laajavuoren virkistysalueesta. Jämsä Länkipohja tulee merkitä keskustatoimintojen alakeskukseksi (ca). Jämsän v. 2012 laaditussa rakennemallin tavoitteellisessa aluerakenteessa Länkipohja on nimetty kehittyväksi palveluja sisältäväksi taajamaksi hyvien liikenneyhteyksien varrella. Jämsän rakennemallityötä on käytetty perusteena Jämsän muiden taajamien kaavaluonnoksen ratkaisulle. Yhdenmukaisuuden vuoksi se soveltuu perusteeksi myös Länkipohjan taajamalle. Vielä tällä hetkellä Länkipohjan alueella voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa taajama on osoitettu keskustatoimintojen alueena (C). Kuntaliitoksen ja maakunnan vaihdoksen jälkeen Länkipohjan asema Jämsän palveluja aluerakenteessa on Jämsän alakeskus. Osoitetaan Länkipohja keskustatoimintojen alakeskuksena (ca). Jämsän keskustatoimintojen alueen (C) >2000 k-m² suuryksiköiden enimmäismäärä tulee korottaa 25 000:sta 50 000 k-m²:iin. Suuryksiköiden määrä vaihekaavassa määritellyllä Jämsän keskustatoimintojen alueella on jo nyt noin 29 000 k-m². Korotettavaksi esitetty rakennusoikeuden määrä tarvitaan jo rakennetun lisäksi keskustan kehittämiseen. Jämsän rautatieaseman ja Viiskulman väliselle alueelle on suunniteltu kaavoitettavaksi laaja liikerakentamisen alue. Ajateltu rakentaminen liittää aseman tiiviimmin Jämsän kaupunkikeskustaan. Liikenteellisesti hyvin sijoittuva kauppaalue tiivistää kaupunkirakennetta ja parantaa kaupunkikuvaa. Jämsän keskuskortteliin ja ns. Seppolan koulun kortteliin kaavoitetaan lisää mm. liiketilaa. Myös Ekosen alueella ja Siltakadun ja Pääskysmäentien kulmauksessa on rakentamatonta liikerakentamisen aluetta. Liiketilan lisätarvetta arvioitaessa, tulee ottaa huomioon Jämsässä pysyvän asutuksen lisäksi ympärivuotisen matkailukeskuksen Himoksen matkailijoiden vaikutus ostovoimaan. Vuonna 2025 on Himoksen matkailualueella arvioitu asuvan n. 5000 loma-asukasta vuoden jokaisena päivänä ja n. 1 milj. kävijää vuodessa. Jämsässä alueen oman ostovoiman mukainen kysyntä ja kaupallinen palvelutarjonta ovat olleet hyvin tasapainossa. Tulevaisuudessa päivittäistavarakaupan tarveennusteiden mukainen kasvu voi toteutua joko nykyisten kaupan yksiköiden laajennuksina tai korvautumisella uusilla yksiköillä, jotka maakuntakaavaluonnos nykyisellään mahdollistaa. Tilaa vaativan (tiva) kaupan kasvu ohjataan maakuntakaavan km- 1-vyöhykkeelle siltä osin kuin se ei voi sijoittua keskustatoimintojen alueelle. Oman ostovoiman kasvun perusteella muun kuin tiva-erikoiskaupan kasvupotentiaalia on runsaasti ja sitä kasvattaa lisää matkailun tuoma vaikutus. Erikoiskaupan ensisijaisia sijoittumisalueita ovat taajamakeskustat. Lausunnon mukaan C-alueella suuryksiköiden määrä on jo nyt noin 29 000 k-m². Ottaen huomioon tämä ja kaupan selvityksissä ennustettu kasvutarve, ml. Himoksen vaikutus, korotetaan C-alueen enimmäismitoitus 50 000 k-m²:iin. Maakuntakaavaa varten laadituissa kaupallisissa palveluverkkoselvityksissä ja niiden ennusteissa on otettu huomioon matkailun, mm. Himos, ostovoimaa lisäävä vaikutus. Hallin varuskunta-alue tulee merkitä kehittämisalueeksi. 4. vaihemaakuntakaavalle määritelty sisältötavoite on: päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne, 4
osoittaa melualueet Keuruun pioneerirykmentin lähialueen ja Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä osoittaa Keuruun ja Toivakan varikkojen suoja-alueet, suorittaa virkistystoimintojen tarkistuksia sekä muuttaa Pirkanmaan maakuntakaava Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta. Hallin varuskunta-alueelle esitetty kehittämisalue ei ole luonteeltaan tämän vaihemaakuntakaavan sisältötavoitteiden mukainen. Jämsänkosken taajaman työpaikka-aluetta (TP) tulee laajentaa siten, että Myllymäen teollisuusalue ulottuu kiinni Pääskysmäentiehen. Kyse on maakuntakaavakartan mittakaavassa hyvin vähäisestä täsmennyksestä. Laajennetaan Jämsänkosken työpaikka-aluetta länteen Pääskysmäentiehen kiinni. Jämsän kaupunki pitää tärkeänä Päijänteen kehittämisalueen merkintää. Biosfäärialueen perustaminen tulee käsitellä erillään vaihemaakuntakaavasta. Päijänteen kehittämisalue on kehittämisperiaatemerkintä, ei aluevaraus. Täsmennetään kaavaselostusta (s. 24) tältä osin. Päijänteestä tehty selvitys osoittaa, että sillä on edellytyksiä biosfääristatukseen. Biosfäärialueen perustaminen käsitellään erillään vaihemaakuntakaavasta, kaavamerkintä on vahva tuki perustamisvaiheessa ja virallisessa hakemuksessa. Kannonkoski Ei lausuntoa Karstula (lausunto tullut myöhässä) Lausunnossa esitetään, että 4. vaihemaakuntakaava-aineistoa tulee muuttaa siten, että seudullisesti merkittävän erikoiskaupan koon alaraja tulee olla 5000 k-m² myös pienemmissä kuntakeskuksissa kuten Karstulassa. Tilastokeskuksen ostovoimasiirtymää koskevien tietojen mukaan Karstulan ostovoimasta noin neljännes siirtyy kunnan ulkopuolelle ja myös koko seutukunnan ostovoimasiirtymä on negatiivinen noin -10%. Karstulan erikoistavarakaupan uusia investointeja tuetaan maakuntakaavalla ostovoimasiirtymän ja asiointiliikennetarpeen pienentämiseksi sekä kunnan omaan kasvutarpeeseen varautumiseksi. Lisätarve ei kuitenkaan selvitysten mukaan ole niin suurta, että se vaatisi erityisen runsaasti erikoistavarakaupan suuryksiköitä, kun otetaan huomioon, että myös pienemmille yrityksille tulee jäädä edellytyksiä toimia kannattavasti. Karstulan keskustaan (C-varaus) maakuntakaavaluonnos mahdollistaa 10 000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksiköitä. Sen lisäksi A-alueelle voi toteutua < 3 000 k-m2 suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Keskustahakuisen erikoiskaupan ensisijainen sijoittumisalue on taajamakeskusta ja siitä osa voi sijoittua suuryksiköihin. Edellä kerrotun lisäksi maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköiden tarpeisiin Humpin alueelle huomattavan suuri kaupallinen km-1 vyöhyke. Kunnat kilpailevat ylikunnallisesti ostovoimasta, mutta maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa mitoituksen lähtökohtana on otettava huomioon naapurikuntien olemassa olevan kaupan toimintaedellytykset. Karstulan erikoiskaupan tarveennusteet eivät edellytä suuryksiköiden osoittamista maakuntakaavaluonnoksen nyt tarjoamaa mahdollisuutta enemmän. 5
Keskustatoimintojen merkintää (C) esitetään täydennettävän sanallisella aluerajauskuvauksella esim. seuraavasti: Helapuron-Riuttasalmen-Onnelan teollisuusalueen ja Taka-Wetkan teollisuusalueen välinen alue. C-alueen/kohteen merkinnän käytössä on otettava huomioon YM:n maakuntakaavan merkintäpäätös ja sen mukainen alueen pääasiallinen käyttötarkoitus: C-merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Alueelle sijoittuu yleensä myös asumista. Keskustatoimintojen aluetta käytetään pääsääntöisesti osoittamaan lähinnä kaupunkitasoisten tai aluerakenteen kannalta vastaavaa seudullista merkitystä omaavien taajamien keskusta-alueita. Muussa tapauksessa keskustatoiminnot sisältyvät taajamatoimintojen merkinnällä osoitettuihin alueisiin. Merkintää ei voida käyttää pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Keskustatoimintojen aluetta ei voida määritellä kunnan esittämän laajuisena. Humpin alueelle merkittyyn kaupallisen vyöhykkeen merkintään (km-1) kunta suhtautuu erittäin myönteisesti. Uusien TIVA-kauppojen sijoittuminen on luontevinta Humpin alueelle valtatien 13 hyvien liikenneolosuhteiden takia. Valtatien varrella on jo toiminnassa mm. Savotan tukku- ja logistiikkakeskus, jossa sijaitsee myös nettimyymälä. Savotan tyyppisten tukku- ja logistiikkamyymälöiden sijoittumista Humpin alueelle on tuettava ja siten vaihemaakuntakaavan km-1 merkintä tukee Karstulan kunnan kehittämisvisioita ko. alueella. Keuruu Keuruun kaupunki pitää Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan luonnosta hyvin laadittuna. Kaavaluonnos tukee Keuruun kaupallista kehittymistä seutukunnallisena kaupan keskuksena. Keurusselän alueen osoittaminen matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueiksi on luontevaa, samoin Keurusselän hotellialueen osoittaminen matkailupalvelujen alueeksi. Matkailupalvelualueen ja keskustan välisen alueen maankäytölliset mahdollisuudet muuttuvat varuskunnan melualueen poistumisen myötä ja se avaa uusia positiivisia mahdollisuuksia Keuruun kehittämiselle. Kinnula Ei lausuntoa Kivijärvi Lausuntonaan kunnanhallitus toteaa, että pienten kuntien taajamiin esitettyä vähittäiskaupan suuryksikön rajaa 3000 k-m²:stä tulisi korottaa 5000 k-m²:iin ainakin erikoiskaupan osalta, jotta raja ei heti olisi vastassa rakentamiselle. Taajaman A-alueelle voi toteutua < 3 000 k-m2 suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Lisäksi on tärkeää, että kunta turvaa myös suuryksikkökokoa pienemmälle yritystoiminnalle toimintaedellytyksiä osoittamalla vain osan ostovoimasta suuryksiköihin. Tehdyt selvitykset eivät tue seudullisesti merkittävän suuryksikön rajan nostamista. 6
Konnevesi Konneveden kehittämisalue kattaa Konneveden puolella olevan osan Konnevesi-järvestä rantaalueineen, myös osan koskireitistä. Alue soveltuu kehitettäväksi matkailun ja luonnonsuojelun ehdoilla. Vapaa-ajan kalastus ja luontomatkailu tuovat uusia mahdollisuuksia Konneveden yritystoiminnalle. Kehittämismerkintä ei kuitenkaan saa vaarantaa tämänhetkistä tai tulevaa maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Konneveden kunta on sitoutunut Etelä-Konneveden kehittämishankkeeseen yhdessä Rautalammin kunnan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten sekä Metsähallituksen kanssa. Alueen merkitseminen maakuntakaavaan helpottaa maankäyttöä ja edesauttaa kansallispuistohanketta. Merkinnän yhteydessä ei erikseen mainita maa- ja metsätaloutta joten sillä ei ole niiden harjoittamiseen vaikutusta. Taajama-aluetta on merkitty keskustaajaman lisäksi 69-tien suuntaisesti Rautalammille päin sekä Sirkkamäentien suuntaan. Tällä alueella tulee pyrkiä tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen sekä mahdollistaa kevyen liikenteen käyttö. Ns. vanhan keskustan alue 69-tien varrella tullaan asemakaavoittamaan ja Siikakosken alueen asemakaavoitus on vireillä. Näissä yhteyksissä tullaan kiinnittämään huomiota mm. yhdyskuntarakenteen tiiveyteen. Kunnan suunnitteluperiaatteet ovat maakuntakaavan mukaisia. Kuhmoinen Kunta suhtautuu positiivisesti Päijänteen biosfäärialuemerkintään. Biosfäärialueen perustaminen tulee käsitellä erillään vaihemaakuntakaavasta. Päijänteen kehittämisalue on kehittämisperiaatemerkintä, ei aluevaraus. Täsmennetään kaavaselostusta (s. 24) tältä osin. Päijänteestä tehty selvitys osoittaa, että sillä on edellytyksiä biosfääristatukseen. Biosfäärialueen perustaminen käsitellään erillään vaihemaakuntakaavasta, kaavamerkintä on vahva tuki perustamisvaiheessa ja virallisessa hakemuksessa. Kuhmoisten keskustan taajamatoimintojen alue on riittämätön. Kuhmoisten keskusta tulee huomioida sen luonteen mukaisesti keskustatoimintojen alueena ja osoittaa se keskustatoimintojen alakeskuksena eli ca-merkinnällä, jossa vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitus tulee olla 10000 15000 k-m². Merkintä osoittaa kaavoituksen keinoin kunnalla olevan kehittämispotentiaalia. Kuhmoisten kehityksen ohjaaminen keskustaajamaan on tärkeää, sillä se on kunnan ainoa kehitettävä taajama. Kuntakeskus palvelee kunnan asukkaiden lisäksi matkailijoita ja kesäasukkaita. Merkintä tukee positiivista kehitystä ja torjuu haitallista, yhdyskuntarakennetta hajauttavaa kehitystä. Merkintämuutosta tukevat myös VAT:n tavoitteet. Merkintämuutos tukee tasapainoista seudullista aluekehitystä, mahdollistaa elinvoimaisuuden tukemisen ja palveluiden paremman saavutettavuuden myötä liikennöinti vähenee. Kaupallinen tarveselvitys osoittaa kunnassa olevan tilantarvetta kaupallisille yksiköille, jota matkailun kehittyminen lisää entisestään. Keski-Suomen kaupallisen palveluverkkosuunnitelman mukaan Kuhmoisten nykyinen kaupan rakenne ja määrä vastaa hyvin kunnan asukkaiden ostovoimaa. Ostovoiman siirtymä kunnasta muihin kuntiin on vähäistä ja tase on kunnan kannalta positiivinen. Kuhmoisten vähittäiskaupan myynti ylittää kunnan oman ostovoiman, mitä selittää runsas loma-asutuksen määrä. Ennuste vuoteen 2030 osoittaa kasvutarvetta lähinnä erikoistavarakaupan puolella. Vaikka mukaan otetaan loma-asutuksen lisääntyvä ostovoima, kaupan investointitarve on jäämässä alle maakuntakaavan seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkökoon. Sen kokoluokan kaupan suuryksiköt 7
jäävät kuntasuunnittelun piiriin. Lisäksi kunnan on turvattava myös pienemmille erikoiskaupan yksiköille toimeentulomahdollisuuksia. Ei muutosta kaupan mitoitukseen. Karttamerkintään tehdään kunnan esittämä muutos ja osoitetaan Kuhmoisten keskusta keskustatoimintojen alakeskusmerkinnällä (ca-kohde) kuvaamaan taajaman asemaa Jämsän seutukunnan keskusverkon osana. Kyyjärvi (lausunto tullut myöhässä) Vaihemaakuntakaavassa kaupan mitoitus perustuu kuntien väestöennusteeseen. Valtateiden varrelle sijoittuvat kunnat kärsivät laskentamallista, jossa vain kunnan väestö ja väestöennuste on mitoitusta ohjaava muuttuja. Valtatien tarjoama ostovoima tulee huomioida mitoituksessa. 4. vaihemaakuntakaava-aineistoa tulee muuttaa siten, että seudullisesti merkittävän erikoiskaupan koon alaraja Kyyjärvellä tulee olla 5000 k-m². Perusteena on Kyyjärven sijainti valtateiden risteysalueella ja jo nykyinen asema erikoiskaupan keskittymänä alueellisesti. Kyyjärven Paletin vahvistaminen vähentää tarvetta asiointiin alueelta kauempana sijaitsevissa maakuntakeskuksissa. Osoitettu kaupan km -suuryksikkömerkintä ja sen mitoitus 10 000 k-m2 turvaa olemassa olevan Paletin alueen kehittämisen kunnan teettämän kaupallisen selvityksen mukaisesti. Paletin alueen lisäksi taajaman muulle A-alueelle voi toteutua < 3 000 k- m2 suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Lisäksi kunnan on tärkeää turvata myös suuryksikkökokoa pienemmälle yritystoiminnalle toimintaedellytyksiä osoittamalla vain osa ostovoimasta suuryksiköihin. Tehdyt kaupalliset selvitykset sekä naapurikuntien erikoiskauppaa koskevat hankkeet eivät tue seudullisesti merkittävän suuryksikön rajan nostamista. Erikoiskaupan (muu erikoiskauppa ja tilaa vaativa erikoiskauppa) osalta enimmäismitoituksen tulkintaa tulee tarkentaa kaavaselostuksessa siltä osin lasketaanko esim. vierekkäin eri pihoihin sijoittuvat yksiköt samalla alueella kerrosalaltaan yhteen vai ei. Ympäristöministeriö ohjeistaa kaupan suunnittelua. Edellä esitetyn kaltaisessa tilanteessa tulee tutkittavaksi onko kyseessä myymäläkeskittymä, johon tulee soveltaa suuryksiköitä koskevaa lainsäädäntöä. Uusimman suunnitteluohjeistuksen mukaan myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan kävelyetäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva kaupallinen keskus tai alue, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosneliömetriä. Tarkasteluun otetaan mukaan myös paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät. Selvää pinta-alarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännöstä sovelletaan, ei ohjeissa esitetä vaan ratkaisevaa on myymäläkeskittymän vaikutukset. Ympäristöministeriön päivitetty vähittäiskaupan ohjausta käsittelevä ohje on parhaillaan lausunnolla. Tarkennetaan kaavaselostusta lisäämällä ympäristöministeriön Käsitteiden määrittely -liite. Yleisesti ottaen Pohjoisen Keski-Suomen alueella kaupparakentamisen investoinnit noudattavat kysynnän ja tarjonnan lakia eikä maakuntakaava saa olla liian holhoava ja kuntien kehittämistä estävä kaava-asiakirja. Mikäli Pohjoinen Keski-Suomi pysyy elinvoimaisena ja palvelutarjonnaltaan vahvana, eivät ostosmatkat suuntaudu Jyväskylään tai Eteläiseen Keski-Suomeen tai maakunnan ulkopuolelle. Keski-Suomen liittoa pyydetään toimittamaan Kyyjärven kunnalle vastine tähän kunnan jättämään lausuntoon. Maakuntakaavoitusta samoin kuin kuntakaavoitusta sitovat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta koskevat määräykset. Lisäksi on otettava huomioon 8
suunnittelua ohjaavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Maakuntakaavan tavoitteena on vähentää asiointiliikenteen tarvetta ja tasapainottaa ostovoiman siirtymiä. Tästä syystä Pohjoisen Keski-Suomen alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä varten kaavavarauksia ja niiden lisäksi taajama-alueilla voi toteutua < 3 000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Maakuntakaava mahdollistaa kysynnän mukaisen tarjonnan toteuttamisen. Laukaa Laukaan kunnalla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksesta. Luhanka Ei lausuntoa Multia Ei lausuntoa Muurame Teknisten palveluiden lautakunnalla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Petäjävesi Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan, että 4. vaihemaakuntakaavan luonnokseen ei ole huomautettavaa ja kaavaluonnos tukee Petäjäveden kunnan kehitystä. Pihtipudas Lausunnossa todetaan, että liiketoiminnan sijainti suhteessa liikenneverkkoon ja asiakasvirtoihin määrittävät kannattavan liiketoiminnan. Pihtiputaan tapauksessa vähittäiskaupan suuryksikön sijoittumisen perusteena on sijainti valtakunnan pääliikenneväylän varrella ja samalla osana taajamarakennetta. Mitoituksen porrastus ei voi perustua pelkästään väestöpohjaan ja sen kehitykseen, jos merkittävä asiakaspotentiaali on joka tapauksessa olemassa yli 5000 ajoneuvon/vrk liikennemäärän muodossa. Pihtiputaan kunnanhallitus näkee Putaanportin alueen vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoituksen selvästi alimitoitetuksi ja esittää mitoituksen kasvattamista. Maakuntakaavan tavoitteena on vähentää asiointiliikenteen tarvetta ja tasapainottaa ostovoiman siirtymiä. Tästä syystä Pohjoisen Keski-Suomen alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä varten kaavavarauksia. Maakuntakaavaluonnoksessa oleva Putaanportin vähittäiskaupan suuryksikkövaraus mahdollistaa 10 000 k-m2 myymäläkeskittymän toteutumisen ja sen lisäksi Pihtiputaan taajama-alueilla voi toteutua <3000 k-m2 vähittäiskaupan suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Kunnat kilpailevat ylikunnallisesti ostovoimasta. Maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa mitoituksen lähtökohtana on kaupallisen palveluverkon kokonaisuus, missä otetaan huomioon kunnan ja myös naapurikuntien olemassa 9
olevan kaupan toimintaedellytykset sekä pääliikenneväylän varrella olevat muutkin vähittäiskauppaa koskevat hankkeet. Tehdyt kaupalliset selvitykset eivät tue Putaanportin myymäläkeskittymän osoittamista maakuntakaavaluonnoksessa esitettyä suurempana. Maakuntakaava mahdollistaa kysynnän mukaisen tarjonnan toteuttamisen ottaen huomioon ohikulkuliikenteen potentiaalin. Kunnanhallitus nostaa esille myös, että Niemenharjun hotellin alue on osoitettu vain matkailupalveluiden alueen kohdemerkinnällä (r). Alueen sisältyminen pohjoisen Keski-Suomen Matkailun Masterplan-suunnitelmaan sekä vireillä olevaan Pihtiputaan taajaman kehittämishankkeeseen antaa perusteita alueen merkitsemiselle matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueeksi (mv) esim. Viitasaaren Hännilänsalmen tapaan. Mv-aluerajauksen tulisi ulottua leirintäalueelle, tanssilavalle ja kapeana aivan Saparoniemen uimarannalle asti käsittäen myös Kolimajärveä, jolle on rakennettu rantautumispaikkoja ja laadittu hoitosuunnitelma. Kolimajärvi liittyy kiinteästi myös Putaanportin alueeseen. Huomioidaan Niemenharjun alue Masterplan-suunnitelman mukaisesti kunnan esittämällä tavalla mv-alueena. Saarijärvi Vaihemaakuntakaavan C-alueen enimmäismitoitusta esitetään nostettavaksi 25 000 k-m2 suuruiseksi, jotta ydinkeskustan liikerakentamisen kehittämiselle varataan riittävä joustavuus. Tulevaisuuden kaupparakentamisen osalta on vielä avoinna, kuinka paljon liikerakentamista ohjautuu ydinkeskustaan ja kuinka paljon Asemankannakselle. Vaihemaakuntakaavan tulee tältä osin olla joustava kauppatyypin ja enimmäismäärän mitoituksessa sekä C- alueella että Asemankannaksella. Vaihemaakuntakaavassa ei tule rajoittaa kaupparakentamista liian tiukasti, vaan paikalliset lähtökohdat ja olosuhteet huomioivalle yleis- ja asemakaavoitukselle on jätettävä riittävän joustava suunnitteluvara. Maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa mitoituksen lähtökohtana on kaupallisen palveluverkon kokonaisuus, missä otetaan huomioon kunnan ja myös naapurikuntien olemassa olevan kaupan toimintaedellytykset sekä pääliikenneväylän varrella olevat muutkin vähittäiskauppaa koskevat hankkeet. Maakuntakaavoitusta samoin kuin kuntakaavoitusta sitovat maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskaupan ohjausta koskevat määräykset. Lisäksi on otettava huomioon suunnittelua ohjaavat valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet. Em. määräysten mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt tulee ensisijassa pyrkiä sijoittamaan keskustaan. Mahdollistamalla Saarijärven ydinkeskustaan riittävä mitoitus suuryksiköille, vähennetään painetta ohjata suuryksiköitä Asemankannakselle. Nostetaan C-alueen enimmäismitoitus 25 000 k-m2:iin. Asemankannaksen vähittäiskaupan enimmäismitoitukseen on jätettävä liikkumavaraa myös muille kuin tilaa vaativalle kaupalle. Nyt vaihemaakuntakaava sallisi vain tilaa vaativan erikoiskaupan uudet suuryksiköt Asemankannakselle. Asemankannasta koskevaa kaavamerkintää on muutettava seuraavasti: Asemankannas, Saarijärvi: 35 000 k-m2, päivittäistavarakaupan yhteenlaskettu enimmäismitoitus Asemankannaksella on 5000 k-m2, muilta osin uudet suuryksiköt erikoiskauppaa (tilaa vaativaa erikoiskauppaa ja muuta erikoiskauppaa). Asemankannaksen alue on nykyisin lähinnä erikoistavarakaupan aluetta, jossa on myös jossain määrin päivittäistavarakauppaa. Ydinkeskustan palveluiden turvaamiseksi päivittäistavarakaupan ja muun kuin tilaa vaativan erikoistavarakaupan mitoi- 10
tusta on syytä rajata. Muutetaan km-varauksen yleistä suunnittelumääräystä siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa alueelle voidaan osoittaa sellaista uutta ja merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa, joka kaupan laatu huomioon ottaen voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueiden ulkopuolelle kuten auto-, rauta-, huonekalu-, puutarha- ja maatalouskauppaa. Merkinnän osoittamalle alueelle ei saa sisältyä uutta, merkitykseltään seudullista päivittäistavarakauppaa. Uusia, tarvittavia liikerakentamisalueita ei ole mahdollista osoittaa ydintaajaman C-alueelle merkittävästi mm. ydinkeskustaan sijoittuvan VAT -alueen takia, liikerakentamiseen käytettävien korttelialueita on vähäisesti ydinkeskustassa ja vanhat asuinalueet rajaavat C-alueen pieneksi. Tilaa vaativia erikoiskaupan suuryksiköitä (rautakauppa, autokauppa) on lähes mahdotonta sijoittaa C- alueelle. Erikoiskaupan (tiva sekä muu erikoiskauppa) sijoittaminen tulee mahdollistaa sekä ydinkeskustaan että Asemankannakselle. Katso vastineet edellisiin lausunnon kohtiin koskien C-aluetta ja Asemankannasta. Lisäksi tilaa vaativalle kaupalle on varattava aluetta valtatien varrelta Rajalan teollisuusalueen läheisyydestä. Saarijärven taajama-alueen maisemarakenne ja liikenneverkosto ovat haasteellisia eikä valtatien läheisyydessä ole tarjolla tonttimaata tilaa vaativille kaupan yksiköille aivan ydinkeskustan tuntumassa. Myöskään Asemankannaksella ei ole isoja vapaita tonttialueita tilaa vaativalle kaupalle. Keski-Suomen liiton tulee huomioida Saarijärven tiva -rakentamisen edellytykset 4. vaihemaakuntakaavassa ja erityisesti yleiskaavan P-2 aluevaraus valtatien varrella. Vaihemaakuntakaavan tarpeisiin Keski-Suomen liiton teettämän kaupallisen palveluverkkoselvityksen (FCG Finnish Consulting Group Oy, 9.4.2010), samoin kuin Saarijärven kaupungin yleiskaavoitustaan varten teettämän kaupan palveluverkkoselvityksen (Entrecon Oy, 5.5.2009) perusteella ei laaja uusi erikoistavarakaupan P-2 -aluevaraus ole perusteltavissa. Viimeksi mainitussa selvityksessä todetaan, että Ihanteellista olisi, jos Asemankannas pystyttäisiin selvästi rajaamaan suuryksiköiden sijaintipaikaksi ja pääosin tilaa vievälle erikoiskaupalle. Tämä minimoisi mahdolliset negatiiviset vaikutukset keskustaan. Halpa-Hallin ja keskustan väliset alueet ovat ensisijaisia kaupunkirakenteen eheytymisen kannalta. Kaupan vyöhykkeen laajeneminen Halpa- Hallia kauemmaksi valtatietä etelään hajauttaisi kaupan toimintoja turhan suurelle alueelle. Maakuntakaavassa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslain sekä valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden (VAT) velvoitteet kaavoitukselle. Kaavoituksen (myös kaupan sijoittelun) tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä, vähittäiskaupan suuryksiköt pitää sijoittaa niin, että ne tukevat yhdyskuntarakennetta ja vähittäiskaupan palveluverkko on suunniteltava niin, että vähennetään henkilöautoilla liikkumisen tarvetta. Kun lisäksi otetaan huomioon molempien em. selvitysten mukainen kaupan lisärakentamistarve ja sijoitusohjeistus, lausunnossa esitetylle maakuntakaavamerkinnälle ei ole riittävästi perusteita. Vaihemaakuntakaavan tulee sallia tilaa vaativien suuryksiköiden lisäksi muun erikoiskaupan rakentamista Asemankannakselle sekä vähäisesti päivittäistavarakaupan laajentumista. Päivittäistavarakaupan osuus Asemankannaksella ei kuitenkaan laajentune merkittävästi seuraavina vuosikymmeninä (n. 5000 k-m2 riittänee pitkälläkin aikavälillä). Katso vastine edellä. Valtatien tarjoama ostovoima tulee huomioida vaihekaavan mitoituksessa. 11
Pohjoisen Keski-Suomen alueella kaupparakentamisen investoinnit noudattavat kysynnän ja tarjonnan lakia eikä vaihemaakuntakaava saa olla liian "holhoava" ja kuntien kehittämistä estävä kaava-asiakirja. Mikäli Pohjoinen Keski-Suomi pysyy elinvoimaisena ja palvelutarjonnaltaan vahvana, asukkaiden liikennöintitarve vähenee, kun ostosmatkat eivät suuntaudu Jyväskylään tai Eteläiseen Keski-Suomeen tai maakunnan ulkopuolelle. Maakuntakaavan tavoitteena on vähentää asiointiliikenteen tarvetta ja tasapainottaa ostovoiman siirtymiä. Tästä syystä Pohjoisen Keski-Suomen alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä varten kaavavarauksia. Lisäksi taajama-alueilla voi toteutua pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Kunnat kilpailevat ylikunnallisesti ostovoimasta. Maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa mitoituksen lähtökohtana on kaupallisen palveluverkon kokonaisuus, missä otetaan huomioon kunnan ja myös naapurikuntien olemassa olevan kaupan toimintaedellytykset sekä pääliikenneväylän varrella olevat muutkin vähittäiskauppaa koskevat hankkeet. Maakuntakaava mahdollistaa kysynnän mukaisen tarjonnan toteuttamisen ottaen huomioon ohikulkuliikenteen potentiaalin. Ei muutosta. Erikoiskaupan (muu erikoiskauppa ja tilaa vaativa erikoiskauppa) osalta enimmäismitoituksen tulkintaa tulee tarkentaa kaavakartalla ja kaavaselostuksessa siltä osin lasketaanko esim. vierekkäin eri pihoihin sijoittuvat yksiköt samalla alueella kerrosalaltaan yhteen vai ei. Ympäristöministeriö ohjeistaa kaupan suunnittelua. Edellä esitetyn kaltaisessa tilanteessa tulee tutkittavaksi onko kyseessä myymäläkeskittymä, johon tulee soveltaa suuryksiköitä koskevaa lainsäädäntöä. Uusimman suunnitteluohjeistuksen mukaan myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan kävelyetäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva kaupallinen keskus tai alue, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosneliömetriä. Tarkasteluun otetaan mukaan myös paljon tilaa vaativan erikoiskaupan myymälät. Selvää pinta-alarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännöstä sovelletaan, ei ohjeissa esitetä vaan ratkaisevaa on myymäläkeskittymän vaikutukset. Ympäristöministeriön päivitetty vähittäiskaupan ohjausta käsittelevä ohje on parhaillaan lausunnolla. Tarkennetaan kaavaselostusta lisäämällä ympäristöministeriön Käsitteiden määrittely -liite. Vaihemaakuntakaavan kaavakartalle tulee määrittää yksiselitteisesti kuinka suuria (seudullisesti merkittäviä) vähittäiskaupan yksiköitä saa toteuttaa taajamatoimintojen alueelle (A) asemakaavoituksella (km-merkinnällä), ilman että kohdetta on merkitty vaihemaakuntakaavaan esim. kmmerkinnällä. Maakuntakaavassa on määriteltävä MRL:n nojalla merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Raja voi vaihdella maan eri osissa riippuen alueen olosuhteista. Kaupallisiin selvityksiin ja kaupan asiantuntijakonsulttien näkemyksiin perustuen Keski-Suomen olosuhteisiin soveltuvat rajat on esitetty maakuntakaavakartalla. Saarijärvellä päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan osalta maakuntakaavan A-alueilla raja on 3000 k-m2 paitsi Saarijärven keskustan A-alueella, missä erikoistavarakaupan raja on 5000 k-m2. Näitä rajoja pienemmät vähittäiskaupan suuryksiköt eivät ole seudullisesti merkittäviä ja kuuluvat kunnan oman suunnittelun ja vaikutusarvioinnin piiriin. 12
Melualueiden osalta maakunnan liittoa pyydetään huomioimaan toiminnassa olevat, vanhat ampumaradat, jotka sijoittuvat taajama- ja asemakaava-alueiden ulkopuolelle ja joiden läheisyyteen saattaa muodostua uudisasutusta. Toimivien ampumaratojen melualueet tulisi merkitä vaihemaakuntakaavaan, jolloin rakennusluvan myöntämisen yhteydessä rakentaja on tietoinen meluhaittojen vaikutuksista rakennushankkeeseen. Maakuntahallitus on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan tavoitteet 19.5.2010. Niihin ei sisälly ampumaratojen melualueita. Osalla maakuntakaavan vajaasta 40 ampumaradasta on ympäristölupa ja on tehty melumittauksia, osa ei ole tarvinnut lupaa eikä ole tehty melumittauksia. Koska tilanne on erilainen eri osissa maakuntaa, liitto tulee selvittämään melukysymyksen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä.lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen ei sisälly ampumaratojen melualueita. Tämä koskee myös puolustusvoimien alueita joiden melualueet on määritelty räjähdys- ja lentotoimintojen perusteella. Toivakka Ympäristölautakunta ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Uurainen Lausunnossa esitetään, että Hirvaskankaalle tulee laittaa myös Uuraisten puolelle km-merkintä ja kohottaa kehittämissuunnitelmiin perustuen vähittäiskaupan enimmäismitoitusta Hirvaskankaalla (Uurainen) 10 000 k-m²:iin. Yhteensä Hirvaskangas (Äänekoski ja Uurainen) olisi 30 000 k-m². Hirvaskankaalla on olemassa oleva kaupallinen keskus valtatien itäpuolella. Kaupallisia vähittäiskaupan suuryksiköitä ei ole perusteltua hajottaa valtatien molemmin puolin, jolloin niiden toisiaan tukeva hyöty jäisi vähäiseksi. Nykyiselläänkin Hirvaskankaan kaupallinen keskus on etäällä taajamakeskustoista, joihin se MRL:n mukaan ensisijaisesti kuuluisi. Paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen. Maakunnan liitolla ei ole käytettävissään riittäviä kaupallisia tai muitakaan selvityksiä, joihin vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä Uuraisten puolella voisi perustua. Tämän hetkisen näkemyksen perusteella uudella vaihekaavan suuryksikkömerkinnällä valtatien länsipuolella ei ole edellytyksiä tulla vahvistetuksi. Lisäksi esitetään Hirvaskankaan TP-alueen laajentamista Hirvaskylän eritasoliittymän eteläpuolelle. Hirvaskylän liittymän TP-alueen osalta kyse on maakuntakaavan mittakaavassa vähäisestä uudesta alueesta, joka sijoittuisi kaavaluonnoksen taajama-alueen (A) eteläpuolelle. Kunnan tarkoituksena ei ole muuttaa em. taajama-saluetta TP-alueeksi. Asiasta on neuvoteltu kunnan edustajan kanssa. Uuraisten keskustaajaman vieressä olevaa virkistysalueen (Akkojärven pää) merkintää ja sen sisältöä tulee tarkentaa. Virkistysalue on lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa nimellä Marjoniemi (nro 70) (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009). Marjoniemen vanha pappila on kunnostettu matkailukäyttöön ja alueella on matkailua palvelevia majoitustiloja. Akonniemi on leirikoulukäytössä. Virkistysalueen keskiosan reunoilla on myös 13
lainvoimaisessa yleiskaavassa osoitettu lomarakentamista. Muutetaan virkistysalue matkailupalvelujen alueeksi (r). Viitasaari Kaupan mitoitus perustuu kuntien väestöennusteeseen. Valtateiden varrelle sijoittuvat kunnat kärsivät laskentamallista, jossa vain kunnan väestö ja väestöennuste on mitoitusta ohjaava muuttuja. Valtatien tarjoama ostovoima tulee huomioida mitoituksessa. Viitasaaren aluetta kehitetään kahden valtatien risteykseen sijoittuvana pohjoisen Keski-Suomen seutukeskuksena. Maakuntakaavan tavoitteena on vähentää asiointiliikenteen tarvetta ja tasapainottaa ostovoiman siirtymiä. Tästä syystä Pohjoisen Keski-Suomen alueelle on osoitettu vähittäiskaupan suuryksiköitä varten kaavavarauksia. Lisäksi taajama-alueilla voi toteutua pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusarviointiin perustuen. Kunnat kilpailevat ylikunnallisesti ostovoimasta. Maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa mitoituksen lähtökohtana on kaupallisen palveluverkon kokonaisuus, missä otetaan huomioon kunnan ja myös naapurikuntien olemassa olevan kaupan toimintaedellytykset sekä pääliikenneväylän varrella olevat muutkin vähittäiskauppaa koskevat hankkeet. Maakuntakaava mahdollistaa kysynnän mukaisen tarjonnan toteuttamisen ottaen huomioon ohikulkuliikenteen potentiaalin. Ei muutosta asiantuntijakonsultin mitoitusperiaatteisiin. Keskustatoimintojen alue (C) Viitasaarella keskustatoimintojen aluerajausta tulee laajentaa aluerajauksen pohjoisosassa nelostien itäpuolella olevalle kaupan keskittymäalueelle Mustaniemen liittymän kohdalla. Tällä kohdalla on kuuden kaupan keskittymä, yhteensä noin 10 390 k-m². Tällä kohdin on eritasoliittymä nelostien ali ajoneuvoille ja kevyelle liikenteelle (liitekartta). C-alueen rajauksessa on otettava huomioon YM:n maakuntakaavan merkintäpäätöksen määrittely keskustatoimintojen alueelle ja sen mukainen alueen pääasiallinen käyttötarkoitus. Ohjeistuksen mukaan merkintää ei voida käyttää pelkästään siinä tarkoituksessa, että mahdollistetaan vähittäiskaupan suuryksikkö. Mustaniemen alueella oleva km-merkintä mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksiköt. Taajamatoimintojen alueet (A) Kaava-asiakirjoihin tieto siitä, voidaanko taajamatoimintojen alueelle (A) vapaasti kaavoittaa ja rakentaa asemakaavassa esitettäviä kuntakohtaisia suuryksikkörajoja pienempiä kaupan tiloja. Maakuntakaavassa on määriteltävä MRL:n nojalla merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Raja voi vaihdella maan eri osissa riippuen alueen olosuhteista. Kaupallisiin selvityksiin ja kaupan asiantuntijakonsulttien näkemyksiin perustuen Keski-Suomen olosuhteisiin soveltuvat rajat on esitetty maakuntakaavakartalla. Viitasaarella päivittäistavara- ja erikoistavarakaupan osalta maakuntakaavan A-alueilla raja on 3000 k-m2 paitsi Viitasaaren keskustan A-alueella, missä erikoistavarakaupan raja on 5000 k-m2. Näitä rajoja pienemmät vähittäiskaupan suuryksiköt eivät ole seudullisesti merkittäviä ja kuuluvat kunnan oman suunnittelun ja vaikutusarvioinnin piiriin. Erikoiskaupan alueet (km) Kaavaselostuksen mukaan enimmäismitoituksessa otetaan huomioon myös suuryksikkökokoa pienemmät kaupan yksiköt. Lausunnossa lähdetään siitä, että kaikki kaupan neliöt, nykyiset ja jatkos- 14
sa rakennettavat huomioidaan. Km-alue Viitasaarella: "Erikoiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus 20 000 k-m². Uudet suuryksiköt, tilaa vaativaa kauppaa." Esitetty lisärakennusoikeus (20 000 k-m²) riittää, jos keskustatoimintojen aluetta laajennetaan Mustaniemen liittymän kohdalla käsittämään myös kaupan keskittymä nelostien itäpuolella. Mikäli aluelaajennusta ei voida tehdä, tulee alueen (km) rakennusoikeuden määrä korottaa vähintään 30 000 k-m²:iin. Kunnasta aiemmin saadun selvityksen perusteella Mustaniemen alueella on tällä hetkellä noin 12000 k-m2 kaupallisia palveluita. Maakuntakaavaluonnos mahdollistaa siten km-alueelle merkittävästi kaupan lisärakentamista. Lisäksi keskustan C-alueen mitoitus mahdollistaa suuryksiköitä yhteensä 20000 k-m2 määrään saakka. Ja lisäksi paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa kunnan omaan suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin perustuen (alle 5000 k-m2 erikoistavarakaupan ja alle 3000 k-m2 päivittäistavarakaupan suuryksiköitä), joiden lisäksi tulevat alle suuryksikkökoon myymälät. Kun Viitasaaren teoreettinen omaan ostovoimaan perustuva kaupan liiketilatarve on noin 25000 k-m2, maakuntakaava tarjoaa varsin runsaasti vaihtoehtoisia vähittäiskaupan investointikohteita ja lisäkerrosalamääriä. Maakuntakaavassa mitoituksen lähtökohtana on kaupallisen palveluverkon kokonaisuus, missä otetaan huomioon kunnan ja myös naapurikuntien olemassa olevan kaupan toimintaedellytykset sekä pääliikenneväylän varrella olevat muutkin vähittäiskauppaa koskevat hankkeet. Maakunnan liitolla ei ole käytettävissään riittäviä kaupallisia tai muitakaan selvityksiä, joihin vähittäiskaupan suuryksikkömerkintöjen lausunnossa esitetyt lisäykset voisivat perustua Kaupallinen vyöhyke (km-1) Saikaan liittymän kohdalle molemmin puolin nelostietä rajatulle alueelle esitetään km-1 merkintä nykyiseen asemakaava-alueeseen rajautuen, jolle osoitetaan rakennusoikeudeksi 10 000 k-m². Merkittävän ostovoiman lisäyksen km- ja km-1 -alueille tuo valtatie 4. Tämä tulee huomioida kokonaismitoituksessa. Ohi kulkeva liikenne käyttää pienten kuntien palveluja asukaslukuun suhteutettuna suuria kaupunkikeskuksia enemmän, poikkeaminen on helpompaa. Osittain pitkän matkan liikenteen tarpeisiin rakennettava palveluverkko parantaa kunnan elinvoimaisuutta ja lisää työpaikkoja. Näitä pienten kuntien mahdollisuuksia ei pidä maakuntakaavalla estää. Katso vastineet edellä sekä MRL:n kaupan suuryksiköitä koskevat määräykset. Ei muutosta. Asemakaavan ulkopuoliset alueet/virkistysalueet Ampumaradat: Ampumaradat ovat yksi osa virkistyskohteista. Selvin on osoittaa kaikki maakunnan seudullisesti merkittävät ampumaradat melualueineen samaan kaavaan. Ilmolahden Kirrinkallion ampumarata on seudullisesti merkittävä kohde ja radalla on sen toiminnan tarvitsemat luvat. Radalle on tehty runsaasti investointeja rakennuksiin, rakenteisiin ja laitteisiin. Radan käyttäjät tulevat pohjoisen Keski-Suomen alueen kunnista. Osana kaavan eri intressiryhmien tasapuolista kohtelua melualueiden merkintä puolustusvoimien ampumaratojen tapaan on perusteltu ja ratojen säilymisen kannalta tärkeä. Viitasaarella ampumarata sijaitsee kaavoittamattomalla alueella. Tämä kuten monet muutkin radat toimivat muun ohella laissa edellytettyjen hirven- ja karhun ampumakokeiden suorituspaikkana. Kaavamerkintä aluerajauksineen antaa kunnalle mahdollisuuden ohjata alueen rakentamista. Ilmolahden radalle on vuonna 2009 tehty melumittaus. 15
Ilmolahden ampumarata on mukana lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa. Maakuntahallitus on hyväksynyt vaihemaakuntakaavan tavoitteet 19.5.2010. Niihin ei sisälly ampumaratojen melualueita. Osalla maakuntakaavan vajaasta 40 ampumaradasta on ympäristölupa ja on tehty melumittauksia, osa ei ole tarvinnut lupaa eikä ole tehty melumittauksia. Koska tilanne on erilainen eri osissa maakuntaa, liitto tulee selvittämään melukysymyksen maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä. Lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen ei sisälly ampumaratojen melualueita. Tämä koskee myös puolustusvoimien alueita joiden melualueet on määritelty räjähdys- ja lentotoimintojen perusteella. Hännilänsalmen ja Muikunlahden matkailu- ja virkistysalueiden lisäksi esitetään uutena matkailuja virkistysalueena myös Savivuoren alue. Savivuori on lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa jo virkistysalueena (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009). Keski-Suomen liittoa pyydetään toimittamaan Viitasaaren kaupunginhallitukselle tieto siitä, miten lausunnossa esitetty on ratkaistu. Äänekoski (lausunto tullut myöhässä) Lausunnossa todetaan, että kaavassa vähittäiskaupan suuryksiköille esitetyt sijaintipaikat, Äänekosken ja Suolahden keskustat, Hirvaskangas, Kotakennäs, Äänekoskentie (pohjoinen), vastaavat kaupungin näkemystä. Kohteiden enimmäiskerrosalat tulee määritellä riittävän väljiksi, jotta alueille on tarvittaessa mahdollista sijoittaa myös suuria hankkeita. Kaavaehdotukseen esitetään lisättäväksi Koukkuniemen työpaikka-alueen laajennus hyväksymisvaiheessa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaupan suuryksiköitä koskeviin merkintöihin ei muutosta. Koukkuniemen osalta kyse on maakuntakaavakartan mittakaavassa niin vähäisestä laajennuksesta, että se ei mahdollisesti kaavakartalla näy. Tehdään paikkatietoaineistoon esitetty rajaustarkistus. NAAPURIMAAKUNNAT Etelä-Pohjanmaan liitto Nyt lausunnolla oleva 4. vaihemaakuntakaava kattaa varsin erilaisia teemoja. Ne perusteet, miksi juuri nämä teemat on otettu mukaan tähän vaihekaavaan, jäävät ulkopuoliselle epäselväksi. Samaten kaavan suhde muihin vaihekaavoihin jää epäselväksi. Suhdetta aikaisempiin kaavoihin voisi selventää kaavaselostuksessa esimerkiksi erillisen koontikartan avulla. Kaavaselostuksessa sivulla 10 on naapurimaakuntien kaavoitustilanteen osalta ainoastaan viitattu internetissä olevaan aineistolinkkiin. Tilannetta voisi selostuksessa avata lyhyesti myös sanallisesti. Vaihemaakuntakaavan sisältötavoitetta ja suhdetta aiempaan maakuntakaavaan ja vaihekaavoihin on kuvattu kaavaselostuksessa. Täydennetään kaavaselostusta teemojen valintaperusteilla. 16
Kaavaprosessit ovat pitkiä joten naapurimaakuntien kaavatilannekin voi muuttua prosessin kuluessa. Naapurimaakuntien kaavatilanne selviää parhaiten esitetystä ympäristöministeriön linkistä. Vähittäiskaupan osalta tarkkojen erilliskarttojen esittäminen keskustoista sekä mitoituslukujen esittäminen ovat maakuntakaavan yleispiirteisyystavoitteen vastaisia. Tässä suhteessa maakuntaliiton kädet ovat kuitenkin uudella lainsäädännöllä ja ohjeistuksella sidotut. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää kaavaluonnosta hyvin laadittuna ja riittäviin selvityksiin perustuvana, eikä liitolla ole kaavasta muuta huomautettavaa. Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntahallitus toteaa, että 4. vaihemaakuntakaavan merkinnöillä ei ole välitöntä vaikutusta Etelä-Savon maankäyttöön lukuun ottamatta Toivakassa sijaitsevan puolustusvoimain alueen uusia suojavyöhykemerkintöjä (sv1 ja sv2). Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa osoitetun puolustusvoimain alueen yhteyteen on vaihekaavaluonnoksessa lisätty suojavyöhykemerkinnät, joilla ohjataan lähialueen maankäyttöä. Suojavyöhykkeet ulottuvat Etelä-Savon maakunnan puolelle. Etelä-Savon maakuntaliitto pyytää käyttöönsä suojavyöhykettä koskevat aineistot, jotta ko. suojavyöhyke voidaan huomioida Etelä-Savon maakuntakaavaa täydennettäessä. Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole huomauttamista Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavasta. Pirkanmaan liitto Lausunnossa todetaan, että 4. vaihemaakuntakaavan merkittävimmät vaikutukset naapurimaakuntiin liittyvät kaupalliseen palveluverkkoon. Palvelut voivat vetää asiakkaita maakuntarajan ulkopuolelta. Tämän aiheuttama muutosvaikutus lienee vähäinen, sillä näin tapahtuu laadittujen tutkimusten tietojen pohjalta jo nyt. Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan vaihemaakuntakaavan mahdollistama vähittäiskauppaverkosto, joka perustuu vaikutusalueensa ostovoimaan, tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja vähentää erikoiskaupan osalta henkilöautolla liikkumistarvetta etäämpänä oleviin kauppakeskuksiin. Pirkanmaan liitolla ei ole huomautettavaa 4. vaihemaakuntakaavasta. Pohjois-Pohjanmaan liitto (lausunto tullut myöhässä) Keski-Suomen 4. vaihekaavaluonnoksessa ei ole Pohjois-Pohjanmaan alueidenkäyttöön vaikuttavia esityksiä. Lähin keskus on Pihtiputaan taajama, jonne on osoitettu km-merkintä nykyiselle Putaanportin alueelle. Sinne ei esitetä merkittävästi uutta kaupan rakentamista eikä sen vaikutusalue ulotu Pohjois-Pohjanmaan kuntiin. Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihekaavan luonnoksesta saadussa palautteessa on korostettu valtatie 4:n kehittämistä kaupan käytävänä ja esitetty mm. Pyhäjärven liittymään uutta kaupan suuryksikön merkintää logistiikkakeskuksen lisäksi. Sen vaikutusalue voisi ulottua Keski-Suomen puolelle. Pohjois-Savon liitto 17
Pohjois-Savon ja Keski-Suomen rajalla Konneveden ja Rautalammin kuntien alueelle on esitetty useiden tahojen toimesta kansallispuistoa. Keski-Suomi on osoittanut alueen tunnuksella Konneveden kehittämisalue ja merkinnän tavoitteena on kansallispuistoksi kehitettävä alue kaavaluonnoksessa. Pohjois-Savon liitto tukee tätä tavoitetta ja huomioi tulevissa maakuntakaavoissaan tämän tavoitteen. Konneveden kehittämisalueen suunnittelumääräyksessä tai mahdollisena erillisenä suunnittelusuosituksena on hyvä tuoda esille maakuntarajat ylittävä yhteistyö kuten Ympäristöministeriön 7.12.2011 hyväksymässä Pohjois-Savon maakuntakaavassa on tehty. Pohjois-Savon maakuntakaavan Suonenjoen ja Rautalammin alueen virkistys- ja matkailuvyöhykkeen suunnittelusuositus on seuraava: Etelä-Konneveden virkistys- ja matkailuvyöhykkeen kehittämiseksi alueen kuntien tulisi tehdä maakuntarajan ylittävää yhteistyötä muden toimijoiden kanssa alueen kestäväksi hyödyntämiseksi matkailussa ja virkistyskäytössä. Keski-Suomen maakuntakaavoituksessa on otettu periaate, että ei käytetä suunnittelusuosituksia kaavamerkintöjen yhteydessä niiden heikon vaikuttavuuden vuoksi. Pohjois-Savon maakuntakaavan mukainen suositus voidaan kuitenkin kirjoittaa kaavaselostuksen ns. leipätekstiin. VIRANOMAISET Finavia Oyj Lausunnossa todetaan, että sotilasilma-aluksilla Jyväskylän lentoasemalla lennettävän lentotoiminnan lisääntymisen johdosta Finavia on yhdessä Ilmavoimien kanssa suorittanut käytettävän lentokaluston melumittauksia ja on laatimassa lento-operaatioiden lentoaseman ympäristöön aiheuttaman melun leviämisen laskennat muuttuvassa tilanteessa ulottuen v. 2025 ennustettuun tilanteeseen. Finavian lentokonemelun leviämislaskelmat valmistuvat Jyväskylän lentoasemalle lokakuun 2012 kuluessa. Finavia näkee välttämättömäksi sisällyttää Jyväskylän lentoaseman lentotoiminnan muuttumisesta johtuvat uudet melukäyrät 4. vaihemaakuntakaavakarttaan ja muuhun kaava-aineistoon. Lentoaseman toimintaedellytysten varmistamiseksi tulee kaavatyössä arvioida lentomelualueen muutoksesta aiheutuvat muutostarpeet kaavan osoittamaan maankäyttöön. Finavia toimittaa Jyväskylän lentoaseman liikenteen meluselvityksen tarvittavine tietoineen liitolle heti niiden valmistuttua vaihemaakuntakaavaan liitettäväksi. Tarkennetaan melualue uuden selvityksen mukaiseksi. Huoltovarmuuskeskus Huoltovarmuuskeskus ilmoittaa, että sillä ei ole lausuttavaa asiassa. Ilmavoimien Esikunta Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikat on huomioitava suojavyöhykemerkinnöillä. Maakuntakaavassa tulee rajata varalaskupaikkojen ympäristöön maantielain 44 :n mukaisesti 600 m x 3200 m suojavyöhykealue, jossa kaikista rakennushankkeista tulee pyytää Ilmavoimien Esikunnan lausunto. Suojavyöhykkeet on merkitty lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009). Suunnittelumääräyksessä on huomioitu lausuntopyyntömenettely. 18
Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen kohdalle tulee rajata myös ympyrämäinen alue, jonka säde on 12 km ja jolle esitetyistä mastoista ja muista lentoesteen muodostavista korkeista rakenteista on pyydettävä ilmailulain 1194/2009 165 mukainen lausuntoliikenteen turvallisuusvirasto TraFista. Asia on tullut esille myös 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistoalueiden yhteydessä. Huomioidaan suojavyöhykkeenä. Ks. Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunnan lausunto ja vastine. Sotilasilmailun määrä Jyväskylän lentoasemalla tulee lisääntymään v. 2015 alusta, johtuen HAWK suihkukoneella tapahtuvan lentokoulutuksen siirtymisestä Kauhavalta Tikkakoskelle. Tämä muutos tulee laajentamaan jonkin verran Jyväskylän lentoasemalle määritettyä L DEN 55 db melualuetta. Lentokonemeluselvitystä valmistellaan parhaillaan yhteistyössä Finavia Oyj:n kanssa ja sen tuloksena saatavat melualueet ovat käytettävissä myöhemmin tänä syksynä. Uusi valmistumassa oleva melualue tulee ottaa huomioon 4. vaihemaakuntakaavassa. Tarkennetaan melualue uuden selvityksen mukaiseksi. Ilmasotakoululle tärkeiden Luonetjärven varuskunnan ampumaratojen (Tikkakosken ampumaradat) melualueet on määritetty tehdyn meluselvityksen perusteella. Melualueet tulee huomioida kaavoituksessa. Melualueet toimitetaan erikseen ja yhteyshenkilönä asiassa toimii Asko Parri Maavoimien esikunnasta. Maakuntahallitus on hyväksynyt kaavan tavoitteet 19.5.2010. Niihin ei sisälly ampumaratojen melualueita. Lainvoimaiseen Keski-Suomen maakuntakaavaan (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) ja 4. vaihemaakuntakaavaluonnokseen ei sisälly ampumaratojen melualueita. Tämä koskee myös puolustusvoimien alueita, joiden melualueet on määritelty räjähdys- ja lentotoimintojen perusteella. Osalla maakuntakaavan vajaasta 40 ampumaradasta on ympäristölupa ja tehty melumittauksia, osa ei ole tarvinnut lupaa. Koska tilanne on erilainen eri osissa maakuntaa, liitto tulee selvittämään melukysymyksen maakuntakaavan seuraavan tarkistuksen yhteydessä. Keski-Suomen ELY-keskus Yleistä Maakuntakaavaluonnoksesta ei käy ilmi mitkä aluevaraukset voimassa olevasta kokonaismaakuntakaavasta poistuvat. Kaavakartalle tulisi merkitä poistuvat alueet. Poistuvat alueet on esitetty kaavaselostuksessa, s. 25 26. Menettelystä on sovittu Ympäristöministeriön kanssa. Terminologiaa tulisi selventää. Koko maakuntakaavaa koskeva yleinen suunnittelumääräys jää epäselväksi, erityisesti taajaman ja keskustaajaman käsitteet. Jyväskylän osalta käsite on selvä, muitten taajamien osalta käsitteitä tulisi tarkemmin selkeyttää. Täsmennetään terminologiaa. Tarkennetaan kaavaselostusta lisäämällä ympäristöministeriön Käsitteiden määrittely -liite. Matkailu 19
Maakuntakaavassa ja sen selostuksessa on koko maakunnan kannalta merkittävän Himoksen matkailukeskuksen alue käsitelty lähinnä vain toteamalla alueella vireillä olevilla yleiskaavoilla alueelle muodostuva tilanne. Kaavojen alueelle mahdollistama 600 000 k-m² rakennusoikeus vastaa kooltaan likimain Jämsän keskustaajaman rakennusoikeutta. Siten myös matkailukeskuksen mahdolliset vaikutukset Jämsän kaupallisiin palveluihin tulisi ottaa huomioon. ELY- keskus esittää, että maakuntakaavan yhteydessä tehtäisiin samantasoiset tarkastelut kuin Tunturi- Lapin maakuntakaavan yhteydessä on laadittu matkailukeskuksien kehittämiseksi. Jämsän kaupallisten vaikutusten selvittämisessä on huomioitu myös Himoksen matkailukeskuksen vaikutukset Jämsän kaupallisiin palveluihin (Kaupallisten selvitysten täydentäminen. Jämsä. FCG 31.5.2012). Ks. vastine Jämsälle. Ei muuta muutosta. Liikenne Voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu useille taajama-alueille aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä, missä on rajoitettu taajaman leviämistä valtatien vastakkaiselle puolelle olemassa olevaan taajamaan nähden. ELY- keskus näkee tärkeänä, että vastaavanlaisia aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä taajamarakenteen leviämisestä käytetään myös 4. vaihemaakuntakaavassa, koska taajaman leviämisellä valtatien ns. väärälle" puolelle, ilman tarpeen mukaisia yhteyksiä ja liikennejärjestelyjä, on erityisesti liikenneturvallisuutta heikentävä vaikutus. Taajamarakenteen laajenemiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti Joutsassa (keskusta ja Leivonmäki), Hankasalmella (asema), Multialla, Petäjävedellä sekä Jämsässä (Länkipohja). Lisätään kaavaan ELY-keskuksen tärkeänä pitämät aluekohtaiset suunnittelumääräykset koskemaan lausunnossa mainittuja taajamia sekä Kintauden taajamaa. Keskustatoimintojen alueen suunnittelumääräyksessä on todettu, että alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt. Vastaavanlainen suunnittelumääräys on tarpeellista osoittaa myös keskustatoimintojen alakeskuksissa, erityisesti Eteläportin sekä Palokan alueilla. Lisäksi ELY-keskus esittää liitolle pohdittavaksi, onko myös keskustatoimintojen ja keskustatoimintojen alakeskuskusten suunnittelumääräyksissä tarpeellista korostaa kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen merkitystä alueiden käytön suunnittelussa. Koska kokonaismaakuntakaavan merkittävästi parannettavia valtateitä koskevissa suunnittelumääräyksissä on jo otettu huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyt, voidaan vastaava keskustatoimintojen alueita koskeva suunnittelumääräys poistaa 4. vaihemaakuntakaavasta lukuun ottamatta Keuruuta, jonka kohdalla kulkevaa valtatietä 23 ei ole osoitettu merkittävästi parannettavaksi. Myöskään Jyväskylän C-alueeseen kytkeytyviä valtateitä 4 ja 9 ei ole maakuntakaavassa osoitettu merkittävästi parannettaviksi, mutta koska ne ovat moottoritieluokkaisia, riittävät maantielain ja -asetuksen säädökset turvaamaan liikenneympäristön toimivuuden ilman erillisiä kaavallisia suunnittelumääräyksiä. Keskustatoimintojen alakeskuksia koskevaan suunnittelumääräykseen ei ole tarpeen ottaa mukaan rinnakkaistie- ja eritasojärjestelyitä koskevaa mainintaa, sillä asia on otettu huomioon kokonaismaakuntakaavan merkittävästi parannettavia valtateitä koskevassa suunnittelumääräyksessä. 4. vaihemaakuntakaavassa ei tarvita myöskään Eteläportin ja Palokan alakeskuksia koskevaa suunnittelumääräystä, sillä nykyinen maantielainsäädäntö turvaa liikenneverkkojen toimivuuden näiden keskusten moot- 20