OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LÄNSI-PÄIJÄNTEENTIE 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 18. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 118 TONTEILLE 12 JA 19 SEKÄ KATUALUEELLE Kaavatunnus 18:079 12.3.2014, 12.1.2015 (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Keljon kaupunginosassa. Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan kertyy noin neljä kilometriä. Suunnittelualueena on korttelin 118 tontit 12 ja 19 sekä osa Länsi- Päijänteentien katualueesta. Suunnittelualuetta rajaavat Länsi-Päijänteentie, kerrostalokortteli sekä pientalokortteli. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää tontin käyttötarkoituksen muuttamista, rakennusoikeuden korottamista sekä rakennusalan rajojen muuttamista. Hakijan näkemyksen mukaan kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen sopii ympäristöön nykyistä asemakaavaa paremmin. Kaavamuutos ei olennaisesti muuta rakennuksen korkeutta tai kokoa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Jyväskylän yleiskaavassa 1982 (Kv hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana) suunnittelualue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena) suunnittelualue on kestävän liikkumisen taajama -aluetta. - Asemakaavassa (hyväksytty 16.2.2009) suunnittelualue on asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialuetta (AP), autopaikkojen korttelialuetta (LPA) sekä katualuetta. AP -korttelialueella on kaksi rakennusalaa, joilla rakennusoikeutta on yhteensä 1000 kem² (400 kem² + 600 kem²). LPA - korttelialueelle on osoitettu rakennusala auton säilytyspaikalle ja talousrakennukselle, jolla rakennusoikeutta on 100 kem². AP -korttelissa saa toteuttaa olemassa olevalle rakennukselle osoitetulla rakennusalalla 20 prosenttia rakennusoikeudesta työ- ja liiketilaa. AP -korttelin rakentamattomalla rakennusalalla kerrosluku on I-II. AP - korttelin pysäköinti on osoitettu viereiselle LPA - alueelle. Pysäköintinormiksi on osoitettu 1 ap/75 asuin-, työ- ja liiketilan kerrosalaneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1,3 ap/asunto. Rakennusten julkisivumateriaaliksi määrätään vaaleaksi maalattu puu tai vaalea rappaus ja kattomateriaaliksi tummanpunainen pelti. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa hakijan esittämän rakennushankkeen toteuttaminen. Kaavamuutoksella ohjataan rakentamista niin, että se sopii ympäristön kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Tonttijako hyväksytään asemakaavamuutoksen yhteydessä. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Ote ajantasa-asemakaavasta Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: Asemakaavamuutoksen hakija on laatinut alueelle alustavan tarkastelun uudisrakennuksen sijoittumisesta tontille ja koosta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
18:079 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2014, 12.1.2015 (2) Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on maastonmuodoiltaan idän suuntaan kohtalaisen jyrkästi laskevaa rinnettä. Alueen länsiosasta itään mentäessä maasto laskee noin kuudella metrillä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee 1951 valmistunut kolmessa tasossa oleva vaaleaksi rapattu asuinpientalo. Muutoin suunnittelualue on rakentamatonta puutarhamaista hoidettua piha-aluetta. Länsi- Päijänteentien ja asuinrakennuksen välissä on runsaamman kasvillisuuden vyöhyke, jolla kasvaa vapaamuotoisesti pääasiassa lehtipuita ja - pensaita. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3300 m². Suunnittelualueen lähiympäristössä on varsin monimuotoista rakennettua ympäristöä: erillispientaloja, rivitaloja ja kerrostaloja. Suunnittelualueen eteläpuolelle on rakentunut muutaman viime vuoden aikana kolme uutta viisikerroksista kerrostaloa. Suunnittelualueelle laadittiin 2007 2009 asemakaavan muutos yhdessä kerrostalot mahdollistavan kaavamuutoksen kanssa. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto jne.) keskelle. Suunnittelualue tukeutuu Keljon alueen palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Alustavan tarkastelun perusteella asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (kevät 2014) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä tai Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa tai Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kevät 2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 14 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaeh- ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
18:079 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.3.2014, 12.1.2015 (3) dotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (kevät kesä 2015) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavamuutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta lännen suunnasta. Viistokuva suunnittelualueesta idän suunnasta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS LÄNSI-PÄIJÄNTEENTIE 10 18:075 179-18-118-5 179-18-117-1 179-401-8-132 179-18-118-4 179-18-116-2 179-401-8-123 179-10-42-2 179-18-118-3 6-1 179-401-8-113 179-18-118-2 179-18-118-7 179-401-8-110 18-118-8 179-18-118-1 179-18-118-13 179-18-118-17 179-18-9903-28 179-401-8-41 179 18 118 14
ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa olevat numerot osoittavat korttelin ja tontit, joiden autopaikkoja alueelle saa sijoittaa. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen toisen kerroksen alasta saa rakennuksen ensimmäisessä, rinteeseen sijoittuvassa kerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. Ohjeellinen rakennusala. Auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Alleviivattu merkintä osoittaa ehdottomasti toteutettavan määräyksen. Autokatos tulee toteuttaa vähintään 25 metrin pituisena suojaamaan piha alueita liikennemelulta. Merkintä osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisten rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava sellainen, että melutaso sisällä alittaa valtioneuvoston päätöksen n:o 993/92 mukaiset ohjearvot. Istutettava alueen osa. Alueen osa, jolle on istutettava puita ja pensaita. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. PYSÄKÖNTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: AK korttelialueella 1ap/85 asuinkerrosalaneliömetriä kohti AP korttelialueella 1 ap/75 asuin, työ ja liiketilan kerrosalaneliömetriä kohti. Korttelin 118 tonttien 20 ja 21 autopaikat tulee sijoittaa korttelin 118 LPA tontille 12. AP ja AK tonteille voidaan kummallekin toteuttaa enintään kaksi erillistä autopaikkaa. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee suuruudeltaan, muodoltaan, materiaaleiltaan ja julkisivuarkkitehtuuriltaan muodostaa keskenään yhtenäinen kokonaisuus. AK korttelialueella rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines yhtenäisen pintana, näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Julkisivumateriaalin tulee olla yhtenäinen myös rakennuksen ensimmäisen rinteeseen sijoittuvan kerroksen osalta. Rappauksen tulee olla värisävyltään vaalea. Rapatussa julkisivupinnassa ei saa käyttää erillisiä eriaineisia tai erivärisiä tehostekenttiä. Ikkunapuitteiden ja smyygien tulee olla valkoiset. Parvekkeet tulee sijoittaa rakennuksen kulmiin siten, että ne eivät muodosta pääjulkisivulinjoista ulkonevia osia. Pääjulkisivuihin sallitaan ns. ranskalaiset parvekkeet. Parvekkeiden kaiteiden tulee olla metallisia ns. pinnakaiteita. Parvekkeet tulee lasittaa. AP korttelialueella rakennusten julkisivumateriaalina tulee olla rappaus yhtenäisenä pintana, näkyviä elementtisaumoja ei sallita. Rappauksen tulee olla värisävyltään vaalea. Rapatussa julkisivupinnassa ei saa käyttää erillisiä eriaineisia tai erivärisiä tehostekenttiä. Ikkunapuitteiden ja smyygien tulee olla valkoiset.
Piharakennusten ja rakennelmien julkisivumateriaalina tulee olla rapattu kiviaines tai peittomaalattu puu tai niiden yhdistelmä. Julkisivujen tulee olla väriltään vaaleita. Piharakennusten ja rakennelmien tulee muodostaa arkkitehtuuriltaan, väreiltään ja muodoiltaan sekä mittasuhteiltaan yhtenäinen kokonaisuus tonteilla 20 ja 21 olevien rakennusten kanssa. LPA tontille 12 toteutettavaa autokatosta tulee porrastaa maastonmuotojen mukaisesti. Rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto ja katemateriaalina konesaumattu pelti, väriltään tummanpunainen. AP korttelissa katemateriaalina voi olla myös tiili. Piharakennusten ja rakennelmien kattomuotona tulee olla loiva pulpettikatto. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva, jossa on esitetty/havainnollistettu alueen tavoitteellinen rakenne sekä rakennusten julkisivuarkkitehtuurin periaatteet. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä/100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Leikki ja oleskelualueet tulee sijoittaa tai suojata liikenteen melulta siten, että melutaso ei ylitä em. alueilla valtioneuvoston asettamia ohjearvoja. Yli metrin korkeata maanpäällistä sokkelia ei saa rakentaa. YLEISMÄÄRÄYKSET Korttelin 118 tontille 21 saa sijoittaa 20 prosenttia osoitetusta rakennusoikeudesta ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työ ja liiketilaa. Saastuneet maa ainekset on poistettava tai käsiteltävä vaarattomiksi ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä ympäristöviranomaisten vaatimassa laajuudessa. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä tonteille 18 118 20 ja 18 118 21. Tonttia 18 118 12 koskee aiemmin hyväksytty tonttijako.
LÄNSI-PÄIJÄNTEENTIE 10 Asemakaavan havainnekuvia 10/2015 Asemapiirros asemakaavan muutosalueesta LIITE 4.
Uudisrakennuksen rapattujen julkisivupintojen esimerkinomaiset värisävyt NCS Natural Color System -värikartta: NCS S 1020-Y20R NCS S 2005-Y80R NCS S 2010-Y20R NCS S 4010-Y30R Uudisrakennuksen julkisivu lännen suuntaan Uudisrakennuksen julkisivu etelän suuntaan NCS S 3005-Y20R
Uudisrakennuksen julkisivu idän suuntaan Uudisrakennuksen julkisivu pohjoisen suuntaan
Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 08.12.2015 Kaavan nimi 18. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 118 TONTTIEN 12 JA 19 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (LÄNSI-PÄIJÄNTEENTIE 10) Hyväksymispvm Ehdotuspvm 03.11.2015 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.05.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 18:079 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,3408 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,3408 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,3408 100,0 1250 0,37 0,0000 150 A yhteensä 0,2232 65,5 1250 0,56 0,0000 250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1176 34,5-100 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä http://www.tyvi.fi/a/ec/katse?session=20151208123856519466&state=bigview_receive... 8.12.2015
Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/a/ec/katse?session=20151208123856519466&state=bigview_receive... Sivu 2/2 8.12.2015 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 0,3408 100,0 1250 0,37 0,0000 150 A yhteensä 0,2232 65,5 1250 0,56 0,0000 250 AK 0,1325 59,4 850 0,64 0,1325 850 AP 0,0907 40,6 400 0,44-0,1325-600 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1176 34,5-100 Kadut 0,0112 9,5 LPA 0,1064 90,5-100 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä