Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta Edellytykset Suomen valkuaisomavaraisuudelle Ilmo Aronen, Raisioagro Oy @IlmoAronen
Kaikki eläimet tarvitsevat täydennysvalkuaista Täydennysvalkuaisella tarkoitetaan rehuvalkuaista, jota eläimet tarvitsevat perusrehujensa lisäksi: Märehtijöillä perusrehuja ovat nurmirehujen lisäksi viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet (tärkeimpiä ovat leseet ja juurikasleike). Yksimahaisilla perusrehuja ovat viljat ja viljaa korvaavat sivujakeet. Tällä hetkellä tärkeimmät lisävalkuaislähteet ovat rypsirouhe märehtijöillä ja soijarouhe yksimahaisilla. Myös ohravalkuaisrehulla ja mäskillä on merkitystä.
Valkuaisomavaraisuus on heikko Täydennysvalkuaisesta noin 20 % on kotimaista Rypsirouhe/-puriste on märehtijöiden tärkein valkuaisrehu Yksimahaisilla soijarouhe on tärkein valkuaisrehu Muualla Euroopassa tilanne ei ole oleellisesti parempi Näin ollen voidaan sanoa, että eurooppalainen kotieläintuotanto on amerikkalaisen soijan varassa Rypsi-/rapsirouheen merkitys on myös huomattava. Suurin osa siitä on ulkomaista.
Märehtijä hyödyntää tehokkaasti elintarviketeollisuuden sivujakeita Monet elintarviketeollisuuden sivujakeet, joita ihminen ei suoraan pysty käyttämään ravintonaan, muuntuvat lehmän rehuna arvokkaaksi ihmisravinnoksi: Juurikasleike ja melassi Leseet Perunarehu Mäski Etanolirankki Rypsirouhe
Kotimaista valkuaista tarvitaan lisää! 1000 tn tuotetta 1000 tn valkuaista Osuus valkuaisesta,% Rypsin-/rapsinsiemen, kotimainen 90 19 8,1 Rapsinsiemen, tuonti 40 9 3,8 Rapsirouhe, tuonti 290 101 43,1 Soijarouhe, tuonti 156 70 30,0 Herne, kotimainen 20 4 1,7 Härkäpapu, kotimainen 56 13 5,6 Ohravalkuaisrehu 50 18 7,7 Yhteensä 702 234 100 Valkuaisomavaraisuus, % 23,1
Seitsemän tapaa lisätä valkuaisomavaraisuutta 1. Lisätään rypsinviljelyä 2. Lisätään palkokasvien viljelyä 3. Tuotetaan viljasta etanolia/tärkkelystä ja saadaan sivutuotteena viljavalkuaisrehua 4. Nostetaan viljojen valkuaispitoisuutta? 5. Nostetaan nurmisatoja 6. Tuotetaan yksisoluvalkuaista 7. Tarkennetaan ruokintaa, digitaaliset ratkaisut apuna
Rypsi/rapsi on tärkein kotimainen valkuaisrehukasvi Sadasta kilosta rypsiä/rapsia saadaan noin 40 kiloa öljyä ja 60 kiloa valkuaisrouhetta/- puristetta. Öljy sopii erinomaisesti elintarvikekäyttöön. Öljyä käytetään myös rehuna ja biodieselin raaka-aineena. Rypsi/rapsi on tärkein kotimaisen rehuvalkuaisen lähde.
Rypsi lypsättää paremmin kuin soija Maitotuotos kg/kg lisättyä rehuvalkuaista 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Rypsi Soija Lähde: Huhtanen, Hetta & Swensson, 2011
Rypsin valkuaisella parempi hyväksikäyttö 160 Maitovalkuaistuotos/raakavalkuaisen syönti 140 120 100 80 60 40 20 0 Rypsi/rapsirouhe Soijarouhe Lähde: Huhtanen 2017
Öljykasviala EU:n alueella (miljoonaa hehtaaria) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015
Valkuaisrouheiden lähteet EU:n alueella (miljoonaa tonnia) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015
Viljasta tärkkelystä ja etanolia Viljasta voidaan valmistaa tärkkelystä ja etanolia. Sivutuotteena saadaan ohravalkuaisrehua, joka on valkuaispitoinen rehuraakaaine. Valkuaispitoisuus on noin 36 % (kun kuiva-aine 88 %). Suomessa muodostuu nykyisin noin 50-60 miljoonaa kiloa ohravalkuaisrehua. Suomessa ohravalkuaisrehua syötetään pääasiassa sioille. Aminohappotäydennys on välttämätöntä.
Mikä on viljojen valkuaisen merkitys? Viljojen rehukäyttö Suomessa on noin 2 miljardia kiloa vuodessa. Yksi prosenttiyksikkö viljan valkuaispitoisuudessa merkitsee siten noin 20 miljoonaa valkuaiskiloa. Tämä on vajaa kolmannes maahan tuotavan soijan valkuaissisällöstä. Viljan valkuaisen hyväksikäyttöä rajoittaa eläimen tarpeisiin nähden puutteellinen aminohappokoostumus Vehnä Ohra Kaura Teollinen rehukäyttö, milj. kg 210 215 185 Rehukäyttö tiloilla, milj. kg 250 701 346
Hehtaarisadon ja valkuaispitoisuuden välinen yhteys eri ohralajikkeilla 6500 Sato, kg/ha 6000 5500 5000 4500 10 11 12 13 14 Lähde: Viralliset lajikekokeet 2004-2011 Valkuaispitoisuus
Härkäpavun viljelyn taloudellinen arvo Suomelle v. 2030 (Sitra, 2015)
EU:n palkokasviala (1000 ha) Lähde: European Comission: EU Agricultural Outlook, 2015
Rypsin, härkäpavun ja herneen käytön rajat (%) sikojen ruokinnassa Rypsirouhe - vähän glukosinolaatteja - paljon glukosinolaatteja Porsaat < 25 kg 0-2 7,5 3 Lihasiat 25 55 kg Lihasiat > 25 kg Tiineet emakot Härkäpapu* 0-10 5-10 8-13 5-10 5-20 Herne* 5 5-12 8-22 8-20 8-20 *ilman lämpökäsittelyä - lämpökäsitelty 10 5 10 5 Imettävät emakot 6 3
Typpipäästöt pienemmiksi Lehmien ruokinnassa pienennetään raakavalkuaisen saantia ja lisätään energiaa Pienennetään pötsin NH 3 -piikkiä / valkuaisen pötsihajoavuus / Säilörehun rv 12 13 % riittää Tehostetaan aminohappojen hyväksikäyttöä: Varmistetaan glukoosin saanti, ei aminohappoja glukoosin lähteeksi Valitaan tehokkaammat valkuaisraaka-aineet; esim rypsi soijan sijaan Pienennetään maidon ureapitoisuutta suhteessa maidon valkuaiseen (ureaindeksi)
Maitovalkuaistuotos g/kg rv Karkearehun valkuaistason nousu ei lisää maitovalkuaistuotosta Aineisto kokeista, joissa tutkittiin lisävalkuaisen vaikutusta 12 % Lähde: Huhtanen 2017 Karkearehun raakavalkuainen g/kg ka
Dieetin raakavalkuaispitoisuus ja typen hyväksikäyttö Dieetin RV 13,5 % 15 % 16,5 % 17,9 % 19,4 % Typen hyväksikäyttö % 36,5 34 30,8 27,5 25,4 Lähde: Olmos ja Broderic, 2006 Maitoa 35 kg erilaisilla säilörehuilla Dieetin RV 13,8 % 15,5 % 16,6 % Typen hyväksikäyttö % 35,8 33 31,5 Säilörehun rv % 9 13 16 Lähde: Luke, Maaninka
Säilörehun (D-arvo 690) OIV ja PVT / RV % 100 90 80 70 60 50 40 OIV PVT 30 20 10 0 12 14 16 18 RV %
Kuoritun kauran tehosta on tieteellistä näyttöä Tutkimuksesta vahvat näytöt kuoritun kauran tehosta Kontrollirehu Kuorittua kauraa sisältävä koerehu A Kuorittua kauraa sisältävä koerehu B Täysrehussa valkuaista, % kuiva-aineesta 18 18 14 Maitotuotos kg/pv 36 38,1 37,2 Lähde: Helsingin yliopisto 2016, julkaisematon tutkimus
Ruokintakoe Green-rehulla Koeryhmä ennen koetta 27.4 Koeryhmä 23.5 Kontrolli ennen kokeen alkua 27.4 Kontrolliryhmä 23.5 Maito kg 40,5 43,9 42,6 43,0 KM 39,1 42,1 40,3 41,2
Lypsyrobotit keräävät valtavasti tietoa!
Tietoa ei hyödynnetä täysimääräisesti
Digitaalinen verkko Lehmät Robotit Internet Raisioagro
BIG DATA
Älykäs ruokinta ja mittaaminen tarkoittavat tarkempaa ruokintaa, pienempiä päästöjä ja isompaa tuotosta.
Jatkuva vuorovaikutus yli 200 lypsyrobottitilan kanssa
Itämeren tila paranee kala kerrallaan Meillä on mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon Ab Salmonfarm Oy:n kalajauhotehdas Kasnäsissa Silakasta ja kilohailista tehdään kalajauhoa ja -öljyä Raisioaqua valmistaa rehuja Ruokakaloja kasvatetaan ravinnoksi Kuluttajille tuoretta kalaa BALTIC BLEND Silakkaa/kilohailia pyydystetään Itämerestä ja lähialueilta Silakka syö eläinplanktonia Fosforia ja typpeä poistuu merestä Eläinplankton syö kasviplanktonia Kasviplankton sitoo kasvatuksen vapauttamaa fosforia Fosforia palautuu mereen vähemmän kuin pyydetyn kalan mukana on nostettu Fosforia ja typpeä poistuu kasvatetun kalan mukana
Kiertotalouden mahdollisuudet proteiinien tuotannossa (Sitra, 2015)
Yhteenveto Suomen ja koko Euroopan valkuaisomavaraisuus on luvattoman heikko. Suomen oloissa nopein tapa kehittää valkuaisomavaraisuutta on panostaa rypsin ja rapsin jalostukseen ja viljelyyn. Viljojen potentiaali valkuaislähteenä vaatii tutkimusta. Herne ja härkäpapu ovat potentiaalisia rehuvalkuaisen lähteitä ja niiden jalostusohjelmat ovat käynnissä. Erilaisista kehitteillä olevista bioprosesseista voidaan tulevaisuudessa saada käyttökelpoista rehuproteiinia tulevaisuudessa.
Pisaroista tulee puroja, puroista meriä.