PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.4.2014 1. YLEISKATSAUS LIIKELAITOKSEN TOIMINNALLISEEN JA TALOU- DELLISEEN TILANTEESEEN Peruspalveluliikelaitoksen vuoden 2014 talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu hyvin tiukaksi vaikkakin aikaisempia vuosia realistisemmalle tasolle. Kustannuskehitys taittui vuoden 2013 aikana niin, että liikelaitoksen kokonaismenot laskivat vuodesta 2012 yhteensä -0.80 %, kun huomioidaan ensihoidon vaikutus (kustannukset siirtyivät vuonna 2013 erikoissairaanhoidon menoksi). Tätä samaa kustannuskehitystä tarvitaan edelleen, jotta vuoden 2014 talousarviossa voidaan pysyä. Liikelaitoksen kuntaosuudet (kuntien maksamat nettokustannukset palveluista) ovat talousarviossa 2014 noin 530.000 euroa pienemmät kuin vuoden 2013 tilinpäätös. Vuoden 2013 aikana toteutettujen rakenteellisten muutosten, jotka ovat jatkuneet myös osavuosikaudella, on laskettu vaikuttavan niin, että ko. summan verran on mahdollista mennä kuntaosuuksissa alaspäin. Tavoite edellyttää myös tiukkaa talouskuria. Taloudellinen toteuma huhtikuun lopussa osoittaa, että ensimmäisellä vuosikolmanneksella toiminta on ollut sellaista, että tavoitteeseen on realistista päästä. Liikelaitoksen peruspalveluiden kokonaiskustannukset vuoden takaiseen verrattuna ovat laskeneet -2,7 % eli 435.000 euroa, koko liikelaitoksen kustannukset ovat laskeneet 871.000 euroa (sis. peruspalvelut, Perhon kustannukset ja erikoissairaanhoidon) vuoteen 2013 verrattuna. Perhon kustannukset ovat vertailussa mukana sen suuruisina kuin liikelaitos laskuttaa Perhoa. Kustannuslajeista henkilöstökulut ovat laskeneet -0,8 %, palveluiden ostot -5,4 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat -0,1 %, avustukset -0,8 % ja muut kulut (suurimmaksi osaksi vuokria) -0,1 %. Talousarvion toteumavertailussa henkilöstökulut olivat huhtikuun lopussa 29 %, palveluiden ostot 30,8 %, aineet, tarvikkeet ja tavarat 31,5 %, avustukset 37,6 % ja muut kulut 39,1 %. Avustusten korkeaa toteumaprosenttia selittävät erityisesti lastensuojelun jälkihuollon ja toimeentulotuen arvioitua suuremmat menot. Muut kulut ovat pääosin kuntien laskuttamien vuokria, joita kunnat ovat korottaneet arvioitua enemmän. Rakenteellisista muutoksista on jatkettu ympärivuorokautisen hoidon ohjelman toteuttamista. Ohjelmaan ja tiukkaan taloustilanteeseen liittyen ohjelmassa ollut Koivukulman palveluasumisyksikön toiminnan lopettamista aikaistettiin ja toiminta loppui tammikuun puolivälissä kokonaan. Asukkaat ja työntekijät siirtyivät muihin Halsua-Kaustinen-Veteli alueen palvelukeskuksiin. Halsua-Kaustinen- Veteli alueella on muutenkin aloitettu valmistautuminen syksyllä, syys-lokakuussa tapahtuvaan muutokseen, jossa ko. kunnat siirtyvät kolmen kuntakeskuksissa sijaitsevien palvelukeskusten malliin. Henkilöstön siirtymisestä on sovittu osavuosikatsauksen ajanjaksolla. Omaisten ja asukkaiden kanssa on myös aloitettu keskustelut muutosta. Suurena toiminnallisena muutoksena kotihoidon ja palveluasumisen tulosalueella toteutui 1.4.2014 alkaen toiminnan siirto Malvakoti Oy:ltä liikelaitokselle, kun Malvakodin palveluasumisyksikkö siirtyi liikelaitoksen omaksi toiminnaksi. Asiaa oli valmisteltu viimeisen vuoden ajan yrittäjien aloitteesta. 1
Mielenterveyskuntoutujien palvelurakenneohjelmaa on myös pantu täytäntöön ja edetty palvelujen avohoitoistamisessa, kehittämisessä ja palvelutuottajien määrää asumispalveluissa on saatu vähennettyä. Ohjelman toteuttaminen käytännössä jatkuu vuoteen 2016 saakka. Hammashuollon osalta on kevään aikana selvitetty ja käyty neuvotteluja kuntien kesken Halsua- Kaustinen-Veteli alueella yhteisestä hammashuoltolasta. Tavoitteena on ollut palveluiden keskittäminen ja uusien tilojen remontoiminen Tunkkarin terveyskeskuksen tilojen yhteyteen. Yhteisellä hammashuoltolalla olisi mahdollista päästä 250.000-300.000 euron kokonaissäästöihin ja parantaa palveluiden toimivuutta ja liikelaitoksen asemaan rekrytoinnissa. Asia on tulossa päätöksentekoon kesällä 2014. Henkilöstön osalta rekrytointiongelmia on ollut erityisesti hammaslääkäreiden, psykologien, sairaanhoitaja ja sosiaalityöntekijöiden sijaisten palkkaamisessa. Lääkäritilanne on ollut vaihteleva ja vaikeuksia on ollut Kannuksessa eniten. Tunkkarin lääkäritilanne on ollut hyvä. Henkilöstön sairaspoissaolot ovat vähentyneet 476 päivällä verrattuna vuoteen 2013. Liikelaitoksen taloudellinen tilanne näyttää 30.4. tilanteen perusteella suhteellisen hyvältä. Varovasti voi arvioida, että talousarvion toteumavertailun pohjalta näyttäisi siltä, että määrärahat riittävät kesäajan lomasijaisiin ja henkilökunnan lomarahoihin. Tilanne on paljon parempi kuin vastaavaan aikaan viime vuonna. Kuntakohtaista vaihtelua palveluiden käytössä ja kustannuksissa on aika paljon. Lopullinen arvio liikelaitoksen lisätalousarvion tarpeesta ja mahdollisista kuntaennakoiden muutoksista voitaneen antaa vasta elokuun osavuosikatsauksessa. 2. PERHEIDEN PALVELUIDEN TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Asiakasnäkökulmasta katsottuna toimintavuoden tavoitteena ovat palveluiden saatavuus, palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin joustavasti ja määräaikojen puitteissa. Ennaltaehkäisevän työn merkitys on nostettu vahvasti esille ja sitä on pyritty edelleen tehostamaan kaikissa perheiden palveluiden tulosyksiköissä. Varhainen avoin yhteistyö on siitä yhtenä esimerkkinä, joka on jo jokapäiväistä toimintaa perheiden palveluissa. Palvelut on pystytty tuottamaan määräaikojen puitteissa hyödyntäen henkilöstöresursseja yli kuntarajojen. Palveluista on tiedotettu kuntalaisille ja palvelu-esitteet sekä palveluiden prosessimallinnukset ovat ajan tasalla. Sähköisen asioinnin osalta asia ei ole edennyt, sillä tiedossa olevat muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa tulevat mahdollisesti tässä vaiheessa aiheuttamaan ns. turhia hankintoja ja ylimääräisiä kustannuksia sillä vielä ei ole tiedossa, että mitä asiakastietojärjestelmää tullaan käyttämään vuoden 2017 aikana. Mielenterveyskuntoutujien palveluiden kehittämis- ja palvelurakenneohjelma hyväksyttiin keväällä 2013 peruspalvelulautakunnassa ja sen täytäntöönpanotyö on jatkunut toivotulla tavalla. Tällä hetkellä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden piirissä on 36 asiakasta, mikä alittaa asetetun tavoitteen kolmella henkilöllä. Suuri haaste kehittämis- ja palvelurakenteen täytäntöönpanossa on ollut kuntien nihkeä suhtautuminen asuntojen vuokraamisessa mielenterveyskuntoutujille. Kaustisen evankelisen opiston kanssa on edelleenkin tehty tiivistä yhteistyötä aikuisiässä olevien kehitysvammaisten opintojen tukemiseksi. Opiston järjestämään Waude koulutukseen osallistuu tällä hetkellä Perhonjokilaakson alueelta kahdeksan Jyta kuntien kehitysvammaista. Koulutuksen on tarkoitus jatkua vielä kaksi lukukautta syys- ja kevätlukukauden 2014-2015. Uusi kehitys- 2
vammaisille tarkoitettu nelipaikkainen ryhmäkoti ja viisi tukiasuntoa (Ritarinkannus) otettiin käyttöön tammikuun alusta. Palvelut ko. yksikössä tuotetaan Aurinkokukkakodin toimesta. Avotyötoiminnan uusia mahdollisuuksia on selvitty ja kehitetty Green Care hanke, johon on osallistuttu aktiivisesti. Tarkoituksena on ohjata kyseisten palveluiden piirin niin kehitysvammaisia kuin mielenterveyskuntoutujia, kun vain sekä asiakkaille että toiminnan pyörittäjille löytyvät sopivat toimintamallit. Tavoitteena on, että ensimmäiset kokeilut käynnistyvät elokuussa. Tilastoja perheiden palveluista 30.4. tilanne Psykiatrinen palveluasuminen Ostetut asumisvuorokaudet Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli 2014 145 1509 979 853 446 563 2013 120 1791 978 933 600 811 Lastensuojeluilmoitukset Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 2014 4 25 38 4 5 20 15 2013 1 37 46 0 11 13 9 2012 2 37 32 5 17 14 8 Perhekotihoitopäivät, lastensuojelu Halsua Kannus Kaustinen Lestijärvi Toholampi Veteli Perho 2014 30 285 323 0 37 168 218 2013 0 139 498 0 122 332 301 2012 0 65 59 0 171 195 218 Prosessien osalta tavoitteena toiminta kaudelle on varhainen avoin yhteistoimintamalli, kolmannen sektorin rooli toimijana, sekä ennaltaehkäisevä työ osaksi jokapäiväistä toimintaa. Varhaisen avoimen yhteistyömallin mukaan on ohjattu asiakaslähtöiseen, moniammatilliseen ja verkostomaiseen yhteistyöhön. Lähtökohtana on ollut tarttua huolta herättäviin asioihin mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman hyvässä yhteistyössä niin asiakkaiden kuin muiden työntekijöiden ja ammattiryhmien kanssa. Neuvolatoiminnassa ennaltaehkäisevän työn laajentaminen Dehkon (diabeteksen ehkäisy) osalta on vasta toteutuksen alkuvaiheessa. Lastenneuvolassa on päätetty tehdä Dehko-kysely kaikille 4- vuotiaiden lasten vanhemmille laajan terveystarkastuksen yhteydessä. Lomakkeet postitetaan vanhemmille etukäteen kotiin, kun heille menee muutenkin postissa kutsu lapsen ja perheen laajaan terveystarkastukseen. Käytännön toteutus alkaa syksyllä 2014. 3
Kolmannen sektorin roolin kehittäminen ja huomioiminen palveluiden tarjonnassa on ollut haasteellista ja se edellyttää vielä jatkotyöstämistä. Perheiden palveluissa kolmatta sektoria on pystytty hyödyntämään kunnissa toimivien perhekahviloiden myötä. Yhteistyötä on ollut myös Omaiset mielenterveystyön tukena yhdistyksen kanssa mm. mielenterveysviikon suunnittelussa ja toteuttamisessa. Kokkolasta käsin toimiva Mieskeskus on osaltaan tuottanut vähäisessä määrin avointa miesryhmätoimintaa Jyta kuntiin. Ryhmät ovat tarkoitettuja mm. väkivallan hallintaan sekä parisuhde- että perhetilanteisiin liittyviin ongelmiin. Vammaispalveluissa vammaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana kehittämässä vammaisille tarkoitettuja palveluita ja etuja. Keski-Pohjanmaan päihde- ja mielenterveysstrategia on päivitetty hyväksyttyjen toiminta strategioiden mukaisesti keväällä 2014. Henkilöstön osalta toimintavuoden tavoitteena on henkilöstön onnistunut rekrytointi ja henkilöstön pysyvyys, osaamisen vahvistaminen sekä hyvinvoiva henkilöstö. Suurimpana haasteena on edelleenkin ollut vammaispalvelulain edellyttämien henkilökohtaisten avustajien palkkaaminen ja sijaisjärjestelyt. Perhonjokilaaksossa perheneuvolan psykologin toimen täyttäminen on ollut edelleen haasteellista, vakanssi on ollut taas kevättalvesta lähtien täyttämättä ja uusi psykologi haussa. Psykologin kiireisimmät palvelut on toki pystytty turvaamaan ostopalveluina. Henkilöstön vaihtuvuutta on tapahtunut lähinnä äitiys- ja sairauslomien sekä vuorotteluvapaan myötä. Lyhytaikaisia sijaisuuksia ei ole lähdetty täyttämään, vaan ne on pyritty hoitamaan sisäisin järjestelyin. Toimintakaudella on ollut myös pitkäaikaisia, lähinnä somaattisista sairauksista johtuvia sairaslomia, joihin on jouduttu palkkaamaan sijaisia. Henkilöstön osaamista on vahvistettu täydennyskoulutuksin sekä yksiköittäin (tulos/vastuuyksiköt) järjestettyjen kehittämispäivien avulla. Koulutuksiin on ensimmäisen vuosineljänneksen aikana osallistunut koko henkilöstö, keskimäärin 1-2 pv/henkilö, osalla on jo 3 pv ylittynyt. Perehdytyskansiot on saatu ajantasalle ja lähiesimiesten tehtävänä on edelleenkin huolehtia henkilöstön perehdyttämisestä niin organisaatioon toimintaan kuin käytännön työhön. Perheiden tukemisen johtoryhmä on kokoontunut noin puolentoista kuukauden välein. Henkilöstön yhteisiä työpaikkapalavereita on pidetty n. 3 kuukauden välein. Lisäksi on pidetty toimipistekohtaisia ja toimintokohtaisia palavereita tarpeen mukaan. Perheiden tukemisen henkilöstömäärät Neuvolatoiminta 15 Sosiaalityö 19 Psykososiaalinen tulosyksikkö 10 Vammaistyö 43 joista henkilökohtaisia avust.11 Talouden ja toiminnan toteutumista on seurattu kuukausittain saatujen raporttien avulla. Henkilöstö on tietoinen oman yksikkönsä talous- ja toimintasuunnitelmasta. Pääosin tulosalueella on pysytty talousarviossa, mutta yksittäisissä ostopalveluissa ja avustuksissa on kunnittain suurta vaihtelua ja joissakin kohdin kustannukset ovat olleet alkuvuonna arvioitua korkeammat. Sisäinen valvonta Sisäisen valvonnan osalta on noudattaen hallintosäännön ja kuntayhtymähallituksen ohjeistusta 15.6.2009. Sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomioita laskujen asiatarkastuksiin tiliöintiin ja alv vähennyksiin. Lisäksi esimiehet ovat suorittaneet työntekijöiden työajan, täydennyskoulutuspäiviin osallistumisen sekä sairauspoissaolojen seurantaa. 3. KOTIHOIDON JA PALVELUASUMISEN TULOSALUE 4
Tulosalueen isona hankkeena on valmisteltu kotihoidon optimointiohjelman ja mobiililaitteiden hankintaa. Hankinta on edelleen valmisteluvaiheessa. Asiakas- ja potilasnäkökulma Hoito- ja palvelusuunnitelmia on kehitetty ja ohjeistusta selvennetty. Kaikilla säännöllisen kotihoidon asiakkailla on hoito- ja palvelusuunnitelma ja se päivitetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päivityksestä huolehtii pääsääntöisesti omahoitaja. Omahoitaja nimetään palveluasumisen asiakkaille ja säännöllisen kotihoidon asiakkaille. Palvelusetelin käyttö omaishoitajien virkistysvapaissa on lisääntynyt vähän. Kaiken kaikkiaan palvelusetelin käyttö on vähäistä, erityisesti Halsua- Kaustinen-Veteli alueella käyttöä vähentää palveluntarjoajien vähäisyys. Kotikuntoutus toimii koko alueella, ryhmätoimintoja on saatu lisättyä, erityistä huomiota on kiinnitetty tasapaino- ja kuntosaliryhmien toimintaan ja niitä pyritään edelleen lisäämään. Toholampi ja Lestijärvi alueella resurssit ovat vielä liian pienet, käytössä on kuntohoitajan työpanosta yksi päivä viikossa. Kannuksessa ja Vetelissä on omat kotihoidon kuntohoitajat ja Kaustinen-Halsua alueella oma. Toholammilla kotihoitoon saatiin lisää työvoimaa ja se mahdollisti ilta- ja viikonloppuhoidon vahvistamisen Toholammin alueella. Halsuan alueella aloitettiin huhtikuussa iltavuoro, kun tarve oli lisääntynyt niin paljon, että oma iltatyöntekijä tarvittiin. Tämä mahdollistaa asiakkaiden asumisen entistä pidempään omassa kodissa. Vetelin kotihoitoa vahvistettiin siirtämällä Tunkkarin vuodeosaston lähihoitajan vakanssi kotihoitoon ilta- ja viikonloppuvuorojen vahvistamiseen. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kotihoidossa ja omaishoidossa tulosalue sai pääosin erittäin hyvää palautetta toiminnasta, palveluiden sisällöstä ja työntekijöiden osaamisesta. Kehittämiskohteeksi asiakaskyselystä nousi erityisesti ilta- ja viikonloppuhoidon lisääminen ja käyntiaikojen pidentäminen. Osa asiakkaista koki tarvitsevansa enemmän tukea kuin mihin kotihoito nykyisillä resursseilla pystyy. Lestijärven Kotipirtillä on kevään aikana aloitettu avoimet toimintapäivät ikäihmisille. Toimintapäivät järjestetään Jytan toimijoiden (kotihoito ja Kotipirtti) ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistyöllä ja ne on otettu asiakkaiden keskuudessa hyvin vastaan, osallistujia on ollut 30-60/kerta. Asiakasneuvostotoiminta on käynnistetty palvelukeskuksissa. Kotihoidossa toimintaa suunnitellaan aloitettavaksi. Jytan edustajat ovat olleet mukana kunnallisten vanhusneuvostojen toiminnassa. Prosessinäkökulma Palvelurakenteen muutokset ovat lisänneet kotihoidon asiakkaita ja palveluiden tarvetta on nyt paljon myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kotihoidon käynnit ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna Halsualla +382 kpl, Kaustisella +186 kpl ja Vetelissä +193, Toholammilla +313 kpl ja Kannuksessa +2050 käyntiä. Lestijärvellä käynnit ovat vähentyneet -79 käyntiä, syynä voi olla satunnaisvaihtelu ja se, että Lestijärvellä oli keväällä kahden kuukauden ajan todella vähän sairaanhoitajan työpanosta käytettävissä. Palveluasumisessa muutokset näkyvät asiakkaiden toimintakyvyn heikentymisenä ja sairaanhoidollisten toimenpiteiden lisääntymisenä. Siirrot palveluasumisesta toisiin yksiköihin (päivystykset, vuodeosastot, erikoissairaanhoito) ovat vähentyneet, asukkaat pyritään hoitamaan pidemmälle heidän omaan kotiinsa palvelukeskuksessa. Tämä on lisännyt osaamisen vaatimusta ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Haittatapahtumia tulosalueella on ollut neljän kuukauden aikana 71 kpl, nousua 10,9 %. Enimmäkseen haittapoikkeamat liittyvät lääkehoitoon, myös joitakin tapaturmia, kaatumisia on ollut. 5
Hakemukset ja palvelupäätökset on pystytty tekemään lainsäädännön asettamissa rajoissa; yli 75- vuotiaiden palvelutarpeen kartoitus vähintään seitsemän vuorokauden kuluessa yhteydenotosta ja tehostetun palveluasumisen hakemukset kolmen kuukauden sisällä. Henkilöstönäkökulma Henkilöstötilanne on tulosalueella lähihoitajien osalta pääsääntöisesti hyvä. Tekijöitä on saatu sekä vakituisiin tehtäviin että eripituisiin sijaisuuksiin. Kouluttamatonta sijaistyövoimaa on jouduttu käyttämään vain ajoittain joissakin toimipisteissä. Sairaanhoitajatilanne on ollut paljon huolestuttavampi, sijaisuuksia ei ole läheskään aina saatu täytettyä pätevillä työntekijöillä, vaan pitkiäkin sijaisuuksia on jouduttu hoitamaan esim. lähihoitajasijaisilla ja toisten talossa työskentelevien sairaanhoitajien avustuksella. Tämä luonnollisesti hankaloittaa työjärjestelyjä ja lisää muiden sairaanhoitajien työpainetta. Kehityskeskustelut on aikataulutettu ja osin aloitettu. Erityistä huomiota on kiinnitetty perehdytykseen. Perehdytys suunnitellaan yksilöllisesti aikaisemman työkokemuksen ja toimenkuvan mukaisesti. Käytössä on perehdytyskortti ja arviointi. Täydennyskoulutuksiin on pystytty osallistumaan aika vähän, syksylle on suunniteltu kevään aikana laajempaa koulutuskokonaisuutta Vaihtovalmennusprojektin kanssa. Tämä koulutuskokonaisuus korjaa tilannetta lähihoitajien osalta. Oppisopimuskoulutuksissa olleita omia työntekijöitä on valmistunut ja muidenkin opinnot ovat edenneet hyvin ja lisää lähihoitajatutkinnon suorittaneita on tulossa toimintavuoden aikana. Työhyvinvointisuunnitelmat Parempi työyhteisökyselyn tulosten pohjalta on laadittu vastuuyksiköittäin. Talousnäkökulma Tulosalueella on pääosin tähän mennessä pysytty talousarviossa. Lyhytaikaisia sijaisuuksia on aina kun mahdollista (turvallisuus ei ole vaarantunut) pyritty hoitamaan omalla väellä. Palveluita on myönnetty kriteerien mukaisesti. Kustannuspainetta on joissakin taloissa, hoitolaitteita tarvittaisiin lisää ja myös sijaisten käyttö on joissakin vastuuyksiköissä ollut korkea. Talousarvioseurannassa on hyödynnetty talousraportteja, Maisemaraportteja ja Neotidea. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on tehty kuntayhtymän ohjeen mukaisesti. Sisäisessä valvonnassa on valvottu lääkehoitoa, huoneistojen ja jääkaappien lämpötiloja (lääkkeet). Ostettuja ateriapalveluiden laatua on seurattu. Riskejä seurataan mm. HaiPro:ssa. 4. TERVEYDEN JA SAIRAANHOIDON TULOSALUE Asiakas- ja potilasnäkökulma Vastaanottotoiminnan tulosyksikössä tavoitteena on, että asiakas saa puhelimella yhteyden ajanvaraukseen alle viidessä minuutissa. Puheluiden määrästä esimerkkinä maaliskuu 2014, jolloin vastaanotolle soitettiin ajanvarausasiassa 7905 kertaa. Läpipäässeisiin ajanvaraus puheluihin vastattiin alle 5 minuutissa 84 %:sti. Lisäksi vastaanotoille tulee puheluita reseptin uusimisista, laboratoriotulosten ja muiden tutkimusten kyselyjä. Jokaisesta puhelusta tehdään merkintä potilastietojärjestelmään. Ongelmana on edelleen, että potilaat luopuvat jonosta hyvin nopeasti. Lain mukaan hoidon tarve on arvioitava kolmen arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. Hoidon tarpeen voi arvioida terveydenhuollon ammattihenkilö joko puhelimessa tai vastaanotolla. Jyta-alueen toimipisteissä hoidon tarpeen arviointi tapahtui säädetyssä aikarajassa Efficapotilastietojärjestelmän hoidon saatavuus -seurannan perusteella seurantavälillä 1.10.2013-6
31.3.2014. Tilaston mukaan hoidon tarpeen arvio tehtiin 99,58 % tapauksissa välittömästi yhteydenoton yhteydessä. Vastaanotoille ei-kiireellisen ajan lääkärille saa 2-4 viikon sisällä. Asiantuntijahoitajien ja päivystävien sairaanhoitajien vastaanotoille pääsee nopeammin; yleensä viikon sisällä. Tavoitteena on ollut easiointiin ja ereseptiin myönteinen kuva informoinnin avulla. easioinnissa ajanvarauksen tekstiviestimuistutus toimii kaksi päivää ennen varsinaista aikaa. Asiakkaat eivät ole valittaneet muistutuksen saamisesta. easiointi Marevan Omahoidossa on mukana Jyta-alueella noin 80 asiakasta. Palvelusta on tullut hyvää palautetta. Jyta-alueella resepteistä on ereseptejä noin 90 % kaikista resepteistä. Vuodeosastohoidossa on toimittu kuntouttavaa työotetta kaikessa toiminnassa korostaen. Toimintakykyä pyritään tukemaan sairaalahoidon aikana, jotta kotiutuminen olisi helpompaa. Kaikille potilaille tehdään hoitosuunnitelmat. Kuntoutuksessa on korostettu ihmisten omaa sitoutumista kuntoutukseen ja vähennetty yksittäisiä terapiakertoja. Hoitotakuu toteutuu kuntoutuksessa (3 kk). Ostopalveluiden käyttöä on edelleen paljon ja kuntoutuksessa on mietitty voitaisiinko osa nykyisistä ostopalveluista hoitaa omana toimintana. Prosessinäkökulma Vastaanottotoiminnassa on kevään aikana laadittu on laadittu kuvaukset vastaanoton hoitoprosessista, sydänpotilaan hoitoprosessista ja diabetespotilaan hoitoprosessista. Kuvaukset on laadittu yhteistyönä Jytan lääkärinvastaanottojen henkilökunnan kanssa. Kevään sisäiset sydän- ja diabetespotilaan hoitopolkujen itsearvioinnit ja auditoinnit toteutettiin myös yhteistyössä lääkärivastaanottojen asiantuntijoiden kanssa. Tulosalueella on alkuvuonna puhuttanut paljon vastaanoton supistetun kesätoiminnan suunnittelu. Lautakunta on hyväksynyt toimintasuunnitelman kesän supistusaikaa (6 vkoa) koskien maaliskuussa. Hammashuollossa on panostettu ennaltaehkäisevään työhön ja tavoitteena on ollut 10 % lisäys vuoteen 2013 verrattuna. Kevään aikana on ennaltaehkäiseviä ohjaus- ja valistustilaisuuksia pidetty yhteensä 62 kpl (Halsua 6, Kannus 9, Kaustinen 15, Lestijärvi 6, Toholampi 20 ja Veteli 6). Vuodeosastohoidossa hoidon porrastus on toteutunut. Toiminnan tiivistämiseksi Tunkkarilla on alkanut kokoontua kerran viikossa moniammatillinen työryhmä, joka käsittelee Halsua-Kaustinen- Veteli alueen potilaiden hoitoa ja mahdollista jatkohoitoa. SAS-ryhmät kokoontuvat säännöllisesti molemmissa jokilaaksoissa. Osastojen kuormitus on ollut keskimäärin 83 %, vaihtelua on ollut 70 % ylipaikoille (molemmilla vuodeosastoilla on 30 sairaansijaa). Kokonaishoitoaika osastoilla on keskimäärin 8,7 vuorokautta. Päivässä potilaita on vaihtunut Kannuksessa 5,3 ja Tunkkarilla 6,4 potilasta. Kuntoutuksessa on käyty tehtäväjakoa läpi sekä erikoissairaanhoidon että Jytan sisällä. Työn alla ovat olleet erikoissairaanhoidon ja Kokkolan kaupungin kanssa kipu ja copd potilaiden hoitoketjut ja apuvälineiden saatavuuskriteerit. Jytan kotihoidon kanssa on pidetty yhteistyökokous. Ennaltaehkäisyssä on alettu asiakkaille ehdottamaan entistä enemmän ohjausaikoja omatoimiseen kuntoutumiseen 1-3 kertaa. Henkilöstönäkökulma Henkilöstön rekrytoinnissa on ollut vaikeuksia hammaslääkäreiden, lääkäreiden ja sairaanhoitajasijaisten palkkaamisessa. Sairaanhoitajasijaisuuksia on jouduttu osin paikkaamaan lähihoitajasijaisilla. Tästä aiheutuu luonnollisesti lisätyötä hoidon järjestämisessä ja lisäpainetta työssä ole- 7
ville sairaanhoitajille. Lääkärirekrytoinnin tehostamiseksi kevään aikana valmisteltiin yhteistyössä Kokkolan kaupungin ja Kiurun kanssa ostopalvelusopimus Mediapu Oy:n palveluiden ostosta ja vastuu lääkärirekrytoinnista siirtyi Mediavulle 1.5.2014 alkaen. Maakunnallisessa Soterekryhankkeessa on kevään aikana mietitty ja suunniteltu myös sairaanhoitajarekrytoinnin vahvistamista em. hoitajapulasta johtuen. Hammaslääkäripula on myös jatkunut pahana ja se aiheuttaa ongelmia mm. hoitotakuussa pysymiseen. Kehityskeskustelut ovat käynnistyneet, tulos- ja vastuuyksiköt käyvät keskustelut omien aikataulujensa mukaisesti. Täydennyskoulutusta on ollut jonkin verran. Tulos- ja vastuuyksiköiden kehittämispäivät on pidetty sovitusti ja ne koetaan tärkeiksi erityisesti, jos työskennellään erillään pieninä ryppäinä Jyta-alueella. Työssä jaksamisen tueksi on tarjottu mm. työterveyshuollossa työnohjausta henkilöstölle. Talousnäkökulma Tulosalue on pääosin pysynyt hyvin talousarviossa. Haasteellista on kuitenkin saada varatut määrärahat riittämään koko vuodeksi. Erityisesti ostopalveluiden käyttö rasittaa taloutta. Tarvetta talousarviota suuremmille ostopalveluille olisi mm. hammashuollossa hoitotakuussa pysymisen parantamiseksi. Kuntoutus on saanut ryhmätoiminnoilla asiakaskontakteja lisättyä, yksi työntekijä tavoittaa ryhmätoiminnassa paljon enemmän potilaita kuin jos hän hoitaisi kaikki yksilökäynneillä. Sijaisia ei ole läheskään aina otettu lyhytaikaisiin (1-3 pv) sijaisuuksiin, vaan on selvitty omalla väellä mahdollisimman pitkälle. Kesän ajalle on suunniteltu joiden vakanssien täyttämättä jättämistä. Hoidon tukipalveluita (labra, röntgen) seurataan ja mietitään tarkasti ko. palveluidenkin tarvetta kussakin hoitotilanteessa. Tunkkarin osastolta on kevään aikana vielä vähennetty yksi lähihoitaja ja siirretty ko. työpanos Vetelin kotihoitoon 1.4. alkaen. Taloutta seurataan kuukausittain ja henkilöstön kanssa keskustellaan taloudellisista vaikutuksista ja käyttävissä olevan rahan määrästä. Vuoden alussa toteutetut käyttösuunnitelmaklinikat tulosja vastuuyksiköille toimivat hyvin ja niissä voitiin käydä läpi myös mahdollisuuksia, miten asioita voitaisiin hoitaa Jytan sisällä hyvällä tulos- ja vastuuyksiköiden välisellä yhteistyöllä. Sisäinen valvonta Sisäistä valvontaa on toteutettu entiseen malliin kuntayhtymän säännön mukaisesti. On tarkastettu laskujen hyväksynnän oikeellisuutta, viranhaltijan päätöksiä jne. Erityisesti on kiinnitetty huomiota vastuu- ja tulosyksikköjen välisen kustannusjaon oikeellisuuteen. 8